TIEDOTE: Johanna Loukaskorpi pyrkii SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtajaksi

Keskiviikko 3.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Rantaperkiön työväenyhdistys esittää apulaispormestari Johanna Loukaskorpea Pirkanmaan Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi seuraavalle kahden vuoden kaudelle.  Nykyinen SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja on nokialainen Roope Lehto.

Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestön hallitus on myös Loukaskorven valinnan takana.

47-vuotias Loukaskorpi on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän työskentelee Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina. Hän on toiminut apulaispormestarina kesäkuusta 2017 asti. Loukaskorpi on aiemmin työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja opinto-ohjaajana.

Loukaskorpi valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2008.  Hän on Pirkanmaan maakuntavaltuuston ja Tampereen seutuhallituksen jäsen.

Johanna Loukaskorpi haluaa uudistaa ja aktivoida SDP:n Pirkanmaan piirin toimintaa ja vahvistaa jäsendemokratiaa alueen yhdistysten ja jäsenistön osallisuutta kasvattamalla ja avoimuutta lisäämällä.

Tammikuun hyvinvointialueen aluevaltuustovaalit ovat uusi haaste myös piirille. Loukaskorven mielestä hänen kokemuksensa ja osaamisensa sote-asioissa on hyödyksi koko pirkanmaalaiselle sosialidemokraattiselle liikkeelle.

- Kysymyksessä on pirkanmaalaisten kannalta erittäin merkitykselliset vaalit ja tulevina vuosina ratkaistaan pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden suunta. Siksi on tärkeätä, että piirin johdossa on riittävää ja laaja-alaista osaamista sekä näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden haasteista, Loukaskorpi sanoo.  

Piirikokous päättää valinnoista piirihallitukseen kokouksessaan 27.11.2021.

Lisätietoja:

Johanna Loukaskorpi

puh. 040 806 3691

 Jyrki Koskinen

Tampereen SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja

puh. 040 033 8024

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mediatiedote, Pirkanmaan piiri, sosialidemokraatit, SDP, Pirkanmaan sosialidemokraatit, puheenjohtaja

PUHE: CP-liiton syysliittokokous

Lauantai 30.10.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat CP-liiton syysliittokokousedustajat,

Sydämellisesti tervetuloa CP-liiton syyspäiville 20. liittokokoukseen tänne Tampereelle.
CP-liiton syyspäivät järjestetään vuosittain kiertävästi eri puolella Suomea. Tänä vuonna saimme Teidät tänne Tampereelle. Meillä käynnistyi eilen Tampereen 56. Valoviikot, joten kaupunki täyttyy erilaisista valoista ja valokoristeista ja Tammerkoskea värittää Tanssivat vedet -suihkulähde-esitys, jossa valaistut vesisuihkut tanssivat Tammerkoskessa musiikin tahdissa. Toivottavasti ehditte syyskokouksenne aikana vierailla katsomassa ja ihastelemassa Koskipuistossa tätä näyttävää esitystä. Esityksen voi nähdä Koskipuiston rannalla marraskuun alkupuolelle joka ilta kello 19.00, 20.00 ja 21.00. Valoviikkoja voi ihastella maaliskuun puoleen väliin asti.

Toivotan teille kaikille heti aluksi viihtyisiä ja innostavia kokouspäiviä Suomen kiinnostavimmassa kaupungissa. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella. Edelliset neljä vuotta olen toiminut hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina.

Hyvät kuulijat,

Tampere on ehdottomasti yksi Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista. Olemme halutuin opiskelukaupunki ja kaupunki, minne ihmiset kyselytutkimusten perusteella mieluiten muuttaisivat.
Tampereen menestyksen takana ovat aina olleet osaavat ihmiset. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmakin vuosille 2021-2025 on nimetty ”Ihmisten Tampere, mahdollisuuksien kaupunki.” Pormestariohjelmassa korostuu tekojen, mahdollisuuksien, vastuullisuuden sekä erityisesti ihmisten Tampere. Tampereelle on helppo tulla, olla oma itsensä ja rakentaa tulevaisuuttaan. Tampereen yliopisto on yksi kaupungin keskeisistä vetovoimatekijöistä. Samoin monipuolinen työpaikkatarjonta ja erilaiset asumisen mahdollisuudet.

Väkeä muuttaa Tampereelle paremman arjen perässä. Tampereen muuttovoitto on 3000-3500 henkeä vuodessa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Tampere on kasvanut yli 18 000 hengellä. Tampereen kasvuvauhti on tänäkin vuonna ollut erityisen kova. Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet asua ja hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Osalle tänne muuttavista muuttopäätökseen taas vaikuttaa rikas ja monipuolinen kulttuurielämämme.

Tampere on myös houkutteleva matkailukohde. Lukuisat museomme hienoine näyttelyineen, erilaiset kaupunkifestivaalit ja yleisötapahtumat ovat tuoneet vuosittain useita kymmeniätuhansia matkailijoita kaupunkiimme. Monipuolinen tapahtumatarjonta vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Tapahtuma- ja matkailuala kohtasi kuitenkin viime vuoden keväällä koronan myötä jatkuvasti muuttuvan ja epävarman tilanteen. Onneksi rokotusten edistyminen on mahdollistanut matkustus- ja kokoontumisrajoituksista luopumisen. Siitä kertoo myös se, että te CP-liiton toimijat tulitte Tampereelle syysliittokokoustanne viettämään.

Hyvät kokousedustajat,

CP-liitolla on valtakunnallinen vammais- ja erityisliikuntajärjestö, jolla on pitkä historia. Liittonne on perustettu jo vuonna 1965 ja siihen kuuluu noin 3 000 jäsentä. Liittonne toiminta koskettaa kuitenkin suoraan noin 21 000 ihmistä ja heidän laajaa omaisten joukkoaan. Liittonne on tehnyt korvaamattoman arvokasta ja tärkeää työtä syntymästään saakka neurologisia vammoja muun muassa CP-vammaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseksi, yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä arjen helpottamiseksi. Liittonne tärkeitä arvoja ovat välittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen. Jäsenillenne tarjoatte tärkeätä muun muassa tietoa, neuvontaa, vertaistukea, sosiaalisen valmennuksen kursseja, liikunta- ja avustajatoimintaa ja perhelomitusta. Olette arvostettu toimija vammaisten ihmisten etujen ja oikeuksien puolustajana. Kiitän Teitä erityisesti työstänne vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä elämän ja arjen helpottamisessa. Teidän avullanne moni perhe on saanut vertaisiltaan tukea ja neuvoa.

Tampereen kaupunki on aktiivisesti edistänyt vammaisten asioita, mistä kertoo esimerkiksi se, että Tampereelle perustettiin vammais- ja esteettömyysasiamiehen virka vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa. Nimike tosin viime kaudella muutettiin yhdenvertaisuuskoordinaattoriksi. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kehittää itseään, saada palveluita ja edetä työurallaan. Tampereen kaupunki on aina halunnut olla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunki. Pormestariohjelmassahan todetaan, että yhdenvertaisuuden edistäminen on keskeinen osa kaikkea kaupungin toimintaa. Tavoitteena on, että kaupunki tunnistaa vähemmistöihin kuuluvien kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden esteet ja purkaa näitä johdonmukaisesti kaikissa palveluissa. Itsenäistä pärjäämistä arjessa edistävät toimintakyvyn ylläpito, yhteisöllisyys ja harrastukset. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän perusedellytyksiä.

On aivan selvää, ettei vammainen ihminen halua olla tulla nähdyksi pelkästään palvelujen asiakkaana vaan aktiivisena kaupunkilaisena, joka pystyy yksilöllisin tukitoimin, kaupunkiympäristön ja palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä parantamalla osallistumaan kaupungin täysivaltaiseksi jäseneksi, kouluttautumaan ja työllistymään. Vammaisuus on valitettavasti edelleen yksi yleisimmistä syrjintäperusteista yhteiskunnassamme. Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta edelleen esimerkiksi esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja palveluiden saamiseen liittyy paljon ongelmia. Yksi aivan keskeinen asia on vammaisten kohtaamat negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot. Asenteiden muokkaamisen eteen meidän kaikkien tulee jatkuvasti tehdä työtä, ja siinä vammaisjärjestöjen rooli on myös erittäin merkittävä.

Hyvät kuulijat,

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu vihdoin vuoden 2023 alussa, jolloin sotepalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Pirkanmaalle syntyy Suomen suurin hyvinvointialue, joka vastaa yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla syntyy myös Pirkanmaan suurin työnantaja. Tulevien vuosien tavoitteena tulee olla saumaton sotepalveluiden siirto hyvinvointialueelle ja toimivien yhteistyörakenteiden rakentaminen yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirin, palveluntuottajien ja järjestökentän kanssa.

Oikea-aikaiset, monipuoliset, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointimme kivijalkaa. Uskon itse vahvasti, että yhden toimijan käsissä kustannusten kasvua voidaan hillitä, kun hoitoa tarjotaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tätä kautta toivottavasti myös hoitohenkilöstön rekrytointihaasteet hieman helpottuisivat. Sote-uudistus merkitsee samalla merkittävää muutosta kuntakenttään. Tämän valtuustokauden aikana kunnissa määritelläänkin, millainen on uusi tuleva kunta, joka perustuu sivistykseen, kulttuuriin, elinvoimaan, kaupunkikehitykseen. Tavoitteena tulevassa uudistuksessa tulisi olla asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus, mikä vaatii kunnan ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja aktiivista yhdyspintatyötä jatkossakin. Osallisuuden vahvistamisessa ja edistämisessä järjestöjen näkemyksiä, tulee mielestäni kuunnella erittäin tarkalla korvalla.

Toivotan teille oikein mukavaa ja turvallista syysliittokokousta ja hyvää syksy

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, vammaiset, soteuudistus, hyvinvointialue, CP-liitto, yhdenvertaisuus

PUHE: Työväen musiikkiliiton 100-vuotisjuhla

Perjantai 24.9.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat juhlavieraat,

Sydämellisesti tervetuloa Raatihuoneelle. Hienoa, että tämä Suomen Työväen Musiikkiliiton 100-vuotista taivalta kunnioittava kutsuvierastilaisuus päästiin järjestämään koronapandemiankin aikana, vaikkakin typistettynä. Haluan tässä alussa vielä muistuttaa, että tämä tilaisuus järjestetään istuvana tilaisuutena ja meillä on maskin käyttösuositus.
Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina Tampereella. Viime valtuustokauden toimin hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina ja vastasin silloin myös kulttuuripalveluista.

