Johannan päiväkirja: Koulushoppailua suurempi ongelma on kuntien väliset erot opetuksessa (67 päivää vaaleihin)11.02.2015 Rakas päiväkirja, Apulaispormestari Leena Kostiainen (kok) kirjoitti Näkökulmassa koulushoppailusta. Olen samaa mieltä siitä, että koulushoppailu ei ole Tampereella iso ongelma. Myös OAJ:n mukaan peruskoulun ongelmat ovat muualla kuin koulushoppailussa, jota harjoittaa vain hyvin pieni osa suurten kaupunkien vanhemmista. Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat yrittävät saada lapsiaan lähimmän koulun sijaan toisen alueen peruskouluun. Yhtenä koulushoppailun syynä pidetään esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä joissakin ala- tai yläkouluissa. Ilmiön taustalla ovat asuinalueiden ja koulujen eriytyminen suurissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Vantaalla, Turussa ja Tampereella. OAJ:n mukaan suurempi ongelma kuin koulushoppailu on kuntien välisen opetuksen eriarvoistuminen. Kahden kunnan välillä oppilaille annettava perusopetus voi olla ihan erilaatuista ja erimääräistä. Ryhmäkoot, tukiopetuksen saatavuus, opettajien lomautukset, tuntimäärät ja koulumatkat vaihtelevat. Ne vaikuttavat opetuksen laatuun. Esimerkiksi kuntien välillä on suuria eroja opetusryhmien koossa. Joissakin kouluissa ekaluokalla voi olla yli 30 oppilasta. Monien kaupunkien lähiökouluihin on 2000-luvulla keskittynyt entistä enemmän maahanmuuttajataustaisten ja taloudellisesti heikompiosaisten perheiden lapsia. Opettajat kokevat monissa lähiökouluissa riittämättömyyden tunteita, sillä heillä ei ole riittävästi keinoja tukea haastavia oppilaita. Kaivattuja tukimuotoja ovat resurssi- ja erityisopettajien määrän lisäys, pienemmät ryhmäkoot ja koulunkäyntiavustajien määrä. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulut vaikuttavat alueiden kehitykseen. Jos koulujen oppilaspohja ja oppimistulokset eriytyvät alueellisten erojen kasvaessa, koulut kiihdyttävät alueiden eriytymiskehitystä lapsiperheiden muuttaessa alueelta tai oppilaiden hakeutuessa muihin kuin lähikouluihinsa. Koulujen ja aluekehityksen välisen vaikutuksen tiedostaminen on tärkeää, sillä kouluja tukemalla edistetään koulutusjärjestelmän tasa-arvoa ja samalla asuinalueiden tasapainoista kehitystä. Sosialidemokraateille koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä arvoista. Se on meidän kaikkien etu. Jos koulujen annetaan kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei voi tekosyillä muuksi muuttaa. Kokoomuslainen Kostiainen lähtee siitä, että vanhemmilla pitää olla oikeus valita lastensa koulu. Hän on eri linjoilla monen vasemmistopoliitikon tai keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa. Sipilä haluaisi rajoittaa koulushoppailua, sillä tasa-arvon vuoksi on tärkeää suosia lähikouluja. Hän totesi Educa-messuilla, että suomalaisten vahvuus on ollut se, että me kaikki olemme samassa koulussa ja luokassa, emmekä tee erillisiä eliitin kouluja. Sosialidemokraatit eivät ole kieltämässä painotusluokkia. Sen sijaan lähdemme siitä, että lähiökoulujen resursseja on lisättävä, ja niiden houkuttelevuutta kasvatettava. Yksi sellainen keino on esimerkiksi painotusten tarjoaminen lähiökoulujen opetussuunnitelmissa. Lähiökouluissa erityisesti opetusteknologiaan, uusimpiin oppimisympäristöihin sekä valinnaisainetarjontaan ja ryhmäkokoihin on kiinnitettävä huomiota. SDP on hallituskaudella ajanut koulujen eriarvoistumista jarruttavan mittavan tukipaketin. Talousarvioon varattiin vuonna 2012 83 miljoonaa euroa koulujen opetusryhmien pienentämiseksi ja koulujen välisten erojen kaventamiseksi. Silloisen opetusministeri Jukka Gustafssonin mielestä se oli merkittävin koulupanostus sitten peruskoulun perustamisen. Hallituksen tukipaketti ja vuosittain jaettavat eriarvoistumisrahat ovat tasoittaneet koulujen välisiä tasoeroja. Kunnissa on tärkeätä tarkastella kouluunottoalueita, jotta oppilaat edustaisivat monia sosioekonomisia taustoja. Kaavoituksella voidaan tilannetta lähiökoulujen osalta helpottaa. Tasapainoinen ja monipuolinen väestörakenne palvelee kaikkia ja vähentää koulujen eriarvoistumiskehitystä. Päättäjien tehtävä on miettiä keinoja, joilla peruskoulujen ongelmia, kuten koulushoppailua, voidaan ehkäistä. Kokoomuksen ja sosialidemokraattien välillä on mielipide-eroja. Kokoomus vannoo perheiden valinnan nimeen välittämättä siitä, että koulutus on jo eriarvoistunut. Sosialidemokraatit lähtevät siitä, että eroja pitää poistaa ja täydellinen koulutuksellinen valinnanvapaus ei ole yhteiskunnan etu. Jokaisen alueen lähikoulun tai lähiökoulun pitää edelleen olla se ensisijainen vaihtoehto ihan jokaiselle lapselle ja perheelle. Kirjoitus julkaistiin lyhennettynä AL:n Jatkot-palstalla 9.2.2015 |