Blogi: On keltaisten sydänten ja kiitosten aika

Lauantai 1.4.2023 - Johanna Loukaskorpi

Ehdokas ei koskaan tee vaaleja yksin. Edellinen virke saattaa kuulostaa kuluneelta, mutta se on täyttä totta. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää kampanjapäällikköni toiminnanjohtaja Nina Lindbergiä. Kun kysyin Ninaa alkusyksystä vetämään eduskuntavaalikampanjaani, niin hetken pelkäsin, että hän kieltäytyisi. Niin ei onneksi käynyt. Minun onneni. Muuten kampanjani ilme ja tekemisen meininki olisi ollut aivan toista. Nina on rautainen järjestöpuolen ammattilainen, joka hallitsee niin somen, valokuvauksen ja tilaisuuksien järjestämisen. Ja kuten hyvän kampanjapäällikön kuuluukin, on osannut pitää kampanjan langat käsissään. Ninalla on myös suuri sydän ja mikä parasta - meillä on ollut oikeasti hauskaa yhdessä.

Kampanjatiliäni on hoitanut Ismo Alhoniemi. Suuri kiitos Ismolle siitä, että minun ei ole tarvinnut stressata raha-asioiden kanssa. Ismolle kuuluu kiitos myös esitteeni hyvistä valokuvista.

Kiitokset eri alojen asiantuntijoille, että tulitte kotiini sunnuntai- tai torstai-iltaisin ja osallistuitte Instagram-live Huolivartteihin. Keskustelimme lapsiperheiden sosiaalityöstä, luonnosta ja ilmastopolitiikasta, ikäihmisten palveluista, peruskoulusta ja toisesta asteesta, nuorten huolista ja kulttuurista. Kiitos Tarja K, joka opetit minulle ensimmäisellä kerralla, miten instalivejä ylipäätään tehdään. Lämmin kiitos Tarja, Ilkka, Jyri, Antti, Ville ja Pilvi.

Kiitos koko kampanjatiimille ideoinnista, tukiryhmäkokouksista, somenostoista ja tsemppaamisesta. Johannan kamppisporukka WhatsAppissa on saanut hymyn huulille monen monta kertaa.

Kiitos kaikille esitteen jakajille ympäri Tamperetta ja lähiseutua. Olen kiitollinen teille. Kiitos myös Tarja J:lle, Raisa-Tiinalle ja Hanna-Marialle, jotka jaksoitte keittää kahvia ja siinä sivussa jaoitte minun ja muiden ehdokkaiden esitteitä vaalimökillä. Kiitos myös Martinille vaalivideosta. Kiitos työkavereille tsemppaavista tuen osoituksista. Niilläkin on iso merkitys jaksamisessa.

Vaaleissa ilmoittaminen ja markkinointi eri kanavissa on kallista. Olen tehnyt lukuisat vaalit, mutta tällä kertaa rahaa virtasi kampanjaani aivan eri tavoin kuin muissa vaaleissa. Budjettini tarkentuu 11 500-12 000 euroon, ja siitä iso osa on tullut yksityisiltä ihmisiltä ja sdp-taustaisilta yhdistyksiltä. Yksityisten ihmisten lahjoituksia kampanjani sai 1250 euroa, mikä on käsittämättömän iso summa ja olen jokaisesta eurosta onnellinen.

Lämmin kiitos jälleen kerran rahallisesta tuesta myös omalle yhdistykselleni Rantaperkiön työväenyhdistykselle. Kiitos, että jaksatte luottaa minuun vaali toisensa jälkeen. Sydämellinen kiitos tuesta lisäksi Tampereen työväenyhdistys, Demarinaiset, Pirkanmaan parhaaksi ja Tampereen automiehet.

Kiitos Pirkanmaan piirin muille demariehdokkaille hienosta kampanjamatkasta, hyvistä keskusteluista ja tsemppaavista viesteistä. Kiitos Harrille, Leeville ja Rikulle arjen työpanoksestanne. Kiitos SDP Tampereen kunnallisjärjestölle hienosta vaalilehdestä, jossa esiteltiin kaikki tamperelaiset ehdokkaat.

Kaikkein tärkein tuki vaaleissa on kuitenkin perheen tuki. Kiitos äidille, isälle, siskolle, veljelle ja pojilleni Aapolle, Eliakselle ja Akselille. Sydämellinen kiitos puolisolleni Juha-Pekalle, joka on taittanut kaikki mainokseni keittiön ruokapöydän ääressä ja käyttänyt lukemattoman määrän iltatuntejaan auttaakseen minun vaalityössäni ja kuljettanut minua milloin Toijalan torille, milloin Nokialle ja minne ikinä olen tarvinnut kuljettajaa. Rakastan sinua. Olet minulle todella tärkeä tuki ja turva.

Sydämellinen ja nöyrä kiitokseni teille kaikille äänestäjilleni, jotka olette antaneet ennakkoon tai annatte huomenna sen ainoan äänenne ja luottamuksen osoituksenne minulle. Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kiitos, että saan puolustaa hyvinvointia kanssanne.

Ystävyydellä ja kiitoksella,

Johanna

Blogi: Kirjastot ovat elämysten ja tiedon aarreaittoja

Maanantai 27.3.2023 - Johanna Loukaskorpi

”Mistä voi löytää? / ja heille kaikille vastataan, / ja siihen suurimpaan lainauspöytään / heille maailmaa kannetaan.” Näin päättyy Ilpo Tiihosen runo Biblio, joka ylistää kirjastoja ja kirjallisuutta elämysten lähteenä. Kirjasto – suurin lainauspöytämme – on suomalaisten käytetyin kulttuuripalvelu ja pidetyin kuntapalvelu.

Viime päivinä on puhuttanut perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran lausunto, kolmen suurimman puolueen puheenjohtajatentissä, kulttuurista luksuspalveluna. Kulttuuri ja taide ei ole luksusta, vaan kulttuuri luo hyvinvointia ja on merkittävä  työllistäjä. Kulttuurin hyvinvointivaikutukset ovat moninaiset. Yksi itselleni merkityksellinen kulttuuripalvelu on kirjastopalvelu.

Suomalaiset viihtyvät ja viettävät aikaansa kirjastossa ja lainaavat edelleen myös kirjoja tiuhaan tahtiin. Pohjoismaisessa vertailussakin Suomi on ykkösenä kirjastojen käytössä. Kotikaupunkini Tampereen asukkaat ovat erittäin ahkeria kirjaston käyttäjiä ja käyttävät kirjastoa enemmän kuin suomalaiset keskimäärin. Asukasta kohden esimerkiksi vuonna 2018 Tampereen kaupunginkirjastoissa tehtiin 12 käyntiä ja 21 lainaa eli kaikkiaan 4,8 miljoonaa lainaa. En itsekään poikkea tästä joukosta, sillä myös minulle kirjasto on aina ollut yksi ehdottomia lempipaikkojani. Olen ahkera lukija ja kirjaston käyttäjä. Tiihosen sanoin kirjastossa voi työntää päänsä tämän maailman lauseisiin. Se on elämysten ja tiedon aarreaitta.

Itse olen ollut vankka kirjastojen puolustaja ja lukutaitotyön edistäjä sekä politiikassa että äidinkielen opettajan työni näkökulmasta. Kirjaston tehtävä on palvella ihmisten tarpeita, ja kirjastot ovatkin muuttuneet yhä enemmän erilaisiksi palvelutaloiksi, joissa voi oppia, tavata ihmisiä tai järjestää tapahtumia. Kirjastojen tapahtumissa käy vuosittain lähes miljoona suomalaista. Tapahtumatarjonta kirjastoissa on tärkeää, mutta itse haluan kuitenkin korostaa kirjastojen merkitystä suomalaisessa lukutaitotyössä ja kirjastojen vahvaa ja merkittävää roolia lukemisen edistäjänä. Me tiedämme, että lasten ja nuorten lukutaito on heikentynyt ja erityisesti poikien lukuinto on liian usein kateissa. Kirjastoilta ei siis tehtäväkenttä lopu vaan vaaditaan entistä vankempaa yhteistyötä peruskoulun ja perheiden kanssa lukemiseen kannustamisessa ja innostamisessa. Mutta juuri siinä ydintehtävässään kirjastot ovat ehdottomia ykkösiä.

Politiikan tehtävä vuorostaan on huolehtia, että jatkossakin kirjastojen rahoituksesta pidetään huolta ja että kulttuuripalveluita kokonaisuudessaan ei ajatella luksuksena vaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjinä ja suomalaisen sivistyksen takaajina. Valtio tukee kulttuurialaa 1,2 miljardilla ja ala tuottaa jopa 13 miljardia. Luovan alan merkitys on siis iso ja se toimii Suomen kasvun veturina. Kulttuuribudjetin perusrahoitus tulee nostaa prosenttiin valtion budjetista ja siksi on tärkeää näissä vaaleissa äänestää kulttuurimyönteisiä ehdokkaita. 

Mielipidekirjoitus: Lähisuhde- ja kiusaamisväkivalta vaativat toimenpiteitä

Maanantai 20.3.2023 - Johanna Loukaskorpi

Lähes joka toinen 15 vuotta täyttäneistä tytöistä ja naisista kokee elämänsä aikana jonkinlaista fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kaikki väkivallan teot eivät tule viranomaisten tietoon, vaan lähisuhde- ja perheväkivalta on piiloteltua. Tekijä on usein puoliso, ex-puoliso tai muu läheinen perheenjäsen esimerkiksi ikääntyneen kohdalla aikuinen lapsi. Lähisuhdeväkivalta on vahvasti sukupuolittunutta väkivaltaa ja vallankäyttöä, ja se on meidän suomalaisten suurimpia häpeäpilkkuja.

Euroopan ihmisoikeussopimus, Istanbulin sopimus ja Lapsen oikeuksien sopimus velvoittavat estämään ennalta väkivaltaa ja suojelemaan siltä. Istanbulin sopimus eli naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi tehty EU-sopimus määrittää, että valtiolla tulee olla yksi turvakotipaikka 10 000 asukasta kohden. Kaikki Pirkanmaan hyvinvointialueen turvakodit sijaitsevat Tampereella. Pirkanmaan turvakotipaikkamäärät tulisikin saada vastaamaan alueen asukasmäärää ja maantieteellistä laajuutta. Turvakotien lisäksi tarvitaan väkivaltaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Pirkanmaalla toimii mm. perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto.