Suomen Työväen Musiikkiliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Haluan Tampereen kaupungin puolesta lämpimästi onnitella Teidän satavuotiasta liittoanne ja toivottavaa onnea ja menestystä seuraavalle sadalle vuodelle. Juhlavuotenne huipentuu tänä viikonloppuna vietettävään STM 100 -musiikkijuhlaan Tampereella ja juhlakonserttiin, jossa esiintyy liiton jäsenkuoroja ja konsertissa kantaesitetään liiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tilattu Antti Nissilän säveltämä ja sanoittama Laulujen loimu.

Koronapandemia on kurittanut kulttuurialaa ennennäkemättömän rankasti. Musiikkikenttä on ollut yksi eniten koronasta kärsineitä toimijoita. Kuorojen toiminta on ollut jäissä, konsertti- ja esiintymistoimintaa ei ole koronan aikana juurikaan ollut - muutamia livestriimiesityksiä lukuun ottamatta ja musiikin harrastustoimintakin on ollut vain suppeasti käynnissä. Onneksi nyt näkyy valoa, ja lokakuussa rokotuskattavuuden yli 12-vuotiaissa kansalaisissa pitäisi olla niin kattava, että loputkin rajoitukset voidaan purkaa. Voidaankin sanoa, että erityisen hienoa, että viikonlopun tapahtumanne kokoaa musiikkiliiton jäsenryhmiä ympäri Suomea tänne Tampereelle esiintymään, musisoimaan, laulamaan, muistelemaan ja juhlimaan yhdessä musiikkiliiton historiaa ja nykypäivää. Odotettavissa onkin mielenkiintoinen ja konserttien ja esiintymisten täyteinen viikonloppu ympäri Tamperetta.

Tampere on ollut tunnettu menestyvänä tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskaupunkina. Meillä on pitkä perinne yhteistyökumppanina toimimisesta erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Kaupungissamme on järjestetty ennen pandemiaa jatkuvasti lukuisia kongresseja ja valtakunnallisia tapahtumia sekä tilaisuuksia. Toivomme tilanteen palautuvan tältäkin osin mahdollisimman pikaisesti normaaliksi. Joulukuussa aukeaa junaradan päälle uusin tapahtuma-areena Uros LIVE, joka lisää entisestään tapahtumatarjontaa, kiinnostavuutta ja elämyksiä alueellamme. Erilaisilla tapahtumilla on positiivinen vaikutus aluetalouteemme, työllisyyteen, kaupungin imagoon ja tunnettuuteen. Monipuolinen tapahtumatarjonta omalta osaltaan vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa Ihmisten Tampere – mahdollisuuksien kaupunki korostetaan Tampereen merkitystä tapahtumakaupunkina ja luovien alojen keskittymänä.

Hyvät musiikin ystävät,

Suomen Työväen Musiikkiliitto on maamme vanhin valtakunnallinen harrastajamusiikkijärjestö, joka on perustettu täällä Tampereella vuonna 1920. Siltäkin osin on erinomaista, että päädyitte viettämään juhlavuoden musiikkijuhlaanne juuri täällä Tampereella liiton kotipaikkakunnalle. Liittonne pitkä ja vaiheikas historia on viime vuonna saatettu historiantutkija Keijo Rantasen toimesta kansiin. Hymni työlle – Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020 -teoksessa kuvataan muun muassa, miten työväen musiikkiharrastus on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja se on osaltaan rakentanut suomalaista identiteettiä.

Liittonne tavoitteenanne on koko historianne ajan ollut edistää ja tukea suomalaisten yhdenvertaista iästä, taidoista tai varallisuudesta riippumatonta ja helposti saavutettavaa musiikkiharrastustoimintaa ja siinä olette onnistuneet erinomaisesti. Jäsenkuoroissanne ja -orkestereissanne musiikkia harrastaa tälläkin hetkellä noin 2 500 suomalaista. Musiikin harrastaminen edistää monin tavoin ihmisten hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen riemua. Esimerkiksi kuoroharrastus on lähes jokaiselle suomalaiselle mahdollista muun muassa edullisuutensa vuoksi ja näin sen tuomat terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat eri ikäryhmien helposti saavutettavissa. Minulle on ollut itselleni erityisen tärkeää, että omat lapseni ovat harrastaneet musiikkia ja poikani ovatkin soittaneet Härmälän ja sittemmin Hatanpään koulun puhallinorkesterikoulussa ja nuorimmaiseni jatkaa soittoharrastustaan Tampereen Konservatorion Celsius-puhallinorkesterissa.

Olette aktiivinen liitto, joka tarjoaa jäsenjärjestöilleen erilaista toimintaa, tekee vahvaa yhteistyötä erilaisten musiikki- ja kulttuurijärjestöjen kanssa ja on toimii vaikuttavasti musiikinharrastajien edunvalvontatehtävissä. Hyvä, aktiivinen ja jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva liitto toimii juuri näin. Haluan vielä lopuksi sydämellisesti onnitella 100-vuotiasta Suomen Työväen Musiikkiliittoa! Onnea. Seuraavaksi Liiton tervehdyksen esittää Suomen Työväen Musiikkiliiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Palanterä. Hänen jälkeensä saamme kuulla esiintyvän ryhmän lauluesityksen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuuriala, Raatihuone, koronapandemia, Työväen musiikkiliitto

MIELIPIDEKIRJOITUS: Vammaisten asumispalveluiden ongelmiin tulee puuttua tiukemmin

Tiistai 13.7.2021 - Johanna Loukaskorpi ja Perttu Jussila

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 17.6.2021 ottaa kehitysvammaisten tehostetun asumisen Hannun Linnan palvelut Tampereen kaupungin omaksi toiminnaksi 1.10.2021 alkaen. Hannun Linna on ollut kaupungin ja aluehallintoviraston tarkkailussa pidemmän aikaa palvelussa ilmenneiden vakavien puutteiden takia. Jatkossa toivottavasti pystytään kehittämään palvelua vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan laatua.

Hannun Linna ei ole ainoa vammaisten asumispalveluyksikkö, jossa on ilmennyt ongelmia. Olemme saaneet viime viikkoina useampia huolestuneita kuntalaisyhteydenottoja vammaisten nuorten ja aikuisten vanhemmilta. Yhteydenotoissa on korostunut vammaisille järjestettävän harrastus- ja viriketoiminnan riittämättömyys, asukkaiden ja omaisten mielipiteen huomioimatta jättäminen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvät ongelmat.

Vanhempien huolestuneisiin viesteihin tulee suhtautua täydellä vakavuudella. Monet omaiset ovat itse iäkkäitä ja heillä on suuri huoli, miten oman nuoren tai aikuisen kuntoutus, hoito ja tuki järjestyvät, kun he eivät itse enää jaksa vammaisen asioista huolehtia.    

Koronapandemia on vaikeuttanut vammaispalveluiden toimintaa myös Tampereella. Henkilöstöä on ollut sairauslomilla ja työntekijöiden saatavuudessa - erityisesti sijaisten rekrytoinnissa - on ollut isoja haasteita.

Hoivakriisi on koskettanut ikäihmisten palveluiden lisäksi vammaispalveluita. Alkuvuodesta MTV Uutisten aluehallintovirastoille tekemän kyselyn perusteella vammaisten asumispalveluissa on ollut koko Suomessa puutteita henkilöstömitoituksissa ja osaamisessa. Ongelmia on ollut myös itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja palveluiden yleisessä laadussa. Valvonnassa ovat korostuneet yksityiset palveluntuottajat, koska monet kunnat ovat ulkoistaneet asumispalvelut.

Sote-uudistuksen viivästymisen vuoksi Tampereella ei ole juurikaan perustettu uusia vammaisten asumisyksiköitä viime vuosina. Nyt uusien asumispalveluyksiköiden tonttivarauksia ja rakennushankkeita on käynnissä eri puolilla kaupunkia. Kaupungin olisi mielestämme syytä jatkossa lisätä oman tuotannon asumisyksiköitä. Näin saadaan nostettua samalla tulevan hyvinvointialueen oman tuotannon osuutta, saadaan vertailtavuutta ja tätä kautta parannettua laatua ja puututtua paremmin henkilöstöongelmiin.

Toivomme tulevan sosiaali- ja terveyslautakunnan kiinnittävän vahvempaa huomiota vammaisten asumispalveluiden tilanteeseen. Lautakunnan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota kilpailutuksiin, jotta ostopalveluyksiköt pystyvät määritellyillä hinnoilla tuottamaan riittävän laadukasta palvelua. Aiomme itse jalkautua syksyllä vammaisten asumispalveluyksiköihin ja tutustua sitä kautta tilanteeseen.

Johanna Loukaskorpi

sosiaali- ja terveyslautakunnan pj (sd), apulaispormestari

Perttu Jussila

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 13.7.2021 lyhennettynä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaispalvelut, oma tuotanto, Hannun Linna, hoivakriisi, asuminen

KOLUMNI: Nyt on kesäloman aika

Keskiviikko 7.7.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tämä on viimeinen kolumnini Tamperelaisessa hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina. Takana on yli neljä vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Vuodet ovat olleet työteliäitä, ja töitä on saanut tehdä aamusta pitkään iltaan. Opettajan lomat ovat jääneet kaihoisaksi muistoksi menneisyydestä. Hyvinvointipalveluiden apulaispormestarin tehtävää ei jatkossa enää ole, vaan kaupunginvaltuusto valitsee elokuussa molemmille palvelualueille oman apulaispormestarinsa.

Olo on tällä hetkellä helpottunut, mutta haikea. Olen saanut tehdä innostavaa, mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä kuntalaisille merkityksellisten hyvinvointipalveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Neljässä vuodessa on saatu uusia avauksia, ja palvelut ovat monelta osin parantuneet. Palveluiden parantamista ovat haastaneet samaan aikaan kaupungin kasvu, talouden realiteetit, laista tulevat velvoitteet, ikääntyminen ja monella alalla kasvava henkilöstöpula. Näitä haasteita on ratkottu päivittäin, eikä tilanne tulevina vuosina ole sen helpompi.

