Puhe: SDP:n ryhmäpuheenvuoro vuoden 2027 talousarviosta

Maanantai 16.11.2026 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja Kummola, pormestari Nurminen, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset,

Olemme tänään kokoontuneet päättämään Tampereen vuoden 2027 talousarviosta, joka pohjautuu sosialidemokraattisen pormestarin Ilmari Nurmisen julkaisemaan talousarvioesitykseen: Tulevaisuus rakennetaan vastuullisesti. Vastuullisuus on talousarviomme ydinviesti: vastuu taloudesta, kuntalaisille tärkeistä palveluista ja Tampereen tulevaisuudesta. Vastuu on yhteinen. Pormestarin talousarvioon ovat sitoutuneet sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ohella kokoomuksen ja rkp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan valtuustoryhmät. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän enemmistö tukee sosialidemokraattien johdolla tehtyä budjettia. Kiitänkin näiden ryhmien valtuutettuja yhteisestä sitoutumisesta Tampereen hyväksi ja harmittelen sitä, että kristillisdemokraattien ryhmä jättäytyi talousarviosovun ulkopuolelle.

Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa rakentaa Tamperetta oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Meidän Tampereemme on yhdenvertainen, turvallinen ja inhimillinen – kaupunki, jossa jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Pormestari Ilmari Nurminen on rakentanut toista talousarviotaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Tampereen työttömyysaste on 15,9 prosenttia, talousarvio on 43,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupungin talouden tasapainottamista on jatkettu ja joudutaan edelleen jatkamaan. Olemme tehneet 60 miljoonan euron pysyvät sopeutukset, ja pormestariohjelmassa asetettu alkuperäinen tasapainotustavoite on saavutettu etupainotteisesti. Lautakunnissa on etsitty säästöjä määrätietoisesti. Kun säästöjä on etsitty, yhtäkään kiveä ei ole jätetty kääntämättä, eikä nurkkaa tutkimatta. Tämän seurauksena esimerkiksi joukkoliikenteen, kulttuurin ja liikunnan maksut nousevat. Myös kaupunkikonsernin yhtiöt ovat lähteneet talkoisiin mukaan ja ratkoneet talouden haastetta yhdessä kaupungin kanssa. Talouden tasapainottaminen on vaatinut vaikeita ratkaisuja, mutta yhtä periaatetta emme ole halunneet horjuttaa: kaupungin taloutta ei laiteta kuntoon heikentämällä palveluita, joihin kaupunkilaiset arjessaan luottavat. Olemme tehneet tietoisen arvovalinnan. Lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelut olemme pyrkineet rajaamaan leikkausten ulkopuolelle. Tiukassakin taloustilanteessa me sosialidemokraatit haluamme pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat palveluita eniten.

Tampere ei kamppaile taloutensa kanssa yksin. Kuntatalouden haasteet koskettavat lähes koko kuntakenttää. Kuntaliiton syksyn 2026 talousbarometrissa peräti 40 prosenttia kuntien talousjohtajista tunnisti paineen korottaa kunnan veroprosenttia ja valtaosa arvioi sopeuttamista tarvittavan jatkossakin. Kuntatalouden ahdinko ei johdu kuntien omista päätöksistä. Maan hallituksen päätökset ovat kiristäneet kuntien taloutta samaan aikaan, kun heikko työllisyystilanne kasvattaa kuntien menoja ja vähentää verotuloja. Kunnilta on leikattu valtionosuuksia, vaikka niille on samaan aikaan siirretty yhä suurempi vastuu työllisyyden hoidosta ja työttömyyden kustannuksista.

Erityisen hankala tilanne on meillä Tampereella, jossa työttömyystuen kuntaosuudet ovat jo 50 miljoonan euron luokkaa. Samaan aikaan työllisyydenhoidon kustannusten kasvaessa on tasapainotettava taloutta, vastattava kasvavan väestön palvelutarpeisiin, investoitava päiväkoteihin ja kouluihin, rakennettava uusia asuinalueita, ehkäistävä segregaatiota ja pidettävä huolta elinvoimasta. Valtion politiikan pitäisi vahvemmin tukea kaupunkien kykyä onnistua tässä kaikessa; ei tehdä tehtävästä kuntapäättäjille entistä hankalampaa. Sosialidemokraattiselle valtuustoryhmällemme oli suuri pettymys, että valtionosuusuudistusta ei saatu korjattua oikeudenmukaisemmaksi tällä hallituskaudella. Tuskin kukaan tässä salissa on kanssani eri mieltä, että ei ole oikein, että Espoo saa valtionosuutta peruspalveluidensa rahoittamiseksi ensi vuonna yli 440 miljoonaa euroa, kun Tampere saa niitä vain 26,5 miljoonaa.

Talouden suurin kompastuskivemme on työttömyys. Yli 21 000 tamperelaista on työttömänä, ja näistä pitkäaikaistyöttömiä on yli 9500. Vaikeaa tilannetta ratkoimme jo keväällä yhdessä kaupungin, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Tunnistimme erilaisia ryhmiä, jotka tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä työllistyäkseen. Talousarviossa työllisyyspaketin toimeenpano jatkuu. Työllisyyspaketissa laajennetaan tuotantokannustimia ja rekrytointitukia, kehitetään välityömarkkinoita yhdessä järjestökentän kanssa, lisätään nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja selvitetään pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä. Ryhmämme edellyttää, että erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen tartutaan nopeasti.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tässä salissa kuulee usein väitettävän, että perheet ja hyvätuloiset karkaavat Tampereelta naapurikuntiin asumisen ja verotuksen vuoksi. On totta, että muuttoliikettä naapurikuntiin tapahtuu, mutta väite Tampereen kalleudesta ei kestä lähempää tarkastelua.  Ratkaisevaa on kokonaisuus: mitä asuminen, liikkuminen ja palvelut maksavat ja mitä niiden vastineeksi saa. Tässä kokonaisuudessa Tampere kestää vertailun naapurikuntiinsa hyvin. Kuntaverotus on useissa naapurikunnissamme Tamperetta kireämpää. Sosialidemokraattisen pormestarin johtama Tampere tekee tässä talousarviossa selvän valinnan: emme korota kunta- ja kiinteistöveroa. Haluamme jatkossakin pitää Tampereen houkuttelevana kaupunkina asua, yrittää, tehdä työtä ja kasvattaa perhettä.

Meidän sosialidemokraattien kädenjälki näkyy budjetissa kaikkein tärkeimmässä: lapsissa ja nuorissa. Varhaiskasvatuksessa lisätään esiopetuksen erityisryhmiä ja monikulttuuristen lasten määrän kasvaessa erityis- ja S2-opettajia. Perusopetuksessa ryhmäkoot pidetään ennallaan. Oppimisen tukea vahvistetaan lisäämällä erityisluokanopettajia. Tasa-arvorahoitusta jatketaan alueellisten oppimiserojen kaventamiseksi. Lukutaitotyöhön ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen panostetaan. Lukioiden aloituspaikkoja lisätään, jotta tamperelaisten nuorten on helpompi päästä lukioon.  Kaupunki investoi vahvasti terveisiin ja turvallisiin oppimisympäristöihin. Harjun, Kämmenniemen ja Aleksanterin koulujen perusparannukset valmistuvat ja muun muassa Hatanpään ja Tammelan koulujen peruskorjaukset etenevät. Kanjoniin, Kaukajärvelle ja Peltolammille rakentuu tulevina vuosina kokonaan uudet koulut. Meille sosialidemokraateille kyse ei ole vain rakennuksista vaan alueellisesta tasa-arvosta. Lapsen oikeus hyvään kouluun ei saa riippua siitä, missä päin Tamperetta hän asuu. Siksi olemme halunneet suunnata investointeja määrätietoisesti lähiöihin ja ehkäistä kaupunginosien eriytymistä.  

Tampereella joka kolmas yksin asuva on pienituloinen. Ryhmämme on huolissaan köyhyyden kasvusta ja syventymisestä Tampereella. Erityisen huolissamme olemme köyhien lapsiperheiden tilanteesta. Kouluissa opettajat kuulevat lasten kertovan, ettei ole varaa ehjiin vaatteisiin tai harrastuksiin. Tampereella emme ole halunneet katsoa tätä sivusta. Siksi lisäämme kohtaamispaikkoja ja ruoka-apua eri kaupunginosissa, järjestämme Kaikkien Tampere -ohjelman kautta maksuttomia yhteisöruokailuja ja panostamme naapurustotyöhön ja arjen turvallisuuden vahvistamiseen. Talousarviossa jatkamme edelleen ikääntyneiden maksuttomia uintivuoroja ja laajennamme Aktiivipassin käyttöä, jotta vähävaraisilla tamperelaisillakin on mahdollisuus päästä liikunnan ja kulttuurin äärelle. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän vaatimuksesta järjestöavustuksia ei Tampereella leikata ja järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan.

Kaupunki ei voi kuitenkaan paikata sosiaaliturvaleikkauksia ja työttömyyden aiheuttamaa taloudellista aukkoa. Me voimme tarjota ruoka- apua, edullisia harrastuksia ja matalan kynnyksen tukea, mutta kunnallisilla päätöksillä emme voi korvata opiskelijoilta, työttömiltä tai pienituloisilta perheiltä leikattua toimeentuloa. Köyhyyden seurauksia ei voi jättää vain kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hoidettavaksi. Valtion vastuulla on harjoittaa sellaista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, joka ehkäisee köyhyyttä jo ennen kuin ihminen joutuu ruokajonoon.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Ryhmämme on tyytyväinen talousarviossa oleviin kulttuuri- ja liikuntapanostuksiin. Tampereen taidemuseo lähtee vihdoinkin kunnolla käyntiin. Jalkapallon harrastaminen talvella helpottuu, kun Toimelankadulle tulee uusi futishalli ja Ikuriin saadaan voimistelulle hyvät olosuhteet. Ratikan rakentaminen etenee rivakasti Pirkkala–Linnainmaa -osuudella.  Härmäläläisenä odotan itsekin, pääsenkö ratikan kyytiin jo loppuvuodesta 2027 vai pitääkö malttaa odottaa vuoteen 2028. Ratikan lisäksi kaupungin joukkoliikenteeseen tuo helpotusta Plusbussi, joka sekin aloittaa ensi vuoden jälkeen liikennöinnin.

