Sydämellinen kiitokseni

Maanantai 24.1.2022 - Johanna Loukaskorpi

Aivan aluksi sydämellinen ja suuri kiitos kaikille 2115 äänestäjälleni. Ykkönen naisista SDP:n listalla entisen pormestarin ja kansanedustajan jälkeen kolmantena Pirkanmaan hyvinvointialueelle valittavista SDP:n ehdokkaista on tulos, joka saa edelleen hämmentyneeksi ja onnelliseksi. Että noin moni on antanut sen ainoan äänensä minulle. Se on iso luottamuksen osoitus. Yritän olla jokaisen äänen arvoinen. 

Sitten muutama nopea yleinen huomio huonosti nukutun yön jälkeen.

1. Kokoomus oli selkeästi suurin puolue Pirkanmaalla. Heille kovan tuloksen mahdollistivat pormestarit Ikonen ja Jarva, usean kansanedustajan aluevaaliehdokkuus, yleisesti tasainen ja vahva lista (onnistunut ehdokashankinta ja uusien ehdokkaiden headhunttaus) ja suuri lääkärien osuus ehdokkaista. Lääkärit myös pääsivät ehdokkaista läpi. Ihmiset arvostivat sotealalla tehdyn työn tuomaa osaamista ja näkemystä. Onnea kilpakumppanille hyvästä suorituksesta. Se toi 21 paikkaa aluevaltuustoon.


2. SDP oli alueen selkeä ja vahva kakkonen. Meidän tuloksemme syntyi Lauri Lylyn ja kansanedustaja Ilmari Nurmisen kovista henkilökohtaisista äänimääristä. Laurin ja Ilmarin jälkeen tulimme minä ja Hanna Laine rinta rinnan. SDP:llä oli Hannan lisäksi muitakin selkeästi vahvoja paikallisnimiä ympäri Pirkanmaata. Nämä keräsivät omilla alueillaan erinomaisen äänimäärän Valkeakosken vahvat miehet Joni Kumlander ja Pekka Järvinen, Nokian Arja Laitinen, Pirkkalan Taru Tolvanen, Sastamalan Jenni Jokinen, Leena Mankkinen Ylöjärveltä ja Tuula Petäkoski-Hult Lempäälästä. Jos kokoomus on lääkäripuolue, niin SDP on hoitajapuolue. Läpipäässeistä jonkinlainen hoitajatausta on seitsemällä. Viimeistä paikkaa saavat vielä jännittää Mänttä-Vilppulan Marika Ala-Herttuala ja Riitta Ollila Tampereelta, sillä he päätyivät tasaääniin. Saimme 18 paikkaa aluevaltuustoon ja näistä paikoista vain kuusi meni miehille. Onnea kaikille listamme valtuutetuille ja varavaltuutetuille sekä ehdokkaille hyvästä joukkuehengestä ja vaalituloksesta. Kakkospaikka tehtiin yhdessä! 

3. On hienoa, että naiset rynnivät Pirkanmaan aluevaltuustoon. 57 % valituista on naisia. Se povaa kuitenkin paikkaneuvotteluista erittäin hankalia.

4. Olisi aika alkaa tosissaan keskustella segregaatiosta ja alueiden eriarvoistumisesta. Kaupunkien lähiöissä koko maassa oli surkea äänestysprosentti. Esimerkiksi Pirkanmaalla Etelä-Hervanta B 31,2 %, Kaukajärvi 39,5 %, Multisilta 36 %, Pohjois-Hervanta A 40,9 %, B 39 % ja C 38 % ja Tesomajärvi 38,6 %. Osasyy on medialla. Mediaa ei kiinnostanut sosiaalipalveluiden ja paljon palveluita käyttävien tilanne. Monisukupolvinen köyhyys, pitkäaikaistyöttömyys, kasautuneet mielenterveys- ja päihdeongelmat, lastensuojelun tarve lähiöissä eivät nousseet vaalikeskustelussa esiin. Osallistumattomuus on liian usein myös osattomuutta. Tähän on pakko herätä.

Tällaisin ajatuksin tähän aamuun. Voit kommentoida ja ottaa osaa keskusteluun poliitikko-sivuillani Facebookissa tai Instagramissa tai seurata Twitterissä. Vielä kerran suuri kiitos ja olethan yhteydessä. 
Johanna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, Pirkanmaan hyvinvointialue, sdp, vaalitulos, äänimäärä

Miksi olen ehdolla aluevaaleissa?

Maanantai 3.1.2022 - Johanna Loukaskorpi

Olen toiminut sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella pian viisi vuotta. Minulla on pitkä kokemus erilaisista luottamustoimista ja olen toiminut Tampereella valtuutettuna yli 12 vuotta. Työurani olen tehnyt peruskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja opinto-ohjaajana. Opiskelen parhaillani toista maisterintutkintoa Vaasan yliopistossa sosiaali- ja terveyshallintotieteestä.

Olen ehdolla Pirkanmaan aluevaaleissa, koska haluan olla osaltani vaikuttamassa, millaiseksi tuleva hyvinvointialue rakentuu ja millaisia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastuspalveluita Pirkanmaalla jatkossa tarjotaan. 

Haluan parantaa sotepalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta, hoidon sekä hoivan sujuvuutta sekä henkilöstön hyvinvointia. Sydäntäni lähellä ovat ihmisten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, eriarvoistumisen ehkäiseminen ja heikommista huolehtiminen. Olen toiminut näiden asioiden parissa politiikassa tiiviisti useiden vuosien ajan ja haluan olla jatkossakin huolehtimassa, että myös heikompien ääni kuuluu poliittisessa keskustelussa ja hyvinvointialuevalmistelussa. 

Haluan nostaa muutaman asian, mihin haluan erityisesti vaikuttaa tulevalla hyvinvointialueella.  

1. Perusterveydenhoidon vahvistaminen ja 7 päivän hoitotakuun toteuttaminen. 

2. Matalalla kynnyksellä ja nopeasti tulee päästä mielenterveys- ja päihdepalveluihin.

3. Lastensuojelun resurssit on turvattava. Lapsiperheiden perhetyötä ja aikuissosiaalityötä on vahvistettava.

4. Ikäihmisten tehostettua palveluasumista ja välimuotoisen asumisen paikkoja on lisättävä. 

5. Vammaisten kohdalla on huomioitava yksilölliset ja tarpeen mukaiset palvelut. 

6. Ennaltaehkäisevässä työssä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa.

7. Kokemusasiantuntijoiden, asiakasraatien ja vammais- ja vanhusneuvostojen osallisuus on huomioitava palveluiden kehittämisessä. 

Tarkemmat ja laajemmat vaaliteemani löydät Aluevaalit 2022 -sivujen alta. Voit tutustua siellä myös vaalikonevastauksiini.

Jos sinulla on kysyttävää, niin ole yhteydessä sähköpostitse, poliitikko Instagramin, Facebookin tai Twitterin kautta.  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, sdp, Pirkanmaa, aluevaltuusto, ehdokkuus

Puhe: Tammenlehvän itsenäisyyspäivänpuhe

Tiistai 7.12.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat, hyvä Tammenlehvän väki,

”Oi, maamme Suomi, synnyinmaa / soi sana kultainen! / Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, / kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien” alkaa Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Isänmaamme saa tunnistettavat kasvonsa J.L. Runebergin säkeissä. Runebergin Maamme-runo sisältää useita säkeistöjä. Osa niistä on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomiksi. ”Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen, miss’ elämämme suojan saa, / sa muistojen, sa toivon maa, / ain’ ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen.”

Suomi on tänä päivänä Runebergin sanoin vapaa ja iloinen maa. Siitä me nykypolvi saamme kiittää Teitä, sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita lottia. Me saamme juhlia itsenäisyytemme 104-vuotisjuhlaa Teidän - itsenäisyytemme puolesta taistelleiden ansiosta. On äärettömän suuri kunnia tulla tänään tänne Tammenlehvä-keskukseen tuomaan Tampereen kaupungin tervehdys ja puhe. 

Edesmennyt mummoni oli Karjalan evakko. Hän joutui lähtemään kahdesti kotoaan. Toisen kerran noin 15-vuotiaana lopullisesti. Mummo kertoi karjalan murteella paljon tarinoita rajan takaa. Hän kertoi meille lapsenlapsille myös ankeasta sekä pelottavasta sota-ajasta. Mummo asettui perheineen ensin Lahteen ja muutti sieltä pian Kangasalle, jossa itsekin olen asunut lähes koko lapsuuteni mummolan pihapiirissä. Mummo kaipasi koko elämänsä takaisin kotiin Kivennavalle. Kun olen täällä tänään kanssanne, tuntuu kuin rakas mummoni olisi taas hieman lähempänä minua

Ilman teidän sukupolvenne uhrauksia kotimaamme ei olisi sitä, mitä se nykypäivänä on: menestyvä, kasvava ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Suomi. Meidät suomalaiset on tunnettu maailmalla yhtenäisenä kansankuntana. Sodan käyneelle sukupolvelle oli kunnia kysymys, ettei kaveria jätetty tiukankaan paikan edessä. Samaa yhteenkuuluvuuden henkeä toivoisin näkeväni nykypäivänäkin. Että pitäisimme toisistamme huolta. Ettemme jättäisi kiihtyvän arjen keskellä ketään yksin - ilman hoivaa ja tarvitsemaansa tukea. Oli kyse sitten kotonaan asuvasta vanhuksesta, toimeentulonsa kanssa kamppailevasta yksinhuoltajavanhemmasta tai mielenterveyshaasteiden kanssa ponnistelevasta nuoresta.

