Puhe: Hämeenlinnan yhteiskoulun Hätilän kirjaston valinta Vuoden koulukirjastoksi10.04.2014 Arvoisat kutsuvieraat, Oikein lämpimästi tervetuloa minunkin puolestani tänne Hämeenlinnan yhteiskoulun ja kirjaston yhteiseen kirjastojuhlaan. On ilo ja kunnia saada olla äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana töissä koulussa, jonka kirjasto valitaan vuoden koulukirjastoksi. Kun tulin kolme vuotta sitten tähän taloon töihin oltuani vuosia useissa eri peruskouluissa opettajana, en voinut kuin hämmästellä, kuinka upea, monipuolinen ja laaja koulukirjasto Hämeenlinnan yhteiskoulussa on. Yhteiskoulun koulukirjasto oli kirkkaana hehkuva helmi koulukirjastojen joukossa. Viime vuonna kirjastomme koki suuren muutoksen yhdistymällä kaupunginkirjaston kanssa ja syntyi uusi Hätilän kirjasto. Tämä muutos on ollut huikean onnistunut ja siitä on viimeisimpänä osoituksena Vuoden koulukirjasto –titteli. Yhteistyö kirjaston ja koulun kanssa on toiminut hienosti ja yhteisöllisyys on entisestään vahvistunut. Tämä muutos on vakuuttanut minut entistä vahvemmin siitä, että kirjastot ja koulut kuuluvat jatkossakin ja muuallakin Suomessa saumattomasti yhteen. Muutama vuosi sitten Worcesterin yliopistossa Britanniassa tehtiin tutkimus, jossa selvisi, että nuoret eivät lue enää kirjoja ja yksi syy siihen on peli- ja viihdeteollisuus. Erityisesti tämä koski poikia, jotka pitävät lukemista ”nörttimäisenä” ja vain tytöille sopivana puuhana. Yliopiston tutkijoiden mukaan vanhempien tulisikin kannustaa poikiaan lukemaan, sillä kirjallisuuteen tutustumattomat pojat menestyvät heikosti äidinkielessä ja ovat vaarassa syrjäytyä. Vaikka tutkimus on tehty Britanniassa, sen tulokset voi yleistää koskemaan myös suomalaislapsia ja –nuoria. Suomalaisnuorten lukutaidon tulokset ovat edelleen Pisa-tutkimuksessa kansainvälisesti vertailtuna erinomaisia, mutta nuorten lukutaito on selvästi heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut ja erinomaisten lukijoiden osuus vähentynyt. Pisa-tutkimus osoittaa myös, että Suomessa erot tyttöjen ja poikien lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Pojat ovatkin lukutaidossa 1,5 kouluvuotta tyttöjä jäljessä. Myös suomalaisnuorten kiinnostus lukemista kohtaan on laskenut. Lukeminen ei ole enää kovin monista nuorista kiinnostava vapaa-ajanviettotapa. Koen itsekin jatkuvasti toivottomuutta, koska en onnistu innostamaan omia murrosikäisiä poikiani lukemaan riittävästi. Olen lukenut lapsilleni ääneen satuja ja kirjoja pienestä pitäen. Olen käynyt heidän kanssaan lähikirjastossa. Olen ostanut heille suosittuja nuorten kirjoja ja lainannut kiinnostavia teoksia. Kirjahyllyn paksuudesta lukuinto ei ole kiinni. Olenpa yrittänyt houkutella poikiani lukemaan rahallakin. Joskus olen joutunut jopa pakottamaan lukemaan. Vahdin haukkana, että koulusta annetut kaunokirjat tulevat luettua. Olen joutunut nöyrtymään. Suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eikä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pojilla halua lukea. Ainakaan muita enempää. Äidinkielen opettajana minulla on yksinkertainen lääke äidinkielen osaamisen parantamiseen: pitää lukea enemmän. Samaan tulokseen on päätynyt Aikakausmedian kyselyssä 485 muutakin opettajaa. Nyt pitäisi enää olla lääke siihen, miten houkutella ja kannustaa lapset ja nuoret lukemaan. Varsinkin ne pojat. Siihen tarvitaan jokaiselta aikuiselta lukuintoa ja mallia – myös insinööri-isiltä ja peltiseppäpapoilta. Tähän houkuttelemiseen ja kannustamiseen tarvitsemme myös teidän apuanne tänään. Olemme Ulla Lappalaisen kanssa valmistelleet työpajojakysymyksiä, jotta voimme yhdessä keskustella ja pohtia, miten lasten ja nuorten lukemisharrastusta voi edistää ja tukea ja miten saada erityisesti pojat kiinnostumaan lukemisesta tai edes lukemaan vapaa-ajallaan enemmän? Ennen kuin siirrymme työpajoihin haluan kuitenkin kiittää koko Hämeenlinnan yhteiskoulun opettajien ja hämeenlinnalaisten lasten ja nuorten puolesta äidinkielen lehtori Ulla Lappalaista sekä luokanopettaja Reetta Horilaa, sillä ilman heidän panostaan ei Hämeenlinnan yhteiskoulun kirjastosta olisi koskaan tullut sellaista timanttia, joka se nykypäivänä on. Koulukirjasto on ollut erityisesti Ulla Lappalaisen aikaansaannos ja valinta vuoden koulukirjastoksi on samalla tunnustus tästä arvokkaasta elämäntyöstä, jota Ulla on kaikki nämä vuodet tehnyt lasten lukuinnostuksen ja –harrastuksen hyväksi. Kiitos Ulla.
|