Budjetin kiinnostavin avaus on pormestarin ideoima Tampereen Tulevaisuusrahasto. Rahaston ajatuksena on sijoittaa osa kaupungin vapautuvasta pääomasta pitkäjänteisesti ja saada kaupungin varallisuudelle parempaa tuottoa investointien rahoittamiseksi. Mahdollisen rahaston säännöt ja toimintaperiaatteet tuodaan valtuuston päätettäväksi ensi keväänä. Tulevaisuusrahastossa on kiinnostavaa ennen kaikkea ajattelutavan muutos. Miten saamme kaupungin omaisuuden tuottamaan hyvää tamperelaisille myös tulevaisuudessa?

Hyvät kuulijat,

Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa koalition tavoitteet on sovitettu yhteen. Lämmin kiitos kuuluu myös kaupungin virkakunnalle, apulaispormestareille, ryhmäpuheenjohtajille ja valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä ja rakentavasta hengestä talousarvion valmistelussa. Meillä on yhteinen tavoite ja tahto – saada Tampereen talous kestävälle pohjalle vuoteen 2029 mennessä. Tämä edellyttää jatkossakin tuottavuuden parantamista, toimintatapojen uudistamista ja kaupungin tulopohjan vahvistamista. Mutta taloutta ei saada kestävälle pohjalle vain sopeuttamalla. Tampere tarvitsee kasvua, työtä ja investointeja. Tamperelaiset tarvitsevat toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Tampere on historiansa aikana selvinnyt monista vaikeista ajoista, koska täällä on uskallettu katsoa seuraavaa vuotta pidemmälle kohti seuraavaa vuosikymmentä. Samaa rohkeutta tarvitaan nytkin. Rohkeutta rakentaa Tamperetta, jonka haluamme jättää seuraaville sukupolville.

Toivotan lopuksi kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa!

Kiitos.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmari Nurminen, talousarvio, 2027, SDP, Tampere, ryhmäpuheenvuoro

Kolumni: Rälssiksi leimatut

Keskiviikko 28.10.2026 - Johanna Loukaskorpi

Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina viljelty sanaa rälssi. Oikeiston edustajat ovat viitanneet sanalla kolmannen sektorin järjestöihin. Rälssi-sanaa on käyttänyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kyseenalaistaessaan järjestötyön hyödyllisyyden. Alun perin rälssillä tarkoitettiin Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla syntynyttä luokkaa, jonka keskeisin etu oli verovapaus. Oikeiston retoriikassa rälssi on käännetty ympäri, sillä Rydman ja hänen laillaan ajattelevat, kutsuvat rälssiksi julkisia avustuksia saavia toimijoita. Järjestörälssi-sanalla halvennetaan järjestöissä tehtyä työtä ja luodaan mielikuva suurta palkkaa nauttivista järjestötyöntekijöistä. Tällainen vääränlaisten mielikuvien luominen on tyypillistä oikeistopopulisteille.

Järjestöjen merkityksellisen työn leimaaminen negatiivisilla mielikuvilla syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua, mutta ennen kaikkea se hämärtää järjestöissä tehtävän työn todellista arvoa. Pirkanmaalla on vahva ja monipuolinen järjestökenttä, joka tuottaa kunnissa ja hyvinvointialueella laajasti ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita. Järjestöt tukevat matalalla kynnyksellä kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä toimivat työllisyysalueen kumppanina työllistäviä ja kuntouttavia palveluita tarjoten. Hallituksen järjestöleikkaukset vaarantavat tämän työn.

Moni alueemme järjestö on joutunut leikkausten takia päättämään määräaikaisia työsopimuksia, irtisanomaan vakituisia työtekijöitä ja osa saattaa joutua laittamaan jopa lapun luukulle. Esimerkiksi Kumppanuustalo Artteli joutuu irtisanomaan STEA-rahoituksella työskentelevän henkilöstönsä, koska vuoden 2027 avustusleikkausten kohdentumisesta ja tulevasta rahoituksesta ei ole mitään tietoa.

Järjestöt ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen ja julkiseen ryöpytykseen – rälssin leiman alle. Onneksi pormestari Nurmisen (sdp) vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy valtuustoryhmämme vaatimus, ettei järjestöavustuksia ainakaan Tampereella leikata. Sen sijaan järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Järjestöt tarjoavat ihmisille turvaa ja valoa, kun elämässä on vaikeaa ja omat voimat eivät riitä. Siksi järjestöjen valoa ei pidä himmentää halventavalla rälssipuheella eikä sammuttaa leikkauksilla.

Johanna Loukaskorpi

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampere

Aluevaltuuston varapuheenjohtaja, Pirha 

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2026

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: järjestöt, järjestötyö, Tampere, SDP, leikkaukset, ennaltaehkäisy, Artteli, hallitus, Wille Rydman, Ilmari Nurminen, Tamperelainen

Kolumni: Kaikki keinot käytössä mutta reilusti

Keskiviikko 15.4.2026 - Johanna Loukaskorpi

Kaupunginhallitus sai maaliskuun lopussa katsauksen Tampereen talouden tilasta ja kurjaltahan taloutemme tila näyttää. Valtuusto päätti marraskuussa 37 miljoonan euron säästöistä, ja näihin kuuluivat myös henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut. Valtuuston sopima tavoite on saada talous valtuustokauden loppuun mennessä tasapainoon. Se vaatii edelleen yli 30 miljoonan tasapainotusta. Tavoite on oikea, sillä alijäämäinen talous syö tulevien vuosien liikkumavaraa. Taloutemme tilaa heikentää huono työllisyystilanne ja kasvava työttömyys. Epävarmuutta lisää verorahoituksen heikot kasvunäkymät ja liian pienet peruspalveluiden valtionosuudet. Onko oikein, että Espoo saa tänä vuonna peruspalveluiden valtionosuuksia 444 miljoonaa, kun Tampere saa niitä vain 26,5 miljoonaa?

Kun talous on miinuksella, pöydälle nostetaan valtiontaloudestakin tutut: leikkaukset ja verot. Koalitio on pormestari Nurmisen (sd) pormestariohjelmassa sopinut, että kaikki keinot ovat talouden tasapainottamisessa käytössä. Kaupunginhallitus poisti kokouksessaan esittelymateriaalista maininnan, ettei vuodelle 2027 esitetä veronkorotuksia. Kokoomuksessa tämä herätti hermostuneisuutta. Olemme koalition kesken sopineet, ettei veroja koroteta ennen kuin kaikki muut keinot on talouden tasapainottamiseksi tehty.

Emme me demarit hingu korottaa veroja. Meistä säästöjä on etsittävä yhä hankinnoista, tiloista ja ICT:stä. Lisäksi on syytä siirtää investointeja tuleville vuosille ja lisätä konserniyhtiöiden osingonmaksua. Samalla maltillisia ja kuntalaisten arkeen mahdollisimman vähän kohdistuvia säästöjä voidaan tehdä palveluista. Luottamushenkilöiden tulee myös osallistua talkoisiin. Meille tärkeätä on suojella lakisääteisiä palveluita. Mutta jos vaihtoehtona on leikkaukset kaupunkilaisten arjen palveluista, niin silloin emme sano ei veronkorotukselle.

Demareille peruspalvelut eivät ole menoerä, vaan kaupunkilaisten tuki ja turva. ”Kaikki keinot käytössä” ei tarkoita meille palveluiden näivettämistä, eikä se tarkoita säästöjä henkilöstön ja palveluiden käyttäjien selkänahasta. “Kaikki keinot käytössä” ei tarkoita myöskään leikkauksia, jotka kohdistuvat heikompiin. Säästöjä ei tule meidän mielestä tehdä ennaltaehkäisystä tai kaupunkilaisten hyvinvoinnista.

Johanna Loukaskorpi

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja

Tampere

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 15.4.2026.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verot, säästöt, leikkaukset, työttömyys, peruspalvelut

Kolumni: Kasvava työttömyys on Tampereen talouden kompastuskivi

Tiistai 25.11.2025 - Johanna Loukaskorpi

Viime viikolla A-studiossa keskusteltiin pitkäaikaistyöttömyydestä. Se alkaa olla Suomessa jo lama-ajan luvuissa. Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan vahva talouskasvu sulattaa pitkäaikaistyöttömyyden, eikä siihen ole erillistä ihmelääkettä. Kasvavat työttömyysluvut näkyvät rajusti myös Tampereella. Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2 300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodessa yli 33%.

Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta täysin kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätökset ovat merkittävästi lisänneet Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna 47,5 miljoonaa euroa, ja taloutta ei saada kuntoon ennen kuin työttömyyden kasvu saadaan katkaistua.

Ongelma on kuitenkin syvempi. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain kuntien talouden haaste – se on inhimillisesti iso ongelma. Työttömyys murentaa ihmisen itsetuntoa, lisää syrjäytymisriskiä, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.  Se myös kaventaa ihmisen mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Erityisen huolissani olen kasvavasta nuorisotyöttömyydestä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä.

Tampereen tulee vahvistaa yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja alueen yritysten kanssa nuorten työllisyyden edistämiseksi. Pirhan tulee nopeuttaa työttömien terveystarkastuksia ja lakisääteiseen monialaiseen yhdyspintatyöhön on saatava lisää sosiaalityöntekijöitä. Hyvinvointialueen tulee perua kuntouttavaan työtoimintaan suunnitellut leikkaukset. Työttömyyden kasvun pysäyttäminen on meidän kaikkien tehtävä ja koko yhteiskuntamme kohtalonkysymys.

Johanna Loukaskorpi (sd)

Tampereen kaupunginhallituksen vpj

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston vpj

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 25.11.2025.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, työllisyys, sakkomaksut, pitkäaikaistyöttömyys, työllisyyspalvelut, TE-uudistus, Matias Marttinen

Puhe: SDP:n ryhmäpuheenvuoro vuoden 2026 talousarviosta

Sunnuntai 9.11.2025 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset,

Olemme kokoontuneet Tampere-taloon päättämään Tampereen kaupungin uudesta strategiasta ja talousarviosta. SDP:n valtuustoryhmän vahva kädenjälki näkyy molemmissa kokonaisuuksissa.