Hyvät ystävät,

Koronapandemia on koitellut ikääntyneitä ja myös veteraanisukupolvea erittäin paljon. Yhteiskuntamme on ollut suljettuna ja moni on joutunut elämänsä ehtoovuosina jäämään neljän seinän sisään. Koronapandemian aiheuttamat eristys- ja rajoitustoimet ovat lisänneet kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyttä ja hoivakodeissa on siirrytty laitosmaiseen suuntaan. Omaiset ja ystävät on suljettu elämänpiirin ulkopuolelle ja yhteydenpito on ollut puhelimen ja sähköisten välineiden varassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten perusteella useimmat ikäihmiset ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä elämäänsä poikkeustilan aikana. En itsekään voi olla kuin ihailematta veteraanisukupolvea, joista moni on vielä lähestyessään sataa vuotta tarttunut sähköpostiin tai opetellut yhteydenpitoa uusien sähköisten kanavien kautta.

Sodan käynyt sukupolvi on nuoruudessaan menettänyt ehkä kotinsa, terveytensä tai läheisensä. Nuoruuden rankat kokemukset ovat toisaalta saattaneet antaa myös uskoa tulevaisuuteen ja tuoneet ymmärrystä nykyisen poikkeusolon aikoihin. Asenne, että tästä selviämme yhdessä, toisiamme tukien on se oppi, joka meidän nuorempien sukupolvien olisi hyvä oppia ikääntyneiltä ja veteraanisukupolvelta.  Vain yhdessä me suomalaiset olemme vahvoja ja menestymme kansakuntana jatkossakin. Yhteistyöllä ja toisista välittäen Suomi säilyy yhteiskuntana, jossa seuraavatkin sukupolvet saavat asua rauhassa, luottavaisin mielin ja tasa-arvoisesti.  

Arvoisat sotiemme veteraanit ja juhlavieraat,  

Tämän vuoden alussa veteraanien määrä koko Suomessa oli enää 6000 ja kunniakansalaisiemme keski-ikä kunnioitettavat 95 vuotta. Tampereellakin sotaveteraanien määrä vähenee nopeasti. Lokakuussa sotiemme veteraaneja oli Tampereella enää jäljellä 118.  Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että ikääntyvien veteraanien asiat hoidetaan kunnialla ja arvokkaasti ja että veteraanisukupolvi saa kaikki tarvitsemansa palvelut helposti, turvallisesti ja nopeasti. Sen me olemme teille sankareille - sotiemme veteraaneille ja kotirintamalla toimineille lotille velkaa.

Päätän puheeni lukemalla katkelmia Kiven runosta Suomenmaa. Teidän veteraanien ansiosta saamme tänäänkin juhlia rakasta Suomenmaatamme ja nauttia tästäkin juhlasta. Runon säkeiden myötä toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyytemme 104-vuotisjuhlaa. Vaikka vietämme tämänkin itsenäisyyspäivän poikkeusoloissa, niin se ei vähennä rakkauttamme isänmaatamme ja äidinkieltämme kohtaan. Olkaamme onnellisia kauniista kotimaastamme, sen luonnosta ja ihmisistä ja pidetään huolta läheisistämme nyt ja tulevaisuudessa.

”Maa kunnasten ja laaksojen, / Mi on tuo kaunoinen? / Tuo hohteess’ kesäpäivien, / Tuo loisteess’ pohjan tulien, / Mi ompi soma maa? / Siell tuhansissa järvissä / yön tähdet kimmeltää / ja kanteleitten pauhina / Siell kaikuu ympär’ kallioi’ / Ja kultanummen hongat soi: / Se ompi Suomenmaa. / En milloinkaan mä unohtais / Sun lempeet taivastas, / En tulta heljän aurinkos, / En kirkast’ kuuta kuusistos, / En kaskiesi sauvua / Päin pilviin nousevaa. / Nyt ihanainen, kallis maa / On meidän ainiaan; / Tuoss’ aaltoileva peltomme, / Tuoss’ viherjäinen niittumme, / Tuoss’ metsiemme jylhä yö / Ja meriemme vyö! / Oi Suomenniemi kaunoinen, / Sä iankaikkinen.”

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, sotiemme veteraanit, lotat, veteraanit, veteraanisukupolvi, juhlapuhe, sotaveteraanit, itsenäisyyspäivä

Puhe: Mannerheimin lastensuojeluliiton kunniamerkkien jakotilaisuudessa

Lauantai 20.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat,

Sydämellisesti tervetuloa Tampereen Raatihuoneelle Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piirin järjestämään Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkkien luovutustilaisuuteen ja juhlavastaanotolle.

Kunniamerkkien luovuttamisella on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Ensimmäiset kunniamerkit äideille luovutettiin jo vuonna 1946, joten tänä vuonna niitä annetaan 75. kerran. Vietämme tilaisuutta erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin, sillä koronatilanteen vuoksi merkkien luovutustilaisuus on siirtynyt kevään äitienpäivästä syksyyn. Tilaisuus jäi myös valitettavasti viime vuonna järjestämättä, joten tänään meillä on ilo ja kunnia luovuttaa vuosina 2020 ja 2021 äideille myönnetyt Valkoisen ruusun ritarikunnan kunniamerkit. Vuonna 2020 palkittavia äitejä oli koko maassa 36 ja kuluvana vuonna 29. Me juhlistamme tänään täällä Raatihuoneella kymmentä Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen ansioitunutta äitiä.

Hyvät ystävät,

Me Naiset -lehti kysyi hiljattain suomen kielen kauneinta sanaa. Kysely oli suosittu ja siihen vastasi peräti 21 500 suomalaista. Kun pohditaan sanojen kauneutta, siihen liittyy yleensä vahvasti kaksi asiaa - sanan todellinen merkitys ja se, miltä sana kuulostaa lausuttuna. Me Naiset lehden kyselyn tulos ei yllättäne ketään, sillä kyselyyn vastanneista yli 11 % oli sitä mieltä, että suomen kielen kaunein sana on äiti. Jokaisella meillä on äiti ja äitiyteen liittyykin valtavasti erilaisia tunteita ja merkityksiä. Kyselyyn vastanneet perustelivat valintaansa sanan kauniilla muodolla, mutta luultavasti painavin syy on kuitenkin sanaan liittyvä tunnelataus. Runoilija Immi Hellén on jo aikoinaan runoillut seuraavasti: ”Äiti, oi, äiti, / maailman kaunein sana – / se sointuu kuin ihana sävel / lapsen lausumana.” Tamperelaisen runoilijan Lauri Viidan kuuluisan runon säkeet taas kuuluvat seuraavasti: ”Kiitos elämästä, Äiti. / Pari riviä tein kirjaimia tänään. / Siinä kaikki. Olen onnellinen.”

Äitiyden kuvasto on edelleen täynnä myyttejä ja äitiyteen liittyy paljon epärealistisia odotuksia, kuten esimerkiksi että hyvä äiti pitää lapsistaan aina tai että  hyvä äiti pystyy kaikkeen ja tekee kaiken täydellisesti. Luin vähän aikaa sitten perhepsykoterapeuttina ja teologina toimivan Anja Nwosen blogin. Hän kirjoitti naiskuvamme monipuolistumisesta ja yksipuolisesta uhrautuvan äidin ihanteesta. Nwosen mukaan on aika luopua ja heittää romukoppaan ihanne kaikkensa uhraavasta äidistä, mutta lapsen tukemisesta ei pidä luopua. Hänestä hienoin tukemisen muoto on se, että ajattelee lastaan lämmöllä ja antaa hänen kasvaa itsensä näköiseksi ihmiseksi. Tämä ajatus lapsiaan kannattelevasta, luottavasta ja irti päästävästä äitiydestä on viime aikoina puhutellut minua. Keskimmäinen poikani kertoi minulle viikko sitten, että on löytänyt asunnon ja aikoo muuttaa joulukuun lopussa tyttöystävänsä kanssa yhteen. Huomasin kauhistelevani ääneen vuokran korkeutta ja sitä, että miten ihmeessä te pärjäätte. Poikani totesi minulle: ”Kyllä me pärjätään.” Ymmärsin siinä, että minun pitää uskaltaa päästää irti ja luottaa. Kyllä he pärjäävät.

Arvoisat vieraat,

Olemme tänään kokoontuneet juhlistamaan kymmentä kasvattajana ansioitunutta äitiä, joille luovutetaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalit kultaristein. Tänään vietämme samalla kansainvälistä Lapsen oikeuksien päivää. Tämän vuoden lapsen oikeuksien viikon teemana on ollut lapsen oikeus hyvään kohteluun.  

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus erityiseen suojeluun ja huolenpitoon. Silti edelleen liian moni lapsi ja nuori saa osakseen huonoa kohtelua. Muita useammin kiusaamista ja kaltoinkohtelua kokevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kodin ulkopuolelle sijoitettuna olevat, ulkomaalaistaustaiset sekä eri tavoilla toimintarajoitteiset lapset ja nuoret. Syrjintä loukkaa lapsen ihmisarvoa. Meidän aikuisien tehtävänä on varmistaa, että hyvä, arvokas ja inhimillinen kohtelu toteutuu ihan jokaisen lapsen kohdalla. Valitettavan usein lasten lapsen kaltoinkohteluun osallistuvat lasten omat vanhemmat. Vanhempien päihteidenkäyttö, psyykkiset sairaudet, parisuhdeväkivalta sekä perheen sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet lisäävät kaltoinkohtelun riskiä. Lapsen käytöshäiriöt, sairaudet tai vammat voivat myös lisätä kaltoinkohtelun riskiä, mutta mikään niistä ei yksin selitä sitä. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen, ehkäiseminen ja siihen puuttuminen on kaikkien meidän tehtävämme.

