Mielipidekirjoitus: Hyvä lukutaito on eväs menestymisen repussa02.03.2014 Hyvä lukutaito on eväs menestymisen repussa Kirjailija Timo Parvela kirjoitti (Yhteishyvä 3/2014) ravistelevan kolumnin lukutaidosta. Hän toteaa, että Suomessa on joka ikäluokassa 5000 heikkoa lukijaa, lukumotivaatio on kansainvälisesti toiseksi matalin, eivätkä lapset koe hyvää lukutaitoa tärkeäksi. Opettajana näen saman päivittäin. 7-luokkalaisilla oli tehtävänä lukea omavalintainen sarjakuvakirja, joka vinkattaisiin tunnilla muille. Olin yllättynyt, että tehtävä ei ollut osalle oppilaista mieleinen, vaikka sarjakuvien lukeminen on koettu yleensä mukavana, sillä oppilaat ovat tottuneita sarjakuvien lukijoita. Nyt Asterixit ja Tintit eivät enää kiinnostaneet niitä oppilaita, joilla on heikko lukutaito. Monet näistä oppilaista eivät olleet lukeneet sarjakuvia alakoulussa tai lainanneet niitä itse. Koulussani oppi- ja kaunokirjat lainataan kirjastokortilla. Yhä enemmän tulee oppilaita, joilla ei ole kirjastokorttia tai se on hukkunut käyttämättömänä. En ymmärrä, miten lapsi onnistuu välttelemään lukemista koko alakoulun. Onneksi useimmat luokanopettajat ymmärtävät, että vain lukemalla voi oppia lukemaan ja vievät oppilaansa ainakin kerran viikossa lainaamaan luettavaa ja osa tunneista on lukutunteja. Lasten ja nuorten vapaa-ajan lukeminen on viime aikoina vähentynyt merkittävästi. Joka kymmenes yli 16-vuotias ei ymmärrä lukemaansa. Hyvä lukutaito näkyy koulussa pärjäämisenä, menestymisenä opinnoissa ja sitä kautta elämän hallintana. Kirjallisuuden lukemisen on todettu kehittävän ajattelukykyä, lisäävän mielikuvitusta, parantavan sanavarastoa, kielellistä kehitystä ja auttavan tiedon jäsentelyssä ja ymmärtämisessä sekä tuottavan elämyksiä. Yksi keino lasten ja nuorten lukutaidon parantamiseen, on kirjastojen ja koulujen entistä tiiviimpi yhteistyö. Sitä yhteistyötä, jota kirjasto ja koulu tekevät Hämeenlinnan yhteiskoulussa, kannattaa päättäjien, kirjastoammattilaisten ja opettajien tulla kauempaakin katsomaan. Koulumme käytäville ja muutamiin luokkiin muutti syksyllä lähikirjasto. Nyt kirjasto ja koulu toimivat hyvässä yhteistyössä koulun tiloissa. Kirjat ovat läsnä oppilaille joka hetki. Kirjallisuus ei ole enää näkymätöntä, vaan luettavaa saattaa tarttua mukaan välitunnillakin. Päättäjien tulisi kääntää katseensa Norjaan. Siellä kirjallisuuspolitiikan painopisteinä ovat norjalaisen kirjallisuuden, tieto- ja käännöskirjallisuuden ennalta määrätty sisäänosto kirjastoihin ja tiettyjen kirjallisuudenalojen, kuten lastenkirjallisuuden, tukeminen sekä kirjojen nolla-arvonlisävero. Norjassa kirjallisuutta tuetaan monin tavoin ja tällä on lukutaitoa parantavia vaikutuksia. Suomessa on herättävä Ruususen unesta, johon Pisa-menestys ja kuvitelmat siitä, että jokainen suomalainen osaa lukea hyvin, ovat meidät tuudittaneet. On aloitettava kansalliset lukemisen parantamiseen, kirjallisuuden arvon nostamiseen ja koulujen ja kirjastojen yhteistyöhön tähtäävät toimet. Tässä työssä vaaditaan kaikilta: kodeilta, kouluilta, medialta, kirjastoilta ja päättäjiltä yhtäläistä tahtotilaa. Hyvä lukutaito on eväs tämän maan menestymisen repussa. Kirjoitus on lähettetty Hämeen Sanomiin ja Aamulehteen 2.3.2014 |