Hyvinvointipalveluita olen käsitellyt ajankohtaisissa kolumneissani Tamperelaisessa. Olen kirjoittanut muun muassa perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, päihde- ja mielenterveyspalveluista, ikäihmisten palveluista sekä koronapandemiasta. Yksittäiset aiheet ovat vaihdelleet kaksivuotisesta esiopetuksesta psykiatripulaan ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa halusin kirjoittaa henkilökohtaisemmin.

Olen saanut toimia valtuutettuna yli 12 vuotta, ja kuntavaaleissa sain ilokseni jatkoa valtuustotyölle. Olen aina arvostanut valtuutetun roolia ja on kunniatehtävä saada toimia Tampereella luottamushenkilönä. SDP:n kunnallisjärjestön edustajisto päättää tulevan valtuustokauden luottamuspaikoista 5. elokuuta. Tällöin päätetään henkilöistä, joita valtuuston kokouksessa 16.8. luottamuspaikoille valitaan. Elokuussa selviää lopullisesti omakin luottamuspaikkani.

Haluan kiittää lopuksi lautakuntieni jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja kaupungin viranhaltijoita avusta, jota olen saanut apulaispormestarina. Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset lautakunnan päätösvalmistelusihteeri Kallelle ja johdon assistentti Riikalle. Ilman teitä olisin ollut monesti pulassa. Toivotan kaikille tamperelaisille ja yhteistyötahoille aurinkoista kesää. Nyt on kesäloman aika.

Johanna Loukaskorpi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden apulaispormestari

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisen kolumnina 7.7.2021. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointipalvelut, apulaispormestari, Tamperelainen, sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, lautakunta

Kiitos kaikesta

Sunnuntai 13.6.2021 klo 12:02 - Johanna Loukaskorpi

Pitkittynyt vaalikampanja on takana ja tänään on demokratian juhlapäivä. Yleensä äänestän itse vasta vaalipäivänä. Siinä on jotain erityisen juhlallista ja sen jälkeen olen aina keittänyt vaalikahvit. Tällä kertaa äänestin varmuuden vuoksi jo ennakkoon. Joten vaalikahvit pitää juoda ihan muuten vaan.

Itse en mielestäni kampanjoinut kovinkaan aktiivisesti - ainakaan verrattuna aiempiin vaaleihin. Silti vaalityö kuluttaa. Varsinkin vaalikoneiden täyttäminen, erilaisissa paneeleissa juokseminen ja vaalimainosten suunnitteleminen ja taittaminen. Varsinkin kun tekee kaiken itse vain muutamien lähimpien ystävien, tukijoiden ja puolison tukemana.

Kiitos Ismo Alhoniemi. Pysyttiin yhä ystävinä, vaikka ääni välillä nousi molemmilla. Kiitos Juha-Pekka. Pysyttiin yhä naimisissa, vaikka tiedän, että vaalit eivät suinkaan ole puolison näkökulmasta ihmisen parasta aikaa. Kiitos lapset, joista kaksi vanhinta toimii tänään demokratian takaajina vaalilautakuntien toimitsijoina. Kiitos ystävät yli puoluerajojen. Kiitos, että jaksoitte kuunnella, kun halusin puhua.

Kiitos kollegat Lauri Lyly, Jaakko Stenhäll ja Aleksi Jäntti. Neljän (ja Jaakon kanssa kahden) vuoden läheinen työkaveruus on ollut hieno ja arvokas kokemus. Kiitos kaikesta. Esimieheni Laurin alaisuudessa on ollut hienoa työskennellä. Hän ajattelee aina ensin Tampereen ja tamperelaisten parasta ja hänellä on suuri sydän. Toivon sydämestäni, että tamperelaiset äänestävät hänet tänään jatkokaudelle. Siinä jokaisella äänellä on iso merkitys.

Kiitos SDP:n 99 muulle ehdokkaalle. Näihin vaaleihin kunnallisjärjestö sai jälleen mukaansa uskomattoman monipuolisen kattauksen eri alojen ja taustojen omaavia eri-ikäisiä ihmisiä. Toivotan teille menestystä ja erityisesti toivon, että uudet ensikertalaiset saavat kipinän jatkaa poliittista vaikuttamistaan ja arvojen mukaista työtään.

Kiitos myös Rantaperkiön Työväenyhdistys ry. Luotitte jälleen minuun ja sain teiltä 1000 euroa vaalitukea. Rahallinen tuki on ehdokkaalle erityisen tärkeätä.

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja välillä hidastakin puuhaa. Kuntapolitiikka on välillä myös rasittavaa, ärsyttävää ja sitä miettii, että miksi on mukana. Se on täysin ymmärrettävää. Osa politiikkaan haluavista lähtee sinne itsensä, titteleiden tai luottamuspalkkioiden takia. Myös vihapuhe ja poliittinen häirintä ovat lisääntyneet valtavasti siitä, kun itse vuonna 2008 ensimmäisen kerran allekirjoitin ehdokassitoomuksen.

Kuntapolitiikka vaatii yhteistyötä, eikä mitään todellisuudessa saavuta yksin. Ne, jotka ovat titteleiden tai palkkioiden perään, jäävät nopeasti yksin.

Itse olen ollut onnekas, että olen apulaispormestarina saanut nähdä, kurkistaa ja olla osa viranhaltijoiden valmistelutyötä. Päätösten takana on aina osaavien ammattilaisten valmistelutyö, jonka osana on kuultu mm. yrittäjiä, kuntalaisia, kokemusasiantuntijoita tai vaikuttamisneuvostoja ja -raateja.

Toivoisin, että saisin tänään jatkomandaatin ja voisin vielä jatkaa vaikuttamista valtuustossa, sillä minulla on valmiit verkostot, halu edelleen oppia, vahva tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvopohja, joka lähtee siitä, että ketään ei jätetä ja kaikki pidetään mukana ja että ilmasto ja luontoasioista ei voi tinkiä sekä kyky tehdä kaikkien kanssa yhteistyötä. Minua voi äänestää tänään numerolla 204. Kiitos luottamuksesta. 

Kiitos kaikille mukanakulkijoille. Jännittävä päivä on edessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, 2021, vaalityö, lauri lyly

KOLUMNI: Matkalla kohti parempia päihde- ja mielenterveyspalveluita

Lauantai 8.5.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat puhuttavat kuntapolitiikassa, mikä oikein onkin. Ongelmista kärsivät kuntalaiset tarvitsevat apua oikea-aikaisesti ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja vastaavat tarpeeseen.

Tällä valtuustokaudella olemme yrittäneet parantaa päihde- ja mielenterveyspalveluita monin tavoin. Esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalvelut on siirretty sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, nuorten mielenterveysongelmien avuksi on perustettu nuorisovastaanotto ja nuorille päihteidenkäyttäjille Nuppo. Päihdehoitojen osalta on tehty muitakin muutoksia. Olemme lisänneet kriisiasumista, katkaisu-, vieroitus-. ja laitoshoitoa, kokemusasiantuntijoita ja parantaneet asiakasohjausta. Euromääräisesti päihdepalveluihin kohdistuneet lisäykset vuosina 2019-2021 ovat olleet merkittäviä - yli 1,7 miljoonaa.

Silti ne eivät ole olleet riittäviä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön tarve ja kysyntä kasvavat vielä nopeammin. Koronapandemia on nostanut esiin erityisesti nuorten aikuisten hädän ja etäopiskelu lisännyt yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Valmistelemme parhaillaan kesäkuun valtuustoon mielenterveyspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuollon lisäbudjettia, jolla yritetään purkaa kasvaneita hoitojonoja ja lisätä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa olisi riittävästi henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten hätään. Lisäksi perusteilla on uusi päivätoimintakeskus, jonka suunnitelmat esiteltiin sotelautakunnassa toukokuun kokouksessa. Pormestari Lauri Lyly (sd) on nimennyt myös poliittisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Työryhmän tavoitteena on kehittää päihdehoitoja asiakaslähtöisesti, selvittää resurssitarpeita ja luoda pohjaa tulevalla pormestariohjelmalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppumaton maratonmatka. Olennaista tällä matkalla on, että mahdollisimman moni kuntalainen pysyy matkassa mukana. Tähän tarvitaan valtuuston tahtoa. Pelkkä tahto ei aina riitä. Tarvitaan myös rahaa tahdon toteuttamiseen.

1 kommentti . Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, päihde- ja mielenterveyspalvelut, kuntapolitiikka, mielenterveyspalvelut, nuorisovastaanotto, Nuppo, nuoret

VASTINE: Taiteilijoiden työtiloista on Tampereella puutetta

Torstai 29.4.2021 - Johanna Loukaskorpi ja Jaakko Stenhäll

Maire Martikainen kysyy mielipidekirjoituksessaan (AL 24.4.) toisaalta Nekalan koulun ja toisaalta Kalevan lastentalon suunnitelmien perään, viitaten hiljattain valmistuneeseen kulttuuritilaselvitykseen.

Tehdyssä kulttuuritilaselvityksessä tunnistettiin useita kohteita, joilla voi olla käyttöä kulttuurikäytössä eri muodoissaan. Kaupunginhallituksessa päätettyjen linjausten pohjalta tarveselvitystä aletaan tehdä Nekalan koulusta, joka luonnollisesti edellyttää sisäilmaremonttia ennen varsinaista käyttöä. Eri vaihtoehdoissa on puolensa, ja myös tarpeet vaihtelevat kulttuurin eri aloilla. Samalla kaupungin taloustilanne pakottaa valintoihin siinä, minkä verran kaupunki voi eri tilojen hyödyntämiseen sitoutua.

Ilmeistä kuitenkin on, että nimenomaan taiteilijoiden työtiloista Tampereella on puutetta, ja tässä Nekalan koulu voisi toimia erinomaisesti - yhdistettynä yleisöä houkuttelevaan avoimeen ja yhteisölliseen toimintaan. Lisäksi Nekalaan olisi mahdollista sijoittaa tarvittaessa joitakin kaupungin avustamien yhteisöjen tiloja. Myös Nekalan kirjastolle mahdollistuisi pysyvät tilat. Martikaisen mainitsemasta sijainnista on keskusteltu myös. Nekalan koulu on myös saavutettavissa alle 10 minuutin pyörämatkalla, reilun vartin kävelyllä tai lyhyellä bussimatkalla kaupungin keskustasta. On myös kaupungin tavoitteiden mukaista kehittää kantakaupungin eri alueita, ja kulttuurikeskus voisi tuoda Nekalaan aivan uudenlaista eloa. Hanke on kaikesta päätellen otettu alueella myös hyvin vastaan.

