PUHE: Hämeenlinnan Yhteiskoulun itsenäisyysjuhlassa 5.12.2013

Arvoisat rehtorit, hyvät opettajat ja oppilaat

”Kuka sano et saat tuloksii ilma duunii? Älä usko niit se on pelkkä satu”, julistaa räptähti Musta Barbaari kappaleessaan.  Kuntosalilla ja urheilussa tuloksia ja ennätyksiä ei synny ilman harjoittelua. Sama pätee opiskeluun. Koulussa kaikki ei aina voi olla kivaa, eikä mutkatonta. Tuloksia ei tule ilman työntekoa. Saman voi yleistää koko yhteiskuntaan. Itsenäisyytemmekään ei olisi tullut tai säilynyt ilman aikaisempien sukupolvien kovaa tahtoa, ahkeruutta ja työtä.

Suomalaisia kiinnostaa usein, mitä meistä ulkomailla ajatellaan ja mitä Suomesta tiedetään. Paukuttelemme henkseleitä, kun peruskouluamme kehutaan. Röyhistämme rintaa, kun joku suomalainen henkilö tai tuote menestyy maailmalla. Moottoriurheilussakin haluamme olla maailman nopein kansa. Miljoonat televisiokatsojat maailmalla tuskin kuitenkaan ajattelevat Suomea kun Kimi Räikkönen ajaa rataa ympäri. 

Haluamme tietää myös, miten maahanmuuttajat kuvailevat Suomea ja suomalaisuutta. Luin vähän aikaa sitten kaksi kirjaa, joiden kirjoittajat ovat pitkään Suomessa asuneita ulkomaalaisia.

Ranskan kielen opettajan Philippe Guicheteaun kirja Sunnuntaikirjeitä Suomesta koostuu kirjeistä, jotka tämä on kirjoittanut Suomessa asuessaan ystävälleen Ranskaan. Eräässä kirjeessään Philippe toteaa: ”Jos ulkomaalainen haluaa elää Suomessa, hänen on tottuminen kysymyksiin, joita ihmiset lakkaamatta esittävät: Miksi olet täällä? Mitä ajattelet Suomesta?” Eräällä tunnilla, jolla käsiteltiin 1700-luvun filosofi Voltairen teosta, kysyy Philippen suomalainen oppilas, että mitä Suomesta onkaan ajateltu Ranskassa tuohon aikaan. Philippe avaa kirjan, etsii kohtaa Finlande. Tekstissä lukee Suomi katso Ruotsi.       

Kirja Täällä Pohjoisnavan alla – matkani saunankestäväksi suomalaiseksi kertoo taas saksan kielen lehtori Dieter Hermann Schmitzistä, joka haluaa muuttua supisuomalaiseksi. Hän kehittää muutosohjelman, johon kuuluvat muun muassa hernekeiton syöminen torstaisin, perjantaipullo, suomalaisen tangon opettelu sekä Ruotsin risteily, jolla lauletaan karaokea. Lisäksi pitää osallistua hirvenmetsästykseen, kiroilla ja nähdä unia suomeksi sekä lopuksi anoa Suomen kansalaisuutta. Kalevalaa Dieter ei ota ohjelmaansa, sillä hän epäilee, että jos Kalevalan lukeminen kuuluisi suomalaisuuden ehtoihin, joutuisi moni suomalainenkin luovuttamaan passinsa pois. Dieter huomaa pian, että erityisesti urheiluun suhtaudutaan Suomessa vakavasti. ”Suosituimpia lajeja ovat jääkiekko, pesäpallo ja ralliautoilu sekä ampumahiihto, mäkihyppy ja taitoluistelu. Kansainvälisissä kisoissa tärkeintä on voittaa ruotsalaiset. Kaikki muu on toisarvoista. Ei se mitään, jos Suomi jää yhdistetyn kisoissa toiseksi viimeiselle sijalle, kunhan Ruotsi on viimeisenä.”       

Viime kesänä luonani vieraili italialainen ystäväni Stefano, joka on suuri Suomen ystävä. Hän pyysi minua esittelemään kotikulmiani, koska hän halusi katsella ja kuvata vanhoja puutaloja. Enpä ollut tullut ajatelleeksi, että minulle tuiki tavallinen asuinympäristö olisi vieraastani jotakin eksoottista, uutta ja hienoa.

Oppilaani listasivat tunnilla asioita, mitä he haluaisivat kertoa tai esitellä Suomesta ulkomaalaiselle.

Ulkomaalainen vieras vietäisiin havupuumetsään kävelylle, saunomaan kesämökille järven rannalle tai kauniiseen talvimaisemaan lumen keskelle. Hänen annettaisiin maistaa salmiakkia ja Fazerin suklaata. Vieras tutustettaisiin jääkiekkoon ja Angry Birdsiin. Hänelle esiteltäisiin Jean Sibeliuksen syntymäkoti, suomalaista taidetta sekä designia ja soitettaisiin  suomalaista  hiphop- ja pop- ja rockmusiikkia. Vieraalle tarjoiltaisiin suomalaisia ruokia ja hän saisi kuulla tarinoita joulupukista, Lapista ja Korvatunturista. Suomalaisista kaupungeista vieras kuljetettaisiin Helsinkiin, Turkuun ja tietysti Hämeenlinnaan, jossa vieras pääsisi ihailemaan linnaa ja Aulankoa.    

Hyvä kuulijani, mitä sinä kertoisit Suomesta ja suomalaisista?

Suomi täyttää huomenna (6.12.2013) 96 vuotta. Me saamme olla ylpeitä omista tavoistamme – niistä omituisistakin, suomen kielestä, kulttuurista ja suomalaisuudesta – tästä itsenäisestä kotimaastamme Pohjolassa. Eri toten jos Suomi taas voittaisi jääkiekon maailmanmestaruusfinaalissa Ruotsin.

Hyvää itsenäisyyspäivää jokaiselle!