Lähisuhdeväkivallan lisäksi on puututtava tiukasti koulussa koettuun kiusaamisväkivaltaan. Suomalaislapsista jopa 10—15 % joutuu säännöllisen ja vakavan koulukiusaamisen uhriksi. Peruskouluikäinen on haavoittuvainen, ja väkivallalle altistumisella on isoja vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykselle ja oppimiseen. Väkivalta lisää koulupoissaoloja ja altistaa sosiaaliselle syrjäytymiselle. Koulutuksen järjestäjillä ja kouluilla on velvollisuus turvata lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö.

Väkivallan teko tai sen uhka aiheuttavat uhrille pelkoa, epätoivoa ja häpeää. Usein häpeä saa uhrin vaikenemaan. Väkivaltaan pitää aina puuttua, ja siitä pitää puhua avoimesti. Olennaista on, että viranomaiset joka tasolla tunnistavat lähisuhde- ja kiusaamisväkivallan uhrit ja ohjaavat heidät avun piiriin. Varhaista puuttumista pidetään yhtenä tärkeimpänä keinona kiusaamisen ja väkivallan estämisessä. Esimerkiksi aikuisten määrän lisääminen kouluissa ehkäisee osaltaan kiusaamista.

Väkivallan uhreille, tekijöille sekä väkivallalle altistuville lapsille tulee tarjota tehokkaita hoito- ja palvelukokonaisuuksia. Suunnitelmallinen työtapa joka hallinnon tasolla edellyttää koordinointia ja moniammatillista ja systemaattista yhteistyötä. Tällä hetkellä valitettavasti iso osa väkivallan vastaisesta työstä on järjestöjen vastuulla tai hankeluontoista. Järjestöjen työn turvaamisen lisäksi väkivallan vastaisen työn tulee olla osa julkista sektoria kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

Kirjoitus on lähetetty Aamulehden Lukijalta-palstalle 20.3.2023 ja julkaistiin Aamulehdessä 26.3.2023. 

Kolumni: Suomi - maa, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vaan

Sunnuntai 19.3.2023 - Johanna Loukaskorpi

Yle julkaisi helmikuun puolivälissä koulukoneen, jonka avulla voi tutkia, millaisista taustoista eri koulujen oppilaat tulevat. Koulukone näytti koulukohtaisesti päättötodistusten keskiarvon, alueen palkkatulojen mediaanin, korkeakoulutettujen osuuden, työllisyysasteen ja S2-oppilaiden määrän eri kouluissa. Yle perusteli koneen tekemistä sillä, että näin media voi konkretisoida suomalaisten peruskoulujen eriytymistä ja seikkoja, jotka vaikuttavat lasten oppimiseen.

Monet lasten ja nuorten parissa työskentelevät, kansanedustajat ja tutkijat kritisoivat koulukoneen julkaisua. Yksi voimakkaimmista kritisoijista oli lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen, jonka mukaan Ylen koulukone leimasi tiettyjä kouluja käyviä lapsia. Koulukone on ongelmallinen, sillä se ei vain näytä lähikoulun oppilaiden taustamuuttujia, vaan pahimmillaan vaikuttaa lasten kouluvalintoihin ja lisää koulujen eriytymistä. Vaalien alla peruskoulukeskustelu onkin pyörinyt varsinkin somessa koulushoppauksen, painotusoppilaiden ja monikulttuuristen koulujen tilanteiden ympärillä.

Emme voi sulkea silmiämme siltä seikalta, että oppilaiden taustat eriytyvät ja perhetausta vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin. Aiempina vuosikymmeninä perusopetus on pystynyt tasaamaan perhetaustasta johtuvia eroja. Nykyään oppilaan sosioekonomisen taustan perusteella voidaan ennustaa yhä useammin tuleva opintomenestys ja opintopolku.

Hyväosaisista perheistä tulevien oppilaiden lukutaidon tulokset eivät juuri muuttuneet PISA-tutkimuksissa vuosien 2009 ja 2018 välillä, mutta vähäosaisista perheistä tulevien lasten tulokset heikkenivät merkittävästi. Samaan aikaan Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppilaat jäävät kantaväestöstä jälkeen enemmän kuin muissa OECD-maissa. Oppimiserojen tasaaminen onkin dosentti Venla Berneliuksen mukaan Suomen kohtalonkysymys.

Omassa tulevaisuuden unelmassani lähikoulu on yhä edelleen paras koulu. Sijaitsipa se missä tahansa kaupungissa tai kunnassa tai millä tahansa alueella. Jotta tähän päästään, tarvitaan lisää rahaa ja vahvempaa koulutuspolitiikkaa. Tarvitaan päätöksiä, jotka eivät aina miellytä kaikkia. Pitää uskaltaa esimerkiksi tarkastella suurissa kaupungeissa koulupolkuja ja oppilaaksiottoalueita.

Koulujen eriarvoistumisen ehkäisy ei ole pelkkää koulutuspolitiikkaa. Se on mitä suuremmassa määrin asuntopolitiikkaa. Monipuolistamalla vanhojen alueiden asuntojakaumaa ja -tuotantoa ja tekemällä uusista alueista asuntorakenteeltaan mahdollisimman sekoittunutta voidaan jarruttaa alueellista eriytymistä. Me sosialidemokraatit olemme halunneet panostaa lähiö- ja aluekehittämiseen. Tampereella olemme nostaneet lähiökehittämisen ja lähiöohjelmatyön pormestariohjelmaan.

Kotikaupungissani Tampereella on tietoisesti pyritty kehittämään vanhoja asuinalueita julkisten ja yksityisten investointien avulla. Esimerkiksi aiemmin huonomaisen Tesoman maine on onnistuttu kääntämään. Alueelle on rakennettu uusi yhtenäiskoulu, lisätty harrastus- ja liikuntaolosuhteita ja julkista taidetta. Liikekeskuksen yhteyteen tehtiin julkisen ja yksityisen yhteistyönä toimiva hyvinvointikeskus, jossa on terveys- ja sivistyspalveluita ja järjestön ylläpitämä yhteisökahvila. Lisäksi alueen joukkoliikenneyhteyksiä vahvistettiin lähijunaseisakkeella. Tesoma toimii hyvänä esimerkkinä alueesta, jota on kehitetty sitoutuneesti ja joka on saanut kokonaan uuden nosteen.

Peruskoulujen eriarvoistumisen ehkäisyssä toimivammaksi keinoksi on osoittautunut tarveperustainen tasa-arvoraha, jonka avulla voidaan pienentää koulun ryhmäkokoja, lisätä koulunkäynninohjaajia, erityisopettajia, nuoriso-ohjaajia ja kouluvalmentajia, vahvistaa monikielistä ohjausta, kielellistä tukea ja kouluttaa henkilökuntaa kielitietoiseen opetukseen. Opetuksen on oltava riittävän yksilöllistä ja lapsen tilanteet huomioivaa, sillä siitä hyötyvät erityisesti ne, joilla kodin keinot auttaa ovat rajalliset.

Myös koulutiloilla on merkitystä. Peruskorjaamalla tai rakentamalla kokonaan uudet koulurakennukset saadaan lisää viihtyisyyttä ja ajantasaiset oppimisympäristöt. Harrastusmahdollisuuksia ei myöskään pidä väheksyä. Harrastamisen Suomen mallilla pystytään tarjoamaan laajasti ja monipuolisesti maksuttomia taide-, kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia omalla koululla.

Ratkaisuja tasa-arvoisempaan aluekehitykseen ja yhdenvertaisempaan koulutuspolitiikkaan löytyy. Se ei ole utopiaa, mutta vaatii pitkäjänteistä, sektorit, kunnan palvelualueet, hyvinvointialueen ja kunnan yhdyspinnat ylittävää laajapohjaista yhteistyötä. Kun kaikki kulkevat samaan suuntaan, voi jokaisesta lapsesta missä tahansa koulussa tulla mitä tahansa.

Osan puolueista retoriikkaan tällaiset keinot eivät kuitenkaan sovi, sillä niiden edistäminen vaatisi sitoutumista yhteiseen kehittämiseen, lisärahoitukseen ja maahanmuuttajaperheiden osallisuuden vahvistamiseen – leimaamalla tietyt oppilaat, koulut ja alueet, on helpompi kalastella ääniä. 

Kolumni on julkaistu Tiedelehti Hybriksessä 26.3.2023. 

Kolumni: Demokratia on arvokasta

Keskiviikko 8.2.2023 - Johanna Loukaskorpi

Vierailin 28.1. Multisillassa Suuressa vaalijuhlassa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä kirjastojen demokratiahankkeen, Tampereen kaupungin ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa haastateltiin vaikuttajia ja saattoi tavata kuntapäättäjiä tai eduskuntavaaliehdokkaita. Järjestäjien tavoite oli vahvistaa kuntalaisten yhteiskunnallista osallistumista iästä tai taustasta riippumatta ja tehdä päättäjistä helpommin lähestyttäviä.

Puolueiden jäsenmäärät ja vaalien äänestysprosentit ovat tasaisesti laskeneet. Erityisesti kaupunkien lähiöissä äänestysprosentit ovat surkeita. Esimerkiksi aluevaaleissa äänestysprosentti oli Multisillassa 36 % ja Pohjois-Hervannassa 38 %. Ihmisten tausta ja sosioekonomiset erot näkyvät osallistumisessa. Hyvä taloudellinen asema lisää poliittista osallistumista ja huono taloudellinen asema vähentää sitä. Tehokkain tapa parantaa poliittista yhdenvertaisuutta onkin kaventaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Luottamus demokratiaan ja politiikkoihin on laskenut. Politiikkaa pidetään likaisena, vaikka suurin osa politiikassa mukana olevista on tavallisia ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin tai tehdä lähiympäristöstä, Suomesta tai maailmasta parempi paikka. Puolueilla on eroja, ja erot näkyvät esimerkiksi siinä, miten eri ihmisryhmistä puhutaan. Puhutaanko vaikkapa maahanmuuttajista kunnioittavasti vai halveksien?

Demokratiaan liittyy äänestäminen ja se, että vaaleissa voi vaihtaa päättäjiä. Yhtä lailla demokratiaan liittyy vireä kansalaisyhteiskunta. Se että kansalaiset voivat vaikuttaa eri tahoilla muun muassa järjestöissä tai AY-liikkeessä. Demokratiaa on sananvapaus. Se että voi pelkäämättä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Demokratiaa on, että päättäjät kuuntelevat ja voivat itsekin muuttaa mielipidettään.