Martikainen kyselee myös Kalevan lastentalon käytön perään. On selvää, että lastentalolle tulee löytää uutta käyttöä, ja rakennus on ollut turhan kauan ilman seuraavia askeleita. Kohteen hyödyntäminen asumiseen, ainakin osin, on vahva vaihtoehto. Parhaillaan kaupungin viranhaltijat yhteistyössä valmistelevat uuden käytön mahdollistavaa asemakaavaa. Osana prosessia voitaisiin esimerkiksi rakennuksen myyntiin tähtäävällä konseptikilpailulla etsiä ratkaisua tämänkin rakennuksen uudelle käytölle. Omat rajoitteensa rakennuksen eri käyttötapoihin luovat luonnollisesti sijainti Martikaisen noteeraamalla rakennetun kulttuuriympäristön alueella, sekä osaltaan myös pysäköintipolitiikan vaatimukset.

Vastuullisena omistajana kaupungin tulee kuitenkin etsiä ratkaisu Kalevan lastentalon tulevaan käyttöön, niin rakennusperintö- kuin muut arvot muistaen. Etenemistapa tulee myös olemaan avoin. Erinomaisella sijainnilla oleva arvokas kohde voi remonttien jälkeen taipua moneen, ja tässä kannattaa myös luovuutta hyödyntää.

Jaakko Stenhäll
Apulaispormestari, elinvoima ja kilpailukyky (vihr.)

Johanna Loukaskorpi
Apulaispormestari, sivistys- ja kulttuuripalvelut (sd.)”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulttuuri, tilat, kulttuurikeskus, Nekalan koulu, kulttuuritilaselvitys

KOLUMNI: Pula psykiatreista näkyy mielenterveyspalveluissa

Lauantai 23.1.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tammikuun alussa on noussut julkisuuteen aikuisten mielenterveyspalveluiden pitkät hoitojonot ja pula psykiatreista. Entistä useampi potilas on myös entistä sairaampi. Tilanne ei valitettavasti ole uusi. Vakavasta psykiatrivajeesta on Tampereen kaupungilla kärsitty jo pitkään.

Vuoden alusta suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettiin Taysiin. Päätös tehtiin maaliskuun 2020 valtuustossa ja asiaa käsiteltiin myös valtuuston iltakoulussa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa. Perusteet palveluiden yhdistämiselle olivat selkeät. Yhdistämisen tarkoitus on parantaa pääsyä avohoitoon, helpottaa rekrytointeja ja turvata kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, laatu ja resurssit.

Yhdistymistä valmisteltiin vuosi. Kuitenkin vuoden alussa ilmi tulleet ongelmat ovat yllättäneet monet. Yhdistymisen tavoitteet eivät ole heti alussa toteutuneet. Sen sijaan psykiatripula on pahentunut, kun osa erikoislääkäreistä on eläköitynyt ja osa irtisanoutunut.

Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin tavallisia. Lähes 20 % suomalaisista on jokin mielenterveysongelma, ja ne ovat yleisin sairauslomien syy sekä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajia. Siksi on tärkeää, etteivät sairaanhoitopiirit ja kunnat kilpaile keskenään samoista harvoista mielenterveysosaajista. Se vääristää tilannetta ja luo jatkuvaa painetta nostaa palkkoja. Tärkeämpää on keskittää osaaminen yhteen paikkaan ja jakaa resursseja tasaisemmin perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Tämä tavoitehan on tuttu myös soteuudistuksesta. Osaajat ovat jatkossa yhden työnantajan hyvinvointialueen palveluksessa.

Uskon, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa vaikean tilanteen mielenterveyspalveluissa alkuvuonna kuntoon ja uskon vakaasti integraation pitkän ajan tavoitteisiin hoitoketjujen sujuvoittamisesta, hoitoonpääsyn helpottumisesta ja osaavan henkilöstön saamisesta. Tämä usko ei valitettavasti helpota niitä, jotka odottavat nyt lääkäriaikaa tai joiden ongelmat uhkaavat vaikeutua. Eikä mielenterveyspotilaiden omaisten hätää lievitä se, että todetaan tilanteen jatkossa paranevan. Asiakkaalle tärkeintä on saada hoitoa mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä. Myös omaisten jaksamiseen pitää pystyä kiinnittämään huomiota. Näiden eteen on nyt tehtävä hartiavoimin töitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, mielenterveyspalvelut, psykiatripula, psykiatria, päihdepalvelut, Tampere, integraatio, sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveyspalvelut

VASTINE: Tampere pyrkii monipuolistamaan lähiöitä

Keskiviikko 11.11.2020 - Johanna Loukaskorpi

Olen samaa mieltä kansanedustaja Veikko Vallinin (ps) (AL 9.11.) kanssa, että asuinalueiden eriytyminen on pysäytettävä. Tosin ratkaisumme eroavat kuin yö ja päivä. Vallin pyrkii Trumpilta matkitulla retoriikalla luomaan pelkoa herättävän tulevaisuuskuvan, että maahanmuuttajien asuttamilla asuinalueilla kytisi megaongelma, jota on torjuttava kaikin keinoin.

Lähiöissä asuu 1,3 miljoonaa suomalaista. Myös Tampereella moni asuu lähiöksi nimitetyllä asuinalueella esimerkiksi Tesomalla, Hervannassa tai Multisillassa. 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt herättävät ajoittain negatiivisia mielikuvia ja sosialidemokraateilla on ollut huoli, että kaupunkien asuinalueet eriytyvät liikaa, mikäli aluekehittämiseen ei panosteta.

Tasa-arvoinen kaupunkikehitys vaatii monia toimia, erityisesti asunto- ja koulutuspolitiikkaa. Tampereella on tietoisesti pyritty monipuolistamaan lähiöitä julkisia investointeja tekemällä ja kannustamalla yksityisiä toimijoita investoimaan niihin.

Esimerkiksi Tesomalle on rakennettu moderni yhtenäiskoulu, kehitetty harrastus- ja liikuntaolosuhteita ja lisätty alueelle julkista taidetta. Uuden liikekeskuksen yhteyteen avattiin julkisen ja yksityisen yhteistyönä toimiva hyvinvointikeskus, jossa on terveys- ja sivistyspalveluita ja järjestön ylläpitämä yhteisökahvila. Tesoma onkin oiva esimerkki siitä, että kun aluetta kehitetään sitoutuneesti, alue alkaa kukoistaa.

Peltolammi-Multisilta-alue on pormestariohjelmassa nimetty seuraavaksi lähiökehittämiskohteeksi. Se on mukana ympäristöministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa lähiöohjelmassa, jossa aluetta kehitetään yhteisesti asukkaiden, aluetoimijoiden ja kaupungin kanssa.

Vallin yrittää leimata kirjoituksessa lähiöiden koulut. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen eriarvoistumisen ehkäisyssä on huolehdittava riittävistä oppimisen resursseista ja peruskorjattava ne viihtyisiksi kasvatus- ja oppimiskeskuksiksi, joissa on tarjolla maksuttomia harrastuksia ja nuorisopalvelua.

Tällä valtuustokaudella on lisätty alueellista resurssointia kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammalla alueella. Rahoituksen jakoon vaikuttavat oppilaaksiottoaluekohtaiset tekijät: huoltajien koulutustaso, työttömyys, oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus ja tehostetun tuen oppilaiden osuus.

Ratkaisuja tasa-arvoisempaan aluekehitykseen löytyy, mutta perussuomalaisten retoriikkaan nämä keinot eivät sovi, sillä niiden edistäminen vaatisi sitoutumista yhteiseen kehittämiseen – pelottelulla ja leimaamisella on helpompi kalastella ääniä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastine, Veikko Vallin, lähiöt, lähiöpolitiikka, aluekehittäminen, koulut, Hervanta, Tesoma, eriytyminen

KOLUMNI: Syksyiset jäähyväiset

Keskiviikko 14.10.2020 - Johanna Loukaskorpi

Lokakuun puoliväli ja viimeistään syysloma tietävät mökkiläiselle hetkellisten jäähyväisten aikaa. On aika laittaa kesämökki talvitelakoille. Pitää kerätä kesäkalusteet varastoon, siirtää viimeiset kesäkukkien jäänteet kompostiin, purkaa trampoliini ja tyhjentää linnunpöntöt odottamaan seuraavan kevään uusia muuttajia. Ajatukset siintävät jo ensi keväässä ja uudessa mökkikaudessa.

Samaan aikaan kun ajatukset ovat jo keväässä tehdään kunnissa tiuhaa vauhtia vuoden 2020 talousarvioita. Syyskuussa myös puheenjohtamani Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta päätti Oriveden yhteistoiminta-aluettakin koskevasta talousarvioesityksestä. Lautakunnan talousarvioesitys oli tiukka ja lautakunta jättikin esityksen yhteyteen toivomusponnen, jossa se ilmaisi huolensa siitä, että talousarvioesityksessä ei riittävästi pystytä vastaamaan ikääntymisestä ja väestönkasvusta tulevaan palveluntarpeeseen.

Lautakunta pelkää, että hoitojonot monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa pitenevät, hoitoon pääsy saattaa viivästyä kohtuuttomasti, palveluiden saatavuus ja henkilöstön työhyvinvointi heikentyä. Lautakunta edellyttikin, että talousarvion jatkovalmistelussa lisätään euroja erityisesti päihde-, vammais- ja mielenterveyspalveluihin ja perusterveydenhuoltoon. Pormestari Lauri Lyly (sd) julkaisee talousarvioesityksensä 19.10. Jää nähtäväksi, huomioidaanko pormestarin talousarvioesityksessä lautakunnan huolenilmaus.

Muutama viikko sitten meillä oli Oriveden johdon kanssa Oriveden yhteistoiminta-alueen neuvotteluryhmän kokous. Yhteistyö Tampereen kaupungin ja Oriveden kaupungin kanssa toimii mielestäni mutkattomasti ja sujuvasti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Olen ymmärtänyt, että oriveteläiset ovat myös olleet tyytyväisiä palvelutarjontaan, laajentuneeseen palvelukirjoon ja palveluiden saatavuuteen. Mielellämme otamme Tampereella palautetta vastaan jatkossakin ja kehitämme sosiaali- ja terveyspalveluita palautteen pohjalta.