Tampereen kaupungin strategia 2035 rakentuu edelleen tekemisen kaupungin
vision ympärille. Tampere tunnetaan kaupunkina, jossa tehdään eikä meinata. Visio herättää mielikuvan rohkeasta, kestävää kasvua tavoittelevasta, yhteisöllisestä ja elinvoimaisesta Tampereesta. Visio ei ole vain mielikuva vaan se on myös tahtotila. Olemme ja haluamme olla jatkossakin tunnettu tekemisen kaupunkina, emmekä pelkää tehdä siitä numeroa. Tulevaisuuden Tampere tehdään yhdessä. Yhdessä on tehty tämä strategiakin. Sitä on valmisteltu laajassa ja avoimessa yhteistyössä eri sidosryhmiä, kaupungin henkilöstöä ja asukasryhmiä osallistaen sekä Ilmari Nurmisen pormestariohjelman Meidän Tampere – tulevaisuus tehdään yhdessä pohjalta. Valtuutetut ja valtuustoryhmät ovat moneen otteeseen päässeet kommentoimaan strategialuonnosta. Valtuustoryhmämme kiittää viranhaltijoita ja muita puolueita hyvästä yhteistyöstä strategiavalmistelussa.

SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen strategiaan kokonaisuutena ja erityisesti
sen neljään painopisteeseen: elämäniloa, kestävyyttä, edelläkävijyyttä ja yhdessä. Valtuustoryhmämme haluaa nostaa strategiasta yhdenvertaisuuden korostamisen, laadukkaat hyvinvointipalvelut, hyvinvointierojen tasaamisen ja kaupunginosakehittämisen. Näemme tärkeäksi lasten ja nuorten koulumotivaation parantamisen, alueellisten oppimiserojen kaventamisen, nuorten työllisyyden tukemisen, uusien yritysten synnyn edistämisen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen. Strategiassamme sitoudumme Tampereella vahvasti ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen, mikä on erinomainen asia ja tukee kestävää kaupunkipolitiikkaa. Ryhmämme tulee seuraamaan tiiviisti strategian toteutumista valtuustokauden aikana.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Pormestari Ilmari Nurminen julkaisi 22.10. ensi vuoden talousarvioesityksensä, jonka tänään hyväksymme valtuustossa. Pormestari Nurminen on joutunut rakentamaan ensimmäistä budjettiaan äärettömän hankalassa tilanteessa. Yleinen taloustilanne Suomessa on heikko, mikä hidastaa myös kuntien verotulojen kehitystä. Tampereellakaan verotulot eivät ole kasvaneet toivotulla tavalla ja työllisyystilanteen heikkeneminen on vaikuttanut negatiivisesti kaupungin talouteen. Peruspalvelujemme valtionosuudet ovat jääneet kauas pääkaupunkiseudun kunnista, vaikka painimme samojen kasvavan kaupungin haasteiden kanssa. Pormestari Nurminen on sitoutunut pormestariohjelmassa yhdessä ohjelman allekirjoittaneiden puolueiden kanssa tasapainottamaan Tampereen talouden. Nurmisen talousarvion myötä Tampere puolittaakin alijäämänsä.

Pormestari Nurmisen ja SDP:n tahtotilana on ollut, ettemme nosta kunta- ja
kiinteistöveroa monen muun kunnan tapaan. Tasapainotamme Tampereen taloutta tekemällä kohdennettuja säästöjä ja etsimällä yhdessä kaupungin henkilöstön kanssa määrätietoisesti ratkaisuja. Nurmisen talousarvioesitys sisältää yli 18 miljoonan euron tasapaino-ohjelman, jossa on 112 eri toimenpidettä. Koalitioryhmien valtuustoryhmien puheenjohtajat ovat neuvotelleet toimenpiteistä jo kesällä talousarviokehyksen yhteydessä. Ryhmät olivat yksimielisiä, ettei säästöjä lähdetä hakemaan esimerkiksi perusopetuksen ryhmäkokoja kasvattamalla, lakkauttamalla lähikirjastoja tai yhdistysten avustuksia leikkaamalla. Tasapaino-ohjelman toimenpiteiden osalta lautakunnat ovat kohdentaneet leikkauksia eilakisääteisiin palveluihin ja tarkastelleet esityksiä siten, että heikennykset osuvat mahdollisimman vähän kuntalaisille tärkeisiin palveluihin. Kiitänkin apulaispormestareita ja lautakuntien jäseniä hyvästä työstä.

Talousarvio sisältää yli 10 miljoonan henkilöstökulujen vähennyksen. Tämä yhteistoimintakokonaisuus on ollut SDP:n valtuustoryhmälle kaikkein vaikein asia hyväksyä. YT-prosessi on ollut mielestämme kohtuuttoman pitkä ja on lisännyt kaupungin työntekijöissä epävarmuutta ja kuormittanut työyhteisöjä. Ryhmämme on kantanut huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta, työhyvinvoinnista sekä työilmapiiristä. YT-neuvottelujen tuloksena kaupunki irtisanoo yli 120 työntekijää. Irtisanomisista noin 70 prosenttia kohdistuu hallinnon tehtäviin. Ryhmämme on tyytyväinen siitä, että irtisanomisten määrä jäi pienemmäksi kuin alun perin esitettiin, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten jäljelle jäävä hallinnon henkilöstö kykenee hoitamaan lisääntyvät työtehtävät.

Hyvät kuulijat,

Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätös on merkittävästi lisännyt Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna noin 47,5 miljoonaa euroa.

Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edellisvuodesta 33%. Työllisyysjaostolle kohdistuu talousarviossa kolme sitovaa toiminnan tavoitetta. Tavoitteet ovat kovin työnantajalähtöisiä ja jäimme ryhmänä kaipaamaan rinnalle tavoitetta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Talousarvio sisältää Tampereen maksuosuuden työllisyysalueesta ja kaupungille työttömyysturvasta tulevat maksut. Tasapainotustoimet työllisyysalueella pienentävät kaupungin maksuosuutta, mutta vaikea työttömyystilanne kasvattaa työttömyysturvakustannuksia. Ryhmämme on huolissaan työttömyyden aiheuttamista inhimillisistä ongelmista. Työttömyys lisää mielenterveyden haasteita, taloudellista epävarmuutta, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Olemme erityisen huolissamme kasvavasta nuorisotyöttömyydestä.

Meillä ei ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä. Olemme tyytyväisiä, että talousarviossa korostetaan eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja että keskiössä on nuorten työllisyysohjelman toteutus. Kaupungin tulee vahvistaa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tamperelaisten pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien etu on, ettei kuntouttavan työtoiminnan resurssointia leikata kohtuuttomasti Pirhankaan puolella.
Väestönkasvu edellyttää kasvavassa kaupungissa palveluverkon uusimista ja lisärakentamista. SDP:n valtuustoryhmä on painottanut investoinneissa päiväkoti- ja koulurakentamista. Ensi vuonna valmistuvat Ahvenisjärven, Kissanmaan ja Harjun koulut. Tulevana vuonna alkaa myös Hatanpään, Pyynikin, Kaukajärven, Takahuhdin ja Kämmenniemen koulujen perusparannukset ja Peltolammin hyvinvointikeskuksen koulu, päiväkoti, nuorisotila ja kirjastokin saavat alkusysäyksen. Järvensivun asukkaat voivat vihdoin huokaista helpotuksesta, sillä pormestari Nurminen on lisännyt talousarvioon Järvensivun pienten lasten yksikön suunnittelurahan. Kulttuuripuolellakin voidaan hymyillä, sillä kauan odotettu Tampereen taidemuseon laajennus aloitetaan, Nekalan kulttuurikeskus avautuu ja pitkään toivotut taiteilijoiden työtilat toteutuvat. Ryhmämme tervehtii ilolla myös pormestarin avausta muumeista ja muumien näkyvyyden hyödyntämistä matkailussa. Saunojia hellitään Rauhaniemen saunan perusparantamisella.

SDP:n valtakunnallinen tavoite on pitää peruskoulujen ryhmäkoot maltillisina. Pormestari Nurminen on varjellut perusopetusta, ja ryhmäkoot eivät kaupungissamme kasva. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstömäärää lisätään 45:llä. SDP:n kynänjälki näkyy siinä, että perusopetuksen tasa-arvorahaa lisätään merkittävästi. Meille on tärkeätä, että jokaisella lapsella ja nuorella Tampereella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja harrastaa taustastaan ja asuinympäristöstään huolimatta. Kiitämme myös panostuksista oppimisen tukeen ja lukutaitotyöhön. Ryhmämme on tyytyväinen lukiopaikkojen lisäämisestä ja Pyynikin lukion uudesta englanninkielisestä lukiolinjasta.

Raitiotien rakentaminen jatkuu Pirkkalan ja Linnainmaan suuntaan.
Talousarviossa edistetään kohtuuhintaista asumista ja tätä avitetaan kaavoittamalla yli 3000 tonttia vuodessa. Luonnonsuojeluohjelma päivitetään ensi vuonna, pyöräilyväylä Valssipadonraitti rakennetaan ja erilaisia ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustoimenpiteitä toteutetaan ympäri kaupunkia. Valtuustoryhmämme on erityisen tyytyväinen pormestarin julkistamaan kaikkien Tampere -kehitysohjelmaan, jossa korostuu yhdenvertaisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys – juuri ne arvot, joita tässä ajassa tarvitaan. Kehitysohjelman avulla lisätään kädentaitopajoja, kohtaamispaikkoja, kaupunginosatoimintaa, ruoka-apua ja köyhyystyötä ja vähennetään asunnottomuutta yhteistyössä hyvinvointialueen ja järjestöjen kanssa.

Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa on huomioitu koalitioryhmien toiveet. Kiitän lämpimästi kaupungin virkakuntaa, apulaispormestareita, koalition ryhmäpuheenjohtajia ja valtuustoryhmiä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion valmistelussa. Tampereella osataan vaikeinakin aikoina löytää ratkaisuja yhdessä. Tämä luo vahvan pohjan kaupungin kehittämiselle ja lisää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden luottamusta päätöksentekoon. Uskon, että yhdessä saamme Tampereen talouden suunnan kääntymään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmari Nurminen, talousarvio, 2026, SDP, Tampere, ryhmäpuheenvuoro

Kolumni: Kesäisiä kohtaamisia ja ajatelmia oppimisen tuesta

Lauantai 26.7.2025 - Johanna Loukaskorpi

Törmäsin alkuviikosta ravintolan terassilla entiseen oppilaaseeni lähes 20 vuoden takaa. Olin kuulemma innostanut aikoinaan hänet lukemisen pariin. Ilahdun aina tavatessani entisiä oppilaita. On kiva tietää, mitä heille kuuluu ja millaisia aikuisia heistä on tullut. Se myös lämmittää, että omalla työllä on ollut myönteistä vaikutusta nuoren elämässä.

