KOLUMNI: TULokulmia - Rotvallin reunalta pyöräilykauteen

Näin maaliskuun loppupuolella, kun päivät pitenevät, pääsiäinen lähestyy ja aurinko pilkahtelee taivaalla yhä useammin, alkaa olla kutinaa rintamuksissa, että sulaisi jo se lumi ja pääsisi pyöräilybaanalle.

On toki niitäkin, jotka läpi talven uskaltautuvat viimaan ja pakkaseen talvirenkaillaan pyöräilemään väliin auraamattomilla pyöräteillä ja liukkailla kaduilla. Meille muille pyöräilijöille pyöräilykausi kuitenkin käynnistyy vasta näin kevään kynnyksellä lumien sulaessa ja auringon lämmittäessä hennoilla säteillään.

Tampereella pyöräilykausi käynnistyy kannustavissa merkeissä. Nimittäin Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta valitsi Tampereen Vuoden 2013 pyöräilykunnaksi. Tampereella onkin viimeisen parin vuoden ajan kehitetty monipuolisesti pyöräilyolosuhteita ja edistetty pyöräilyä eri tavoin.

Tampereella on tietoisesti panostettu pyöräilyyn ja sen lisäämiseen. Onhan pyöräily yksi parhaimmista ja helpoimmista terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävistä tavoista. Tampereen valtuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa on kirjaukset pyöräilyn lisäämiseksi ja tätä tavoitetta seurataan valtuustossa. Myös uuteen pormestariohjelmaan vuosille 2013—2016 on tehty linjaukset, että liikennejärjestelmien kehittämisessä suositaan kävelyä ja pyöräilyä.

Kaupunki on käyttänyt 3–5 miljoonaa euroa vuodessa pyöräilyväylien rakentamiseen, ylläpitoon ja laadun parantamiseen.

Tampereella on tehty konkreettisia toimia pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi muun muassa keskusta-alueella. Merkittävimmät pyöräilyinvestoinnit ovat olleet kaupunkikuvallisestikin näkyviä: Tammerkosken ylittävien Laukonsillan ja Palatsinsillan rakentaminen ja rautatien alittavan Rongankadun alikulku.

Keskustaan on myös lisätty pyöräparkkeja vähentämällä autojen parkkipaikkoja. Yhden parkkiruudun tilalle mahtuu monta pyörää parkkiin. Kaupunkipyöräjärjestelmä luotiin viime valtuustokaudella, ja kaupunkipyöriä voi vuokrata kaupungin eri pyöräpisteistä. Tampereen seudun pyöräilykartta on otettu käyttöön ja työmatkapyöräilyyn ja –reitteihin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Tampereen esimerkki kannustakoon myös muita kuntia ja kaupunkeja parantamaan pyöräilyoloja, pyöräilyn turvallisuutta ja resurssointia. Pyöräilyyn kulutettu euro tulee moninkertaisena hyvinvointina takaisin. Tampereella panostus pyöräilyyn on näkynyt pyöräilijöiden määrän lisääntymisenä. Pyöräilyn kulkumuoto-osuus onkin kasvanut puolitoistakertaiseksi vuosien 2005–2012 aikana.

Tampereella on tunnustuksesta huolimatta pitkä pyörätie kuljettavana, jos se aikoo tulla pyöräilykulttuurin pääkaupungiksi.

Tampereen kannattaa suunnata etupyörä Pohjolan pyöräilyn mekkaan Kööpenhaminaan ja ottaa sieltä mallia pyöräilyolojen parantamiseen ja kehittämiseen.

Tampere ei ole pyöräilykaupunkina valmis ja vasta taipaleensa alussa. Esimerkiksi korkeat rotvallin reunat aiheuttavat pyöräilijöille jatkuvasti murhetta. Myös pyörän perässä vedettävän pyöräkärryn kanssa kulkeminen on välillä todella hankalaa kaupungin keskustassa, sillä tilaa on niukalti ja kävelijöiden tai autoilijoiden väistely ajoittain vaikeaa ja välillä turvatontakin. Hämeenkadun pyöräkaistoja kaipaa takaisin moni.

Kaikesta huolimatta pyöräily on kivaa ja kohta saa vaihtaa villasukat pyöräilyshortseihin ja laittaa pyöräilykypärän päähänsä. Sitä ennen voi ihailla ikkunasta postinjakajaa, joka pyöräilee liukkaalla kotikadulla kymmenen asteen pakkasessa.

Kirjoittaja on tamperelainen kaupunginvaltuutettu (sd.) ja TULaviisin vakituinen kolumnisti.

Kolumni on julkaistu 18.3.13 Tulaviisissa