Parhaillamme kehitämme ympäristöministeriön hankkeessa ikäihmisten palveluita ja suunnittelemme ikääntyneiden asumiseen ns. välimallin asumista. Kunnissa voidaan nimittäin vaikuttaa tehostetun palveluasumisen tarpeeseen lisäämällä ikäihmisten välimuotoista asumista ja kehittämällä ikäystävällisiä
asuinympäristöjä. Välimuotoisen asumisen mallilla voidaan vastata joustavammin asukkaiden tarpeisiin ja tuoda monipuolisuutta asumisvaihtoehtoihin. Ajatuksena Oriveden osalta on suunnitella, mitä ikääntyneiden välimuotoinen asuminen voisi täällä olla. Hankkeen aikana ei ehditä vielä saada uutta palvelua käyttöön, mutta tarkoitus on kuulla asukkaita, mitä välimuotoisen asumisen palvelukortteli voisi olla Oriveden kaltaisessa kunnassa. Samassa yhteydessä on tarkoitus kehittää Orivedellä erilaisia ikäihmisten matalan kynnyksen palveluita ja lähitoritoimintaa.

Tämä kolumni on muuten kirjoitettu autossa matkalla Orivedelle ja viimeistelty Oriveden Tokmannin parkkipaikalla. Kaipa sitä voisi kutsua välimallin kolumnikirjoittamiseksi paikallisella näkökulmalla höystettynä.

Hyvää loppusyksyä Oriveden Sanomien lukijoille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oriveden Sanomat, kolumni, talousarvio, mökki, yhteistoiminta-alue, välimuotoinen asuminen, ikäihmiset

KOLUMNI: Luvassa unettomia öitä ja heikentyviä palveluita

Lauantai 29.8.2020 - Johanna Loukaskorpi

Porvari nukkuu huonosti oli KOM-teatterin vuonna 1971 ilmestynyt esikoisalbumi, joka sisälsi lukuisia Kaj Chydeniuksen sävellyksiä ja työväenmusiikin vaikuttavampia kappaleita, kuten Siirtotyöläinen tai Kenen joukoissa seisot.

Valtakunnallisesti tällä hetkellä porvarit varmaan nukkuvat yönsä huonosti. Pääministeri Sanna Marin (sdp) on juuri valittu Tampereella SDP:n puheenjohtajaksi yhtäläisyyttä korostaneessa puoluekokouksessa. Pääministerinä hän on suositumpi kuin aiemmat pääministerit konsanaan ja SDP on vankistanut asemansa Suomen suosituimpana puolueena. Kuntavaalit kolkuttelevat ovella, ja kahdeksan kuukauden kuluttua kunnissa jaetaan taas valtaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kaikki pitäisi olla hyvin, mutta kun ei ole. Kuntatalous oli ennen koronaakin hankala koko Suomessa ja korona on entisestään kurjistanut kuntien tilannetta. Erityisesti suurten kaupunkien talous on sukeltanut pandemian myötä. Verotulot ovat Tampereellakin laskeneet, ja tapahtumakaupungin tulot pudonneet.

Kaupunginhallitus päätti ensi vuoden tiukasta talousarviokehyksestä pari viikkoa sitten. Samalla se päätti kymmenen miljoonan henkilöstösäästöistä. Ne kohdistuvat erityisen ankarasti paljon henkilötyövuosia sisältävien johtamieni sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisiin toimintoihin.

Uusia avauksia tai palveluiden laajennuksia ei ole luvassa kumpaankaan lautakuntaan. Emme myöskään pysty vastamaan lakimuutoksiin. Emme voi palauttaa hoitajamitoitusta talousohjelmaa edeltäneelle tasolle tai pysty suunnitellusti vastaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutokseen.

Jos henkilöstösäästöt todella kohdentuvat henkilötyövuosien mukaan, on odotettavissa kuntalaisille ikäviä palveluleikkauksia. Kummassakaan lautakunnassa ei riittävästi pystytä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja koska kaupungin väestö samaan aikaan kasvaa, se tarkoittaa, että palvelut heikkenevät. Ensi vuodelle on näillä näkymin luvassa pidentyviä kiireettömän hoidon jonoja terveysasemille, perusopetuksessa ryhmäkokojen kasvua, vanhusten sairaalakotiutusten viivästymistä ja niistä seuraavia siirtoviivemaksuja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden maksujen korotuksia.

Ei siis ihme, että myös minä nukun juuri nyt huonosti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, kuntatalous, kunnat, talous, palvelut,

KOLUMNI: Kuinka voit ikääntyvä tamperelainen?

Keskiviikko 10.6.2020 - Johanna Loukaskorpi

Sanna Marinin (sdp) hallitus on pyrkinyt monin tavoin suojaamaan yli 70-vuotiaita ja riskiryhmäläisiä koronakevään aikana. Ikääntyneitä on kehotettu pysymään kotona tai palvelutaloissa karanteenia vastaavissa olosuhteissa ja välttämään kontakteja jopa lähiomaisten kanssa.

Tampereen kaupunki on epidemia-aikana huolehtinut eri tavoin ikäihmisten hyvinvoinnista. Lähetimme yli 70-vuotiaille pormestari Lauri Lylyn (sdp) kirjeen kotiin. Kirjeessä kerrottiin mm. miten saa apua poikkeustilanteessa. Perustimme myös call center -palvelun Tampere Avun, josta on kevään aikana soitettu yli 80 vuotta täyttäneille tamperelaisille ja oriveteläisille. Puheluissa on kyselty vanhusten kuulumisia ja arjen sujumista. Samalla on tarkistettu vointi, kyselty huolenaiheita ja kartoitettu lisäavun tarvetta. Tarvittaessa vanhus on ohjattu vaativimpien palveluiden piiriin.

Tampere Apuun henkilökunta siirtyi ja koulutettiin mm. kirjastoista, museoista ja varhaiskasvatuksesta. Näille ammattilaisille Tampere Apu tarjosi mielekkään ja kiinnostavan mahdollisuuden työnkiertoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haluan sydämellisesti kiittää nopeasti uuteen tehtävään hypänneitä työntekijöitä. Soititte ja juttelitte kesäkuun alkuun mennessä 12 054 ikäihmisille ja puhelut kestivät yli 1 620 tuntia. Se on huikean iso määrä kohtaamisia!

Ikäihmiset ilahtuivat puheluista. Huolenaiheita nousi myös esiin. Erityisesti omaishoitajien jaksaminen keskustelutti, kun päivätoiminta ja palvelukeskukset ovat olleet suljettu. Osa vanhuksista ikävöi läheisiään ja toisia karanteeni turhautti.

Kevään aikana olemme lisänneet myös yhteydenottoja veteraaneille. Koska veteraanien kanttiinitoiminta on ollut kiinni, niin kanttiinihenkilöstö on soittanut veteraaneille. Nämä soitot jatkuvat kesällä.

Olemme yrittäneet vähentää yksinäisyyden tunnetta eristyksissä olevilta. Tehostetussa palveluasumisessa on järjestetty omaistapaamisia suojapleksien takaa tai ulkona. Eri yksiköissä on järjestetty ohjelmaa ulos, jolloin asukkaat ovat voineet parvekkeilta seurata laulua tai soittoa ja jumppiakin on vedetty ulkoa käsin.

Tampereen kaupunki ja sen henkilöstö on taipunut poikkeustilanteessa uusiin toimintatapoihin auttaakseen ikääntyneitämme. Jokainen meistä voi itsekin piristää tutun vanhuksen arkea, kysellä kuulumisia ja auttaa kohti valoisampia aikoja. Keinoja ilahduttaa on monia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lauri lyly, sanna marin, Tampere Apu, ikääntyneet, ikäihmisten palvelut, Tamperelainen, kolumni, riskiryhmä, veteraanit

MIELIPIDEKIRJOITUS: Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee käyttää myös korona-aikana

Lauantai 23.5.2020 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila

Olemme huolissamme siitä, että korona-aikana tamperelaisten kynnys hakeutua hoitoon on noussut. Esimerkiksi terveysasemilla hoitajien käyntimäärät ovat laskeneet huhtikuussa noin 50 prosenttia ja lääkäreiden noin 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan

Sama terveyspalveluiden käytön väheneminen näkyy opiskeluterveydenhuollossa. Myös Ensiohjaus Ensiossa käynnit ovat vähentyneet 12 prosenttia edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna, vaikka toiminta on koronasta huolimatta normaalisti auki.

Lääkäriliitto on ilmaissut huolensa, että ihmiset eivät hakeudu hoitoon ja jättävät tarvittavia hoito- ja lääkärikäyntejä väliin. Tämä aiheuttaa vaaraa potilaiden terveydelle, kun sairauksia jää hoitamatta tai ne diagnosoidaan vasta sairauksien pahennuttua. Syksyllä edessä saattaa olla potilassuma ja pitkät jonot kiireettömään hoitoon.

Meillä on suuri huoli asukkaista, joiden sairaudet jäävät hoitamatta. Uhkana on yleinen terveydentilan heikkeneminen, mikä näkyy Tampereellakin koronan aiheuttaman poikkeusolojen jälkeisenä aikana. Erityinen huoli meillä on haavoittuvaisten lasten ja nuorten, mielenterveyspotilaiden ja kroonisesti sairaiden terveydentilasta. Monet ongelmat ja sairaudet pahenevat, jos niitä ei ajoissa hoideta.

Asialla on inhimillisen näkökulman lisäksi taloudellinen puoli. Koronasta johtuvan kiireettömän hoidon jonojen purun on arvioitu nostavan Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin laskutusta 60 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Tampereen kaupungin tarjoamat peruspalvelut ovat turvallisia käyttää ja haluamme rohkaista kaupunkilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen myös poikkeusaikana. Hyöty hoitoon hakeutumisesta on ehdottomasti suurempi kuin riski saada koronavirus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, pandemia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaudet, hoitamattomuus

Tampere ei leikkaa PSHP:n rahoitusta

Tiistai 31.12.2019 klo 11:16 - Johanna Loukaskorpi

PSHP:n valtuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen maalasi (15.12. AL) uhkakuvan terveydenhuollon tulevaisuudesta Pirkanmaalla. Hän on oikeassa siinä, että sairaanhoitopiirin talousarvioprosessin valmistelu tänä vuonna epäonnistui.

PSHP:n talousarvioesitys oli kuntien näkökulmasta ennakoimaton. Vuoden 2020 talousarviot kunnissa valmisteltiin sairaanhoitopiirin kunnille keväällä antamien tarjousten perusteella. Sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12. käsitellyssä esityksessä esimerkiksi Tampereelle oli budjetoitu 10,9 miljoonaa euroa suurempi esitys kuin PSHP:n alkuperäinen tarjous. Vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna luku oli 15,2 miljoonaa euroa suurempi.