Olen saanut työskennellä lähes koko työurani koulussa eri tehtävissä: äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, oppilaanohjaajana ja apulaisrehtorina. Monelle nuorelle opettajat ja koulun aikuiset edustavat vakautta, turvallisuutta ja pysyvyyttä elämässä. Jossakin tapauksessa sama aineenopettaja saattaa opettaa lasta ykkösestä ysiin. Opettajan ja oppilaiden välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys oppimiselle ja motivaatiolle.

Pian lehdet täyttyvät jälleen reppumainoksista, sillä uusi lukuvuosi alkaa elokuun alussa. Samalla muuttuu esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki. Tuen uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää oppimisen tukea esiopetuksesta toiselle asteelle. Uudistus painottaa varhaista ja oikea-aikaista tukemista, jotta jokainen oppija saa tarvitsemansa tuen ajoissa.

Uudistus vaatii onnistuakseen opettajilta halua muuttaa toimintatapojaan ja kykyä entistä vahvempaan yhteistyöhön – samanaikaisopetus ja yhteisopettajuus lisääntyvät ja ryhmäkohtainen tuki vahvistuu. Uudistus ei toteudu ilman riittäviä resursseja. Kasvatus- ja opetuslautakunnalla on tärkeä rooli. Sen tehtävä on huolehtia siitä, että tuen uudistukseen suunnattu rahoitus ohjautuu täysimääräisesti esi- ja perusopetukseen ja että koulujen alueelliset erot eivät uudistuksen myötä kasva.

Pormestari Ilmari Nurminen (sdp) haluaa turvata peruskoulujen arjen. Perusopetuksen ryhmäkokoa ei Tampereella kasvateta talouden tasapainottamistoimenpiteenä. Tämä antaa hyvän lähtökohdan tuen uudistuksen toteuttamiselle.

Aurinkoista loppukesää Tamperelaisen lukijoille ja turvallista lukuvuotta 2025—2026 kaikille kouluissa työskenteleville ja opiskeleville.

Johanna Loukaskorpi

Tampereen kaupunginvaltuutettu (sdp)

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 26.7.2025

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppiminen, oppimisen tuki, yhteisopettajuus, samanaikaisopetus, peruskoulu, esiopetus, koulut, Tampere, perusopetus, tuen uudistus, Tamperelainen

KIITOS

Maanantai 14.4.2025 - Johanna Loukaskorpi

Hei kotisivuillani kävijä ja äänestäjäni, 

SDP nousi Pirkanmaalla hyvinvointialuevaaleissa ja Tampereella kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Saimme alueella 27,1% äänistä ja Tampereella peräti 29% äänistä. SDP palaa pormestaripuolueeksi Tampereella. Ilmari Nurminen astuu pormestarin vaativiin saappaisiin. Lämpimät onnittelut Ilmarille - uuden ajan pormestarille. 

Työ oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan sekä hyvinvoinnin eteen jatkuu itselläni kunta- ja aluetasolla. Sain aluevaaleissa 1737 ääntä ja Tampereella 1264. Toki äänimäärät saattavat jonkin verran vielä tarkastuslaskennassa muuttua. Sydämellinen kiitokseni ihan jokaiselle äänestäjälle. Sain ison luottamuksen ja yritän olla jokaisen äänen arvoinen. Näin iso äänimäärä tekee nöyräksi, mutta myös iloiseksi siitä, että tehty työ kaupunginvaltuustossa ja aluevaltuustossa on huomattu ja sitä arvostetaan. 

Ollaan yhteydessä. Laitathan viestiä sinua askarruttavista asioista.  

Ystävyydellä ja kiitollisin mielin Johanna

  

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, kuntavaalit, Pirkanmaa, Tampere

Vaalipäivän ajatuksia

Sunnuntai 13.4.2025 - Johanna Loukaskorpi

Hei kotisivuillani kävijä, 

Tänään on kunta- ja aluevaalien vaalipäivä. Vaalipäivä on demokratian juhlapäivä. Itselläni se kuluu perheen parissa. Aamulla lähdetään koiralenkille perhoskoirien Manun ja Sulon kanssa. Samalla piipahdan lähikaupassa hakemassa suklaamunia, sillä vaalitiimellyksessä olen kokonaan unohtanut, että tänään on myös palmusunnuntai ja ovelle täällä Härmälässä saattaa päivän aikana ilmestyä useampi pikkunoita ja trolli.  

Vaaliaika on ollut vilkasta. Päivät ovat kuluneet tiiviisti apulaisrehtorin töissä Etelä-Hervannan koulussa ja muutamia kokouksiakin on ollut iltaisin. Olen pyrkinyt tapaamaan kuntalaisia vaalikiertueilla eri puolilla Tamperetta ja Keskustorin vaalimökillä olen ollut lauantaisin kampanjoimassa. 

Nämä vaalit ovat erityisen merkitykselliset, sillä Suomen hallitus on tehnyt politiikkaa, joka on ajanut monia ihmisiä ahtaalle. Sosiaalitukien leikkaukset ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen riittämättömyys ovat näkyneet erityisesti aluevaltuuston päätöksissä. Kun rahat eivät riitä palveluiden järjestämiseen, on Pirkanmaallakin aluevaltuusto joutunut ikävään tilanteeseen, missä se on joutunut siunaamaan aluehallituksessa tehdyt rajutkin palveluheikennykset. SDP haluaa muuttaa suuntaa Suomessa, ja se työ aloitetaan kunnista ja hyvinvointialueilta. Meidän ajatuksemme on, että kaiken voi tehdä reilummin. Siihen me tarvitsemme mandaatin sekä kunnissa että alueilla. Pirkanmaalla ja Tampereella SDP:llä on oikea ja aito mahdollisuus olla suurin puolue. Se vaatii kuitenkin, että sinäkin lähdet äänestämään. Viimeksi Tampereella SDP:n Lauri Lyly hävisi pormestarin paikan 15 äänellä. Näytetään, ettei sama raastava vaalitappio koidu tänään uuden ajan pormestariehdokkaamme Ilmari Nurmisen kohtaloksi. 

Olen toiminut kaupunginvaltuustossa vuodesta 2009 ja haluaisin jatkaa työtäni siellä. Minut tunnetaan aikaansaavana ja yhteistyökykyisenä valtuutettuna, joka työskentelee sen eteen, että Tampere on kaikille avoin, yhdenvertainen ja hyvä kaupunki asua, opiskella ja työskennellä. Minulle ihmisten palvelut ovat tärkeitä. Haluan pitää kiinni vetovoimaisista ja hyvinvointia edistävistä kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalveluista sekä huolehtia siitä, että peruskouluissamme ja toisen asteen oppilaitoksissamme on turvallista opiskella ja riittävästi aikuisten - opettajien ja muiden ammattilaisten tukea ja apua tarjolla. 

Ensimmäinen aluevaltuustokausi on ollut opettavainen ja on vaatinut vahvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tuntemusta, verkostoja sekä kokemusta poliittisesta vaikuttamisesta.  Aluevaltuuston puheenjohtajana olen pyrkinyt vahvistamaan valtuuston roolia päätöksenteossa. Se työ on yhä kesken. 

Toivon luottamustasi molemmissa vaaleissa. Minua voit äänestää kuntavaaleissa numerolla 51 ja aluevaaleissa numerolla 2251. Tärkeintä on, että äänestät. Vain äänestämällä voi vaikuttaa ja yksikin ääni voi olla ratkaiseva. 

Ystävyydellä ja kiitoksin, Johanna

Ps. Minuun voi aina olla yhteydessä. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalipäivä, kuntavaalit, aluevaalit

Puhe: Sorin aukio 29.3.2025

Lauantai 29.3.2025 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät ystävät,

Sanna Marinin hallitus onnistui siinä, missä niin moni muu hallitus ennen häntä oli epäonnistunut: sote-uudistuksessa. Uudistuksen tavoite oli selkeä – parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta koko maassa.
Hyvinvointialueet ovat nyt toimineet kaksi vuotta. Nämä kaksi vuotta eivät ole olleet helppoja. Alueet ovat kamppailleet taloutensa kanssa ja olleet vahvassa valtiovarainministeriön talousohjauksessa. Valtuutetut ovat joutuneetkin tekemään vaikeita päätöksiä – myös täällä Pirkanmaalla.

Orpon hallitus on edellyttänyt, että hyvinvointialueet kattavat alijäämäiset budjettinsa vuoteen 2026 mennessä. Tämä vaade on kohtuuttoman tiukka ja on johtanut koviin leikkauksiin alueilla. Samaan aikaan Orpon hallitus on hellinyt yksityisiä terveysjättejä nostamalla Kela-korvauksia. Hallitus leikkaa julkisesta terveydenhuollosta ja tukee yksityistä terveyshuoltoa lähes 600 miljoonalla.

Tällä viikolla Orpon hallitus julkaisi uusia sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia järkyttäviä ja vastuuttomia leikkauksia. Nämä leikkaukset iskevät kipeimmin niihin, jotka tarvitsevat apua eniten – vanhuksiin, vammaisiin, lapsiin ja sairaisiin. Hallituksemme löytää rahaa turkistarhoille ja terveysjäteille, mutta vie rahat vammaisten palveluista ja vanhusten kotihoidosta.

Pirkanmaalla aluevaltuusto torppasi viranhaltijoiden esityksen siirtää vanhusten päivätoiminta verkkoon. Nyt kokoomus ja perussuomalaiset ovat siirtämässä kotihoitoa yhä vahvemmin etäpalveluksi. Vanhuksemme eivät tarvitse lisää lääkerobotteja ja kuvapuhelimia. He tarvitsevat hoitajia, joilla on aikaa hoivata, keskustella ja huolehtia.
Sosialidemokraatit ovat Pirkanmaan hyvinvointialueella puolustaneet pirkanmaalaisten oikeutta saada hoitoa ja hoivaa. Me olemme vaatineet, että kahden viikon hoitotakuusta kiireettömään hoitoon pidetään Pirkanmaalla kiinni, vaikka Orpon hallitus siirsi hoitoon pääsyn kolmeen kuukauteen. Ja me pidämme siitä jatkossakin kiinni – se on lupauksemme teille. Meillä demareissa hyvinvointialueen työntekijöiden ääni tulee myös kuuluviin. Me kuulemme ja kuuntelemme.