Poliittinen tilanne Venäjällä, Valko-Venäjällä tai EU-maa Unkarissa osoittaa, että demokraattinen kehitys ei ole itsestään selvää. Demokratiamme on arvokasta. Sen eteen on tehtävä töitä ja sitä on puolustettava. Onnea kevään ehdokkaille – demokratian sankareille.

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 8.2.2023

Kolumni: Kolme yötä jouluun

Keskiviikko 21.12.2022 - Johanna Loukaskorpi

… ja yksitoista yötä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Syksyn aikana hyvinvointialueella on hoitoon pääsyn kriteereitä, palkkioita ja asiakasmaksuja yhdenmukaistettu. Tamperelaisten ikäihmisten osalta on tehty ikäviäkin päätöksiä. Esimerkiksi vähävaraisille ikäihmisille on tarjottu kotona asumisen tukena siivouspalvelua. Se loppuu hyvinvointialueen aloittaessa. Sama kohtalo on lähitorikortilla, jolla ikäihmiset ovat saaneet alennusta lähitorilla ruokailusta.

Palveluiden yhdenmukaistaminen ei saa johtaa vain palveluiden heikennyksiin. Tulevina vuosina hyvinvointialueella pitää pystyä tuottamaan myös palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä mutta tukevat ikääntyneiden kotona asumista tai perheiden hyvinvointia.
Aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa hyvinvointialueen strategian ja talousarvion ensi vuodelle. Talousarvio on 2,6 miljardia, ja se on 63,5 miljoonaa alijäämäinen. Osa puolueista on pelotellut alijäämällä. Rakenteellinen alijäämä oikaistaan ensi vuonna, kun kuntien tilinpäätökset valmistuvat ja tämän vuoden sotekustannukset selviävät. Strategia Tärkeintä on ihminen kuvaa sitä, miksi uudistus on tehty. Ihmistä – ei hallintoa tai organisaatiota – varten.

Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa hankalassa tilanteessa. Päivystys on pahasti ruuhkautunut. Henkilöstövaje vaivaa joka tasolla. Henkilökunta on monissa palveluissa jaksamisensa äärirajoilla. Toisaalta vahvemmalla järjestäjällä on jatkossa enemmän keinoja etsiä ratkaisuja ongelmiin kuin pirstaleisella kuntakentällä on ollut.

Itse jatkan tammikuussa 5,5 vuoden jälkeen osa-aikaisena apulaispormestarina. Samalla palaan koulumaailmaan Etelä-Hervannan kouluun apulaisrehtoriksi. Tunnen samaan aikaan luopumisen haikeutta ja iloa uudesta. Sama tunne on varmasti monella pelastus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja oppilashuollon tekijällä. Toivotan teille kaikille hyvää jatkoa ja menestystä hyvinvointialueen työntekijöinä. Samalla toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2023!

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 21.12.2022. 

BLOGI: Kuljetusongelmat aiheuttaneet kohtuuttomia tilanteita vammaisille

Perjantai 9.12.2022 - Johanna Loukaskorpi

Tuomi-Logistiikan hoitamissa vammaiskuljetuksissa on aika ajoin ollut ongelmia, mutta tänä syksynä ongelmat ovat kärjistyneet ja lisääntyneet huomattavasti. Kuljetusten ongelmat ovat aiheuttaneet vammaisille ihmisille kohtuuttomia ja epäinhimillisiä tilanteita. Olen saanut syksyn aikana kymmenittäin palautteita kuljetuksista.

Pyysin Tuomi-Logistiikan edustajia sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen 8.12. kertomaan, miten he aikovat ratkaista kuljetusongelmat. Pyysin myös vammaisneuvostosta palautetta kyytien ongelmista. Sain vammaisneuvostolta 27 eri viestiä, lisäksi minua ovat syksyn aikana lähestyneet Ylöjärven vammaisneuvosto ja lukuisat yksittäiset vammaiset sekä yksi veteraani.

Keskeinen viesti kaikissa palautteissa on, että kyydit tulevat usein myöhässä, jolloin asiakas myöhästyy omasta suunnitellusta tapaamisestaan ja Kuohken puhelinpalvelun jonotusajat ovat kohtuuttoman pitkät 15 minuutista jopa tuntiin. Lisäksi palautetta tulee siitä, että Kuohken puhelinpalvelusta ei vastata, taksin saaminen kestää pitkään, taksi on lähetetty väärään päähän kyytiä, kyytiä ei löydy tilausjärjestelmästä ja että kuljettajien asenne ei aina ole asiallista ja että vaihtuvat kuljettajat aiheuttavat turvattomuutta.
Työssäkäyville ja opiskeleville vammaisille tilanteet näyttäytyvät erityisen hankalina. Monella kuljetuksiin liittyvät ongelmatilanteet ovat lähes päivittäisiä tai toistuvat jopa aamuin illoin. Kun kuljetuspalvelut, joiden pitäisi mahdollistaa vaikeavammaisillekin työssäkäynti, eivät toimi, se vaikeuttaa työssäkäyntiä ja aiheuttaa merkittävää stressiä. Moni erityisnuori taas myöhästyy koulusta päivittäin tai joutuu odottamaan kyytiä koulupäivän jälkeen aivan liian pitkään.

Tässä muutamia saamiani asiakaspalautteita viime päiviltä:

”Olin tilannut edellisiltana työmatkan kotoa toimistolle ja lähtöajaksi oli luvattu klo 7.55, sillä minulla piti alkaa palaveri klo 8.30. Kun autoa ei ollut tullut vielä klo 8.07, rupesin soittamaan Kuohkeen, jonne jonotin yli 20 minuuttia ja puhelu siirtyi Aluetaksin sotelinjaan. Auto tuli klo 8.50 ja olin myöhässä töistä yli puoli tuntia.” asiantuntijatyötä tekevä vammainen

”Me tehdään lähestulkoon päivittäin reklaamatioita Kuohkeen. Tämä on niin surullista ja tätä nykyä paljon meidän työajasta menee reklamaatioon ja odotukseen. Toivottavasti asiaan pian tulee muutos! Wärjäämön työntekijä

”Kotinsa ulkopuolella asioidessaan äitini on täysin kuljetuspalveluista riippuvainen. Olen huolissani äitini terveydestä, jos hän joutuu pitkiä aikoja pakkasessa kyytiä odottelemaan. On myös valitettavaa, että äitini joutuisi jättämään satunnaiset kodin ulkopuolelle sovitut tapaamiset kokonaan väliin ja sulkeutumaan kotiinsa vain sen takia, että ei voi luottaa kuljetusten toimivuuteen.” iäkkään liikuntarajoitteisen äidin poika

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli eilen kokouksessaan kuljetusongelmia ja niistä tulleita palautteita. Lautakunta päätyi pyytämään selvityksen joulukuun loppuun mennessä Tuomi-Logistiikalta, joka sisältää toimenpide-esitykset siitä, miten nämä ihmisten arkea ja elämää heikentävät sekä hyvinvointia ja terveyttä vaarantavat ongelmat aiotaan ratkaista. Soitin tänään vielä Tuomi-Logistiikan toimitusjohtaja Vesa Haapamäelle ja keskustelin asiasta hänen kanssaan. Meillä oli hyvä ja asiallinen keskustelu ja lautakunta toiveet tulivat kuulluksi.

Lautakunta edellyttää, että vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset ja niiden tilaus-toimitusketju toimii ja kuljetusten luotettavuus parantuu. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun palveluiden järjestäjä vaihtuu Tampereen kaupungista Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Tulen itse seuraamaan tilannetta myös hyvinvointialueen päättäjänä. Sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa palveluiden järjestämisen siirtoa keväällä kahdessa kokouksessaan. 17.1. kokouksessamme käsittelemme Tuomi-Logistiikan selvitystä.
Monelta vammaiselta on mennyt luottamus Tuomi-Logistiikkaan. Moni ei enää jaksa myöskään reklamoida palvelun laadusta. Luottamuksen palauttaminen vaatiikin selkeitä parannuksia toimintaan ja muutoksia nykyiseen. Esimerkiksi velvoitekuljettajien määrää on lisättävä, asiakaspalautteisiin on vastattava nopeasti ja puhelinpalveluun tarvitaan lisää henkilökuntaa.

On äärimmäisen huolestuttavaa, että Tuomi-Logistiikka ei tällä hetkellä suoriudu sille asetetuista tehtävistä ja ongelmat ovat pitkäkestoisia. Palveluiden järjestäjän vastuulla on, että vammaisten ihmisten lakisääteiset kuljetuspalvelut toimivat moitteetta. Kuljettaja- ja autopula tai järjestelmävaihdos eivät voi olla jatkuvasti syitä sille, miksi kuljetukset eivät toimi. Tarvitaan ratkaisuja ei enää selittelyjä!

”Kootusti voisi ilmaista, että nyt ei toimi oikein mikään.” vammainen

Blogi on julkaistu 9.12.2022 Tampereen demareiden kotisivuilla. 

SDP:n ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Maanantai 5.12.2022 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, viranhaltijat ja pirkanmaalaiset asukkaat, 

Soteuudistusta on ratkottu Suomessa vuosikymmeniä. Sosialidemokraattisen pääministerin, Sanna Marinin johdolla se lopulta saatiin maaliin. 26 päivän päästä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Muutoksen mittakaava on Suomen suurimmalla hyvinvointialueella valtaisa, ja moni asia muuttuu.

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia luo kehykset päätöksenteolle, ohjaa muutosta ja
organisaation toimintaa. Strategian valmisteluun ovat osallistuneet niin luottamushenkilöt, asukkaat, henkilöstö kuin sidosryhmätkin. Valtuustoryhmät vaikuttivat strategiaan useasti eri vaiheissa. Lopuksi vielä valtuustoryhmien kesken sovittiin yhteisistä muutoksista. Sosialidemokraattinen ryhmämme on strategiaan tyytyväinen. Meille on tärkeää, että soteuudistuksen tärkeät tavoitteet, kuten peruspalvelujen vahvistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuus ja saavutettavuus näkyvät strategiassa. Olemme tyytyväisiä strategian nimeen: Tärkeintä on ihminen. Nimi kuvastaa sitä, että uudistus on tehty ihmisiä – ei hallintoa tai organisaatiota – varten. Valmisteluvaiheessa uudistus on kuitenkin näyttäytynyt asukkaille ja päätöksentekijöille hallinnollisena. Strategia siirtää painopisteen ainakin nimessään tärkeimpään eli ihmiseen. Palvelut tarvitsevat myös työntekijänsä – ilman osaavia, koulutettuja ja ammattitaitoisia ihmisiä uudistuksen tavoitteet eivät toteudu.  Henkilöstö on tärkein voimavaramme.

