Ryhmäpuheenvuoroni Ratikkavaltuustossa

Demarit työn ja tasa-arvon –puolesta ryhmäpuheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 16.6.2014

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä kuntalaiset,

Demarit työn ja tasa-arvon puolesta valtuustoryhmä kannattaa yksimielisesti ratikan suunnittelun jatkamista ja myöhemmässä vaiheessa sen rakentamista, mikäli asetetut reunaehdot toteutuvat ja valtio osallistuu rakentamisen kustannuksiin. Sosialidemokraattien kunnallisvaaliohjelmassa ”Työn ja oikeudenmukaisuuden Tampere” ratikka on yksi tärkeimpiä vaaliteemoja ja kärkiä. Meille neljälle se on valtuustokauden tärkein työllisyyttä lisäävä ja kaupunkirakennetta eheyttävä liikennehanke. Ratikka mahdollistaa Tampereen kasvun ja parantaa kaupungin vetovoimaisuutta sekä imagoa. Juuri nyt on erityisen tärkeätä ajatella tulevia tamperelaisia.

Tehty yleissuunnitelma osoittaa kiistatta, että raitiotie on sekä liikennejärjestelmänä että maankäytöllisesti järkevä, taloudellinen ja ekologinen hanke, jonka suunnittelua kannattaa määrätietoisesti jatkaa. Tampereen raitiotie ei ole meille vain joukkoliikennejärjestelmä, vaan se on myös iso seutukuntaa elvyttävä työllisyyshanke työttömyyden riivaamassa kaupungissa. Sosialidemokraatteina kannamme erityistä huolta Pirkanmaan työllisyystilanteesta. Tampere ja Pirkanmaa tarvitsevat työtä ja sitä kautta elintärkeitä verotuloja, joilla voidaan tuottaa palveluita kuntalaisille. Ratikan rakentaminen alkaa sopivasti, kun tunnelityöt aikanaan päättyvät. Ryhmämme muistuttaa, että Pirkanmaan kansanedustajat ovat paljon vartijoina.  Hallituksen ja tulevan liikenneministerin on annettava selkeä viesti siitä, että suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehittämistä tuetaan ja avustetaan Tamperetta uusimaan liikennejärjestelmänsä.

Iso kaupunki ei saa jäädä lepäämään laakereillaan, eikä kaupunki voi päättyä kuten virke pisteeseen, vaan kaupunki vaatii kehittyäkseen pilkkuja ja uusia sivulauseita. Raitiotie on tällainen pilkku, joka mahdollistaa uuden kasvun ja monia mahdollisuuksien haaroja. Se luo edellytykset modernille kaupungille. Suomessa kaupungistuminen on edennyt melko hitaasti. 2000-luvun alussa perheet rakensivat naapurikuntiin isoja omakotitaloja, mutta jo muutaman vuoden on ollut aistittavissa muutoksen tuulia. Perheet haluavat jäädä kaupunkeihin monipuolisten palveluiden luokse ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Naapurikuntiin muuttaminen on vähentynyt. Tampereella esikouluikäisten määrä on noussut pelkästään viime vuodesta 10 prosentilla, mikä johtuu suurelta osin muuton tyrehtymisestä.    

Tampereen yliopiston kaupunkiseutujen strategisen kehittämisen dosentti Juha Kostiainen kirjoittaa ”keskustoitumisesta”.  Työn luonne on muuttunut asiantuntija- ja palveluvaltaisemmaksi. Tiiviimpi kaupunkirakenne, toive palveluiden läheisyydestä  sekä kaupunkimaisen elämäntyylin viehätys ovat seurausta samasta asiasta. Tiivis kaupunkirakenne sekä  toimivat joukkoliikennepalvelut nähdään asumista, arkea ja elämistä sujuvoittavina asioina ja ennen kaikkea vetovoimatekijöinä, jotka nousevat esiin, kun mietitään asuinaluetta tai paikkakuntaa, jolla elää, asua, kasvattaa lapsensa sekä vanheta.

80- ja 90-luvuilla sekä 2000-luvun alussa Tampereella ja kaupunkiseudulla on tehty lukuisia erilaisia joukkoliikenteen kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Ratikkaa on selvitetty, suunniteltu, se on hylätty ja sitten se on uudelleen saanut raiteet alleen. Pormestariohjelmaan siitä tehtiin kirjaukset ja vallassa oleva koalitio on siihen sitoutunut. Hämmästen Aamulehden tänään pääkirjoituksessaan esittämään ajatusta neuvoa antavasta kansanäänestyksestä. Aamulehdellä tuntuu olevan tarve hämmentää ratikkapäätöstä ja vetää valtuustolta raiteet alta. Kyse ei suinkaan ole, kuten Aamulehti totesi yksisilmäisestä politikoinnista, vaan pitkäjänteisestä kaupungin kehittämisestä moderniksi eurooppalaiseksi suurkaupungiksi – Suomen selkeäksi kakkoskaupungiksi.