Näissä kunta- ja aluevaaleissa on kyse siitä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa. Haluammeko kunnat ja alueet, joissa vain vahvimmat ja hyvätuloisimmat pärjäävät vai haluammeko yhteiskunnan, jossa pidämme huolta toisistamme ja jossa työntekijöiden työhyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota.

Sosialidemokraatit ovat aina taistelleet oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon puolesta. Me emme hyväksy hallituksen alueille esittämiä leikkauksia, ja me taistelemme paremman tulevaisuuden puolesta. Kuntien ja alueiden palveluiden puolesta. Niin Tampereella, Pirkanmaalla kuin koko Suomessakin.

Äänestäkää sosialidemokraatteja näissä vaaleissa. Äänestäkää oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja inhimillisen työelämän puolesta. Sillä kaiken voi tehdä reilummin, sillä hyvinvointimme tarvitsee puolustajan. Puolustetaan sitä yhdessä. 

Kiitos. 

Puhe on pidetty Sorin aukiolla SDP kampanjatilaisuudessa 29.3.2025.

Ps. Minua voi äänestää kuntavaaleissa numerolla 51 ja aluevaaleissa numerolla 2251.

2 kommenttia . Avainsanat: Ilmari Nurminen, Sanna Marin, Pirkanmaan hyvinvointialue, sosiaali- ja terveyspalvelut, leikkaukset, Petteri Orpon hallitus

Mielipidekirjoitus: Naisiin kohdistuva vihapuhe on vakava ongelma

Keskiviikko 12.3.2025 - Johanna Loukaskorpi

Suomi on ollut valtio, jossa naisten ja miesten välinen tasa-arvo on ollut ylpeyden aihe. Olemme tunteneet ylpeyttä, miten Suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa tai iloinneet, miten maastamme rakennettiin sadassa vuodessa demokraattinen ja tasa-arvoinen hyvinvointivaltio, jossa naiset osallistuvat yhdenvertaisesti ja laajasti koulutukseen, työelämään ja päätöksentekoon. Presidentti Tarja Halosen mukaan tasa-arvo on ollut Suomen menestyksen kulmakivi.

Valitettavasti tasa-arvon tarinaamme on tullut viime vuosina ikäviä soraääniä. On omaksuttu muualta tulleita aatteita, kyseenalaistettu tasa-arvoa ja samalla vähemmistön oikeuksia. Erilaiset äärioikeistolaiset, konservatiiviset ja nationalistiset anti-gender-liikkeet ovat saaneet Suomessa jalansijaa. Tällaisia liikkeitä yhdistää näkemys, että tasa-arvo on vahingollinen ideologia. Samaan aikaan naisiin kohdistuva vihapuhe leviää netissä ja sosiaalisessa mediassa.

Naisiin kohdistunut vihapuhe on vakava ongelma. Se rajoittaa naisten ja tyttöjen osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, politiikkaan ja johtotehtäviin. Vihapuhetta tulisikin kitkeä tiukemmin. Se vaatisi lainsäädäntömuutoksia ja sosiaalisen median alustojen vastuun lisäämistä. Valitettavasti sosiaalisessa mediassa suuntaus on ollut vastakkainen. Somejätit ovat entisestään löysänneet moderointikäytänteitään. Yhdysvalloissa on jopa kielletty feministisiä ja sukupuolittuneita sanoja.

Suomi on Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimusten mukaan EU:n toiseksi turvattomin maa naisille. Suomessa yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Joka kolmas nainen kokee elämässään lähisuhdeväkivaltaa. Läheskään kaikki väkivallan teot eivät valitettavasti tule viranomaisten tietoon.

Pirkanmaalla väkivallan vastaista työtä tehdään laajassa yhteistyössä hyvinvointialueen, alueen kuntien ja järjestöjen kesken. Hyvinvointialueella on väkivaltaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja kiireellisiä päivystyspalveluita. Pirhassa on myös valmistunut kattava lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma vuosille 2024—2026. Ohjelman tavoitteena on tukea työtä, jota tehdään turvallisuuden parantamiseksi ja väkivallan riskitekijöiden tunnistamiseksi. Väkivallasta kysytään asiakkailta kaikissa palveluissa. Väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen koulutetaan työntekijöitä. Hyvinvointialueen työntekijöille on koostettu tietopankki, jossa on tietoa ja ohjeita väkivallan uhrien kohtaamiseen ja auttamisen tueksi.

Jokainen meistä voi vaikuttaa asenteisiin ja sosiaalisen median kulttuuriin, joka arkipäiväistää vihapuhetta naisia kohtaan. Voimme tuomita naisia halventavan kommentoinnin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kaikissa tilanteissa. Hyvinvointialueen ja järjestökentän ammattilaiset tarvitsevat lisää työkaluja väkivallan puheeksi ottamiseen, resursseja väkivaltatyöhön sekä väkivallan ehkäisemiseen. Lisäksi kasvavalla hyvinvointialueella tarvitaan enemmän turvakotipaikkoja ja järjestöavustuksia matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseen.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 12.3.2025 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vihapuhe, naisiin kohdistuva väkivalta, naisiin kohdistuva vihapuhe, tasa-arvo

Puhe: Tarinoita ja toivoa -seminaarissa

Lauantai 8.3.2025 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät naiset ja herrat,

On suuri kunnia saada olla täällä tänään juhlistamassa kansainvälistä naistenpäivää kanssanne ja tuoda tervehdys tähän Tarinoita ja toivoa -seminaariin. Naistenpäivän historia juontaa juurensa 1900-luvun alkuvuosiin, kun naisasialiike vaati äänioikeutta ja parempia työolosuhteita. YK:n julistamaa kansainvälistä naistenpäivää vietettiin kuitenkin ensimmäisen kerran vasta 8.3. vuonna 1975. Tänä vuonna tuleekin kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun päivää ensimmäisen kerran virallisesti vietettiin.

Suomi on ollut valtio, jossa naisten ja miesten välinen tasa-arvo on ollut meille kaikille ylpeyden aihe. Olemme tunteneet ylpeyttä siitä, miten Suomessa naiset saivat äänioikeuden ensimmäisenä Euroopassa tai iloinneet siitä, miten Suomesta rakennettiin sadassa vuodessa demokraattinen ja tasa-arvoinen hyvinvointivaltio, jossa naiset osallistuvat yhdenvertaisesti ja laajasti koulutukseen, työelämään ja päätöksentekoon. Presidentti Tarja Halonen onkin useaan otteeseen todennut, että tasa-arvo on ollut Suomen menestyksen kulmakivi.

Valitettavasti tasa-arvon tarinaan on tullut Suomessa viime vuosina ikäviä soraääniä.  On omaksuttu muualta tulleita aatteita ja kyseenalaistettu tasa-arvoa ja samalla vähemmistön oikeuksia. Voisi kai todeta, että tasa-arvo on ottanut viimeisten vuosien aikana takapakkia. Erilaiset äärioikeistolaiset ja nationalistiset anti-gender -liikkeet ovat saaneet Suomessa jalansijaa. Tällaisia liikkeitä yhdistää näkemys, että tasa-arvo on vahingollinen ideologia. Samaan aikaan naisiin kohdistuva vihapuhe leviää netissä ja sosiaalisessa mediassa. Varsinkin poliitikot, kuten entinen pääministerimme Sanna Marin tai julkkikset viimeisimpänä UMK-voittaja Erika Vikman saavat nykyään osakseen rajua vihapuhetta ja asiatonta kommentointia somessa.

Naisiin kohdistuva netin vihapuhe on vakava ongelma, joka vaikuttaa naisten ja tyttöjen elämään monin tavoin. Se rajoittaa naisten ja tyttöjen osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan, politiikkaan ja johtotehtäviin.  Meidän pitäisi uskaltaa tehdä enemmän toimia vihapuheen kitkemiseksi. Tämä vaatisi lainsäädännön tiukentamista ja sosiaalisen median alustojen vastuullisuuden lisäämistä. Valitettavasti näyttää siltä, että sosiaalisessa mediassa suuntaus on vastakkainen. Somejätit ovat entisestään löysänneet moderointikäytänteitään. Olisikin erityisen tärkeää, että naiset tukivat toisiaan ja puuttuivat vihapuheeseen ja maalittamiseen, jotta naisten ja tyttöjen tilaa yhteiskunnassa ja Suomessa ei kavenneta yhtään enempää. Tarvitsemme toivoa ja tarinoita paremmasta.

Hyvät ystävät,

Sain Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina olla pari vuotta sitten avaamassa Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n uutta turvakotia Kaukajärvellä. Muistan edelleen avajaisten rauhallisuutta ja turvallisuutta huokuvan tunnelman. Ideaalimaailmassa emme tietenkään rakentaisi tai vihkisi turvakoteja käyttöön. Valitettavasti todellisuus on maailman onnellisemmassa maassakin toisenlainen.

Viime vuoden aikana Pirkanmaalla on tapahtunut surullisia ja rajuja väkivallantekoja naisia kohtaan. Valkeakosken henkirikos, Hämeenkadun ampuminen tai Tammelan parvekesurma ovat järkyttäneet meitä ja koko Suomea.  Suomi on Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan EU:n toiseksi turvattomin maa naisille.  

Suomessa yli puolet naisista on kokenut fyysistä väkivaltaa, seksuaaliväkivaltaa tai uhkailua. Joka kolmas suomalaisnainen kokee elämässään lähisuhdeväkivaltaa. Läheskään kaikki väkivallan teot eivät tule viranomaisten tietoon. Väkivalta ja häirintä ovat sukupuolittuneita ilmiöitä. Naisten kokemassa väkivallassa tekijä on useimmiten puoliso tai entinen puoliso Lähisuhdeväkivalta on yksi meidän suomalaisten suurimpia häpeäpilkkuja.

