Puhe lapsiperheköyhyydestä valtuustossa19.10.2015 Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, Tarkastuslautakuntakin kiinnitti huomiota, että Tampereella on suurempi opetusryhmäkoko kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vuonna 2013 keskimääräinen opetusryhmäkoko 1–9. luokilla oli 17,5 oppilasta ja Tampereella 18,2 oppilasta. OKM on myöntänyt valtionavustusta ryhmien pienentämiseksi 2010 lähtien ja ryhmäkoko onkin laskenut yhden oppilaan verran neljänä vuonna. Hallituksen päätösten johdosta nousevat ryhmäkoot tulevina vuosina Tampereella Olin viime kuussa Jyväskylän yliopiston nuorisotutkimuksen professorin Kimmo Jokisen luennolla. Hän puhui perheiden tilanteesta ja lapsiköyhyydestä. Vuonna 1995 köyhissä lapsiperheissä asui Suomessa 52 000 lasta, vuonna 2010 jo 133 600 lasta, ja lapsiköyhyys yleistyy edelleen. Köyhyys periytyy ja näkyy asuinalueiden ja koulujen eriytymisenä - myös meillä Tampereella. Jari Heinonen puhuikin ansiokkaasti Tampereen köyhyysongelmasta. Kimmo Jokisen mukaan lapsiköyhyyden kasvu, perheiden tilanteiden eriarvoistuminen ja julkisen sektorin leikkaukset ovat isoja ja kasvavia ongelmia. Perheet jakaantuvat voittajiin ja häviäjiin. VOITTAJIA ovat keskiluokkaiset, kahden koulutetun ja työssäkäyvän vanhemman 1–3-lapsiset perheet, joilla on hyvinvoivat isovanhemmat, jotka siirtävät lapsille osallisuutta, terveyttä, koulumyönteisyyttä ja verkostoja. HÄVIÄJIÄ ovat työttömien ja huonosti koulutettujen vanhempien ja yksinhuoltajien perheet sekä maahanmuuttajaperheet, jotka elävät taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti niukkaa elämää. Toivon, että valtuusto muistaa tämän, kun miettii perusopetuksen ryhmäkokojen nostamista ja aikoo rajata subjektiivista päivähoitoa. Laadukkaan ja tasapuolisen varhaiskasvatuksen sekä tasa-arvoisen peruskoulun on todettu tasaavan juuri lasten ja perheiden eroja. Emme pysty kokonaan poistamaan lapsiperheköyhyyttä tässä salissa, mutta voimme yrittää vaikuttaa siihen, että edes palveluissa lapset ovat etusijalla ja lasten palvelut niitä, joista ei säästetä, sillä leikkaukset lasten ja nuorten peruspalveluissa näkyvät muilla sektoreilla myöhemmin. Köyhyysohjelmaan ja köyhien lapsiperheiden tilanteeseen on satsattava. Taloudellisesti niukan lapsuuden seurauksina on todettu niin erilaisia ”kulttuurisairauksia”, kuten päänsärky, vatsakivut, hermostuneisuus, unettomuus, jännittyneisyys kuin mielenterveysongelmia. Lisäksi huostaanotot ja lastensuojelun tarve lisääntyvät. Niukka lapsuus tuo suppeammat sosiaaliset verkostot ja lasten on todettu joutuvan helpommin kiusaamisen kohteeksi. Myös alhaiset koulutusvalinnat ovat monesti seurausta taloudellisesti niukasta lapsuudesta. Aikuisena niukan lapsuuden kokeneilla on enemmän ihmissuhdeongelmia sekä isompi työttömyys- ja köyhyysriski. Nämä on kaikki on hyvä muistaa, kun tehdään päätöksiä lasten ja nuorten peruspalveluista. |