Strategiassa luvataan pitää huolta kaikkien pirkanmaalaisten hyvinvoinnista ja
turvallisuudesta ja tukea asukasta elämän käännekohdissa. Asiakaskohtaamiset ovat palvelulupauksen mukaan inhimillisiä, ammattimaisia ja luotettavia ja että ne perustuvat parhaaseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon. Lupaus kiteytyy virkkeeseen: ”Olemme sinua varten, elämän vuoksi.” Palvelulupaus on vaativa, mutta rehellinen. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yhä useampi sote- ja pelatyöntekijä uhkaa uupua työnsä ääreen, harkitsee alan vaihtoa, palveluihin on pitkät jonot ja monilla asiakkailla on kokemus siitä, että palveluita ei edes saa. Pahimmillaan työntekijäpula romuttaa uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet. Siksi on hyvä muistaa, että hyvinvointialue on asukkaitaan varten ja asiakas – olipa hän vuodeosastolla muistisairautta sairastava vanhus, nuori päihdekuntoutuja, pakolaisena maahan tullut tai heidän omaisensa, tulee kohdata inhimillisesti – kiireenkin keskellä. Hyvinvointialueemme arvot ihmisläheisyys, arvostus, rohkeus, vastuullisuus ja luottamus – kuvastavat samaa kunnioittavaa kohtaamista. Arvot kertovat myös pirkanmaalaisesta tavasta tehdä asioita. Pirkanmaa uskaltaa olla tiennäyttäjä. On oltu ennen ja ollaan jatkossakin. Olemme yliopistollisena hyvinvointialueena tutkimuksen ja osaamisen valtakunnallinen edelläkävijä. Uskallamme uudistua ja haluamme olla kumppaneillemme – yrityksille, järjestöille ja oppilaitoksille haluttu ja luotettava yhteistyötaho.   

Ryhmämme mielestä strategiset kärkiteemat tärkeintä ihminen, yhdenvertaiset,
ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, hyvinvoivat työntekijät ja yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue kiteyttävät toiminnasta olennaisen. Korostamme ennaltaehkäisyä. Siirtämällä painopistettä sosiaalipalveluissa varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin ja perusterveydenhuoltoon ihmisten ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa, raskaiden palvelujen tarve vähenee ja kustannusten nousua voidaan hillitä. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuntien ja järjestöjen kanssa.  Ryhmällemme on tullut ikävänä yllätyksenä, että hyvinvointialueen aloittaessa moni ei-
lakisääteinen asukkaille merkityksellinen palvelu on poistumassa. Olisimme kaivanneet erillistä listaa, mistä kaikesta ollaan nyt luopumassa.  

Hoitoon pääsyn kriteereitä, palkkioita ja asiakasmaksuja on yhdenmukaistettu syksyn aikana. Ryhmällemme on ollut vaikea pala nieltäväksi esimerkiksi omaishoidon tuen ylimmästä palkkioluokasta luopuminen. Kun palveluita yhdenmukaistetaan vauhdilla, päätöksentekijät eivät pysy mukana siinä, miten yksittäiset palveluille tapahtuu. Näistä tarvitaan tarkempi selvitys. Ryhmämme tahtotilana on, että tulevina vuosina asioita voidaan korjata ja palvelutasoa parantaa – yhdenmukaistaminen ei saa johtaa vain heikennyksiin. 

Hyvinvointialueen talousarvio on ensi vuodelle 63,5 miljoonaa alijäämäinen. Osa poliittisista
ryhmistä pelottelee alijäämällä. Rahoituksessa on rakenteellista alijäämää noin 50 miljoonaa euroa. Se oikaistaan ensi vuonna, kun kuntien tilinpäätöstiedot valmistuvat ja nykyiset sotekustannukset tarkentuvat. Talousarvio on hyvin tekninen ja kuvailisin sitä välivuoden välibudjettina. Päätöksentekijät eivät ole voineet vaikuttaa kunnista tuttuun tapaan talousarvioprosessiin ja emme tiedä, kuinka paljon epävarmuutta talousarvioon sisältyy. Vasta loppukeväästä tiedämme tarkemmin. 

Strategian yksityiskohdat tarkentuvat sen toimeenpano-ohjelmassa ja myös talousarvio
tarkentuu kevään aikana. Ryhmämme kannattaa monituottajuutta, mutta on huolissaan ostopalveluiden kokonaisuuden laajuudesta ja suurista hinnankorotuksista hoivapalveluissa. Erityisesti asumispalveluissa ja lastensuojelussa oman tuotannon osuutta tulee lisätä. Hankinnoissa paikallisten toimijoiden asema tulee turvata ja mahdollistaa heidän toimijuutensa hoivan markkinoiden myrskytessä. Palveluiden onnistunut järjestäminen vaatii toimivaa vuoropuhelua järjestäjän ja tuottajien välillä myös hyvinvointialueella. 
Monilla mittareilla mitattuna asiat Pirkanmaalla ovat hyvin. Hyvinvointi ei kuitenkaan
jakaudu alueellamme tasaisesti. Pandemia on kärjistänyt hyvinvointieroja entisestään. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat ja ylisukupolvistuvat. SDP:n aluevaltuustoryhmä on huolissaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta. Marinin hallituksen seitsemän päivän hoitotakuun toteuttaminen esimerkiksi mielenterveyspalveluissa edellyttää hoitoon pääsyn parantamista sekä alueella ja kansallisesti toimivien hyvien käytäntöjen ottamista käyttöön. 

Kiitän lämpimästi virkakuntaa ja muita aluevaltuustoryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion ja strategian valmistelussa. Toivotan kaikille pirkanmaalaisille hyvää itsenäisyyspäivää ja valoisaa joulun odotusta!

Johanna Loukaskorpi, SDP:n Pirkanmaan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

MIELIPIDE: Wilmaa pitää voida käyttää oppilashuoltotyössä jatkossakin

Sunnuntai 4.12.2022 - Johanna Loukaskorpi, Leena Kostiainen

Peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa käytetään päivittäisessä työssä Wilmaa sisäisenä yhteydenottokanavana, tiedonsiirtoon, vanhemmille tiedottamiseen ja yhteydenpitoon, poissaolojen ja opintosuoritusten seurantaan sekä kolmiportaisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Peruskoulun ja toisen asteen oppilashuoltopalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ensi vuoden alussa. Terveydenhoitajat, koulupsykologit ja -kuraattorit työskentelevät jatkossakin kouluilla tiiviissä yhteistyössä kouluväen kanssa.

Nyt on kuitenkin noussut esiin laintulkinta, jonka mukaan jatkossa koulun henkilökunnan, oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien sekä oppilashuollon henkilökunnan käyttämien työ- ja viestintäjärjestelmien, muun muassa Wilman, käyttö ei olisi enää oppilashuollon ammattilaisille mahdollista.

Yhteinen järjestelmä on käytännön työssä välttämätön. Wilma-oikeuksien mahdollinen poistuminen oppilas- ja opiskeluhuollon työntekijöiltä vaikeuttaa palveluiden toteuttamista ja heikentää mahdollisuutta vahvistaa peruspalveluita. Esimerkiksi toisella asteella opiskelijoiden ajanvarauksista ja yhteydenotoista psykologeihin ja kuraattoreihin lähes 90 prosenttia tapahtuu Wilman välityksellä.

Kuraattorin työssä on tärkeätä seurata poissaoloja ja opintosuorituksia silloin, kun siitä on yhdessä sovittu. Ajantasaiset opiskelija- sekä huoltajatiedot löytyvät Wilmasta. Lakisääteiset monialaisten asiantuntijaryhmien muistiot tallennetaan useimmiten Wilmaan. Myös pedagogisen tuen järjestämiseen liittyvissä tilanteissa on tarvetta yhteiselle tietoalustalle. Lukujärjestyksiin pääseminen sujuvoittaa palvelujen toteuttamista kaikissa ammattiryhmissä.

Leena Kostiainen

rehtori, kokoomuksen Pirkanmaan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

Johanna Loukaskorpi

apulaispormestari, Sdp:n Pirkanmaan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

VASTINE: Neuvoloiden vakinaiset vakanssit on saatu täytettyä, mutta sijaisuuksissa on haasteita

Keskiviikko 30.11.2022 - Johanna Loukaskorpi

Aamulehdessä on käyty ansiokasta keskustelua Tampereen kaupungin neuvolapalveluista . Tampereella on neuvoloiden toimipisteitä 16. Terveydenhoitajien vakansseja äitiys- ja lastenneuvolapalvelussa on 90. Toistaiseksi vakinaisiin vakansseihin on ollut hakijoita, ja ne on saatu täytettyä.

Erityisesti viimeisen vuoden aikana on ollut terveydenhoitajien sijaisuuksissa rekrytointihaasteita. Neuvolaan saatiin onneksi kesäksi 2022 aiempia vuosia paremmin sijaisia. Pääosin nämä olivat keväällä 2022 valmistuneita terveydenhoitajia. Tämä helpotti palvelun järjestämistä lomien aikana syyskuun loppuun asti.

Syksyn aikana ovat kuitenkin lisääntyneet neuvolan henkilöstön äkilliset sairauspoissaolot. Tilanne on aiheuttanut vastaanottoaikojen peruutumisia ja samaan aikaan sijaisten saanti on vaikeutunut. Tästä syystä olemme joutuneet siirtämään leikki-ikäisten lasten tarkastuksia myöhempään ajankohtaan.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa seurataan eri tavoin asiakasmäärien ja eri asuinalueiden kehitystä. Terveydenhoitajaresurssien suunnittelussa ja sijoittumisessa huomioidaan asiakasmäärien lisäksi myös työn sisällöllinen kuormittavuus alueen tarpeita unohtamatta. Esihenkilöt seuraavat vakituisten terveydenhoitajien asiakasmääriä ja sijaisten jakautumista eri toimipisteisiin. Riittävän resurssoinnin varmistamiseksi on vuosittain esitetty lisäresurssitarpeet talousarviovalmisteluun.

