Nostetaan Suomi kasvatuksen ja
koulutuksen kärkimaaksi
- Kaksivuotinen maksuton esiopetus mahdollistetaan jokaiselle lapselle.
- Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutusmääriä on lisättävä, ja palkkaus nostettava vastaamaan työn vaativuutta.
- Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja hyvään opetukseen omassa lähikoulussa.
- Perusopetuksen riittävä perusrahoitus on turvattava, oppimisen tukea ja alueellista tasa-arvoa vahvistettava. Koulujen eriarvoistumista tulee ehkäistä eri keinoin.
- Ammatillisen koulutuksen lähiopetusta lisätään ja lukiokoulutukselle taataan jatkuvien uudistusten jälkeen työrauha.
- Lukutaitotyö otetaan tosissaan ja lasten ja nuorten lukutaitoa edistetään kaikissa palveluissa.
- Katsomusaineiden opetus uudistetaan.
- Korkeakoulujen rahoitusta parannetaan ja tutkimuksen rahoitusta vahvistetaan.
Turvataan kulttuurin, taiteen ja luovan alan toimintaedellytykset
- Kulttuurin rahoitusta nostetaan yhteen prosenttiin valtion budjetista.
- Kulttuurin valtionosuusjärjestelmää uusittaessa huomioidaan uudet taidemuodot ja pienet kulttuuriyhteisöt siten, että vanhojen taidelaitosten rahoitus säilyy.
- Yhteiskunnan on tuettava eri tavoin kulttuuritoimintaa, jotta jokaisella suomalaisella olisi mahdollisuus nauttia kulttuurista kokijana, tekijänä tai harrastajana. Lasten ja nuorten kulttuuriharrastuksia mahdollistetaan laajentamalla harrastamisen Suomen mallia.
- Taiteilijapalkka otetaan käyttöön. Pelkillä apurahoilla ei elä.
Ilmasto- ja ympäristönäkökulma päätöksenteon ytimeen
- Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa. Jokainen ihminen voi omilla teoillaan hillitä ilmastonmuutosta.
- Luontokatoa ehkäistään ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on pysäytettävä.
- Tavoitteena tulee olla, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä.
- Tarvitaan investointeja raideliikenteeseen. Paremmin palveleva raideliikenne edistää päästötavoitteisiin pääsemistä ja ilmastonmuutoksen pysäyttämistä.
- Pyöräilyä ja kävelyä edistetään rakentamalla riittävän tiheä kevyenliikenteen verkosto kaupunkeihin. Pyöräilyn ohella parannetaan joukkoliikenteen saatavuutta ja tehdään siitä oikea vaihtoehto yksityisautoilulle.
- Ilmastomyönteistä ruokaa suositaan. Verotuksella voidaan ohjata parempiin elintapoihin ja kasvispohjaiseen ruokavalioon.
Taataan reilu työelämä jokaiselle
- Nostetaan keskiöön työelämän oikeudenmukaisuus ja työelämän pelisääntöjen noudattaminen.
- Palkalla on tultava toimeen ja sosiaaliturvaa ei saa leikata.
- Perhevapaiden tasaisempi jakaminen isien ja äitien välillä parantaa naisten työmarkkina-asemaa ja edistää tasa-arvoa työelämässä.
- Työelämän sukupuolittuneisuutta on purettava. Tasa-arvoa työelämässä edistää mm. palkkauksen avoimuus.
- Panostetaan työhyvinvointiin ja työtekijöiden työssä jaksamiseen.
Turvataan ihmisten oikeus hoitoon ja hoivaan
- Tarvitaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus, jossa uudistetaan sosiaaliturvaa yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi.
- Turvataan hyvinvointialueiden rahoitus.
- Inhimillisesti kestävä vanhustenhoito edellyttää, että on riittävästi hoitajia.
- Vahvistetaan perusterveydenhuoltoa palkkaamalla lisää hoitajia, lääkäreitä ja edistetään mielenterveyspalveluiden saatavuutta sekä huolehditaan inhimillisemmästä päihdepolitiikasta.
- Huolehditaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen perusrahoituksen riittävyydestä ja uudistetaan avustuspolitiikkaa siten, että kolmas sektori pystyy jatkossakin ennaltaehkäisemään ongelmia ajoissa ja tarjoamaan ihmisille matalalla kynnyksellä turvaverkkoja.
Vähennetään yhteiskunnallista eriarvoisuutta
- Suomalainen yhteiskunta on perustunut pieniin tuloeroihin ja ihmisten väliseen tasa-arvoon. Pidetään jatkossakin kaikki ihmiset mukana ja ehkäistään syrjäytymistä sekä eriarvoistumista.
- Köyhyysongelma on otettava tosissaan ja etsitään laajasti keinoja, miten tukea vähävaraisia lapsiperheitä.
- Edistetään yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja jengiytymistä ja vahvistetaan osallisuutta.
Suomen etu on vahva kaupunkipolitiikka
- Suomen etu vaatii vahvaa kaupunkipolitiikkaa. Suurten kaupunkiseutujen menestys on koko Suomen kilpailukyvyn kannalta olennaista.
- Kaupunkien haasteisiin on saatava riittävästi valtion rahoitusta. Monet sosiaaliset ongelmat, kuten asunnottomuus, päihdeongelmat ja pitkäaikaistyöttömyys kasautuvat kaupunkeihin ja tarvitaan valtiolta työkaluja näiden ongelmien hoitamiseen.
- Valtion on huolehdittava, että kaupungeilla on resursseja ja mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asuntorakentamiseen ja joukkoliikenteen kehittämiseen.
- Valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan kuntien panostukset segregaation ehkäisemiseen.
