Valtuustopuhe: Väinö Linnan säätiön rahasto20.10.2014 Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, Väinö Linnan rahaston lakkauttamisprosessi kuvaa hyvin päätöksentekoa valtuustossa. Täällä moni merkittävä päätös menee läpi puheenjohtajan nuijan kopautuksella, jos joku aktiivinen valtuutettu ei kiinnitä asiaan huomiota. Tällä kertaa kiitos kuuluu valtuutettu mm. Lassi Kalevalle, Riitta Ollilalle sekä Jukka Gustafssonille. Väinö Linnan rahastohan on perustettu vuonna 1962 ja ensimmäisen kerran palkinto, sillä kertaa 20 000 markkaa, myönnettiin vuonna 1967 kirjailija Eeva-Liisa Mannerille. Rahasto perustettiin kaupunginvaltuuston tähän tarkoitukseen osoittamalla alkupääomalla. Rahaston tarkoituksena on suomenkielisen kaunokirjallisuuden edistäminen. Viime valtuustossa itsekin vaadin, että päätösesitykseen liitetään säätiön rahaston säännöt. Nyt säännöt on valtuutetuille liitteeksi liitetty. Hyvä näin. Rahastosta voidaan myöntää sekä palkintoja että apurahoja. Tiedossani ei kuitekaan ole, että rahastosta olisi koskaan myönnetty apurahoja. Palkintoja on myönnetty vuosien varrella yhteensä 10 kappaletta seuraavasti: 1967 Eeva-Liisa Manner 20 000 mk Kuten valtuutetut huomaavat, kaikki palkinnon saaneet kirjailijat ovat erityisen ansioituneita ja merkittäviä kirjallisen työn tekijöitä Tampereella ja lähiseudulla. Olisi ollut suuri häpeä, että tällainen rahasto olisi lakkautettu ilman keskustelua ja tietämättömyyden vuoksi. Esityksen palkinnon myöntämisestä tekee luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta, johon valtuutetuista kuuluvat minun lisäkseni Ilmari Rostila. Toimikunta on sitoutunut työhönsä ja kaikki toimikunnan jäsenet ovat opiskelleet kirjallisuutta tai toimivat sekä ovat toimineet työuransa aikana kulttuurin, tieteen tai kirjallisuuden parissa. Lopullisesti palkinnoista päättää kaupunginhallitus luovan kirjallisen työn toimikunnan esityksestä. Euroaikana palkinnot ovat vakiintuneet 10 000 euron suuruisiksi. Kannatan Riitta Ollilan tekemää muutosesitystä. |