Väkivallan teko tai sen uhka aiheuttaa uhrille pelkoa, epätoivoa ja häpeää. Usein juuri häpeä saa uhrin vaikenemaan. Pitkään väkivaltaisessa parisuhteessa eläneiden on todettu vähättelevän kokemuksiaan ja tuntevan niistä avuttomuutta. Väkivallasta on uskallettava puhua ja olennaista on, että viranomaiset tunnistavat väkivallan uhrit ja ohjaavat heidät avun piiriin. Turvakodit tarjoavat väkivaltaa tai sen uhkaa kokeville ympärivuorokautista turvaa, ammatillista apua ja toivoa vaikeissa elämäntilanteissa. Tänään kuulemme todennäköisesti tarinoita myös näistä tilanteista. Turvakoti voi olla se paikka, jossa uhri ottaa ensimmäisen askeleen kohti toivoa. Tommy Tabermann kirjoitti eräässä runossaan miten pelon voi kohdata: ”Mitä pelolle voi tehdä? / Pelon voi ottaa syliin, hyväillä, tuudittaa uneen. / Sitä pelko pelkää, / syliin ottamista.”

Pirkanmaalla väkivallan vastaista työtä tehdään laajassa ja hyvässä yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen kesken. Pirkanmaan hyvinvointialueella on väkivaltaa ennaltaehkäiseviä palveluita ja kiireellisiä päivystyspalveluita. Hyvinvointialueelle on valmistunut kattava lähisuhdeväkivallan ehkäisyn toimenpideohjelma vuosille 2024—2026. Se perustuu kansallisiin suosituksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Istanbulin sopimukseen, joka velvoittaa estämään ja ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Ohjelman tavoitteena on tukea työtä, jota tehdään ihmisten turvallisuuden tukemiseksi sekä eri väkivallan muotojen riskitekijöiden tunnistamiseksi. Se korostaa puheeksi ottamisen merkitystä. Väkivallasta kysytään kaikilta asiakkailta kaikissa palveluissa ja väkivallan tunnistamiseen ja puheeksi ottamiseen koulutetaan työntekijöitä. Hyvinvointialueen työntekijöille on koostettu myös tietopankki, jossa on tietoa ja ohjeita väkivallan uhrien kohtaamisen ja auttamisen tueksi. Edelleen hyvinvointialueellamme tarvitaan lisää resursseja väkivaltatyöhön, turvakotipaikkoja ja järjestöavustuksia matalan kynnyksen palveluiden järjestämiseksi.

Hyvät seminaarivieraat,

Voimme kaikki osallistua naisten kokeman väkivallan vähentämiseen yhteiskunnassamme eri tavoin.  Meillä ihan tavallisillakin ihmisillä on merkittävä rooli tässä työssä. Voimme vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta, välittämistä ja empatiaa yhteiskunnassamme. Jokainen meistä voi vaikuttaa asenteisiin ja sosiaalisen median kulttuuriin, joka hyväksyy väkivallan tai arkipäiväistää vihapuhetta naisia kohtaan. Voimme tuomita naisia halventavan kommentoinnin ja naisiin kohdistuvan väkivallan kaikissa tilanteissa. Voimme myös tarjota apua ja aikaamme. Ensi- ja turvakodeissa toimii lukuisia vapaaehtoisia, jotka tarjoavat kodeissa syliä vauvoille, leikkihetkiä lapsille ja kuunteluapua vanhemmille. Nämä vapaaehtoiset toimivat turvallisen lapsuuden ja elämän puolesta. Vapaaehtoisia yhdistää halu auttaa ja pyrkimys olla toivon puolella.

Kansainvälisen naistenpäivän tämän vuoden teemana on ”For ALL women and girls: Rights. Equility. Empowerment.” – suoraan suomennettuna siis ”KAIKILLE naisille ja tytöille: Oikeudet. Tasa-arvo. Voimaantuminen.” Uskon, että me voimaannumme tänään, kun kuulemme mielenkiintoisia tutkijapuheenvuoroja ensi- ja turvakodin historiasta, naisten ja perheiden aseman muutoksista ja työntekijöiden kokemuksista Tampereen ensi- ja turvakodin arjessa. Toivotankin teille kaikille antoisaa seminaaripäivää luentojen parissa ja oikein hyvää Kansainvälistä naistenpäivää! Michelle Obaman sanoin: ”Älä pelkää. Ole keskittynyt. Ole päättäväinen. Ole toiveikas. Ole voimaantunut.”

Puhe on kirjoitettu Ensi- ja turvakodin Tarinoita ja toivoa -seminaariin, Työväenmuseo Werstas 8.3.2025

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tasa-arvo, turvakodit, väkivalta, lähisuhdeväkivalta, ensi- ja turvakoti, vihapuhe, naistenpäivä

Kolumni: Nuorten maailmat eriytyvät koulussa ja vapaa-ajalla

Keskiviikko 19.2.2025 - Johanna Loukaskorpi

Tutustuin viime viikolla Helsingin yliopistossa juuri julkaistuun Riikka Oittisen kasvatustieteelliseen väitöskirjaan, joka käsittelee nuorten eriytyviä arkitodellisuuksia asumisessa, koulussa ja vapaa-ajalla. Oittisen väitöskirjaan pitäisi jokaisen kuntavaaleissa ehdolla olevan tutustua. Koulussa työskentelevänä väitöksessä esitetyt huomiot ovat tuttuja omasta arkitodellisuudestani. Maailma ja Tampere näyttäytyvät Hervannasta ja hervantalaisten nuorten silmin katsottuna kovin erilaiselta kuin valtuustosalista.

Oittinen tutkii väitöskirjassaan samaa yläkoulua käyvien, erilaisista yhteiskuntaluokista tulevien nuorten arjen eriytymistä, leimautumista ja eriarvoisuutta. Tutkimus osoittaa, että erilaisista arjen todellisuuksista tulevien nuorten eriarvoisuuden ehkäisemiseksi ei riitä, että erilaisista taustoista tulevat nuoret tuodaan samaan yläkouluun. Näin ehkäistään koulujen välistä tilastollista eriytymistä, mutta ei puututa koulujen sisällä nuorten arjessa tapahtuvaan eriytymiseen ja leimautumiseen.

Oittinen huomauttaa, että jos halutaan ehkäistä nuorten eriytymistä yläkoulun sisällä, kuntien koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota alakoulujen oppilaaksiottoon ja pohtia erilaisia ratkaisuja alakoulujen välisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi mikäli tavoitteena on sellainen peruskoulu, jossa erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret kohtaavat toisiaan, olisi tarkasteltava painotus- ja yleisluokkien välistä eriytymistä.

Nuorten maailmassa myös vapaa-aika eriytyy. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset tytöt, yksinhuoltajaperheiden lapset ja matalan sosioekonomisen aseman asuinalueilla elävät jäävät muita useammin ohjattujen harrastusten ulkopuolelle. Suunniteltaessa harrastustoimintaa vahvemmin olisi huomioitava lasten ja nuorten erilaiset lähtökohdat harrastamiseen.

Koulun ja koulussa työskentelevien on yksinään vaikeaa puuttua nuorten elämien eriytymiseen tai eriarvoisuuteen yhteiskunnassa. Tampereella koulutuspoliittisena lähtökohtana on ollut vahva lähikouluperiaate. Lähikouluperiaate tarvitsee tuekseen vahvan alueellisen resurssoinnin. Tarveperusteinen rahoitus on tutkimusten mukaan yksi merkittävimpiä tapoja tukea haasteellisilla alueilla sijaitsevia kouluja. Tuen uudistuksen rahoituksessa lasten ja nuorten eriytyvät todellisuudet ja tarpeet tulisi myös huomioida.

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 19.2.2025

 

2 kommenttia . Avainsanat: eriytyminen, eriarvoistuminen, peruskoulut, peruskoulu, alueellinen resurssointi, tarveharkintainen rahoitus, vapaa-aika, harrastukset, nuoret, leimautuminen

Puhe yhdyspintaseminaarissa

Tiistai 10.12.2024 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät yhdyspintaseminaarin osallistujat, arvoisa ministeri,

Tänään tässä seminaarissa keskustellaan ja kuullaan alustuksia hyvinvointialueiden ja kuntien välisestä yhteistyöstä ja yhdyspinnoista. Ajatus yhdyspintaseminaarista lähti viriämään Pirkanmaan hyvinvointialueella, ja kumppaneiksi Pirha sai seminaarin järjestämiseen Kuntaliiton, Hyvilin ja Tampereen kaupungin.

Kun minua pyydettiin seminaarin avaajaksi, aloin pohtia termiä yhdyspinta tarkemmin. Kysyin aluksi tekoälyltä termin synonyymeja. Tekoäly nimesi samaa tarkoittavaksi sanoiksi liittymäkohta, rajapinta, kosketuspinta ja liitoskohta. Googlesta ei taas nopealla vilkaisulla löytynyt sanalle synonyymeja.  Löysin Googlesta kuitenkin muutamia tutkielmia, joissa avattiin termiä. Yhdyspinta on melko uusi sana, jonka merkitys ei ole yksiselitteinen. Yksinkertaisen määritelmän mukaan yhdyspinta on teoreettinen kahden tai useamman organisaation tai sen osan välissä oleva toimintakenttä, jossa yhteisen asiakkaan kanssa toteutetaan yhteistä työtä. Kuulostaako tutulta?

Termi on kovin monimutkainen ja hallinnollinen ja asukkaan ja / tai palvelun käyttäjän näkökulmasta hankala ja epämääräinen. Hallinnossa käytetään usein erikoistermejä, jotka eivät avaudu tavalliselle ihmiselle, minkä johdosta viestinnästä tulee epäselvää ja vaikeaselkoista. Aluevaltuuston puheenjohtajana edustan asukkaita ja palveluiden käyttäjiä ja haluankin muistuttaa tämänkin seminaarin alkuun, että vaikka tässä salissa ja hallinnollisesti yhdyspinta on ymmärrettävä termi, niin se saattaa olla vaikea ymmärtää, jos ei ole perehtynyt asiaan. Vaarana on, että suljetaan ulkopuolelle ne, jotka eivät tunne termistöä, mikä voi estää kansalaisia ja asukkaita osallistumasta keskusteluihin tai päätöksentekoon. Itse suosisin yhdyspinta-termin sijaan enemmän sanoja yhteistyö ja kumppanuus.

Yhdyspintatyö seminaarin aiheena on kuitenkin ajankohtainen ja tärkeä, sillä onnistunut yhteistyö hyvinvointialueiden ja kuntien välillä on avainasemassa asukkaiden ja palveluiden käyttäjien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ihmisille tärkeiden hyvinvointipalveluiden laadun parantamisessa. Pirkanmaan hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on, että ”Kuntayhteistyö on toimivaa ja luottamukseen perustuvaa ja että onnistumme yhdyspinnoilla. Tavoitteena kuntayhteistyössä on asukkaiden ja palveluiden asiakkaiden näkökulmasta sujuvat ja saumattomat yhdyspintapalvelut.” Toisin sanoen tavoitteena kuntayhteistyössä on siis asukkaiden ja palveluiden asiakkaiden näkökulmasta sujuva ja saumaton kumppanuus yhteisissä palveluissa.  