Kaltoinkohtelusta pitää puhua ja siihen puuttua, mutta yhtä tärkeää on kertoa positiivisia viestejä kasvatustehtävän onnistumisesta. Lasten oikeuksien päivän -sivustolla on julkaistu tällä viikolla haaste, jossa kannustetaan hyvään kohteluun. Siellä pyydetään tuomaan esimerkkejä harrastusvalmentajan kannustavista kommenteista, opettajan kauniista sanoista tai vanhempien avusta.  Tarvitsemme myös tällaisia myönteisiä ja innostavia esimerkkejä. Tänään saamme täällä Raatihuoneella iloita ja olla ylpeitä hyvästä kasvattajuudesta. Saamme nostaa maljat kymmenelle äidille, jotka ovat rakkaudella, tahdolla ja omalla esimerkillään kasvattaneet lapsia. Olivatpa he biologisia äitejä, adoptioäitejä tai sijaisäitejä, niin ennen kaikkea he ovat esimerkkejä meille siitä, miten kohdella lasta hyvin, arvostavasti, luottamuksella, kannatellen ja sydämellä. Olemme suunnattoman iloisia, että saamme tänään juhlistaa Lasten oikeuksien päivää kanssanne. Suuret ja sydämelliset onnitteluni teille kaikille Tampereen kaupungin ja omasta puolestani.

Päätän puheeni runoilija Jukka Itkosen runoon. Tämä runo kertoo minulle äitiydestä ja äidin rakkaudesta ja on minulle itselleni hyvin merkityksellinen, sillä löysin tämän aikoinani keskimmäisen poikani ristiäiskutsuun ja nyt kun poikani on muuttamassa kotoa pois, se on uudelleen ajankohtainen. Sillä vaikka lapset eivät kasvaessaan ja aikuistuttuaan ole enää kiinni kyljessä ja kainalossa, ei vanhemmuus onneksi siihen lopu. Se vain muuttaa muotoaan: ”Kiinni äidin kylkeen / on halu pienen hylkeen. / "Nuku, nuku pienoinen", / äiti kuiskuttaa. / Meren ylle sateenkaaren / valas ruiskuttaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Raatihuone, juhlapuhe, kunniamerkit, äitienpäivä, Mannerheimin lastensuojeluliitto, äitiys, äidit, lasten oikeuksien päivä

Kolumni: Vammaisten ja vanhusten itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava

Lauantai 13.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Alkuviikosta Yle paljasti kehitysvammaisten kohtelussa isoja ongelmia. Räikein kaltoinkohtelu oli tapahtunut hämeenlinnalaisessa Mehiläisen Onnikoti Omenapuussa, jossa vaikeasti autistista ja alaikäistä asukasta oli laittomasti sidottu teipeillä ja kuormaliinoilla. Samanlaisia epäkohtia on valitettavasti paljastunut aiemmin ikäihmisten asumisyksiköistä. Tamperekaan ei voi tässä ylpeillä. Meilläkään tilanne ei ole kaikilta osin kunnossa.
Viime kesänä paljastui Tampereen järjestämisvastuulla olevasta Oriveden Särkänkodista laajoja epäkohtia. Yksikössä oli mm. käytetty hygieniahaalaria, vaikka sille ei ollut lääketieteellistä syytä. Olen syvästi pahoillani, että Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisessa toiminnassa on ollut näin isoja puutteita. Näin ei saisi missään tilanteessa olla.

Vanhus- ja vammaispalveluissa perusoikeuksien, erityisesti ihmisten itsemääräämisoikeuden, rajoittaminen on iso kysymys. Henkilökunta ei aina ymmärrä rajoitustoimia rajoittamiseksi, vaan osa saattaa nähdä toimet asukkaiden turvallisuutta takaavina. Kehitysvamma tai muistisairaus ei kuitenkaan poista oikeutta tehdä itseään koskevia päätöksiä.

Osa rajoitustoimista johtuu liian vähäisestä henkilöstöstä. Sanna Marinin (sd) hallitus on toteuttanut sitovan henkilöstömitoituksen 0,7 iäkkäiden henkilöiden tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon. Vuoden alusta kaikissa Tampereen omissa ja ulkoistetuissa ikäihmisten yksiköissä henkilöstömitoituksen tulee olla lain siirtymäajan edellyttämä 0,6. Asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja hoitoisuus pitäisi myös näkyä henkilöstömäärissä. Erityisen vaativat asiakkaat tarvitsevat enemmän hoitajia.

Lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon. Pelkällä mitoituksella ei hoideta ihmisiä. Tarvitaan koulutettuja ja osaavia hoitajia, jotka ymmärtävät vammaisten ja vanhusten oikeuden inhimilliseen ja lempeään hoitoon. Hoitajien pitää myös uskaltaa tarvittaessa tehdä valvontailmoituksia, mikäli ihmisten perusoikeudet eivät omalla työpaikalla toteudu riittävästi. Surullisinta minusta Onnikoti Omenapuun tapauksessa oli se, että ongelmat ehtivät jatkua vuosia. Voidaan oikeutetusti kysyä miksi?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaiset, vanhukset, ikäihmiset, itsemääräämisoikeus, kehitysvammaiset, hyvä hoito

TIEDOTE: Johanna Loukaskorpi pyrkii SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtajaksi

Keskiviikko 3.11.2021 - Johanna Loukaskorpi

Rantaperkiön työväenyhdistys esittää apulaispormestari Johanna Loukaskorpea Pirkanmaan Sosialidemokraattien puheenjohtajaksi seuraavalle kahden vuoden kaudelle.  Nykyinen SDP:n Pirkanmaan piirin puheenjohtaja on nokialainen Roope Lehto.

Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestön hallitus on myös Loukaskorven valinnan takana.

47-vuotias Loukaskorpi on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän työskentelee Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina. Hän on toiminut apulaispormestarina kesäkuusta 2017 asti. Loukaskorpi on aiemmin työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana ja opinto-ohjaajana.

Loukaskorpi valittiin Tampereen kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2008.  Hän on Pirkanmaan maakuntavaltuuston ja Tampereen seutuhallituksen jäsen.

Johanna Loukaskorpi haluaa uudistaa ja aktivoida SDP:n Pirkanmaan piirin toimintaa ja vahvistaa jäsendemokratiaa alueen yhdistysten ja jäsenistön osallisuutta kasvattamalla ja avoimuutta lisäämällä.

Tammikuun hyvinvointialueen aluevaltuustovaalit ovat uusi haaste myös piirille. Loukaskorven mielestä hänen kokemuksensa ja osaamisensa sote-asioissa on hyödyksi koko pirkanmaalaiselle sosialidemokraattiselle liikkeelle.

- Kysymyksessä on pirkanmaalaisten kannalta erittäin merkitykselliset vaalit ja tulevina vuosina ratkaistaan pirkanmaalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden suunta. Siksi on tärkeätä, että piirin johdossa on riittävää ja laaja-alaista osaamista sekä näkemystä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä niiden haasteista, Loukaskorpi sanoo.  

Piirikokous päättää valinnoista piirihallitukseen kokouksessaan 27.11.2021.

Lisätietoja:

Johanna Loukaskorpi

puh. 040 806 3691

 Jyrki Koskinen

Tampereen SDP:n kunnallisjärjestön puheenjohtaja

puh. 040 033 8024

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mediatiedote, Pirkanmaan piiri, sosialidemokraatit, SDP, Pirkanmaan sosialidemokraatit, puheenjohtaja

PUHE: CP-liiton syysliittokokous

Lauantai 30.10.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat CP-liiton syysliittokokousedustajat,

Sydämellisesti tervetuloa CP-liiton syyspäiville 20. liittokokoukseen tänne Tampereelle.
CP-liiton syyspäivät järjestetään vuosittain kiertävästi eri puolella Suomea. Tänä vuonna saimme Teidät tänne Tampereelle. Meillä käynnistyi eilen Tampereen 56. Valoviikot, joten kaupunki täyttyy erilaisista valoista ja valokoristeista ja Tammerkoskea värittää Tanssivat vedet -suihkulähde-esitys, jossa valaistut vesisuihkut tanssivat Tammerkoskessa musiikin tahdissa. Toivottavasti ehditte syyskokouksenne aikana vierailla katsomassa ja ihastelemassa Koskipuistossa tätä näyttävää esitystä. Esityksen voi nähdä Koskipuiston rannalla marraskuun alkupuolelle joka ilta kello 19.00, 20.00 ja 21.00. Valoviikkoja voi ihastella maaliskuun puoleen väliin asti.

Toivotan teille kaikille heti aluksi viihtyisiä ja innostavia kokouspäiviä Suomen kiinnostavimmassa kaupungissa. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella. Edelliset neljä vuotta olen toiminut hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina.

Hyvät kuulijat,

Tampere on ehdottomasti yksi Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista. Olemme halutuin opiskelukaupunki ja kaupunki, minne ihmiset kyselytutkimusten perusteella mieluiten muuttaisivat.
Tampereen menestyksen takana ovat aina olleet osaavat ihmiset. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmakin vuosille 2021-2025 on nimetty ”Ihmisten Tampere, mahdollisuuksien kaupunki.” Pormestariohjelmassa korostuu tekojen, mahdollisuuksien, vastuullisuuden sekä erityisesti ihmisten Tampere. Tampereelle on helppo tulla, olla oma itsensä ja rakentaa tulevaisuuttaan. Tampereen yliopisto on yksi kaupungin keskeisistä vetovoimatekijöistä. Samoin monipuolinen työpaikkatarjonta ja erilaiset asumisen mahdollisuudet.

Väkeä muuttaa Tampereelle paremman arjen perässä. Tampereen muuttovoitto on 3000-3500 henkeä vuodessa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Tampere on kasvanut yli 18 000 hengellä. Tampereen kasvuvauhti on tänäkin vuonna ollut erityisen kova. Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet asua ja hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Osalle tänne muuttavista muuttopäätökseen taas vaikuttaa rikas ja monipuolinen kulttuurielämämme.