Valitettavasti talousarviovalmistelun eri vaiheissa olemme vuosittain myös joutuneet karsimaan tarpeita. Henkilöstöresurssi ei ole pyrkimyksistämme huolimatta pysynyt lisääntyvien tarpeiden vaatimalla tasolla.

Neuvoloissa ilmenneissä haasteellisissa tilanteissa esihenkilöt ja johto ovat yhdessä työntekijöiden kanssa keskustellen pyrkineet parhaan kykynsä mukaan löytämään ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin muun muassa monialaista yhteistyötä lisäämällä, työnohjauksen, työterveyshuollon tuen ja henkilöstöresurssien suunnittelun keinoin. Tätä työtä jatketaan edelleen ammattilaisten hyvinvointia tukien. Kaikkia tilanteita ei kuitenkaan pystytä hetkessä ratkaisemaan.

Suuri kiitos koko neuvolan henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne. Samalla pahoittelemme asiakkaille aikojen siirtymisen aiheuttamia hankaluuksia. Hyvä tarkoituksemme on kuitenkin koko asiantuntevalla, työhönsä sitoutuneella ammattilaisten joukolla turvata äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa lapsiperheiden hyvinvointi jatkossakin.

Johanna Loukaskorpi

apulaispormestari, Tampereen kaupunki

Maria Päivänen

palvelujohtaja, Tampereen kaupunki

MIELIPIDE: Perheet eivät saa apua ajoissa

Keskiviikko 21.9.2022 - Johanna Loukaskorpi

Sain huolestuneelta vanhemmalta viestin. Hänen lapsestaan oli tehty lähete perheneuvolaan koulun kautta heinäkuussa. Vanhemmalle kerrottiin, että jonotusaika on puoli vuotta ja että tällä hetkellä käsitellään alkuvuodesta tulleita lähetteitä. Pyysin selvitystä perheneuvolasta ja valitettavasti tilanne on totta.

Jotta perheiden ongelmat eivät kriisiydy ja pahene, aika perheneuvolaan tulisi saada nopeammin ja oikea-aikaisemmin. Se on myös perheneuvolan toive. Perheneuvola toki pyrkii kaikin keinoin helpottamaan jonoissa olevien tilannetta arvioimalla asiakkaan kiireellisyyttä ja järjestämällä tukitoimia perheelle odotusajaksi muista palveluista.

Tampereen perheneuvolassa on myös yritetty ratkoa jono-ongelmaa mm. tiimijärjestelyillä, arvioinnin tehostamisella, tiedottamisella, esimiesjärjestelyillä, työtapojen muutoksilla mm. ryhmätoimintojen lisäämisellä ja kertakonsultaatioilla. Kesäkuussa 2021 Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitamiseen merkittävän lisäbudjetin ja sillä budjetilla palkattiin mm.  perheneuvolaan kaksi psykologia ja kaksi psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka aloittivat syksyllä 2021. Lisäksi valtuusto myönsi perheneuvolalle lisärahaa pariterapian ja vanhemmuuden tuen palveluseteleihin.

Lisäresurssit perheneuvolalle ja muihin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin esim. oppilashuoltoon ja nuorisovastaanotolle auttoivat hetkellisesti ja perheneuvolan jonotilanne helpottui 2021 loppuun mennessä, kun lastenpsykiatrinen tiimi purki jonossa odottaneita asiakkaita. Tilanne on kuitenkin jälleen vaikeutunut, mikä johtuu lisääntyvistä mielenterveyden haasteista ja asiakaskunnan muutoksesta. Perheneuvolan uusista asiakkaista tänä vuonna on ollut yli 50 % lastenpsykiatrista avohoitoa tarvitsevia ja matalan kynnyksen kasvatus- ja perheneuvontaa tarvitsevien osuus on alle puolet uusista asiakkaista.

Valtuuston myöntämä lisäresurssilla purettiin jonoja, mutta perheneuvolan ruuhkautumiseen sillä ei ole pystytty vastaamaan, koska asiakkaat ovat entistä pitkäkestoisemman ja vaativamman hoidon ja tuen tarpeessa. Perheneuvolan tilannetta vaikeuttaa sekin, että koulupsykologeista on vajausta ja Taysin lastenpsykiatria ei vedä ja pysty hoitamaan kaikkia hoitoa tarvitsevia lapsia.

Tarve perheneuvolan palveluille on Tampereella kasvava ja asiakkaat entistä huonokuntoisempia. Tilanne on lapsille ja heidän perheilleen kestämätön. Vanhemmat väsyvät ja heidän voimavaransa ehtyvät, kun lapset eivät saa tarvitsemaansa hoitoa riittävän nopeasti. Hyvinvointialueen viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tarkastella lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuutta ja suunnata määrärahoja ja resurssia matalan kynnyksen palveluihin, kohdentaa niitä tarvelähtöisesti ja nopeuttaa näihin palveluihin pääsyä. Syytä olisi myös päivittää esimerkiksi ADHD-hoitopolku siten, että myös perustasolla voitaisiin tehdä ADHD-diagnostiikkaa sekä arvioida lääkitystä ja kuntoutusta.

Kolumni: Huomenna se tulee

Keskiviikko 16.3.2022 - Johanna Loukaskorpi

Kävin viime viikolla katsomassa Tampereen Teatterissa Samuel Beckettin absurdin näytelmän Huomenna hän tulee (1949). Näytelmässä kaksi resuista kulkijaa Vladimir ja Estragon odottavat salaperäistä Godota saapuvaksi. Päähenkilöt ovat epävarmoja tulevaisuudestaan, mutta uskovat, että kaikki ratkeaa, kun Godot saapuu - viimeistään huomenna.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on Suomessa odotettu kuin Godota tulevaksi. Se on merkittävin hallinnollinen ja terveyspoliittinen uudistus, mitä Suomessa on vuosikymmeniin tehty. Pääministeri Sanna Marinin (sdp) hallitus onnistui siinä, missä aiemmat hallitukset ovat epäonnistuneet. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi viime vaalikaudella kaikkien puolueiden yhteisen sopimuksen soteuudistuksen eteenpäin viemisestä, koska se ei sisältänyt vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä.

Viime tiistaina odotus Pirkanmaalla lopulta palkittiin ja tulevan hyvinvointialueen vaaleilla valitut aluevaltuutetut kokoontuivat historialliseen ensimmäiseen kokoukseensa. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa ja valitsi muun muassa aluehallituksen. Se taas aloitti työskentelynsä torstaina, jolloin päätettiin käynnistää hyvinvointialueen johtajan haku. Tehtävä on yhteiskunnallisesti merkittävä, ja me päättäjät taidamme odottaa häntä johtamaan tien hyvinvointialueelle kuin salaperäinen Godot konsanaan.

Hyvinvointialueuudistuksen yksi merkittävin tavoite on peruspalvelujen vahvistaminen. Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalvelut sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ovat uudistuksen ytimessä. Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilökunta on toimivien palvelujen tärkein voimavara. Yksi suurimpia haasteita jatkossa on osaavan työvoiman varmistaminen ja tämän ongelman ratkaiseminen. Vladimirin ja Estragonin tavoin hyvinvointialueen synnyttäminen aiheuttaa meissä kaikissa vielä monia epävarmuuden tunteita ja varmaa on lopulta vain se, että jos ei huomenna, niin kohta se sieltä kuitenkin tulee.

Sydämellinen kiitokseni

Maanantai 24.1.2022 - Johanna Loukaskorpi

Miksi olen ehdolla aluevaaleissa?

Maanantai 3.1.2022 - Johanna Loukaskorpi

Olen toiminut sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella pian viisi vuotta. Minulla on pitkä kokemus erilaisista luottamustoimista ja olen toiminut Tampereella valtuutettuna yli 12 vuotta. Työurani olen tehnyt peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja opinto-ohjaajana. Opiskelen parhaillani toista maisterintutkintoa Vaasan yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintotieteestä.

Olen ehdolla Pirkanmaan aluevaaleissa, koska haluan olla osaltani vaikuttamassa, millaiseksi tuleva hyvinvointialue rakentuu ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastuspalveluita Pirkanmaalla jatkossa tarjotaan. 

Haluan parantaa sotepalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, hoidon sekä hoivan sujuvuutta sekä henkilöstön hyvinvointia. Sydäntäni lähellä ovat ihmisten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, eriarvoistumisen ehkäiseminen ja heikommista huolehtiminen. Olen toiminut näiden asioiden parissa politiikassa tiiviisti useiden vuosien ajan ja haluan olla jatkossakin huolehtimassa, että myös heikompien ääni kuuluu poliittisessa keskustelussa ja hyvinvointialuevalmistelussa. 

Haluan nostaa muutaman asian, mihin haluan erityisesti vaikuttaa tulevalla hyvinvointialueella.  

1. Perusterveydenhoidon vahvistaminen ja 7 päivän hoitotakuun toteuttaminen. 

2. Matalalla kynnyksellä ja nopeasti tulee päästä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

3. Lastensuojelun resurssit on turvattava. Lapsiperheiden perhetyötä ja aikuissosiaalityötä on vahvistettava.

4. Ikäihmisten tehostettua palveluasumista ja välimuotoisen asumisen paikkoja on lisättävä. 

5. Vammaisten kohdalla on huomioitava yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut. 

6. Ennaltaehkäisevässä työssä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.

7. Kokemusasiantuntijoiden, asiakasraatien ja vammais- ja vanhusneuvostojen osallisuus on huomioitava palveluiden kehittämisessä. 

Tarkemmat ja laajemmat vaaliteemani löydät Aluevaalit 2022 -sivujen alta. Voit tutustua siellä myös vaalikonevastauksiini.

Jos sinulla on kysyttävää, niin ole yhteydessä sähköpostitse, poliitikko Instagramin, Facebookin tai Twitterin kautta.  

Puhe: Tammenlehvän itsenäisyyspäivänpuhe

Tiistai 7.12.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat, hyvä Tammenlehvän väki,

”Oi, maamme Suomi, synnyinmaa / soi sana kultainen! / Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, / kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien” alkaa Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Isänmaamme saa tunnistettavat kasvonsa J.L. Runebergin säkeissä. Runebergin Maamme-runo sisältää useita säkeistöjä. Osa niistä on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomiksi. ”Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen, miss’ elämämme suojan saa, / sa muistojen, sa toivon maa, / ain’ ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen.”