Kuntien yhteistoiminnassa, jota sairaanhoitopiiri edustaa, luottamus yhteiseen valmisteluun on keskeistä. Kuntien rahoittaessa sairaanhoitopiiriä tulee yhteisen näkemyksen tuloista ja menoista olla kristallinkirkas. Nyt ei näin ollut. Tiedonkulku PSHP:n ja kuntien välillä ontui jossain kohtaa syksyä, eivätkä kaupunkiseudun kunnat pystyneet ottamaan PSHP:n suunnitelmia omissa talousarviovalmisteluissaan huomioon.     

Tampereen talousarviossa ensi vuoden PSHP:n tilaus on tämän vuoden toteumaa suurempi, eikä talousarvio sisällä leikkauksia tähän vuoteen verrattuna. Järvisen huoli Tampereelle koituvista siirtoviivemaksuista on silti aiheellinen. Hänen esittämänsä 20-25 miljoonan euron lisämenot sen sijaan olivat ylimitoitettuja. Mikäli siirtoviivemaksuja olisi tänä vuonna Tampereella peritty, olisivat ne asettuneet noin 5 miljoonaan.

Hatanpään siirryttyä osaksi Taysia merkittävä osa kaupungin omista vuodeosastoista hävisi. Käynnistämme nopealla aikataululla keskustelun Hatanpää-Tays -integraatiossa yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden yleislääketieteen ja geriatrian toimintojen palauttamisesta osaksi kaupungin toimintaa. Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi lisäämme kuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja ja tarkastelemme perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaa uudelleen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan asiakkaiden sairaalajaksojen määrää, pituutta, jonoaikoja ja määriä tarkasti. 

Olemme vähentäneet erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitovuorokausia vuonna 2019 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta se ei ole näkynyt juuri vähennyksinä laskutuksessa. Vuoden 2020 aikana jatkamme hoitovuorokausien vähentämistä.

Jatkossa on tärkeää, että tiedonkulku PSHP:n ja kuntien välillä toimii ja että muutoksista ja niiden seurauksista tiedotetaan kuntia. Sairaanhoitopiirillä ja Tampereen kaupungilla on toimivat yhteistyömuodot ja haluamme kaupungin puolelta jatkaa tätä hyvää yhteistyötä, jotta kuntalaiset saavat oikea-aikaista terveydenhoitoa oikeassa paikassa.

Johanna Loukaskorpi

apulaispormestari, Tampere

3 kommenttia . Avainsanat: sairaanhoitopiiri, PSHP, erikoissairaanhoito, Tampere, talousarvio, siirtoviivemaksu, vuodeosastot

Puhe: Koulujen eriarvoistumisen ehkäisy

Maanantai 18.11.2019 klo 16:18 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Politiikka on pitkäjänteistä puurtamista. Tässä salissa pitkään istuneet tietävät, että eri valtuutetuilla on omia erityisen läheisiä aiheita. Aiheita, joista jaksetaan kokous kokoukselta, vuosi vuodelta kirjoittaa, puhua ja johon pyrkiä vaikuttamaan. Minulle se on ollut koulujen eriarvoistuminen.

Vuonna 2011 kirjoitin ensimmäisiä mielipidekirjoituksiani koulujen eriarvoistumisen ehkäisystä. Olen tehnyt aiheesta eli positiivisen diskriminaation rahoituksesta perusopetukseen vuosien saatossa Tampereella ainakin kaksi valtuustoaloitetta.
Vuonna 2012 kirjoitin: ”Sosialidemokraatteille koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä arvoista. Koulutuksellisen tasa-arvon periaate on meidän kaikkien etu ja koskettaa nimenomaan lähiöiden asukkaita. Samaisessa kirjoituksessa muistutin siitä, kuinka kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulut vaikuttavat merkittävästi alueiden kehitykseen. Koulujen ja aluekehityksen välisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen tiedostaminen on tärkeää, sillä kouluja tukemalla edistetään koulutusjärjestelmän tasa-arvoa ja samalla asuinalueiden tasapainoista kehitystä.”

Helsinki on jo vuosia pyrkinyt puuttumaan kaupunginosien eriytymiseen ja niiden erilaisiin palvelutarpeisiin myönteisen erityiskohtelun määrärahalla. Määrärahalla on haluttu tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tasoittaa kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin mukaan määräraha on lisännyt ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen. Vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei jatkanut Helsingissä toisen asteen koulutukseen, mutta uuden rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen osuus on laskenut viidenneksellä. 83 prosenttia helsinkiläisistä rehtoreista on todennut, että pd-raha parantanut oppimistuloksia.

Vuonna 2017 pormestariohjelman kirjoituksen yhteydessä huolehdin, että positiivinen erityiskohtelu saadaan kirjoitettua osaksi pormestariohjelmaa. Pormestariohjelmaan kirjattiin, että Tampereella varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Asia kirjattiin myös osaksi koulutuspoliittista ohjelmaa. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana valmistelleet alueellisen resurssoinnin toimintamallin ja palvelu- ja vuosisuunnitelmassa sitä lähdetään aktiivisesti nyt ensi vuoden alusta toteuttamaan.

On tärkeää tiedostaa, että koulutuksellinen eriytyminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa ja että oppilaan taustan ja oppimistulosten välillä on selkeä yhteys. Erilaiset sosioekonomiset erot, sukupuolten väliset erot, maahanmuuttajaväestöön ja kantaväestöön kuuluvien väliset erot vaikuttavat myös syrjäytymiskehitykseen. Alueellista resurssia eli myönteistä erityiskohtelua tullaan kohdistamaan jatkossa kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammalla alueelle ja jakoon vaikuttavat seuraavat oppilaaksiottoaluekohtaiset tekijät: huoltajien koulutustaso, työttömyys, oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus sekä tehostetun tuen oppilaiden osuus koulun oppilaista. Koulut voivat käyttää koulu- tai koulupolkukohtaista määrärahaa harkintansa mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja henkilöstön lisäämiseen - kouluohjaajien, resurssiopettajien, vakituisen sijaisen tai erityisopettajien palkkaukseen tai vaikka Icehearts-toimintaan.

Tänään olen onnellinen siitä, että pitkä työni koulujen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi Tampereella kantaa vihdoin hedelmää. Määräraha ei ole vieläkään riittävä, mutta parempaan ollaan menossa. Toivottavasti myös hallitus lisää jatkossa perusopetuksen tasa-arvorahoitusta. Sitä tarvitaan erityisesti isoissa kaupungeissa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tasa-arvo, koulutus, peruskoulu, lähiöt, eriarvoistuminen, koulutuksellinen tasa-arvo, VATT

Talousarviopuheet sikula ja sotela

Maanantai 18.11.2019 klo 12:52 - Johanna Loukaskorpi

Ohessa talousarviokokouksessa käyttämäni puheenvuorot: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kannatin pormestarin alkuperäistä talousarvioesitystä, jota olen itsekin ollut sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sisältöjen osalta valmistelemassa. Pormestarin esitys sisälsi lautakuntien toivomia täsmäpanostuksia ennaltaehkäisyyn, lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen, koulutuksen eriarvoistumisen ehkäisyyn, köyhyysohjelman toteuttamiseen, perusterveydenhoitoon sekä huumehoitojen monipuolistamiseen. Pormestarin esitys oli inhimillinen, yhteisöllinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Voin hyvillä mielin kannattaa myös neuvotteluissa saavutettua kompromissiesitystä. Kompromissiesityksessä ei ole lähdetty heikentämään palveluita vaan esitys sisältää vielä 50 000 euron lisäykset sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan kumppanuusavustuksiin.  

Nostan puheenvuoroissani hyvinvointipalveluiden kannalta keskeisiä asioita vuodelle 2020. Aloitan sivistys- ja kulttuurilautakunnasta. Kuten kuulimme  pormestari Lylyn ja valtuustoryhmämme puheenjohtaja Salmen puheenvuoroista ensi vuoden talousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin. Tampere Junior kehitysohjelmaan on varattu lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen 200 000 euroa ja lisäksi köyhyysohjelman toimenpide-esityksen mukaisesti 100 000 euroa on lisätty harkinnanvaraisen toimeentulotuen suuntaamiseen lasten ja nuorten harrastamiseen. Näillä toimenpiteillä vastaamme pormestariohjelman linjaukseen tarjota jokaiselle lapselle harrastus.

Talousarviossa lisätään palvelusetelipäiväkotipaikkojen määrää 300 ja peruskorjataan ja uudisrakennetaan useita päiväkoteja ja perusopetuksen kouluja.

Perusopetuksen 500 oppilaan kasvuun on varattu budjetissa siten, että ryhmäkoot eivät kasva. Tämä on arvovalinta, jonka olemme halunneet tehdä nyt ja jatkossakin. Sama oppilasmäärän kasvu on huomioitu oppilashuollon henkilöstöä lisäämällä.   

Varhennettuun kielenopettamiseen on varauduttu siten, että Tampereella kielten opettajat huolehtivat jatkossakin ensimmäisestä luokasta lähtien kielten opetuksesta. A1-kieli alkaa nykyisillä ekaluokkalaisilla nyt tammikuussa.

Erityisen ilahtunut olen alueellisen resursoinnin vakinaistumisesta. Puhun tästä vielä tarkemmin, mutta budjetissa on 550 000 euroa lisätty perusopetuksen ja 150 000 euroa varhaiskasvatuksen myönteiseen erityiskohteluun.  Pormestariohjelmassa sovittiin, että Tampereella varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana valmistelleet alueellisen resurssoinnin toimintamallin ja nyt se otetaan vahvemmin käyttöön, koska pormestarin esityksessä lautakunnan enemmistön toiveiden mukaan siihen varattiin lisärahoitusta. Pystymme jatkossa paremmin ehkäisemään koulujen eriarvoistumista, huomioimaan lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja päiväkotien ja koulujen toimintaympäristön. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen myönteisen erityiskohtelun lisäresurssilla tuetaan 3-5 koulupolun toimintaa lisäämällä henkilöstöä ja matalan kynnyksen tuen rakenteita.