Valitettavasti yhteistyö ei ole todellisuudessa ollut aivan näin saumatonta ja sujuvaa kuin strategioissa ja ohjelmissa annetaan ymmärtää. Kuntajohtajat ja kuntapäättäjät ympäri Suomea ovat nostaneet esiin ongelmia ja kritiikkiä hyvinvointialueiden ja kuntien välisestä yhteistyöstä. Yhteistyön kehittämisessä onkin tärkeää huomioida myös kriittiset näkökulmat. Sillä vain siten voidaan parantaa yhteistyötä ja tulevaa tekemistä. Esimerkiksi meillä täällä Pirkanmaalla osa kuntajohtajista on kokenut, että kuntia ei ole kuultu riittävästi hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa. Kritiikin kärki on ollut, että kuntien erityispiirteet ja asukkaiden tarpeet eivät aina ole tulleet riittävästi huomioiduiksi päätöksenteossa. Yhteistyö on nähty myös hankalaksi, koska hyte-työn vastuuhenkilöitä ja yhteistyötahoja on ollut hankala ison organisaation sisältä löytää ja epäselvyys yhteistyötahoista on vaikeuttanut yhteistyön koordinointia ja tehokasta toteutusta. Osa kuntien viranhaltijoista on myös kokenut, että hyvinvointialue irtautuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ja sysää vastuun tästä kokonaan kunnille. Tampereella ovat hiertäneet niin lähitoritoiminnan vähentäminen, palveluliikenteen ohjaajista luopuminen tai kuntouttavan työtoiminnan leikkaukset. Osallistuin viime viikolla Hervannan alueverkoston tapaamiseen Hervannan kirjastossa. Paikalla oli Tampereen kaupungin työntekijöitä, Pirhan työntekijöitä, yhdistysten edustajia ja seurakunnan väkeä. Verkostossa nostettiin huoli alueen päihdetilanteesta, joka on noussut myös Tampereen kaupungin tekemässä asukaskyselyssä. Päihdehoitojen saatavuuden ongelmat näkyvät suoraan Hervannan kaduilla ja aiheuttavat asukkaissa ja alueella työskentelevissä turvattomuuden tunnetta. Keskustelussa ei taidettu käyttää kertaakaan termiä yhdyspinta, mutta tilaisuus oli mitä suurimmassa määrin yhdyspintatyötä, sillä päihdehaittojen ehkäiseminen on hyvä esimerkki asiasta, jota tulee tehdä kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä. Turvallisuus ja asukasviihtyisyys esimerkiksi yli 30 000 asukkaan Hervannassa vaatii yhteistä vastuunkantoa Tampereen kaupungin, alueen järjestöjen ja Pirhan toimesta.

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä todetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollolla tarkoitetaan sekä hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia lakisääteisiä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon tehtäviä ja palveluja että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluita. THL:n sivuilla taas lukee, että hyvinvointialueella on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy hyvinvointialueen muihin lakisääteisiin tehtäviin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisältääkin sairauksien ennaltaehkäisyä, mielenterveyden tukemiseen liittyviä tehtäviä, osallisuuden vahvistamista, syrjäytymisen ehkäisyä, turvallisuuden edistämistä, terveys- ja hyvinvointierojen kaventamista ja yhteistyötä kuntien kanssa. 

Tässäkin salissakin tiedostetaan hyvin lain vaatimus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, mutta helposti kuitenkin valtion rahoituksen ollessa tiukka, leikkaukset kohdistuvat alueilla terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluihin. Laki edellyttää, että hyvinvointialueen ja alueen kuntien on neuvoteltava vähintään valtuustokausittain tehtäviensä hoitamiseen liittyvästä yhteistyöstä, tavoitteista ja työnjaosta. Neuvottelussa voidaan sopia ainakin yhteistyön edellyttämistä yhteistoimintarakenteista, toimintamalleista ja tiedonkulusta. Kunnista valitettavasti on kuulunut myös viestiä, että kuntien kanssa on kyllä neuvoteltu, mutta niiden tarpeita ja toiveita ei ole riittävästi kuultu. Kannustankin vahvempaan yhteistyöhön ja kumppanuuteen, vuoropuheluun ja osapuolia kuuntelemaan toisiaan, sillä asukkaat ovat yhteisiä ja tilanteet kunnissa ja kuntien sisälläkin erilaisia. Yhdenvertaisuuden vaade ei voi olla aina periaatteena.

Vaikka nostin puheeni aluksi esiin kritiikkiä, jota kuntien ja hyvinvointialueen yhteistyöstä on ajoittain kuulunut, niin seuraavaksi on syytä nostaa esiin Pirkanmaan hyvinvointialueen onnistumisia. Kuntayhteistyö tunnistettiin Pirhan aloittaessa ja strategiaprosessissa aikataulullisesti yhdeksi kriittisimmistä asioista saada käyntiin. Voinkin ylpeydellä todeta, että Pirha on ollut Suomessa edelläkävijä hyvinvointialueista yhdyspintatyössä ja kuntayhteistyössä. Kahden vuoden aikana on luotu rakenteet yhteistyölle yhdessä Pirhan, kuntien ja Pirkanmaan liiton kanssa. Lisäksi on toteutettu viestintää ja kyselyitä kumppaneille.  

Näkisin, että Pirkanmaan eri toimijoiden historiallinen tapa vetää yhtä köyttä ja tehdä yhteistyötä on tämän mahdollistanut. Korostan samalla malttia yhdyspintojen ja yhteistyön rakentamisessa. On selvää, ettei yhteistyö ja yhdessä tekeminen voi ole valmis kahdessa vuodessa. Juha Tapion kappaleen sanoin: ”Meillä on aikaa vielä / Kääntää kellot kohdalleen. / Joka ainoa päivä on tänään.”

Olen puheessani nostanut esiin kritiikkiä ja onnistumisia ja lopuksi haluan nostaa esiin vielä yhden tärkeän kehittämiskohteen yhdyspintatyöhön – nimittäin kulttuurihyvinvoinnin edistämisen. Kulttuurihyvinvointi pohjautuu laajaan kansainväliseen tutkimusnäyttöön taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen hyödyistä ennaltaehkäisyssä ja sairauksien hoidossa. Ajattelen, että kulttuurihyvinvoinnin edistäminen osana asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä kuuluu hyvinvointialueiden lakisääteisiin tehtäviin. Kulttuurihyvinvoinnin kehittäminen kuitenkin edellyttää koordinoitua yhdyspintatyötä – sitä kuuluttamaani yhteistyötä ja kumppanuutta, konkreettisia toimenpiteitä ja rahallisia resursseja.  

Hyvät kuulijat, yhdyspintatyönhaasteiden ratkaiseminen vaatii meiltä kaikilta sitoutumista. On tärkeää, hyvinvointialueilla kuullaan kuntien, mutta myös alueen järjestöjen sekä asukkaiden tarpeita ja huolenaiheita. Tiedonkulkua tulee parantaa ja viestintää selkiyttää ja löytää keinoja tehdä asioita yhdessä kumppaneina asukkaiden parhaaksi. Näin voimme rakentaa toimivan ja tehokkaan yhteistyön hyvinvointialueiden ja kuntien välillä ja vahvistaa asukkaiden osallisuutta. Kiitän Pirkanmaan hyvinvointialueen puolesta Kuntaliittoa, Hyviliä ja Tampereen kaupunkia seminaariyhteistyöstä ja toivotan kaikille Teille innostavaa aamupäivää kiinnostavien alustusten parissa.  

Puhe on pidetty Tampere-talossa yhdyspintaseminaarissa 10.12.2024

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirha, Kuntaliitto, kunnat, rajapinnat, yhdyspinnat, yhdyspinta, yhteistyö, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Kolumni: Porvarihallituksen leikkaukset heikentävät Tredun toimintaa 2,4 miljoonalla

Keskiviikko 30.10.2024 - Johanna Loukaskorpi

Petteri Orpon (kok) hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen rahoitusta ensi vuodelle 130 miljoonaa euroa. Leikkausta ovat arvostelleet mm. opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Sivistysalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala Sivista. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa, että hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistason noston kanssa. Leikkauksilla on merkittävä vaikutus opetuksen laatuun ja määrään. OAJ:n mukaan jopa 1600 opettajaa menettää työpaikkansa leikkausten takia.

Ammatilliset oppilaitokset ympäri Suomea ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista: ammatillisia opettajia lomautetaan ja irtisanotaan, koulutusaloja lakkautetaan ja lähiopetusta vähennetään, vaikka opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Ennen vaaleja kokoomus vakuutti, että koulutuksesta ei leikata ja perussuomalaiset lupasi jopa ammatillisen koulutuksen kunnianpalautuksen. Hallituksessa molemmat puolueet päätyivät ammatillisen koulutuksen jättileikkauksiin.   

Tein Tampereen kaupunginvaltuustossa apulaispormestari Jouni Markkaselle (kok) valtuustokyselyn, jossa kysyin, että miten hallituksen leikkaukset näkyvät Tredussa. Markkanen kertoi 21.10. kyselytunnilla, että Tredun sopeutustarve hallituksen leikkausten takia on 2,4 miljoonaa euroa. Miljoonaleikkaukset tarkoittavat Tredussa, että määräaikaisia työntekijöitä vähennetään. Henkilöstökustannusten sopeutus koskee opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä. Lisäksi yhdistellään opiskelijaryhmiä, jolloin ryhmäkoko nousee. Myös tilojen käyttöä tarkastellaan kriittisesti, mikä tarkoittaa käytännössä toimipisteiden vähentämistä Pirkanmaalla. 

Vaikka leikkauksia kohdennettaisiin ympäri Suomea muuhun toimintaan kuin oppivelvollisten opetukseen ja ohjaukseen, niin niillä on merkittävää vaikutusta ammatillisen koulutuksen vetovoimaan ja ammatillisen koulutuksen opettajien työllisyyteen. Ennen kaikkea leikkaukset heikentävät uudelleenkouluttautumista. Se jos mikä on tyhmää politiikkaa tilanteessa, jossa osalla aloista työttömyys lisääntyy ja toisaalla taas on iso osaajapula.