Suomi on tänä päivänä Runebergin sanoin vapaa ja iloinen maa. Siitä me nykypolvi saamme kiittää Teitä, sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita lottia. Me saamme juhlia itsenäisyytemme 104-vuotisjuhlaa Teidän - itsenäisyytemme puolesta taistelleiden ansiosta. On äärettömän suuri kunnia tulla tänään tänne Tammenlehvä-keskukseen tuomaan Tampereen kaupungin tervehdys ja puhe. 

Edesmennyt mummoni oli Karjalan evakko. Hän joutui lähtemään kahdesti kotoaan. Toisen kerran noin 15-vuotiaana lopullisesti. Mummo kertoi karjalan murteella paljon tarinoita rajan takaa. Hän kertoi meille lapsenlapsille myös ankeasta sekä pelottavasta sota-ajasta. Mummo asettui perheineen ensin Lahteen ja muutti sieltä pian Kangasalle, jossa itsekin olen asunut lähes koko lapsuuteni mummolan pihapiirissä. Mummo kaipasi koko elämänsä takaisin kotiin Kivennavalle. Kun olen täällä tänään kanssanne, tuntuu kuin rakas mummoni olisi taas hieman lähempänä minua

Ilman teidän sukupolvenne uhrauksia kotimaamme ei olisi sitä, mitä se nykypäivänä on: menestyvä, kasvava ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Suomi. Meidät suomalaiset on tunnettu maailmalla yhtenäisenä kansankuntana. Sodan käyneelle sukupolvelle oli kunnia kysymys, ettei kaveria jätetty tiukankaan paikan edessä. Samaa yhteenkuuluvuuden henkeä toivoisin näkeväni nykypäivänäkin. Että pitäisimme toisistamme huolta. Ettemme jättäisi kiihtyvän arjen keskellä ketään yksin - ilman hoivaa ja tarvitsemaansa tukea. Oli kyse sitten kotonaan asuvasta vanhuksesta, toimeentulonsa kanssa kamppailevasta yksinhuoltajavanhemmasta tai mielenterveyshaasteiden kanssa ponnistelevasta nuoresta.

Hyvät ystävät,

Koronapandemia on koitellut ikääntyneitä ja myös veteraanisukupolvea erittäin paljon. Yhteiskuntamme on ollut suljettuna ja moni on joutunut elämänsä ehtoovuosina jäämään neljän seinän sisään. Koronapandemian aiheuttamat eristys- ja rajoitustoimet ovat lisänneet kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyttä ja hoivakodeissa on siirrytty laitosmaiseen suuntaan. Omaiset ja ystävät on suljettu elämänpiirin ulkopuolelle ja yhteydenpito on ollut puhelimen ja sähköisten välineiden varassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten perusteella useimmat ikäihmiset ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä elämäänsä poikkeustilan aikana. En itsekään voi olla kuin ihailematta veteraanisukupolvea, joista moni on vielä lähestyessään sataa vuotta tarttunut sähköpostiin tai opetellut yhteydenpitoa uusien sähköisten kanavien kautta.

Sodan käynyt sukupolvi on nuoruudessaan menettänyt ehkä kotinsa, terveytensä tai läheisensä. Nuoruuden rankat kokemukset ovat toisaalta saattaneet antaa myös uskoa tulevaisuuteen ja tuoneet ymmärrystä nykyisen poikkeusolon aikoihin. Asenne, että tästä selviämme yhdessä, toisiamme tukien on se oppi, joka meidän nuorempien sukupolvien olisi hyvä oppia ikääntyneiltä ja veteraanisukupolvelta.  Vain yhdessä me suomalaiset olemme vahvoja ja menestymme kansakuntana jatkossakin. Yhteistyöllä ja toisista välittäen Suomi säilyy yhteiskuntana, jossa seuraavatkin sukupolvet saavat asua rauhassa, luottavaisin mielin ja tasa-arvoisesti.  

Arvoisat sotiemme veteraanit ja juhlavieraat,  

Tämän vuoden alussa veteraanien määrä koko Suomessa oli enää 6000 ja kunniakansalaisiemme keski-ikä kunnioitettavat 95 vuotta. Tampereellakin sotaveteraanien määrä vähenee nopeasti. Lokakuussa sotiemme veteraaneja oli Tampereella enää jäljellä 118.  Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että ikääntyvien veteraanien asiat hoidetaan kunnialla ja arvokkaasti ja että veteraanisukupolvi saa kaikki tarvitsemansa palvelut helposti, turvallisesti ja nopeasti. Sen me olemme teille sankareille - sotiemme veteraaneille ja kotirintamalla toimineille lotille velkaa.

Päätän puheeni lukemalla katkelmia Kiven runosta Suomenmaa. Teidän veteraanien ansiosta saamme tänäänkin juhlia rakasta Suomenmaatamme ja nauttia tästäkin juhlasta. Runon säkeiden myötä toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyytemme 104-vuotisjuhlaa. Vaikka vietämme tämänkin itsenäisyyspäivän poikkeusoloissa, niin se ei vähennä rakkauttamme isänmaatamme ja äidinkieltämme kohtaan. Olkaamme onnellisia kauniista kotimaastamme, sen luonnosta ja ihmisistä ja pidetään huolta läheisistämme nyt ja tulevaisuudessa.

”Maa kunnasten ja laaksojen, / Mi on tuo kaunoinen? / Tuo hohteess’ kesäpäivien, / Tuo loisteess’ pohjan tulien, / Mi ompi soma maa? / Siell tuhansissa järvissä / yön tähdet kimmeltää / ja kanteleitten pauhina / Siell kaikuu ympär’ kallioi’ / Ja kultanummen hongat soi: / Se ompi Suomenmaa. / En milloinkaan mä unohtais / Sun lempeet taivastas, / En tulta heljän aurinkos, / En kirkast’ kuuta kuusistos, / En kaskiesi sauvua / Päin pilviin nousevaa. / Nyt ihanainen, kallis maa / On meidän ainiaan; / Tuoss’ aaltoileva peltomme, / Tuoss’ viherjäinen niittumme, / Tuoss’ metsiemme jylhä yö / Ja meriemme vyö! / Oi Suomenniemi kaunoinen, / Sä iankaikkinen.”

Puhe: Mannerheimin lastensuojeluliiton kunniamerkkien jakotilaisuudessa

Lauantai 20.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat,

Sydämellisesti tervetuloa Tampereen Raatihuoneelle Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin järjestämään Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkkien luovutustilaisuuteen ja juhlavastaanotolle.

Kunniamerkkien luovuttamisella on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Ensimmäiset kunniamerkit äideille luovutettiin jo vuonna 1946, joten tänä vuonna niitä annetaan 75. kerran. Vietämme tilaisuutta erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin, sillä koronatilanteen vuoksi merkkien luovutustilaisuus on siirtynyt kevään äitienpäivästä syksyyn. Tilaisuus jäi myös valitettavasti viime vuonna järjestämättä, joten tänään meillä on ilo ja kunnia luovuttaa vuosina 2020 ja 2021 äideille myönnetyt Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkit. Vuonna 2020 palkittavia äitejä oli koko maassa 36 ja kuluvana vuonna 29. Me juhlistamme tänään täällä Raatihuoneella kymmentä Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen ansioitunutta äitiä.

Hyvät ystävät,

Me Naiset -lehti kysyi hiljattain suomen kielen kauneinta sanaa. Kysely oli suosittu ja siihen vastasi peräti 21 500 suomalaista. Kun pohditaan sanojen kauneutta, siihen liittyy yleensä vahvasti kaksi asiaa - sanan todellinen merkitys ja se, miltä sana kuulostaa lausuttuna. Me Naiset lehden kyselyn tulos ei yllättäne ketään, sillä kyselyyn vastanneista yli 11 % oli sitä mieltä, että suomen kielen kaunein sana on äiti. Jokaisella meillä on äiti ja äitiyteen liittyykin valtavasti erilaisia tunteita ja merkityksiä. Kyselyyn vastanneet perustelivat valintaansa sanan kauniilla muodolla, mutta luultavasti painavin syy on kuitenkin sanaan liittyvä tunnelataus. Runoilija Immi Hellén on jo aikoinaan runoillut seuraavasti: ”Äiti, oi, äiti, / maailman kaunein sana – / se sointuu kuin ihana sävel / lapsen lausumana.” Tamperelaisen runoilijan Lauri Viidan kuuluisan runon säkeet taas kuuluvat seuraavasti: ”Kiitos elämästä, Äiti. / Pari riviä tein kirjaimia tänään. / Siinä kaikki. Olen onnellinen.”

Äitiyden kuvasto on edelleen täynnä myyttejä ja äitiyteen liittyy paljon epärealistisia odotuksia, kuten esimerkiksi että hyvä äiti pitää lapsistaan aina tai että  hyvä äiti pystyy kaikkeen ja tekee kaiken täydellisesti. Luin vähän aikaa sitten perhepsykoterapeuttina ja teologina toimivan Anja Nwosen blogin. Hän kirjoitti naiskuvamme monipuolistumisesta ja yksipuolisesta uhrautuvan äidin ihanteesta. Nwosen mukaan on aika luopua ja heittää romukoppaan ihanne kaikkensa uhraavasta äidistä, mutta lapsen tukemisesta ei pidä luopua. Hänestä hienoin tukemisen muoto on se, että ajattelee lastaan lämmöllä ja antaa hänen kasvaa itsensä näköiseksi ihmiseksi. Tämä ajatus lapsiaan kannattelevasta, luottavasta ja irti päästävästä äitiydestä on viime aikoina puhutellut minua. Keskimmäinen poikani kertoi minulle viikko sitten, että on löytänyt asunnon ja aikoo muuttaa joulukuun lopussa tyttöystävänsä kanssa yhteen. Huomasin kauhistelevani ääneen vuokran korkeutta ja sitä, että miten ihmeessä te pärjäätte. Poikani totesi minulle: ”Kyllä me pärjätään.” Ymmärsin siinä, että minun pitää uskaltaa päästää irti ja luottaa. Kyllä he pärjäävät.

Arvoisat vieraat,

Olemme tänään kokoontuneet juhlistamaan kymmentä kasvattajana ansioitunutta äitiä, joille luovutetaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalit kultaristein. Tänään vietämme samalla kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut lapsen oikeus hyvään kohteluun.  