JK. Vastaan myös Ulla-Leena Alpin kysymykseen punaisten muistomerkistä. Nimien peruskeruutyö tehty muistomerkkiä varten on nyt tehty. Jonkin verran pitää kuulemma vielä täydentää työtä ottaen kuitenkin huomioon, että tietty epätarkkuus jää. Ensi vuonna voidaan lähteä ajattelemaan itse fyysistä muistomerkkiä. Sen suunnittelu vaatii resursseja, ja tietysti toteutus. Tämä kannattaa ensi vuoden 2021 kehysneuvotteluissa ja budjetin valmistelussa huomioida. Sama koskee tietysti myös Lotta Svärd -muistomerkkiä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Lupasin palata toisessa puheenvuorossani sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksen sisältöihin.

Täällä mainittiin jo aiemmin siitä, että koko Tampereen kotihoito on otettu tarkkailuun. Se on valitettavasti totta. Ikäihmisten palveluissa asiakasmäärät ja asiakkaiden hoitoisuus ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet merkittävästi. Ensi vuonnakin yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 400. Olemme aloittaneet kotihoidon kehittämishankkeen ja siinä hankkeessa ovat mukana myös pääluotot ja apulaispormestari. Kehittämishankkeessa pyrimme löytämään myös taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja ja ratkomaan kotihoidon rekrytointihaasteita.

Budjetissa on vahva panostus ikäihmisten kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Lisäämme kotihoitoon yli 30 hoitajaa ja vahvistamme kotikuntoutusta ja saattohoitoa. Nostamme myös erityisen vaativan hoivan yksikköjen hoitajamitoitusta.

Talousarvio sisältää perusterveyden vahvistamisen. Terveysasema- ja suun terveydenhoitoon on varattu peräti 2,3 miljoonaa. Näistä 300 000 euroa tuli vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan ponsiesityksen pohjalta, jota kannatti enemmistö lautakunnan jäsenistä. Terveysasematoiminnassa laajennamme ensi vuonna asema kerrallaan Tipotiellä ja Linnainmaalla aloitettua terveysasemien toimintamallia. Edistämme mallin hyviä elementtejä - yhteydenottoja suoraan omalle terveysasemalle, moniammatillisen yhteistyön ja tiimityön lisäämistä ja sähköisten palvelujen vahvistamista.

Ensi vuonna avataan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin keskittynyt matalan kynnyksen yksikkö Nuorisovastaanotto. Vastaanotto tulee todella suureen tarpeeseen, sillä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi koko maassa. Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin lastenpsykiatrian klinikan hoitoon tulee jopa alle kouluikäisiä lapsia, jotka käyttäytyvät itsetuhoisesti ja alakouluikäisiä, jotka viiltelevät itseään. Kouluista kuuluu huolestuneita viestejä siitä, kuinka aggressiivisten ja nepsyoireisten lasten määrä lisääntyy ihan tavallisissa luokissa. Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähetteiden määrä on huolestuttava ja hoitojonot pitkiä. Siksi Nuorisovastaanotto ja oppilashuollon vahvistaminen juuri nyt on ensiarvoisen tärkeää. Talousarviossa on varauduttu lastensuojelulain muutoksen vaikutuksiin eli jälkihuollon ikärajan nousemiseen 25 vuoteen. Huolissani olen siitä, että lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa on iso ylitysriski ensi vuodelle ja se on syytä tiedostaa. Toivon, että lastensuojelun kehittämisprojekti alkaisi kuitenkin kantaa jo ensi vuonna hedelmää ja sosiaalityön lisärekrytoinnit auttavat vähentämään sijaishuollon kustannuksia.

Psykososiaalissa palveluissa talousarviossa vastataan muun muassa vammaisten asumispalveluiden tarpeen kasvuun ja turvataan kriisiasuminen pitkäaikaistyöttömille. Sotela esitti myös köyhyysohjelman toimenpiteenä Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Tämä SDP:n Ilkka Porttikiven valtuustoaloite toteutuu ensi vuonna köyhyysohjelman mukaisesti. Ilkka kertoikin, kuinka tärkeää on, että asunnottomat pääsevät jo aiemmin pesulle ja lämpimään. Lääkkeetön huumehoito saa myös lisää euroja. Tampereen huumehoidon tilanne on huolestuttanut monia ryhmiä, joten nyt siihen yritetään panostaa vielä enemmän. Tänä vuonnahan saatiin jo auki nuorten huumehoidon matalan kynnyksen yksikkö Nuppo. Tämä ja nuorisovastaanotto yhdistetään ensi vuonna yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, hyvinvointipalvelut, talousarvio, sivistys- ja kulttuurilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta

PUHE: Niittyjuhlat

Sunnuntai 11.8.2019 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat,

Lämpimästi tervetuloa Niittyjuhlille. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin Tampereen kaupungin apulaispormestarina ja minulla on suuri ilo tuoda kaupungin tervehdys perinteikkääseen puutarhajuhlaanne. Tämä vuodesta 2009 järjestetty tapahtuma on kunnianosoitus 1800-luvun lopulla Finlaysonin puuvillatehtaan johtajan Wilhelm von Nottbeckin elonkorjuujuhlille, jotka von Nottbeck halusi 1800-luvun lopulla järjestää tehtaansa työntekijöille, heidän perheilleen ja muillekin tamperelaisille. Tampereen kulttuuriyhdistys ry yhdessä Tampereen kulttuuripalveluiden kanssa järjestää tapahtuman täällä Finlaysonin palatsin alueelle nyt jo 11. kerran. Kuten 1800-luvun lopullakin, niin tänäkin päivänä Niittyjuhla koostuu musiikkiesityksistä, runoudesta, kesäisistä peleistä ja yhdessäolosta. Päivän päättää kirkkokonsertti Finlaysonin kirkossa.

Kulttuuriyhdistys on halunnut Niittyjuhlien kautta tuoda esiin arvostuksensa ja kunnioituksena puuvillatehtaalle, sen työväelle ja patruuna von Nottbeckille. Näiden ansiosta Tampere aikanaan kasvoi merkittäväksi ja voimakkaaksi teollisuuskaupungiksi.

Gustav V. Lindfors kuvaa teoksessaan Finlaysonin tehtaat Tampereella 1820-1907 elokuista kulttuuritapahtumaa seuraavasti: ”Se vaati erikoisia valmisteluja ja vähintään viikon ajan ennen juhlapäivää oli monta miestä työssä kentällä saattamassa kaikkea järjestykseen. Kaikki tapahtui tasaisella nurminiityllä Kuninkaan- ja Polttimonkatujen välissä, minne tavallisesti siihen aikaan levitettiin kankaita valkaistaviksi. Kankaat korjattiin tieltä, ja yksinomaan juhlatilaisuutta varten pystytettiin kentälle iso paviljonki kunniavieraita varten, musiikki- ja laululava, kaksi tanssilavaa ja erilaisia telineitä urheilu- ja muita kilpailuja varten. Itse juhlapäivänä suljettiin tehdas klo 12 ja muutamia tunteja myöhemmin alkoi väki virtailla juhlakentälle, joka oli koristettu lukuisin lipuin ja värilyhdyin. Kaikkien katseet kohdistuivat etupäässä taustan komeaan paviljonkiin, sillä sen keskiaukon yläpuolelle oli maalattu suurin kirjaimin: OLKAAT TERVE TULTUA”.

Lindfors kuvailee kirjassaan vuolaasti Niittyjuhlien ohjelmaa: ”Hämärän langetessa sytytettiin lukemattomia talilamppuja kentälle ja värilyhtyjen kynttilät paviljongeissa. Raketteja ammuttiin sadoittain ja erilaiset ilotulitusvälineet huikaisivat silmiä ihmeellisine tulineen.” Keskiyön lähestyessä juhla päättyi kirjoittajan mukaan suuriin kiitoksiin ja patruuna von Nottbeck ”viskattiin ilmaan vahvoin käsivarsin eläköön-huutojen kajahdellessa”.

Palatkaamme tämän kuvauksen jäljiltä jälleen nykyhetkeen. On erityisen upeata, että Tampereen kulttuuriyhdistys pitää kiinni Niittyjuhlien perinteestä ja vaikka tänä päivänä juhlanne ei ehkä päätykään eläköön-huutoihin ja ketään ei kaiketi lopuksi viskata ilmaan, niin Tampereen, Finlaysonin ja sen työntekijöiden historian ja tamperelaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja siitä jälkipolville kertominen on hieno ja arvostettava kulttuuriteko. Lämpimät kiitokseni juhlan järjestäjille.

Hyvät kuulijat,

Suomalainen teollisuus otti ensiaskeleitaan 1800-luvun alkupuolella nimenomaan Tampereella ja Tammerkosken varrella. Jotkut laskevat alkusoitoksi Häggmanin lumppupaperitehtaan synnyn vuonna 1783 nykyisen Frenckellin kohdalle, toisten mielestä Finlaysonin paperitehdas aloitti varsinaisen teollistumisen aikakauden Suomessa. Wilhelm von Nottbeckin aikana Finlaysonin tehdas ohitti kehityksessään kaupungin kehityksen. Tehtaan alue oli kuin oma valtionsa kaupungin sisällä . Tehtaan omistamat asuinalueet muodostivat oman puuvillatehtaan kaupunginosan.

Ensi vuonna Finlayson viettää 200-vuotisjuhliaan ja juhlavuoteen liittyy myös Vuosisadan museoksi valittuun Museokeskus Vapriikkiin suunniteltu ja toteutettava Finlaysonin värikkäästä historiasta kertova näyttely.

Finlaysonin alueesta on muodostunut nykyisin vahva kulttuuri- ja yritystoiminnan keskus, jota korostaa vuosittain järjestettävä kolmen kuukauden ajan taidetta alueella esittelevä Finlayson Art Area. Art Area elävöittää taiteen keinoin historiallisen arvokasta Finlaysonin aluetta ja muistuttaa samalla miljöön historiasta ja kulttuuriperinnöstä maahan maalattuine kangaskuvioineen.

Hyvät juhlavieraat,

Tamperetta pidetään Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina, eikä suotta. Meidät tunnetaan rennosta ilmapiiristämme, omaleimaisesta ja vahvasta kulttuuripanostuksestamme ja suurista hankkeistamme. Tampereen brändi rakentuu kaupungin olemassa oleville vahvuuksille. Se kumpuaa Tampereen asenteesta, eikä siksi tarvitse mitään ylimääräistä. Se on yhtä konstailematon kuin kaupunki itse.