Tampere on myös houkutteleva matkailukohde. Lukuisat museomme hienoine näyttelyineen, erilaiset kaupunkifestivaalit ja yleisötapahtumat ovat tuoneet vuosittain useita kymmeniätuhansia matkailijoita kaupunkiimme. Monipuolinen tapahtumatarjonta vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Tapahtuma- ja matkailuala kohtasi kuitenkin viime vuoden keväällä koronan myötä jatkuvasti muuttuvan ja epävarman tilanteen. Onneksi rokotusten edistyminen on mahdollistanut matkustus- ja kokoontumisrajoituksista luopumisen. Siitä kertoo myös se, että te CP-liiton toimijat tulitte Tampereelle syysliittokokoustanne viettämään.

Hyvät kokousedustajat,

CP-liitolla on valtakunnallinen vammais- ja erityisliikuntajärjestö, jolla on pitkä historia. Liittonne on perustettu jo vuonna 1965 ja siihen kuuluu noin 3 000 jäsentä. Liittonne toiminta koskettaa kuitenkin suoraan noin 21 000 ihmistä ja heidän laajaa omaisten joukkoaan. Liittonne on tehnyt korvaamattoman arvokasta ja tärkeää työtä syntymästään saakka neurologisia vammoja muun muassa CP-vammaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseksi, yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä arjen helpottamiseksi. Liittonne tärkeitä arvoja ovat välittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen. Jäsenillenne tarjoatte tärkeätä muun muassa tietoa, neuvontaa, vertaistukea, sosiaalisen valmennuksen kursseja, liikunta- ja avustajatoimintaa ja perhelomitusta. Olette arvostettu toimija vammaisten ihmisten etujen ja oikeuksien puolustajana. Kiitän Teitä erityisesti työstänne vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä elämän ja arjen helpottamisessa. Teidän avullanne moni perhe on saanut vertaisiltaan tukea ja neuvoa.

Tampereen kaupunki on aktiivisesti edistänyt vammaisten asioita, mistä kertoo esimerkiksi se, että Tampereelle perustettiin vammais- ja esteettömyysasiamiehen virka vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa. Nimike tosin viime kaudella muutettiin yhdenvertaisuuskoordinaattoriksi. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kehittää itseään, saada palveluita ja edetä työurallaan. Tampereen kaupunki on aina halunnut olla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunki. Pormestariohjelmassahan todetaan, että yhdenvertaisuuden edistäminen on keskeinen osa kaikkea kaupungin toimintaa. Tavoitteena on, että kaupunki tunnistaa vähemmistöihin kuuluvien kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden esteet ja purkaa näitä johdonmukaisesti kaikissa palveluissa. Itsenäistä pärjäämistä arjessa edistävät toimintakyvyn ylläpito, yhteisöllisyys ja harrastukset. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän perusedellytyksiä.

On aivan selvää, ettei vammainen ihminen halua olla tulla nähdyksi pelkästään palvelujen asiakkaana vaan aktiivisena kaupunkilaisena, joka pystyy yksilöllisin tukitoimin, kaupunkiympäristön ja palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä parantamalla osallistumaan kaupungin täysivaltaiseksi jäseneksi, kouluttautumaan ja työllistymään. Vammaisuus on valitettavasti edelleen yksi yleisimmistä syrjintäperusteista yhteiskunnassamme. Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta edelleen esimerkiksi esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja palveluiden saamiseen liittyy paljon ongelmia. Yksi aivan keskeinen asia on vammaisten kohtaamat negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot. Asenteiden muokkaamisen eteen meidän kaikkien tulee jatkuvasti tehdä työtä, ja siinä vammaisjärjestöjen rooli on myös erittäin merkittävä.

Hyvät kuulijat,

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu vihdoin vuoden 2023 alussa, jolloin sotepalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Pirkanmaalle syntyy Suomen suurin hyvinvointialue, joka vastaa yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla syntyy myös Pirkanmaan suurin työnantaja. Tulevien vuosien tavoitteena tulee olla saumaton sotepalveluiden siirto hyvinvointialueelle ja toimivien yhteistyörakenteiden rakentaminen yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirin, palveluntuottajien ja järjestökentän kanssa.

Oikea-aikaiset, monipuoliset, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointimme kivijalkaa. Uskon itse vahvasti, että yhden toimijan käsissä kustannusten kasvua voidaan hillitä, kun hoitoa tarjotaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tätä kautta toivottavasti myös hoitohenkilöstön rekrytointihaasteet hieman helpottuisivat. Sote-uudistus merkitsee samalla merkittävää muutosta kuntakenttään. Tämän valtuustokauden aikana kunnissa määritelläänkin, millainen on uusi tuleva kunta, joka perustuu sivistykseen, kulttuuriin, elinvoimaan, kaupunkikehitykseen. Tavoitteena tulevassa uudistuksessa tulisi olla asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus, mikä vaatii kunnan ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja aktiivista yhdyspintatyötä jatkossakin. Osallisuuden vahvistamisessa ja edistämisessä järjestöjen näkemyksiä, tulee mielestäni kuunnella erittäin tarkalla korvalla.

Toivotan teille oikein mukavaa ja turvallista syysliittokokousta ja hyvää syksy

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, vammaiset, soteuudistus, hyvinvointialue, CP-liitto, yhdenvertaisuus

PUHE: Työväen musiikkiliiton 100-vuotisjuhla

Perjantai 24.9.2021 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat juhlavieraat,

Sydämellisesti tervetuloa Raatihuoneelle. Hienoa, että tämä Suomen Työväen Musiikkiliiton 100-vuotista taivalta kunnioittava kutsuvierastilaisuus päästiin järjestämään koronapandemiankin aikana, vaikkakin typistettynä. Haluan tässä alussa vielä muistuttaa, että tämä tilaisuus järjestetään istuvana tilaisuutena ja meillä on maskin käyttösuositus.
Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluiden apulaispormestarina Tampereella. Viime valtuustokauden toimin hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina ja vastasin silloin myös kulttuuripalveluista.

Suomen Työväen Musiikkiliitto täyttää tänä vuonna sata vuotta. Haluan Tampereen kaupungin puolesta lämpimästi onnitella Teidän satavuotiasta liittoanne ja toivottavaa onnea ja menestystä seuraavalle sadalle vuodelle. Juhlavuotenne huipentuu tänä viikonloppuna vietettävään STM 100 -musiikkijuhlaan Tampereella ja juhlakonserttiin, jossa esiintyy liiton jäsenkuoroja ja konsertissa kantaesitetään liiton 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi tilattu Antti Nissilän säveltämä ja sanoittama Laulujen loimu.

Koronapandemia on kurittanut kulttuurialaa ennennäkemättömän rankasti. Musiikkikenttä on ollut yksi eniten koronasta kärsineitä toimijoita. Kuorojen toiminta on ollut jäissä, konsertti- ja esiintymistoimintaa ei ole koronan aikana juurikaan ollut - muutamia livestriimiesityksiä lukuun ottamatta ja musiikin harrastustoimintakin on ollut vain suppeasti käynnissä. Onneksi nyt näkyy valoa, ja lokakuussa rokotuskattavuuden yli 12-vuotiaissa kansalaisissa pitäisi olla niin kattava, että loputkin rajoitukset voidaan purkaa. Voidaankin sanoa, että erityisen hienoa, että viikonlopun tapahtumanne kokoaa musiikkiliiton jäsenryhmiä ympäri Suomea tänne Tampereelle esiintymään, musisoimaan, laulamaan, muistelemaan ja juhlimaan yhdessä musiikkiliiton historiaa ja nykypäivää. Odotettavissa onkin mielenkiintoinen ja konserttien ja esiintymisten täyteinen viikonloppu ympäri Tamperetta.

Tampere on ollut tunnettu menestyvänä tapahtuma-, kulttuuri- ja elämyskaupunkina. Meillä on pitkä perinne yhteistyökumppanina toimimisesta erilaisissa kansallisissa ja kansainvälisissä urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Kaupungissamme on järjestetty ennen pandemiaa jatkuvasti lukuisia kongresseja ja valtakunnallisia tapahtumia sekä tilaisuuksia. Toivomme tilanteen palautuvan tältäkin osin mahdollisimman pikaisesti normaaliksi. Joulukuussa aukeaa junaradan päälle uusin tapahtuma-areena Uros LIVE, joka lisää entisestään tapahtumatarjontaa, kiinnostavuutta ja elämyksiä alueellamme. Erilaisilla tapahtumilla on positiivinen vaikutus aluetalouteemme, työllisyyteen, kaupungin imagoon ja tunnettuuteen. Monipuolinen tapahtumatarjonta omalta osaltaan vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Pormestari Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelmassa Ihmisten Tampere – mahdollisuuksien kaupunki korostetaan Tampereen merkitystä tapahtumakaupunkina ja luovien alojen keskittymänä.

Hyvät musiikin ystävät,

Suomen Työväen Musiikkiliitto on maamme vanhin valtakunnallinen harrastajamusiikkijärjestö, joka on perustettu täällä Tampereella vuonna 1920. Siltäkin osin on erinomaista, että päädyitte viettämään juhlavuoden musiikkijuhlaanne juuri täällä Tampereella liiton kotipaikkakunnalle. Liittonne pitkä ja vaiheikas historia on viime vuonna saatettu historiantutkija Keijo Rantasen toimesta kansiin. Hymni työlle – Suomen Työväen Musiikkiliitto ja työväen musiikkiharrastus 1920–2020 -teoksessa kuvataan muun muassa, miten työväen musiikkiharrastus on osa suomalaista kulttuurihistoriaa ja se on osaltaan rakentanut suomalaista identiteettiä.