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Silti edelleen liian moni lapsi ja nuori saa osakseen huonoa kohtelua. Muita useammin kiusaamista ja kaltoinkohtelua kokevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoilla toimintarajoitteiset lapset ja nuoret. Syrjintä loukkaa lapsen ihmisarvoa. Meidän aikuisien tehtävänä on varmistaa, että hyvä, arvokas ja inhimillinen kohtelu toteutuu ihan jokaisen lapsen kohdalla. Valitettavan usein lasten lapsen kaltoinkohteluun osallistuvat lasten omat vanhemmat. Vanhempien päihteidenkäyttö, psyykkiset sairaudet, parisuhdeväkivalta sekä perheen sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet lisäävät kaltoinkohtelun riskiä. Lapsen käytöshäiriöt, sairaudet tai vammat voivat myös lisätä kaltoinkohtelun riskiä, mutta mikään niistä ei yksin selitä sitä. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen, ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on kaikkien meidän tehtävämme.

Kaltoinkohtelusta pitää puhua ja siihen puuttua, mutta yhtä tärkeää on kertoa positiivisia viestejä kasvatustehtävän onnistumisesta. Lasten oikeuksien päivän -sivustolla on julkaistu tällä viikolla haaste, jossa kannustetaan hyvään kohteluun. Siellä pyydetään tuomaan esimerkkejä harrastusvalmentajan kannustavista kommenteista, opettajan kauniista sanoista tai vanhempien avusta.  Tarvitsemme myös tällaisia myönteisiä ja innostavia esimerkkejä. Tänään saamme täällä Raatihuoneella iloita ja olla ylpeitä hyvästä kasvattajuudesta. Saamme nostaa maljat kymmenelle äidille, jotka ovat rakkaudella, tahdolla ja omalla esimerkillään kasvattaneet lapsia. Olivatpa he biologisia äitejä, adoptioäitejä tai sijaisäitejä, niin ennen kaikkea he ovat esimerkkejä meille siitä, miten kohdella lasta hyvin, arvostavasti, luottamuksella, kannatellen ja sydämellä. Olemme suunnattoman iloisia, että saamme tänään juhlistaa Lasten oikeuksien päivää kanssanne. Suuret ja sydämelliset onnitteluni teille kaikille Tampereen kaupungin ja omasta puolestani.

Päätän puheeni runoilija Jukka Itkosen runoon. Tämä runo kertoo minulle äitiydestä ja äidin rakkaudesta ja on minulle itselleni hyvin merkityksellinen, sillä löysin tämän aikoinani keskimmäisen poikani ristiäiskutsuun ja nyt kun poikani on muuttamassa kotoa pois, se on uudelleen ajankohtainen. Sillä vaikka lapset eivät kasvaessaan ja aikuistuttuaan ole enää kiinni kyljessä ja kainalossa, ei vanhemmuus onneksi siihen lopu. Se vain muuttaa muotoaan: ”Kiinni äidin kylkeen / on halu pienen hylkeen. / "Nuku, nuku pienoinen", / äiti kuiskuttaa. / Meren ylle sateenkaaren / valas ruiskuttaa.

Kolumni: Vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava

Lauantai 13.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Alkuviikosta Yle paljasti kehitysvammaisten kohtelussa isoja ongelmia. Räikein kaltoinkohtelu oli tapahtunut hämeenlinnalaisessa Mehiläisen Onnikoti Omenapuussa, jossa vaikeasti autistista ja alaikäistä asukasta oli laittomasti sidottu teipeillä ja kuormaliinoilla. Samanlaisia epäkohtia on valitettavasti paljastunut aiemmin ikäihmisten asumisyksiköistä. Tamperekaan ei voi tässä ylpeillä. Meilläkään tilanne ei ole kaikilta osin kunnossa.
Viime kesänä paljastui Tampereen järjestämisvastuulla olevasta Oriveden Särkänkodista laajoja epäkohtia. Yksikössä oli mm. käytetty hygieniahaalaria, vaikka sille ei ollut lääketieteellistä syytä. Olen syvästi pahoillani, että Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisessa toiminnassa on ollut näin isoja puutteita. Näin ei saisi missään tilanteessa olla.

Vanhus- ja vammaispalveluissa perusoikeuksien, erityisesti ihmisten itsemääräämisoikeuden, rajoittaminen on iso kysymys. Henkilökunta ei aina ymmärrä rajoitustoimia rajoittamiseksi, vaan osa saattaa nähdä toimet asukkaiden turvallisuutta takaavina. Kehitysvamma tai muistisairaus ei kuitenkaan poista oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä.

Osa rajoitustoimista johtuu liian vähäisestä henkilöstöstä. Sanna Marinin (sd) hallitus on toteuttanut sitovan henkilöstömitoituksen 0,7 iäkkäiden henkilöiden tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Vuoden alusta kaikissa Tampereen omissa ja ulkoistetuissa ikäihmisten yksiköissä henkilöstömitoituksen tulee olla lain siirtymäajan edellyttämä 0,6. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja hoitoisuus pitäisi myös näkyä henkilöstömäärissä. Erityisen vaativat asiakkaat tarvitsevat enemmän hoitajia.

Lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Pelkällä mitoituksella ei hoideta ihmisiä. Tarvitaan koulutettuja ja osaavia hoitajia, jotka ymmärtävät vammaisten ja vanhusten oikeuden inhimilliseen ja lempeään hoitoon. Hoitajien pitää myös uskaltaa tarvittaessa tehdä valvontailmoituksia, mikäli ihmisten perusoikeudet eivät omalla työpaikalla toteudu riittävästi. Surullisinta minusta Onnikoti Omenapuun tapauksessa oli se, että ongelmat ehtivät jatkua vuosia. Voidaan oikeutetusti kysyä miksi?

TIEDOTE: Johanna Loukaskorpi pyrkii SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtajaksi

Keskiviikko 3.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Rantaperkiön työväenyhdistys esittää apulaispormestari Johanna Loukaskorpea Pirkanmaan Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi seuraavalle kahden vuoden kaudelle.  Nykyinen SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja on nokialainen Roope Lehto.

Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestön hallitus on myös Loukaskorven valinnan takana.

47-vuotias Loukaskorpi on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän työskentelee Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina. Hän on toiminut apulaispormestarina kesäkuusta 2017 asti. Loukaskorpi on aiemmin työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja opinto-ohjaajana.

Loukaskorpi valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2008.  Hän on Pirkanmaan maakuntavaltuuston ja Tampereen seutuhallituksen jäsen.

Johanna Loukaskorpi haluaa uudistaa ja aktivoida SDP:n Pirkanmaan piirin toimintaa ja vahvistaa jäsendemokratiaa alueen yhdistysten ja jäsenistön osallisuutta kasvattamalla ja avoimuutta lisäämällä.

Tammikuun hyvinvointialueen aluevaltuustovaalit ovat uusi haaste myös piirille. Loukaskorven mielestä hänen kokemuksensa ja osaamisensa sote-asioissa on hyödyksi koko pirkanmaalaiselle sosialidemokraattiselle liikkeelle.

- Kysymyksessä on pirkanmaalaisten kannalta erittäin merkitykselliset vaalit ja tulevina vuosina ratkaistaan pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden suunta. Siksi on tärkeätä, että piirin johdossa on riittävää ja laaja-alaista osaamista sekä näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden haasteista, Loukaskorpi sanoo.  

Piirikokous päättää valinnoista piirihallitukseen kokouksessaan 27.11.2021.

Lisätietoja:

Johanna Loukaskorpi

puh. 040 806 3691

 Jyrki Koskinen

Tampereen SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja

puh. 040 033 8024

PUHE: CP-liiton syysliittokokous

Lauantai 30.10.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat CP-liiton syysliittokokousedustajat,

Sydämellisesti tervetuloa CP-liiton syyspäiville 20. liittokokoukseen tänne Tampereelle.
CP-liiton syyspäivät järjestetään vuosittain kiertävästi eri puolella Suomea. Tänä vuonna saimme Teidät tänne Tampereelle. Meillä käynnistyi eilen Tampereen 56. Valoviikot, joten kaupunki täyttyy erilaisista valoista ja valokoristeista ja Tammerkoskea värittää Tanssivat vedet -suihkulähde-esitys, jossa valaistut vesisuihkut tanssivat Tammerkoskessa musiikin tahdissa. Toivottavasti ehditte syyskokouksenne aikana vierailla katsomassa ja ihastelemassa Koskipuistossa tätä näyttävää esitystä. Esityksen voi nähdä Koskipuiston rannalla marraskuun alkupuolelle joka ilta kello 19.00, 20.00 ja 21.00. Valoviikkoja voi ihastella maaliskuun puoleen väliin asti.

Toivotan teille kaikille heti aluksi viihtyisiä ja innostavia kokouspäiviä Suomen kiinnostavimmassa kaupungissa. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella. Edelliset neljä vuotta olen toiminut hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina.

Hyvät kuulijat,

Tampere on ehdottomasti yksi Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista. Olemme halutuin opiskelukaupunki ja kaupunki, minne ihmiset kyselytutkimusten perusteella mieluiten muuttaisivat.
Tampereen menestyksen takana ovat aina olleet osaavat ihmiset. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmakin vuosille 2021-2025 on nimetty ”Ihmisten Tampere, mahdollisuuksien kaupunki.” Pormestariohjelmassa korostuu tekojen, mahdollisuuksien, vastuullisuuden sekä erityisesti ihmisten Tampere. Tampereelle on helppo tulla, olla oma itsensä ja rakentaa tulevaisuuttaan. Tampereen yliopisto on yksi kaupungin keskeisistä vetovoimatekijöistä. Samoin monipuolinen työpaikkatarjonta ja erilaiset asumisen mahdollisuudet.

Väkeä muuttaa Tampereelle paremman arjen perässä. Tampereen muuttovoitto on 3000-3500 henkeä vuodessa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Tampere on kasvanut yli 18 000 hengellä. Tampereen kasvuvauhti on tänäkin vuonna ollut erityisen kova. Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet asua ja hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Osalle tänne muuttavista muuttopäätökseen taas vaikuttaa rikas ja monipuolinen kulttuurielämämme.

Tampere on myös houkutteleva matkailukohde. Lukuisat museomme hienoine näyttelyineen, erilaiset kaupunkifestivaalit ja yleisötapahtumat ovat tuoneet vuosittain useita kymmeniätuhansia matkailijoita kaupunkiimme. Monipuolinen tapahtumatarjonta vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Tapahtuma- ja matkailuala kohtasi kuitenkin viime vuoden keväällä koronan myötä jatkuvasti muuttuvan ja epävarman tilanteen. Onneksi rokotusten edistyminen on mahdollistanut matkustus- ja kokoontumisrajoituksista luopumisen. Siitä kertoo myös se, että te CP-liiton toimijat tulitte Tampereelle syysliittokokoustanne viettämään.