Tampereen tarinassa Tamperetta kuvataan seuraavasti: ”Kun yhdet koneet ovat hiljentyneet, uudet ajatukset ovat pian täyttäneet tilan. Kangaspakat ovat vaihtuneet koodinpätkiin ja mieleenpainuviin kokemuksiin.”

Tänä viikonloppuna Tampere on täyttynyt mieleenpainuvista kokemuksista. Kaksi Rammsteinin mahtipontista keikkaa, Tampere Filharmonian puistokonsertti Sorsapuistossa, Tampereen Teatterikesän kansainväliset ja kansalliset vierailuesitykset ja Muumien puutarhajuhla ovat täyttäneet Tampereen. Elämykset ovat vallanneet kaupungin. Tänään Finlaysonin palatsi täyttyy vuorostaan historian havinasta. Toivotankin teille kaikille mieleenpainuvaa Niittyjuhlaa, rentouttavaa iltapäivää ja yhdessäoloa!

1 kommentti . Avainsanat: Niittyjuhlat, historia, Finlayson, Vapriikki, kulttuuriperintö, von Nottbeck

Hyvinvointi tarvitsee tekoja lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi (osa 4)

Keskiviikko 10.4.2019 klo 10:06 - Johanna Loukaskorpi

Yli 100 000 lasta elää Suomessa pienituloisessa perheessä eli suomeksi sanottuna köyhyydessä. Lapsiperheköyhyyden takana on usein vanhempien pitkittynyttä työttömyyttä tai kotivanhemmuutta, maahanmuuttajataustaisuutta tai kesken jääneitä opintoja. Lapsiperheköyhyyden lisääntymisen syinä on esitetty muun muassa asumisen jatkuvaa kallistumista kasvukeskuksissa ja valtakunnan ja kuntien tasolla tehtyjä päätöksiä, jotka ovat nostaneet erilaisia pakollisia maksuja, lisänneet pätkä- ja silpputyötä ja samalla mahdollistaneet eriarvoistumisen jatkuvan kasvun.

Lasten ja perheiden elämää heikentäneiden toimien seuraukset näkyvät lasten elämässä monin tavoin - syrjäytymisenä, osattomuuden kokemuksina ja ulkopuolelle jäämisenä ja jättäytymisenä. Moni lapsi oirehtii köyhyyttä - on käytöshäiriöitä koulussa, köyhyydestä johtuvaa kiusaamista, yksinäisyyttä ja myöhemmässä iässä koulupudokkuutta.

Tampereella pormestari Lauri Lylyn nimeämä köyhyystyöryhmä, jonka puheenjohtaja oli vasemmiston Mikko Aaltonen ja jonka varapuheenjohtaja itse olin, paneutui muun muassa lapsiperheköyhyyteen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa työryhmämme valmisteleman köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksineen ja oli lähes yksimielinen siitä, että köyhyyden, huono-osaisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi on Tampereella työskenneltävä määrätietoisesti. 

Köyhyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi syrjäytymisen, terveyserojen, mielenterveys- ja päihdeongelmien, asunnottomuuden, työttömyyden, pitkäaikaissairauksien, maahanmuuttajien, ylisukupolvisuuden tai lasten näkökulmasta.

Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on kiinnittänyt huomiota lapsiperheköyhyyteen. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassaan 2018 Köyhyydellä ei leikitä Kurttila vaatii kansallista köyhyyspolitiikkaa, joka tulee rakentaa viiteen lähtökohtaan: 1) Lapset ovat olennainen yhteiskunnallinen ryhmä, 2) Köyhyys kohdistuu lapsiin eri tavoin kuin aikuisiin, 3) Hyvä lapsuus on yhteiskunnallinen arvo, jota köyhyys uhkaa, 4) Lasten köyhyydellä on tuhoisat vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen ja 5) Köyhyysilmiön sisälle on päästävä ja kohdattava yksilölliset tilanteet, joihin on etsittävä ratkaisuja.

Me SDP:ssä näemme, että seuraavan hallituksen on nostettava lapsiperheköyhyyden vähentäminen politiikan keskeiseksi painopisteeksi ja aivan samoin kuin Tampereella on tehty köyhyysohjelma, niin jokaisessa pirkanmaalaisessa kunnassa tulisi tehdä valtuustoryhmien kesken yhteinen köyhyysohjelma, jossa tarkasteltaisiin köyhyyttä juuri oman kunnan asukkaiden näkökulmasta. SDP on vuonna 2017 julkaissut toimenpideohjelman lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Haaveena onnellinen lapsuus -toimenpideohjelma löytyy netistä. Siinä esitetään lukuisia erilaisia ratkaisuja valtakunnan, kunnan ja arjen tasolle.

Itse näen, että hyvät, toimivat ja matalan kynnyksen helposti saavutettavat peruspalvelut ovat vähävaraisille ensiarvoisen tärkeitä. Siksi hyvinvointipalveluiden rahoituksesta ja laadusta on vaikeina aikoinakin uskallettava pitää kiinni ja ennaltaehkäisyyn rohjettava panostaa. Lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi myös kaikkien lapsiperheiden kanssa työskentelevien on kyettävä tunnistamaan köyhyys ja ymmärrettävä sen syrjäyttävät mekanismit ja samalla työskenneltävä lasten ja heidän perheidensä toivon ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsiperheköyhyys, pienituloisuus, köyhyys, Köyhyydellä ei leikitä, Tampereen köyhyysohjelma, Haaveena onnellinen lapsuus. eriarvoistuminen

Hyvinvointi tarvitsee ilmastotekoja (osa 3)

Tiistai 9.4.2019 klo 10:00 - Johanna Loukaskorpi

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa. Ilmastonmuutos myös lisää globaalia köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä vaikeuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

SDP:n tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Seuraavan hallituksen tulee nopeasti luoda askelmerkit tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta on koko meidän yhteiskuntaamme laajasti koskettava haaste ja siksi ratkaisut ilmastonmuutoksen torjumiseksi tulee tehdä yhdessä, parlamentaarisesti valmistellen ja kansalaiset osallistaen. Suomen tulee toimia Euroopassa esimerkkinä ja näyttää mallia, miten suomalainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta vastaa ja toimii ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Puolueemme korostaa ohjelmatyössään sitä, että Suomella pitää olla pieni jalanjälki, mutta iso kädenjälki globaalissa ilmastotyössä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tehtävä – kaikki sektorit tarvitaan mukaan päästövähennystoimenpiteisiin ja verotuksella voidaan ohjata toimenpiteisiin, jotka kannustavat kansalaisia ja yrityksiä toimimaan ilmaston parhaaksi. SDP:n mielestä päästövähennysten aikaansaamiseksi on ennen kaikkea panostettava:

1. energian kulutuksen vähentämiseen erityisesti rakennuksissa ja asumisessa,
2. fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen liikenteessä,
3. energiantuotannon ja teollisuustuotannon hiili-intensiivisyyden pienentämiseen,
4. metsien ja maaperän hiilensidontakyvyn vahvistamiseen ja
5. kulutustottumusten muutoksiin kannustamiseen.

Globaalin ja kansallisen ajattelun rinnalla on oltava paikallisia tekoja paremman ilmaston puolesta. Hyvinvointimme tarvitsee konkreettisia ilmastotekoja ihan jokaiselta - pelkällä puhumisella ei suuntaa muuteta. Kuntien kannalta olennaista on tietenkin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Pyöräilyä ja kävelyä on edistettävä rakentamalla riittävän tiheä kevyenliikenteen verkosto kaupunkeihin. Pyöräilyn suosiminen ja houkuttelevuuden lisääminen on oltava kaupunkistrategian tärkeimpien kärkien joukossa. Pyöräilyn ohella etenkin isoissa kaupungeissa on parannettava joukkoliikenteen saatavuutta ja tehtävä siitä oikea vaihtoehto yksityisautoilulle reittien ja aikataulujen kehittämisen myötä. Kunnissa tulee kannustaa myös puurakentamiseen ja yhdyskuntarakenteen tulee olla mahdollisimman tiivistä.

Vaikka moni ilmaston kannalta tärkeä asia ratkaistaankin rakenteellisella tasolla politiikan avulla, niin jokainen ihminen voi myös omilla teoillaan hillitä ilmastonmuutosta ja tehdä ilmastotekoja. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii esimerkiksi autoilijoilta omien liikennetottumustensa muuttamista. Itse haluan näyttää vaalityössäni esimerkkiä. Siksi olen pyrkinyt käyttämään mahdollisimman paljon bussia, kimppakyytejä ja kulkemaan maakunnassa puolueen vaalibussilla. Työmatkat taitan muutenkin lähes aina julkisilla liikennevälineillä tai pyörällä. Hämeenlinnaan kuljin junalla ja Tampereella käytän bussia.

Vaalityössäni olen myös kieltäytynyt kaikenlaisia väälikrääsän jakamisesta. Annan vain esitteen ja niitäkin olen painanut vain 15400 kappaletta. Lisäksi huolehdin siitä, ettei esitteitä jää lojumaan vaalimökille tai -kahvilaan. Jokainen esite jaetaan, kuten aiemmissakin vaaleissa. Lisäksi olen ottanut vaalirahan keräämistä varten neljäksi viikoksi kirppispöydän, jossa myyn vaatteitani ja lahjoitustavaraa.

Ihmisiä tulee myös kannustaa kulutustottumusten muutokseen siten, että eläinperäisten tuotteiden, kuten liha- ja maitotuotteiden kulutus vähenee ja kotimaisen kalan, vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen käyttö lisääntyy. Mitä enemmän me syömme lähellämme tuotettua ja kasvisruokaa, sitä vähemmän synnytämme päästöjä. Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeätä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Olen itse ollut kaupunkiviljelijä jo vuosia ja pyrkinyt kasvattamaan omat kasvikset kesäaikaan. Työpaikkalounaana pyrin syömään kasvisvaihtoehdon.

Myös ruokahävikkiin tulee kodeissa ja laitoksissa kiinnittää huomiota. Ilmastonmuutos tulisi saada läpileikkaavana kysymyksenä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin. Hyvinvointi tarvitsee ilmastotekoja. Niitä vaikeitakin.

Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmasto, ilmastonmuutos, ilmastonmuutoksen ehkäisy, ilmastonmuutoksen hillintä, joukkoliikenne, päästövähennys, hiilineutraalius, eriarvoisuus, loukaskorpi2019

Vanhemmat kirjoitukset »