Liittonne tavoitteenanne on koko historianne ajan ollut edistää ja tukea suomalaisten yhdenvertaista iästä, taidoista tai varallisuudesta riippumatonta ja helposti saavutettavaa musiikkiharrastustoimintaa ja siinä olette onnistuneet erinomaisesti. Jäsenkuoroissanne ja -orkestereissanne musiikkia harrastaa tälläkin hetkellä noin 2 500 suomalaista. Musiikin harrastaminen edistää monin tavoin ihmisten hyvinvointia, lisää yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen riemua. Esimerkiksi kuoroharrastus on lähes jokaiselle suomalaiselle mahdollista muun muassa edullisuutensa vuoksi ja näin sen tuomat terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat eri ikäryhmien helposti saavutettavissa. Minulle on ollut itselleni erityisen tärkeää, että omat lapseni ovat harrastaneet musiikkia ja poikani ovatkin soittaneet Härmälän ja sittemmin Hatanpään koulun puhallinorkesterikoulussa ja nuorimmaiseni jatkaa soittoharrastustaan Tampereen Konservatorion Celsius-puhallinorkesterissa.

Olette aktiivinen liitto, joka tarjoaa jäsenjärjestöilleen erilaista toimintaa, tekee vahvaa yhteistyötä erilaisten musiikki- ja kulttuurijärjestöjen kanssa ja on toimii vaikuttavasti musiikinharrastajien edunvalvontatehtävissä. Hyvä, aktiivinen ja jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva liitto toimii juuri näin. Haluan vielä lopuksi sydämellisesti onnitella 100-vuotiasta Suomen Työväen Musiikkiliittoa! Onnea. Seuraavaksi Liiton tervehdyksen esittää Suomen Työväen Musiikkiliiton hallituksen puheenjohtaja Jaana Palanterä. Hänen jälkeensä saamme kuulla esiintyvän ryhmän lauluesityksen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuuriala, Raatihuone, koronapandemia, Työväen musiikkiliitto

MIELIPIDEKIRJOITUS: Vammaisten asumispalveluiden ongelmiin tulee puuttua tiukemmin

Tiistai 13.7.2021 - Johanna Loukaskorpi ja Perttu Jussila

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 17.6.2021 ottaa kehitysvammaisten tehostetun asumisen Hannun Linnan palvelut Tampereen kaupungin omaksi toiminnaksi 1.10.2021 alkaen. Hannun Linna on ollut kaupungin ja aluehallintoviraston tarkkailussa pidemmän aikaa palvelussa ilmenneiden vakavien puutteiden takia. Jatkossa toivottavasti pystytään kehittämään palvelua vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan laatua.

Hannun Linna ei ole ainoa vammaisten asumispalveluyksikkö, jossa on ilmennyt ongelmia. Olemme saaneet viime viikkoina useampia huolestuneita kuntalaisyhteydenottoja vammaisten nuorten ja aikuisten vanhemmilta. Yhteydenotoissa on korostunut vammaisille järjestettävän harrastus- ja viriketoiminnan riittämättömyys, asukkaiden ja omaisten mielipiteen huomioimatta jättäminen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvät ongelmat.

Vanhempien huolestuneisiin viesteihin tulee suhtautua täydellä vakavuudella. Monet omaiset ovat itse iäkkäitä ja heillä on suuri huoli, miten oman nuoren tai aikuisen kuntoutus, hoito ja tuki järjestyvät, kun he eivät itse enää jaksa vammaisen asioista huolehtia.    

Koronapandemia on vaikeuttanut vammaispalveluiden toimintaa myös Tampereella. Henkilöstöä on ollut sairauslomilla ja työntekijöiden saatavuudessa - erityisesti sijaisten rekrytoinnissa - on ollut isoja haasteita.

Hoivakriisi on koskettanut ikäihmisten palveluiden lisäksi vammaispalveluita. Alkuvuodesta MTV Uutisten aluehallintovirastoille tekemän kyselyn perusteella vammaisten asumispalveluissa on ollut koko Suomessa puutteita henkilöstömitoituksissa ja osaamisessa. Ongelmia on ollut myös itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja palveluiden yleisessä laadussa. Valvonnassa ovat korostuneet yksityiset palveluntuottajat, koska monet kunnat ovat ulkoistaneet asumispalvelut.

Sote-uudistuksen viivästymisen vuoksi Tampereella ei ole juurikaan perustettu uusia vammaisten asumisyksiköitä viime vuosina. Nyt uusien asumispalveluyksiköiden tonttivarauksia ja rakennushankkeita on käynnissä eri puolilla kaupunkia. Kaupungin olisi mielestämme syytä jatkossa lisätä oman tuotannon asumisyksiköitä. Näin saadaan nostettua samalla tulevan hyvinvointialueen oman tuotannon osuutta, saadaan vertailtavuutta ja tätä kautta parannettua laatua ja puututtua paremmin henkilöstöongelmiin.

Toivomme tulevan sosiaali- ja terveyslautakunnan kiinnittävän vahvempaa huomiota vammaisten asumispalveluiden tilanteeseen. Lautakunnan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota kilpailutuksiin, jotta ostopalveluyksiköt pystyvät määritellyillä hinnoilla tuottamaan riittävän laadukasta palvelua. Aiomme itse jalkautua syksyllä vammaisten asumispalveluyksiköihin ja tutustua sitä kautta tilanteeseen.

Johanna Loukaskorpi

sosiaali- ja terveyslautakunnan pj (sd), apulaispormestari

Perttu Jussila

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 13.7.2021 lyhennettynä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vammaispalvelut, oma tuotanto, Hannun Linna, hoivakriisi, asuminen

KOLUMNI: Nyt on kesäloman aika

Keskiviikko 7.7.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tämä on viimeinen kolumnini Tamperelaisessa hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina. Takana on yli neljä vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Vuodet ovat olleet työteliäitä, ja töitä on saanut tehdä aamusta pitkään iltaan. Opettajan lomat ovat jääneet kaihoisaksi muistoksi menneisyydestä. Hyvinvointipalveluiden apulaispormestarin tehtävää ei jatkossa enää ole, vaan kaupunginvaltuusto valitsee elokuussa molemmille palvelualueille oman apulaispormestarinsa.

Olo on tällä hetkellä helpottunut, mutta haikea. Olen saanut tehdä innostavaa, mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä kuntalaisille merkityksellisten hyvinvointipalveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Neljässä vuodessa on saatu uusia avauksia, ja palvelut ovat monelta osin parantuneet. Palveluiden parantamista ovat haastaneet samaan aikaan kaupungin kasvu, talouden realiteetit, laista tulevat velvoitteet, ikääntyminen ja monella alalla kasvava henkilöstöpula. Näitä haasteita on ratkottu päivittäin, eikä tilanne tulevina vuosina ole sen helpompi.

Hyvinvointipalveluita olen käsitellyt ajankohtaisissa kolumneissani Tamperelaisessa. Olen kirjoittanut muun muassa perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, päihde- ja mielenterveyspalveluista, ikäihmisten palveluista sekä koronapandemiasta. Yksittäiset aiheet ovat vaihdelleet kaksivuotisesta esiopetuksesta psykiatripulaan ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa halusin kirjoittaa henkilökohtaisemmin.

Olen saanut toimia valtuutettuna yli 12 vuotta, ja kuntavaaleissa sain ilokseni jatkoa valtuustotyölle. Olen aina arvostanut valtuutetun roolia ja on kunniatehtävä saada toimia Tampereella luottamushenkilönä. SDP:n kunnallisjärjestön edustajisto päättää tulevan valtuustokauden luottamuspaikoista 5. elokuuta. Tällöin päätetään henkilöistä, joita valtuuston kokouksessa 16.8. luottamuspaikoille valitaan. Elokuussa selviää lopullisesti omakin luottamuspaikkani.

Haluan kiittää lopuksi lautakuntieni jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja kaupungin viranhaltijoita avusta, jota olen saanut apulaispormestarina. Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset lautakunnan päätösvalmistelusihteeri Kallelle ja johdon assistentti Riikalle. Ilman teitä olisin ollut monesti pulassa. Toivotan kaikille tamperelaisille ja yhteistyötahoille aurinkoista kesää. Nyt on kesäloman aika.

Johanna Loukaskorpi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden apulaispormestari

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisen kolumnina 7.7.2021. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointipalvelut, apulaispormestari, Tamperelainen, sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, lautakunta

Kiitos kaikesta

Sunnuntai 13.6.2021 klo 12:02 - Johanna Loukaskorpi

Pitkittynyt vaalikampanja on takana ja tänään on demokratian juhlapäivä. Yleensä äänestän itse vasta vaalipäivänä. Siinä on jotain erityisen juhlallista ja sen jälkeen olen aina keittänyt vaalikahvit. Tällä kertaa äänestin varmuuden vuoksi jo ennakkoon. Joten vaalikahvit pitää juoda ihan muuten vaan.

Itse en mielestäni kampanjoinut kovinkaan aktiivisesti - ainakaan verrattuna aiempiin vaaleihin. Silti vaalityö kuluttaa. Varsinkin vaalikoneiden täyttäminen, erilaisissa paneeleissa juokseminen ja vaalimainosten suunnitteleminen ja taittaminen. Varsinkin kun tekee kaiken itse vain muutamien lähimpien ystävien, tukijoiden ja puolison tukemana.

Kiitos Ismo Alhoniemi. Pysyttiin yhä ystävinä, vaikka ääni välillä nousi molemmilla. Kiitos Juha-Pekka. Pysyttiin yhä naimisissa, vaikka tiedän, että vaalit eivät suinkaan ole puolison näkökulmasta ihmisen parasta aikaa. Kiitos lapset, joista kaksi vanhinta toimii tänään demokratian takaajina vaalilautakuntien toimitsijoina. Kiitos ystävät yli puoluerajojen. Kiitos, että jaksoitte kuunnella, kun halusin puhua.

Kiitos kollegat Lauri Lyly, Jaakko Stenhäll ja Aleksi Jäntti. Neljän (ja Jaakon kanssa kahden) vuoden läheinen työkaveruus on ollut hieno ja arvokas kokemus. Kiitos kaikesta. Esimieheni Laurin alaisuudessa on ollut hienoa työskennellä. Hän ajattelee aina ensin Tampereen ja tamperelaisten parasta ja hänellä on suuri sydän. Toivon sydämestäni, että tamperelaiset äänestävät hänet tänään jatkokaudelle. Siinä jokaisella äänellä on iso merkitys.