Hyvät kokousedustajat,

CP-liitolla on valtakunnallinen vammais- ja erityisliikuntajärjestö, jolla on pitkä historia. Liittonne on perustettu jo vuonna 1965 ja siihen kuuluu noin 3 000 jäsentä. Liittonne toiminta koskettaa kuitenkin suoraan noin 21 000 ihmistä ja heidän laajaa omaisten joukkoaan. Liittonne on tehnyt korvaamattoman arvokasta ja tärkeää työtä syntymästään saakka neurologisia vammoja muun muassa CP-vammaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseksi, yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä arjen helpottamiseksi. Liittonne tärkeitä arvoja ovat välittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen. Jäsenillenne tarjoatte tärkeätä muun muassa tietoa, neuvontaa, vertaistukea, sosiaalisen valmennuksen kursseja, liikunta- ja avustajatoimintaa ja perhelomitusta. Olette arvostettu toimija vammaisten ihmisten etujen ja oikeuksien puolustajana. Kiitän Teitä erityisesti työstänne vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä elämän ja arjen helpottamisessa. Teidän avullanne moni perhe on saanut vertaisiltaan tukea ja neuvoa.

Tampereen kaupunki on aktiivisesti edistänyt vammaisten asioita, mistä kertoo esimerkiksi se, että Tampereelle perustettiin vammais- ja esteettömyysasiamiehen virka vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa. Nimike tosin viime kaudella muutettiin yhdenvertaisuuskoordinaattoriksi. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kehittää itseään, saada palveluita ja edetä työurallaan. Tampereen kaupunki on aina halunnut olla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunki. Pormestariohjelmassahan todetaan, että yhdenvertaisuuden edistäminen on keskeinen osa kaikkea kaupungin toimintaa. Tavoitteena on, että kaupunki tunnistaa vähemmistöihin kuuluvien kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden esteet ja purkaa näitä johdonmukaisesti kaikissa palveluissa. Itsenäistä pärjäämistä arjessa edistävät toimintakyvyn ylläpito, yhteisöllisyys ja harrastukset. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän perusedellytyksiä.

On aivan selvää, ettei vammainen ihminen halua olla tulla nähdyksi pelkästään palvelujen asiakkaana vaan aktiivisena kaupunkilaisena, joka pystyy yksilöllisin tukitoimin, kaupunkiympäristön ja palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä parantamalla osallistumaan kaupungin täysivaltaiseksi jäseneksi, kouluttautumaan ja työllistymään. Vammaisuus on valitettavasti edelleen yksi yleisimmistä syrjintäperusteista yhteiskunnassamme. Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta edelleen esimerkiksi esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja palveluiden saamiseen liittyy paljon ongelmia. Yksi aivan keskeinen asia on vammaisten kohtaamat negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot. Asenteiden muokkaamisen eteen meidän kaikkien tulee jatkuvasti tehdä työtä, ja siinä vammaisjärjestöjen rooli on myös erittäin merkittävä.

Hyvät kuulijat,

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu vihdoin vuoden 2023 alussa, jolloin sotepalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Pirkanmaalle syntyy Suomen suurin hyvinvointialue, joka vastaa yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla syntyy myös Pirkanmaan suurin työnantaja. Tulevien vuosien tavoitteena tulee olla saumaton sotepalveluiden siirto hyvinvointialueelle ja toimivien yhteistyörakenteiden rakentaminen yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirin, palveluntuottajien ja järjestökentän kanssa.

Oikea-aikaiset, monipuoliset, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointimme kivijalkaa. Uskon itse vahvasti, että yhden toimijan käsissä kustannusten kasvua voidaan hillitä, kun hoitoa tarjotaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tätä kautta toivottavasti myös hoitohenkilöstön rekrytointihaasteet hieman helpottuisivat. Sote-uudistus merkitsee samalla merkittävää muutosta kuntakenttään. Tämän valtuustokauden aikana kunnissa määritelläänkin, millainen on uusi tuleva kunta, joka perustuu sivistykseen, kulttuuriin, elinvoimaan, kaupunkikehitykseen. Tavoitteena tulevassa uudistuksessa tulisi olla asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus, mikä vaatii kunnan ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja aktiivista yhdyspintatyötä jatkossakin. Osallisuuden vahvistamisessa ja edistämisessä järjestöjen näkemyksiä, tulee mielestäni kuunnella erittäin tarkalla korvalla.

Toivotan teille oikein mukavaa ja turvallista syysliittokokousta ja hyvää syksy

PUHE: Työväen musiikkiliiton 100-vuotisjuhla

Perjantai 24.9.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat juhlavieraat,

Sydämellisesti tervetuloa Raatihuoneelle. Hienoa, että tämä Suomen Työväen Musiikkiliiton 100-vuotista taivalta kunnioittava kutsuvierastilaisuus päästiin järjestämään koronapandemiankin aikana, vaikkakin typistettynä. Haluan tässä alussa vielä muistuttaa, että tämä tilaisuus järjestetään istuvana tilaisuutena ja meillä on maskin käyttösuositus.
Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina Tampereella. Viime valtuustokauden toimin hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina ja vastasin silloin myös kulttuuripalveluista.

Suomen Työväen Musiikkiliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Haluan Tampereen kaupungin puolesta lämpimästi onnitella Teidän satavuotiasta liittoanne ja toivottavaa onnea ja menestystä seuraavalle sadalle vuodelle. Juhlavuotenne huipentuu tänä viikonloppuna vietettävään STM 100 -musiikkijuhlaan Tampereella ja juhlakonserttiin, jossa esiintyy liiton jäsenkuoroja ja konsertissa kantaesitetään liiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tilattu Antti Nissilän säveltämä ja sanoittama Laulujen loimu.

Koronapandemia on kurittanut kulttuurialaa ennennäkemättömän rankasti. Musiikkikenttä on ollut yksi eniten koronasta kärsineitä toimijoita. Kuorojen toiminta on ollut jäissä, konsertti- ja esiintymistoimintaa ei ole koronan aikana juurikaan ollut - muutamia livestriimiesityksiä lukuun ottamatta ja musiikin harrastustoimintakin on ollut vain suppeasti käynnissä. Onneksi nyt näkyy valoa, ja lokakuussa rokotuskattavuuden yli 12-vuotiaissa kansalaisissa pitäisi olla niin kattava, että loputkin rajoitukset voidaan purkaa. Voidaankin sanoa, että erityisen hienoa, että viikonlopun tapahtumanne kokoaa musiikkiliiton jäsenryhmiä ympäri Suomea tänne Tampereelle esiintymään, musisoimaan, laulamaan, muistelemaan ja juhlimaan yhdessä musiikkiliiton historiaa ja nykypäivää. Odotettavissa onkin mielenkiintoinen ja konserttien ja esiintymisten täyteinen viikonloppu ympäri Tamperetta.

Tampere on ollut tunnettu menestyvänä tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskaupunkina. Meillä on pitkä perinne yhteistyökumppanina toimimisesta erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Kaupungissamme on järjestetty ennen pandemiaa jatkuvasti lukuisia kongresseja ja valtakunnallisia tapahtumia sekä tilaisuuksia. Toivomme tilanteen palautuvan tältäkin osin mahdollisimman pikaisesti normaaliksi. Joulukuussa aukeaa junaradan päälle uusin tapahtuma-areena Uros LIVE, joka lisää entisestään tapahtumatarjontaa, kiinnostavuutta ja elämyksiä alueellamme. Erilaisilla tapahtumilla on positiivinen vaikutus aluetalouteemme, työllisyyteen, kaupungin imagoon ja tunnettuuteen. Monipuolinen tapahtumatarjonta omalta osaltaan vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa Ihmisten Tampere – mahdollisuuksien kaupunki korostetaan Tampereen merkitystä tapahtumakaupunkina ja luovien alojen keskittymänä.

Hyvät musiikin ystävät,

Suomen Työväen Musiikkiliitto on maamme vanhin valtakunnallinen harrastajamusiikkijärjestö, joka on perustettu täällä Tampereella vuonna 1920. Siltäkin osin on erinomaista, että päädyitte viettämään juhlavuoden musiikkijuhlaanne juuri täällä Tampereella liiton kotipaikkakunnalle. Liittonne pitkä ja vaiheikas historia on viime vuonna saatettu historiantutkija Keijo Rantasen toimesta kansiin. Hymni työlle – Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020 -teoksessa kuvataan muun muassa, miten työväen musiikkiharrastus on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja se on osaltaan rakentanut suomalaista identiteettiä.

Liittonne tavoitteenanne on koko historianne ajan ollut edistää ja tukea suomalaisten yhdenvertaista iästä, taidoista tai varallisuudesta riippumatonta ja helposti saavutettavaa musiikkiharrastustoimintaa ja siinä olette onnistuneet erinomaisesti. Jäsenkuoroissanne ja -orkestereissanne musiikkia harrastaa tälläkin hetkellä noin 2 500 suomalaista. Musiikin harrastaminen edistää monin tavoin ihmisten hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen riemua. Esimerkiksi kuoroharrastus on lähes jokaiselle suomalaiselle mahdollista muun muassa edullisuutensa vuoksi ja näin sen tuomat terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat eri ikäryhmien helposti saavutettavissa. Minulle on ollut itselleni erityisen tärkeää, että omat lapseni ovat harrastaneet musiikkia ja poikani ovatkin soittaneet Härmälän ja sittemmin Hatanpään koulun puhallinorkesterikoulussa ja nuorimmaiseni jatkaa soittoharrastustaan Tampereen Konservatorion Celsius-puhallinorkesterissa.

Olette aktiivinen liitto, joka tarjoaa jäsenjärjestöilleen erilaista toimintaa, tekee vahvaa yhteistyötä erilaisten musiikki- ja kulttuurijärjestöjen kanssa ja on toimii vaikuttavasti musiikinharrastajien edunvalvontatehtävissä. Hyvä, aktiivinen ja jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva liitto toimii juuri näin. Haluan vielä lopuksi sydämellisesti onnitella 100-vuotiasta Suomen Työväen Musiikkiliittoa! Onnea. Seuraavaksi Liiton tervehdyksen esittää Suomen Työväen Musiikkiliiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Palanterä. Hänen jälkeensä saamme kuulla esiintyvän ryhmän lauluesityksen.