Tänään on hyvä päivä Tampereelle, sillä valtuusto saa ottaa kunnolla kantaa ratikkaan ja keskustella asiasta eri näkökulmista. Demarit työn ja tasa-arvon puolesta valtuustoryhmä toivoo ratikkahankkeen jatkossa tulevien valtuustojen myötäkin etenevän lauhien, lempeiden tuulien saattelemana ilman myräkkää ja myrskyä.    

Valtuustoryhmämme kannattaa ratikan reitiksi Pispalan linjausta, vaikka yleissuunnitelmassa suositettiin Länsi-Tampereen ratikkareitiksi Paasikiventietä Pispalan valtatien sijaan. Tampereen asukkaille järjestetyssä kyselyssä Pispalan valtatie nousi kaupunkilaisten mielestä paremmaksi vaihtoehdoksi kuin rantatie ja Santalahti. Pispalan valtatien puolesta kerättiin kahdessa kuukaudessa yli 4000 tamperelaisen allekirjoittama adressi. Meistä on tärkeätä kuunnella kuntalaisia tässä asiassa. Pispalassa on jo nyt noin 7000 asukkaan asukaspohja. Näemme myös, että Pispalan valtatietä kulkeva ratikka palvelee laajempaa aluetta. Valtatietä pitkin voidaan Pispalan lisäksi saavuttaa Hyhkyn ja Epilän alueet sekä näiden palvelut.

Pispalan valtatiellä on paljon palveluita, joilla on runsaasti potentiaalisia ratikan käyttäjiä muun muassa Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Peurankallion palvelutalo, monia päiväkoteja ja kouluja ja muun muassa Pispan koulu ja Tampereen ammattiopiston Pyynikin tilat sekä liikunta- ja kulttuuripalveluita, kuten Teatteri Mukamas, Ahjolan kansalaisopisto, Pyynikin palloiluhalli ja tietenkin Pispalan kirkko sekä lukuisia pienyrityksiä, ravintoloita ja vähittäiskauppoja. Uskomme, että linja-autojen määrää saadaan vähennettyä enemmän Pispalan linjauksella ja samalla saadaan luotua luonteva vaihtopiste eri alueiden busseille. Meistä myös vastakkainasettelu Pispala—Lielahti—Lentävänniemi on osin virheellinen, sillä ratikkahan kulkee Pispalan valtatien kautta Lielahteen ja Lentävänniemeen, joskin muutaman minuutin hitaammin. Valtuutettu Petri Siuron Aamulehdessä mielipidekirjoituksessaan esittämä ajatus, että ratikka kulkisi Pohjanmaantietä, jolloin saavutettaisiin Metsä-Boardilta ostetut uudet alueet, on meistä kannatettava ja pohdinnan arvoinen. Tärkeämpää kuin reitti on ryhmällemme kuitenkin se, että hanke etenee. Olemme siis valmiit joustamaan reittivalinnasta, jos Paasikiventien linjaus saa enemmistön. 

Investointina ratikka on vuosikymmenien mittapuussa järkevä, taloudellinen ja ruuhkia sekä saasteita vähentävä ratkaisu. Tampereella on nyt mahdollisuus olla kehityksen kärjessä koko Suomessa ja Euroopassa. Vastustajat argumentoivat, että  ratikka on kallis ja jäykkä liikenneratkaisu. Kun verrataan ratikkaa bussiliikenteeseen, pitää huomioida käyttäjämukavuus ja kulkutapaosuuden kasvu, jotka lisäävät ratikan käyttämistä sekä Tampereen vetovoimaisuuden lisääntyminen muihin isoihin kaupunkeihin sekä seutukunnan muihin kuntiin verrattuna. Nyt pitää nähdä pidemmälle kuin tähän päivään, me emme suunnittele tätä hetkeä, vaan me teemme huomisen Tamperetta. Valtuustolla tulee olla rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja siihen, mitä tulevat tamperelaiset tarvitsevat.

Ilpo Tiihonen kirjoittaa runossaan Matkakuumetta: ”Minä seisoksin assalla, katselen karttaa ja kuuntelen kun junia kauaksi starttaa.” Taskussa ilkkuva vitosen kolikko nauraa: ”Et, poikani, pääse kuin Pasilaan”. Kaukokaipuu kuitenkin kaihertaa mieltä, niinpä runon puhuja hyppää ratikkaan ja toteaa: ”lähden ratikkamatkalle Arabiaan, lähden raitiovaunulla Arabiaan.” Kulttuurikaupunki Tampereella matkakuumeen voi toivottavasti muutamien vuosien päästä tyydyttää lähtemällä raitiovaunulla Amuriin, ratikkamatkalle Petsamoon.  

 

Ryhmän puolesta,

Johanna Loukaskorpi (dem.)

varapuheenjohtaja