Kiitos SDP:n 99 muulle ehdokkaalle. Näihin vaaleihin kunnallisjärjestö sai jälleen mukaansa uskomattoman monipuolisen kattauksen eri alojen ja taustojen omaavia eri-ikäisiä ihmisiä. Toivotan teille menestystä ja erityisesti toivon, että uudet ensikertalaiset saavat kipinän jatkaa poliittista vaikuttamistaan ja arvojen mukaista työtään.

Kiitos myös Rantaperkiön Työväenyhdistys ry. Luotitte jälleen minuun ja sain teiltä 1000 euroa vaalitukea. Rahallinen tuki on ehdokkaalle erityisen tärkeätä.

Vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja välillä hidastakin puuhaa. Kuntapolitiikka on välillä myös rasittavaa, ärsyttävää ja sitä miettii, että miksi on mukana. Se on täysin ymmärrettävää. Osa politiikkaan haluavista lähtee sinne itsensä, titteleiden tai luottamuspalkkioiden takia. Myös vihapuhe ja poliittinen häirintä ovat lisääntyneet valtavasti siitä, kun itse vuonna 2008 ensimmäisen kerran allekirjoitin ehdokassitoomuksen.

Kuntapolitiikka vaatii yhteistyötä, eikä mitään todellisuudessa saavuta yksin. Ne, jotka ovat titteleiden tai palkkioiden perään, jäävät nopeasti yksin.

Itse olen ollut onnekas, että olen apulaispormestarina saanut nähdä, kurkistaa ja olla osa viranhaltijoiden valmistelutyötä. Päätösten takana on aina osaavien ammattilaisten valmistelutyö, jonka osana on kuultu mm. yrittäjiä, kuntalaisia, kokemusasiantuntijoita tai vaikuttamisneuvostoja ja -raateja.

Toivoisin, että saisin tänään jatkomandaatin ja voisin vielä jatkaa vaikuttamista valtuustossa, sillä minulla on valmiit verkostot, halu edelleen oppia, vahva tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden arvopohja, joka lähtee siitä, että ketään ei jätetä ja kaikki pidetään mukana ja että ilmasto ja luontoasioista ei voi tinkiä sekä kyky tehdä kaikkien kanssa yhteistyötä. Minua voi äänestää tänään numerolla 204. Kiitos luottamuksesta. 

Kiitos kaikille mukanakulkijoille. Jännittävä päivä on edessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit, 2021, vaalityö, lauri lyly

KOLUMNI: Matkalla kohti parempia päihde- ja mielenterveyspalveluita

Lauantai 8.5.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat puhuttavat kuntapolitiikassa, mikä oikein onkin. Ongelmista kärsivät kuntalaiset tarvitsevat apua oikea-aikaisesti ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja vastaavat tarpeeseen.

Tällä valtuustokaudella olemme yrittäneet parantaa päihde- ja mielenterveyspalveluita monin tavoin. Esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalvelut on siirretty sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, nuorten mielenterveysongelmien avuksi on perustettu nuorisovastaanotto ja nuorille päihteidenkäyttäjille Nuppo. Päihdehoitojen osalta on tehty muitakin muutoksia. Olemme lisänneet kriisiasumista, katkaisu-, vieroitus-. ja laitoshoitoa, kokemusasiantuntijoita ja parantaneet asiakasohjausta. Euromääräisesti päihdepalveluihin kohdistuneet lisäykset vuosina 2019-2021 ovat olleet merkittäviä - yli 1,7 miljoonaa.

Silti ne eivät ole olleet riittäviä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön tarve ja kysyntä kasvavat vielä nopeammin. Koronapandemia on nostanut esiin erityisesti nuorten aikuisten hädän ja etäopiskelu lisännyt yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Valmistelemme parhaillaan kesäkuun valtuustoon mielenterveyspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuollon lisäbudjettia, jolla yritetään purkaa kasvaneita hoitojonoja ja lisätä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa olisi riittävästi henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten hätään. Lisäksi perusteilla on uusi päivätoimintakeskus, jonka suunnitelmat esiteltiin sotelautakunnassa toukokuun kokouksessa. Pormestari Lauri Lyly (sd) on nimennyt myös poliittisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Työryhmän tavoitteena on kehittää päihdehoitoja asiakaslähtöisesti, selvittää resurssitarpeita ja luoda pohjaa tulevalla pormestariohjelmalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppumaton maratonmatka. Olennaista tällä matkalla on, että mahdollisimman moni kuntalainen pysyy matkassa mukana. Tähän tarvitaan valtuuston tahtoa. Pelkkä tahto ei aina riitä. Tarvitaan myös rahaa tahdon toteuttamiseen.

1 kommentti . Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, päihde- ja mielenterveyspalvelut, kuntapolitiikka, mielenterveyspalvelut, nuorisovastaanotto, Nuppo, nuoret

VASTINE: Taiteilijoiden työtiloista on Tampereella puutetta

Torstai 29.4.2021 - Johanna Loukaskorpi ja Jaakko Stenhäll

Maire Martikainen kysyy mielipidekirjoituksessaan (AL 24.4.) toisaalta Nekalan koulun ja toisaalta Kalevan lastentalon suunnitelmien perään, viitaten hiljattain valmistuneeseen kulttuuritilaselvitykseen.

Tehdyssä kulttuuritilaselvityksessä tunnistettiin useita kohteita, joilla voi olla käyttöä kulttuurikäytössä eri muodoissaan. Kaupunginhallituksessa päätettyjen linjausten pohjalta tarveselvitystä aletaan tehdä Nekalan koulusta, joka luonnollisesti edellyttää sisäilmaremonttia ennen varsinaista käyttöä. Eri vaihtoehdoissa on puolensa, ja myös tarpeet vaihtelevat kulttuurin eri aloilla. Samalla kaupungin taloustilanne pakottaa valintoihin siinä, minkä verran kaupunki voi eri tilojen hyödyntämiseen sitoutua.

Ilmeistä kuitenkin on, että nimenomaan taiteilijoiden työtiloista Tampereella on puutetta, ja tässä Nekalan koulu voisi toimia erinomaisesti - yhdistettynä yleisöä houkuttelevaan avoimeen ja yhteisölliseen toimintaan. Lisäksi Nekalaan olisi mahdollista sijoittaa tarvittaessa joitakin kaupungin avustamien yhteisöjen tiloja. Myös Nekalan kirjastolle mahdollistuisi pysyvät tilat. Martikaisen mainitsemasta sijainnista on keskusteltu myös. Nekalan koulu on myös saavutettavissa alle 10 minuutin pyörämatkalla, reilun vartin kävelyllä tai lyhyellä bussimatkalla kaupungin keskustasta. On myös kaupungin tavoitteiden mukaista kehittää kantakaupungin eri alueita, ja kulttuurikeskus voisi tuoda Nekalaan aivan uudenlaista eloa. Hanke on kaikesta päätellen otettu alueella myös hyvin vastaan.

Martikainen kyselee myös Kalevan lastentalon käytön perään. On selvää, että lastentalolle tulee löytää uutta käyttöä, ja rakennus on ollut turhan kauan ilman seuraavia askeleita. Kohteen hyödyntäminen asumiseen, ainakin osin, on vahva vaihtoehto. Parhaillaan kaupungin viranhaltijat yhteistyössä valmistelevat uuden käytön mahdollistavaa asemakaavaa. Osana prosessia voitaisiin esimerkiksi rakennuksen myyntiin tähtäävällä konseptikilpailulla etsiä ratkaisua tämänkin rakennuksen uudelle käytölle. Omat rajoitteensa rakennuksen eri käyttötapoihin luovat luonnollisesti sijainti Martikaisen noteeraamalla rakennetun kulttuuriympäristön alueella, sekä osaltaan myös pysäköintipolitiikan vaatimukset.

Vastuullisena omistajana kaupungin tulee kuitenkin etsiä ratkaisu Kalevan lastentalon tulevaan käyttöön, niin rakennusperintö- kuin muut arvot muistaen. Etenemistapa tulee myös olemaan avoin. Erinomaisella sijainnilla oleva arvokas kohde voi remonttien jälkeen taipua moneen, ja tässä kannattaa myös luovuutta hyödyntää.

Jaakko Stenhäll
Apulaispormestari, elinvoima ja kilpailukyky (vihr.)

Johanna Loukaskorpi
Apulaispormestari, sivistys- ja kulttuuripalvelut (sd.)”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulttuuri, tilat, kulttuurikeskus, Nekalan koulu, kulttuuritilaselvitys

KOLUMNI: Pula psykiatreista näkyy mielenterveyspalveluissa

Lauantai 23.1.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tammikuun alussa on noussut julkisuuteen aikuisten mielenterveyspalveluiden pitkät hoitojonot ja pula psykiatreista. Entistä useampi potilas on myös entistä sairaampi. Tilanne ei valitettavasti ole uusi. Vakavasta psykiatrivajeesta on Tampereen kaupungilla kärsitty jo pitkään.

Vuoden alusta suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettiin Taysiin. Päätös tehtiin maaliskuun 2020 valtuustossa ja asiaa käsiteltiin myös valtuuston iltakoulussa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa. Perusteet palveluiden yhdistämiselle olivat selkeät. Yhdistämisen tarkoitus on parantaa pääsyä avohoitoon, helpottaa rekrytointeja ja turvata kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, laatu ja resurssit.

Yhdistymistä valmisteltiin vuosi. Kuitenkin vuoden alussa ilmi tulleet ongelmat ovat yllättäneet monet. Yhdistymisen tavoitteet eivät ole heti alussa toteutuneet. Sen sijaan psykiatripula on pahentunut, kun osa erikoislääkäreistä on eläköitynyt ja osa irtisanoutunut.

Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin tavallisia. Lähes 20 % suomalaisista on jokin mielenterveysongelma, ja ne ovat yleisin sairauslomien syy sekä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajia. Siksi on tärkeää, etteivät sairaanhoitopiirit ja kunnat kilpaile keskenään samoista harvoista mielenterveysosaajista. Se vääristää tilannetta ja luo jatkuvaa painetta nostaa palkkoja. Tärkeämpää on keskittää osaaminen yhteen paikkaan ja jakaa resursseja tasaisemmin perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Tämä tavoitehan on tuttu myös soteuudistuksesta. Osaajat ovat jatkossa yhden työnantajan hyvinvointialueen palveluksessa.

Uskon, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa vaikean tilanteen mielenterveyspalveluissa alkuvuonna kuntoon ja uskon vakaasti integraation pitkän ajan tavoitteisiin hoitoketjujen sujuvoittamisesta, hoitoonpääsyn helpottumisesta ja osaavan henkilöstön saamisesta. Tämä usko ei valitettavasti helpota niitä, jotka odottavat nyt lääkäriaikaa tai joiden ongelmat uhkaavat vaikeutua. Eikä mielenterveyspotilaiden omaisten hätää lievitä se, että todetaan tilanteen jatkossa paranevan. Asiakkaalle tärkeintä on saada hoitoa mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä. Myös omaisten jaksamiseen pitää pystyä kiinnittämään huomiota. Näiden eteen on nyt tehtävä hartiavoimin töitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, mielenterveyspalvelut, psykiatripula, psykiatria, päihdepalvelut, Tampere, integraatio, sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveyspalvelut

VASTINE: Tampere pyrkii monipuolistamaan lähiöitä

Keskiviikko 11.11.2020 - Johanna Loukaskorpi

Olen samaa mieltä kansanedustaja Veikko Vallinin (ps) (AL 9.11.) kanssa, että asuinalueiden eriytyminen on pysäytettävä. Tosin ratkaisumme eroavat kuin yö ja päivä. Vallin pyrkii Trumpilta matkitulla retoriikalla luomaan pelkoa herättävän tulevaisuuskuvan, että maahanmuuttajien asuttamilla asuinalueilla kytisi megaongelma, jota on torjuttava kaikin keinoin.

Lähiöissä asuu 1,3 miljoonaa suomalaista. Myös Tampereella moni asuu lähiöksi nimitetyllä asuinalueella esimerkiksi Tesomalla, Hervannassa tai Multisillassa. 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt herättävät ajoittain negatiivisia mielikuvia ja sosialidemokraateilla on ollut huoli, että kaupunkien asuinalueet eriytyvät liikaa, mikäli aluekehittämiseen ei panosteta.

Tasa-arvoinen kaupunkikehitys vaatii monia toimia, erityisesti asunto- ja koulutuspolitiikkaa. Tampereella on tietoisesti pyritty monipuolistamaan lähiöitä julkisia investointeja tekemällä ja kannustamalla yksityisiä toimijoita investoimaan niihin.

Esimerkiksi Tesomalle on rakennettu moderni yhtenäiskoulu, kehitetty harrastus- ja liikuntaolosuhteita ja lisätty alueelle julkista taidetta. Uuden liikekeskuksen yhteyteen avattiin julkisen ja yksityisen yhteistyönä toimiva hyvinvointikeskus, jossa on terveys- ja sivistyspalveluita ja järjestön ylläpitämä yhteisökahvila. Tesoma onkin oiva esimerkki siitä, että kun aluetta kehitetään sitoutuneesti, alue alkaa kukoistaa.

Peltolammi-Multisilta-alue on pormestariohjelmassa nimetty seuraavaksi lähiökehittämiskohteeksi. Se on mukana ympäristöministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa lähiöohjelmassa, jossa aluetta kehitetään yhteisesti asukkaiden, aluetoimijoiden ja kaupungin kanssa.

Vallin yrittää leimata kirjoituksessa lähiöiden koulut. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen eriarvoistumisen ehkäisyssä on huolehdittava riittävistä oppimisen resursseista ja peruskorjattava ne viihtyisiksi kasvatus- ja oppimiskeskuksiksi, joissa on tarjolla maksuttomia harrastuksia ja nuorisopalvelua.

Tällä valtuustokaudella on lisätty alueellista resurssointia kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammalla alueella. Rahoituksen jakoon vaikuttavat oppilaaksiottoaluekohtaiset tekijät: huoltajien koulutustaso, työttömyys, oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus ja tehostetun tuen oppilaiden osuus.

Ratkaisuja tasa-arvoisempaan aluekehitykseen löytyy, mutta perussuomalaisten retoriikkaan nämä keinot eivät sovi, sillä niiden edistäminen vaatisi sitoutumista yhteiseen kehittämiseen – pelottelulla ja leimaamisella on helpompi kalastella ääniä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastine, Veikko Vallin, lähiöt, lähiöpolitiikka, aluekehittäminen, koulut, Hervanta, Tesoma, eriytyminen

KOLUMNI: Päihdehoidon tulevaisuus

Lauantai 7.11.2020 - Johanna Loukaskorpi

Kun aloitin apulaispormestarina, jouduin heti melkoiseen päihdehoitopyöritykseen. Pormestari Lauri Lyly (sdp) nimesi minut puheenjohtajaksi vetämään työryhmää, joka selvitti kaupungin huumehoitoja, niiden ongelmia ja esitti toimenpiteitä hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi. Keskustelu huumehoidoista on jatkunut vuosien saatossa lehdissä ja kuntapolitiikan keskustelupalstoilla. Kriittistä keskustelua yllyttää ihmisten kokemus keskustan turvattomuudesta ja päihtyneistä kaduilla.

Huumeongelmaa ei ole mikään kaupunki pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Päihteet ovat keskellämme. Halusimme sitä tai emme. Emme voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia näkökulmia, eikä helppoja ratkaisuja ole. Päihdehoitoresursseja on lisätty kolmen vuoden aikana merkittävästi. Rahoilla on perustettu nuorten huumehoidon yksikkö Nuppo sekä lisätty laitoshoidon ja lääkkeettömän hoidon osuutta.

Vuoden alusta osa kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista integroidaan osaksi sairaanhoitopiiriä. Integraatio muuttaa olennaisesti kaupungille jäävien päihdepalvelujen kokonaisuutta. Tänä syksynä aloitimme päihdehoidon tulevaisuuden tiekartan valmistelun. Tiekartassa kuvataan keskeiset palveluiden kehittämistarpeet, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ja aikataulu. Viime viikolla sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa iltakoulussaan. Lautakunta korosti erityisesti palveluiden monipuolista saatavuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä osana palveluita ja päihdeasiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kaupungille jää mielenterveys- ja päihdepalveluiden peruspalveluita mm. selviämis- ja katkaisuhoitoasema, Huoltsu, Konsti, Tastu ja psykogeriatrian osastot. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkoitus vahvistaa jatkossa kouluttamalla terveysasemien henkilökuntaa. Kun mietitään päihdepalveluiden kokonaisuutta, emme saa unohtaa 3. sektorin roolia. Laaja järjestökenttä tarjoaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kannalta erityisen tärkeää vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, Nuppo, huumehoidot, päihdehoidot, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, tiekartta

KOLUMNI: Syksyiset jäähyväiset

Keskiviikko 14.10.2020 - Johanna Loukaskorpi

Lokakuun puoliväli ja viimeistään syysloma tietävät mökkiläiselle hetkellisten jäähyväisten aikaa. On aika laittaa kesämökki talvitelakoille. Pitää kerätä kesäkalusteet varastoon, siirtää viimeiset kesäkukkien jäänteet kompostiin, purkaa trampoliini ja tyhjentää linnunpöntöt odottamaan seuraavan kevään uusia muuttajia. Ajatukset siintävät jo ensi keväässä ja uudessa mökkikaudessa.

Samaan aikaan kun ajatukset ovat jo keväässä tehdään kunnissa tiuhaa vauhtia vuoden 2020 talousarvioita. Syyskuussa myös puheenjohtamani Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta päätti Oriveden yhteistoiminta-aluettakin koskevasta talousarvioesityksestä. Lautakunnan talousarvioesitys oli tiukka ja lautakunta jättikin esityksen yhteyteen toivomusponnen, jossa se ilmaisi huolensa siitä, että talousarvioesityksessä ei riittävästi pystytä vastaamaan ikääntymisestä ja väestönkasvusta tulevaan palveluntarpeeseen.

Lautakunta pelkää, että hoitojonot monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa pitenevät, hoitoon pääsy saattaa viivästyä kohtuuttomasti, palveluiden saatavuus ja henkilöstön työhyvinvointi heikentyä. Lautakunta edellyttikin, että talousarvion jatkovalmistelussa lisätään euroja erityisesti päihde-, vammais- ja mielenterveyspalveluihin ja perusterveydenhuoltoon. Pormestari Lauri Lyly (sd) julkaisee talousarvioesityksensä 19.10. Jää nähtäväksi, huomioidaanko pormestarin talousarvioesityksessä lautakunnan huolenilmaus.

Muutama viikko sitten meillä oli Oriveden johdon kanssa Oriveden yhteistoiminta-alueen neuvotteluryhmän kokous. Yhteistyö Tampereen kaupungin ja Oriveden kaupungin kanssa toimii mielestäni mutkattomasti ja sujuvasti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Olen ymmärtänyt, että oriveteläiset ovat myös olleet tyytyväisiä palvelutarjontaan, laajentuneeseen palvelukirjoon ja palveluiden saatavuuteen. Mielellämme otamme Tampereella palautetta vastaan jatkossakin ja kehitämme sosiaali- ja terveyspalveluita palautteen pohjalta.

Parhaillamme kehitämme ympäristöministeriön hankkeessa ikäihmisten palveluita ja suunnittelemme ikääntyneiden asumiseen ns. välimallin asumista. Kunnissa voidaan nimittäin vaikuttaa tehostetun palveluasumisen tarpeeseen lisäämällä ikäihmisten välimuotoista asumista ja kehittämällä ikäystävällisiä
asuinympäristöjä. Välimuotoisen asumisen mallilla voidaan vastata joustavammin asukkaiden tarpeisiin ja tuoda monipuolisuutta asumisvaihtoehtoihin. Ajatuksena Oriveden osalta on suunnitella, mitä ikääntyneiden välimuotoinen asuminen voisi täällä olla. Hankkeen aikana ei ehditä vielä saada uutta palvelua käyttöön, mutta tarkoitus on kuulla asukkaita, mitä välimuotoisen asumisen palvelukortteli voisi olla Oriveden kaltaisessa kunnassa. Samassa yhteydessä on tarkoitus kehittää Orivedellä erilaisia ikäihmisten matalan kynnyksen palveluita ja lähitoritoimintaa.

Tämä kolumni on muuten kirjoitettu autossa matkalla Orivedelle ja viimeistelty Oriveden Tokmannin parkkipaikalla. Kaipa sitä voisi kutsua välimallin kolumnikirjoittamiseksi paikallisella näkökulmalla höystettynä.

Hyvää loppusyksyä Oriveden Sanomien lukijoille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oriveden Sanomat, kolumni, talousarvio, mökki, yhteistoiminta-alue, välimuotoinen asuminen, ikäihmiset

KOLUMNI: Luvassa unettomia öitä ja heikentyviä palveluita

Lauantai 29.8.2020 - Johanna Loukaskorpi

Porvari nukkuu huonosti oli KOM-teatterin vuonna 1971 ilmestynyt esikoisalbumi, joka sisälsi lukuisia Kaj Chydeniuksen sävellyksiä ja työväenmusiikin vaikuttavampia kappaleita, kuten Siirtotyöläinen tai Kenen joukoissa seisot.

Valtakunnallisesti tällä hetkellä porvarit varmaan nukkuvat yönsä huonosti. Pääministeri Sanna Marin (sdp) on juuri valittu Tampereella SDP:n puheenjohtajaksi yhtäläisyyttä korostaneessa puoluekokouksessa. Pääministerinä hän on suositumpi kuin aiemmat pääministerit konsanaan ja SDP on vankistanut asemansa Suomen suosituimpana puolueena. Kuntavaalit kolkuttelevat ovella, ja kahdeksan kuukauden kuluttua kunnissa jaetaan taas valtaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kaikki pitäisi olla hyvin, mutta kun ei ole. Kuntatalous oli ennen koronaakin hankala koko Suomessa ja korona on entisestään kurjistanut kuntien tilannetta. Erityisesti suurten kaupunkien talous on sukeltanut pandemian myötä. Verotulot ovat Tampereellakin laskeneet, ja tapahtumakaupungin tulot pudonneet.

Kaupunginhallitus päätti ensi vuoden tiukasta talousarviokehyksestä pari viikkoa sitten. Samalla se päätti kymmenen miljoonan henkilöstösäästöistä. Ne kohdistuvat erityisen ankarasti paljon henkilötyövuosia sisältävien johtamieni sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisiin toimintoihin.

Uusia avauksia tai palveluiden laajennuksia ei ole luvassa kumpaankaan lautakuntaan. Emme myöskään pysty vastamaan lakimuutoksiin. Emme voi palauttaa hoitajamitoitusta talousohjelmaa edeltäneelle tasolle tai pysty suunnitellusti vastaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutokseen.

Jos henkilöstösäästöt todella kohdentuvat henkilötyövuosien mukaan, on odotettavissa kuntalaisille ikäviä palveluleikkauksia. Kummassakaan lautakunnassa ei riittävästi pystytä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja koska kaupungin väestö samaan aikaan kasvaa, se tarkoittaa, että palvelut heikkenevät. Ensi vuodelle on näillä näkymin luvassa pidentyviä kiireettömän hoidon jonoja terveysasemille, perusopetuksessa ryhmäkokojen kasvua, vanhusten sairaalakotiutusten viivästymistä ja niistä seuraavia siirtoviivemaksuja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden maksujen korotuksia.

Ei siis ihme, että myös minä nukun juuri nyt huonosti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, kuntatalous, kunnat, talous, palvelut,

KOLUMNI: Kuinka voit ikääntyvä tamperelainen?

Keskiviikko 10.6.2020 - Johanna Loukaskorpi

Sanna Marinin (sdp) hallitus on pyrkinyt monin tavoin suojaamaan yli 70-vuotiaita ja riskiryhmäläisiä koronakevään aikana. Ikääntyneitä on kehotettu pysymään kotona tai palvelutaloissa karanteenia vastaavissa olosuhteissa ja välttämään kontakteja jopa lähiomaisten kanssa.

Tampereen kaupunki on epidemia-aikana huolehtinut eri tavoin ikäihmisten hyvinvoinnista. Lähetimme yli 70-vuotiaille pormestari Lauri Lylyn (sdp) kirjeen kotiin. Kirjeessä kerrottiin mm. miten saa apua poikkeustilanteessa. Perustimme myös call center -palvelun Tampere Avun, josta on kevään aikana soitettu yli 80 vuotta täyttäneille tamperelaisille ja oriveteläisille. Puheluissa on kyselty vanhusten kuulumisia ja arjen sujumista. Samalla on tarkistettu vointi, kyselty huolenaiheita ja kartoitettu lisäavun tarvetta. Tarvittaessa vanhus on ohjattu vaativimpien palveluiden piiriin.

Tampere Apuun henkilökunta siirtyi ja koulutettiin mm. kirjastoista, museoista ja varhaiskasvatuksesta. Näille ammattilaisille Tampere Apu tarjosi mielekkään ja kiinnostavan mahdollisuuden työnkiertoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haluan sydämellisesti kiittää nopeasti uuteen tehtävään hypänneitä työntekijöitä. Soititte ja juttelitte kesäkuun alkuun mennessä 12 054 ikäihmisille ja puhelut kestivät yli 1 620 tuntia. Se on huikean iso määrä kohtaamisia!

Ikäihmiset ilahtuivat puheluista. Huolenaiheita nousi myös esiin. Erityisesti omaishoitajien jaksaminen keskustelutti, kun päivätoiminta ja palvelukeskukset ovat olleet suljettu. Osa vanhuksista ikävöi läheisiään ja toisia karanteeni turhautti.

Kevään aikana olemme lisänneet myös yhteydenottoja veteraaneille. Koska veteraanien kanttiinitoiminta on ollut kiinni, niin kanttiinihenkilöstö on soittanut veteraaneille. Nämä soitot jatkuvat kesällä.

Olemme yrittäneet vähentää yksinäisyyden tunnetta eristyksissä olevilta. Tehostetussa palveluasumisessa on järjestetty omaistapaamisia suojapleksien takaa tai ulkona. Eri yksiköissä on järjestetty ohjelmaa ulos, jolloin asukkaat ovat voineet parvekkeilta seurata laulua tai soittoa ja jumppiakin on vedetty ulkoa käsin.

Tampereen kaupunki ja sen henkilöstö on taipunut poikkeustilanteessa uusiin toimintatapoihin auttaakseen ikääntyneitämme. Jokainen meistä voi itsekin piristää tutun vanhuksen arkea, kysellä kuulumisia ja auttaa kohti valoisampia aikoja. Keinoja ilahduttaa on monia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lauri lyly, sanna marin, Tampere Apu, ikääntyneet, ikäihmisten palvelut, Tamperelainen, kolumni, riskiryhmä, veteraanit

MIELIPIDEKIRJOITUS: Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee käyttää myös korona-aikana

Lauantai 23.5.2020 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila

Olemme huolissamme siitä, että korona-aikana tamperelaisten kynnys hakeutua hoitoon on noussut. Esimerkiksi terveysasemilla hoitajien käyntimäärät ovat laskeneet huhtikuussa noin 50 prosenttia ja lääkäreiden noin 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan

Sama terveyspalveluiden käytön väheneminen näkyy opiskeluterveydenhuollossa. Myös Ensiohjaus Ensiossa käynnit ovat vähentyneet 12 prosenttia edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna, vaikka toiminta on koronasta huolimatta normaalisti auki.

Lääkäriliitto on ilmaissut huolensa, että ihmiset eivät hakeudu hoitoon ja jättävät tarvittavia hoito- ja lääkärikäyntejä väliin. Tämä aiheuttaa vaaraa potilaiden terveydelle, kun sairauksia jää hoitamatta tai ne diagnosoidaan vasta sairauksien pahennuttua. Syksyllä edessä saattaa olla potilassuma ja pitkät jonot kiireettömään hoitoon.

Meillä on suuri huoli asukkaista, joiden sairaudet jäävät hoitamatta. Uhkana on yleinen terveydentilan heikkeneminen, mikä näkyy Tampereellakin koronan aiheuttaman poikkeusolojen jälkeisenä aikana. Erityinen huoli meillä on haavoittuvaisten lasten ja nuorten, mielenterveyspotilaiden ja kroonisesti sairaiden terveydentilasta. Monet ongelmat ja sairaudet pahenevat, jos niitä ei ajoissa hoideta.

Asialla on inhimillisen näkökulman lisäksi taloudellinen puoli. Koronasta johtuvan kiireettömän hoidon jonojen purun on arvioitu nostavan Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin laskutusta 60 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Tampereen kaupungin tarjoamat peruspalvelut ovat turvallisia käyttää ja haluamme rohkaista kaupunkilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen myös poikkeusaikana. Hyöty hoitoon hakeutumisesta on ehdottomasti suurempi kuin riski saada koronavirus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, pandemia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaudet, hoitamattomuus

Vanhemmat kirjoitukset »