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 30.10.2024 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, porvarihallitus, ammatillisen koulutuksen säästöt, ammatillinen koulutus, toinen aste, koululutusleikkaukset, Tredu, Tampere

Kolumni: Politiikan pelisääntöihin kuuluu luottamus

Keskiviikko 19.6.2024 - Johanna Loukaskorpi

Luin äskettäin Joni Skiftesvikin novellikokoelman Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983). Teos palkittiin ilmestymisvuonna J.H Erkon palkinnolla ja sisältää 14 novellia. Novelli Valtuuskunta kertoo humoristisesti kansainvälisestä vesiensuojelukongressista, jossa Suomen valtuuskuntaa kiinnostaa enemmän ryyppääminen ja vieraat naiset kuin kokouksen asiasisältö. Novelli kuvaa aikaa, jolloin viina kuului vahvasti suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Historiastamme löytyy karuja kertomuksia siitä, miten ministeriöitäkin johdettiin alkoholin voimalla. Nykyään tällainen ei onneksi enää tule kuuloonkaan.

Nykypäivän politiikassa on omat kiehuntansa. Ministeri Wille Rydman (ps) ja Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok) ovat viimeaikaisten uutiskohujen keskiössä. Poliittiset tehtävät rakentuvat luottamukselle. Ministerin on nautittava eduskunnan luottamusta ja apulaispormestarin kaupunginvaltuuston luottamusta. Rydmanille epäluottamusta esittävät oppositiopuolueet, jotka katsovat, ettei hänen toimintansa ole ollut ministerille sopivaa. Sasin kohdalla kokoomus on katsonut, että uutisoidut rikosepäilyt aiheuttavat mainehaittaa pormestarimallille ja apulaispormestarin luottamus tuleekin arvioida kaupunginvaltuustossa.

Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin eettiset toimintaperiaatteet ja myös luottamushenkilöt ovat valtuustossa sitoutuneet niihin. Eettisten periaatteiden mukaan kaupungin tehtävissä tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, käyttäytyä kunnioittavasti ja noudattaa hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteita. Pormestaria ja apulaispormestaria sitoo toimia myös vapaa-ajallaan kaupungin eettisten periaatteiden mukaan, sillä he edustavat kaupunkia ja instituutiota. Luottamushenkilön huoneentaulussa todetaan: ”Ymmärrän roolini kaupungin päättäjänä ja edustan Tampereen kaupunkia asiallisesti.”  

Novellissa krapulapäinen valtuuskunta päätyi esittämään Kiiminki-jokea suojelukohteeksi. Asiattomuudet päättyivät lopulta asialliseen päätökseen. Miten Rydmanille ja Sasille käy, jää arvioitavaksi? Luottamuksen voi menettää hetkessä. Sen rakentaminen vie aikaa, yhteistyökykyä ja uskoa yhteiseen hyvään.     

Hyvää juhannusta Tamperelaisen lukijoille!

Luin äskettäin Joni Skiftesvikin novellikokoelman Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983). Teos palkittiin ilmestymisvuonna J.H Erkon palkinnolla ja sisältää 14 novellia. Novelli Valtuuskunta kertoo humoristisesti kansainvälisestä vesiensuojelukongressista, jossa Suomen valtuuskuntaa kiinnostaa enemmän ryyppääminen ja vieraat naiset kuin kokouksen asiasisältö. Novelli kuvaa aikaa, jolloin viina kuului vahvasti suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Historiastamme löytyy karuja kertomuksia siitä, miten ministeriöitäkin johdettiin alkoholin voimalla. Nykyään tällainen ei onneksi enää tule kuuloonkaan.

Nykypäivän politiikassa on omat kiehuntansa. Ministeri Wille Rydman (ps) ja Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok) ovat viimeaikaisten uutiskohujen keskiössä. Poliittiset tehtävät rakentuvat luottamukselle. Ministerin on nautittava eduskunnan luottamusta ja apulaispormestarin kaupunginvaltuuston luottamusta. Rydmanille epäluottamusta esittävät oppositiopuolueet, jotka katsovat, ettei hänen toimintansa ole ollut ministerille sopivaa. Sasin kohdalla kokoomus on katsonut, että uutisoidut rikosepäilyt aiheuttavat mainehaittaa pormestarimallille ja apulaispormestarin luottamus tuleekin arvioida kaupunginvaltuustossa.

Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin eettiset toimintaperiaatteet ja myös luottamushenkilöt ovat valtuustossa sitoutuneet niihin. Eettisten periaatteiden mukaan kaupungin tehtävissä tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, käyttäytyä kunnioittavasti ja noudattaa hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteita. Pormestaria ja apulaispormestaria sitoo toimia myös vapaa-ajallaan kaupungin eettisten periaatteiden mukaan, sillä he edustavat kaupunkia ja instituutiota. Luottamushenkilön huoneentaulussa todetaan: ”Ymmärrän roolini kaupungin päättäjänä ja edustan Tampereen kaupunkia asiallisesti.”  

Novellissa krapulapäinen valtuuskunta päätyi esittämään Kiiminki-jokea suojelukohteeksi. Asiattomuudet päättyivät lopulta asialliseen päätökseen. Miten Rydmanille ja Sasille käy, jää arvioitavaksi? Luottamuksen voi menettää hetkessä. Sen rakentaminen vie aikaa, yhteistyökykyä ja uskoa yhteiseen hyvään.     

Hyvää juhannusta Tamperelaisen lukijoille!

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 19.6.2024. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luottamus, Ilkka Sasi, Wille Rydman, pelisäännöt, eettiset toimintaperiaatteet, Tampere, kaupunginvaltuusto

Mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueen alkutaipaleella palveluiden saatavuus on monin osin parantunut tai pysynyt ennallaan - yliopistosairaala on osa voimakasta muutosta

Keskiviikko 13.3.2024 - Johanna Loukaskorpi, Juhani Sand, Marina Erhola, Kari-Matti Hiltunen

Näkökulma-artikkelissa Kati Kalliosaari käsitteli hyvinvointialueen merkittävää sairaalainvestointia ja rinnasti sen samanaikaiseen palveluiden verkon muutostyöhön (AL 12.3.). Kirjoituksessa korostui talouden näkökulma, eri palvelumuotojen vastakkainasettelu ja arvottaminen sekä tehtyjen päätösten kyseenalaistaminen.

Emme näe tarvetta vastakkainasettelulle, sillä koko sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestelmä on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa.
Valtion ohjaaman hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on ollut turvata väestön lakisääteisten palveluiden saanti myös tulevaisuudessa kasvavasta palvelutarpeesta ja rajallisesta rahoituksesta huolimatta. Hyvinvointialueen alkutaipaleella pirkanmaalaisten palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy ovat monin osin parantuneet tai pysyneet ennallaan.

Jotta laadukkaat ja lakisääteiset palvelut voidaan turvata, on tarkasteltava kaikkia hyvinvointialueen palveluja. Tämä edellyttää myös harkittuja investointeja niin tietojärjestelmiin, kiinteistöihin kuin henkilöstön ja palvelurakenteen kehittämiseenkin.

Sairaalaverkon valmistelutyön eteneminen kertoo maakuntatasoisen päätöksenteon hyödyistä. Sitä on erikoissairaanhoidossa tehty jo vuosia. Hyvinvointialueen aikana sitä on voitu täydentää lähisairaaloilla ja kotisairaalalla. Investoinnin välttämättömyys ja kiireellisyys on todettu myös kaikkien kolmen ohjaavan ministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa. Niiden tuloksena valtioneuvosto on myöntänyt merkittävän lainanottovaltuuden. Se ei ole itsestäänselvyys. Sellaisena ei voi myöskään pitää yliopistollisen hyvinvointialueen pysyvää asemaa.
Kirjoituksessa haastetaan vahvasti investoinnin laajuus. Tätä uudelleenarviointia tehtiin huolellisesti suunnitteluvaiheessa ennen lainaottovaltuusneuvotteluja ja aluevaltuuston investointipäätöstä tammikuussa 2024. Sairaalasuunnitelma supistui suunnittelun loppuvaiheessa noin 400 miljoonaa euroa ja samalla Hatanpään ja Valkeakosken sairaaloiden rooli vahvistui. Samalla päätettiin noin 200 sairaansijan siirtämisestä perustason toiminnaksi asteittain vuoteen 2035 mennessä.

Investointi mahdollistaa merkittävän tuottavuuden parantamisen. Myös muista hyvinvointialueen investoinneista on tehty linjauksia, kuten Kaupin yliopistollisesta sote-keskuksesta, Nekalan paloasemasta sekä muista sote-asemiin ja erityisesti erityisryhmien asumispalveluihin liittyvistä rakennusinvestoinneista. Palveluverkko on monimutkainen kokonaisuus, jonka viranhaltijajohto valmistelee. Luottamushenkilöt päättävät valmistelun pohjalta kokonaisuudesta, joka täydentyy useiden vuosien ajan.

Palvelujärjestelmään suunniteltujen muutosten pohja on eduskunnan pitkään valmistelemassa lainsäädännössä.
Johanna Loukaskorpi

aluevaltuuston puheenjohtaja (sd.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Kari-Matti Hiltunen

aluehallituksen puheenjohtaja (kok.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Marina Erhola

hyvinvointialuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Juhani Sand

konsernipalvelujohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.3.2024. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointialue, Pirkanmaa, Pirha, yliopistosairaala, palveluverkko, palvelutarve, sairaalaverkko

Puhe sosiaali- ja kriisipäivystyspäivät

Tiistai 6.2.2024 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat sosiaali- ja kriisipäivystyspäivien vieraat,

Oikein lämpimästi tervetuloa Tampereelle valtakunnallisille sosiaali- ja kriisipäivystyspäivillä. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin Pirkanmaan hyvinvointialueella aluevaltuuston puheenjohtajana. Virkatyössä olen apulaisrehtorina isossa yhtenäiskoulussa Tampereella ja ennen apulaisrehtorin tehtävääni toimin kuusi vuotta sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereen kaupungilla. Olenkin työssäni sekä apulaisrehtorina että apulaispormestarina nähnyt konkreettisesti ja läheltä, kuinka vaativaa ja merkityksellistä työtä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä tehdään elämän äkillisissä ja yllättävissä kriisitilanteissa. Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa, kun esimerkiksi läheinen kuolee äkillisesti, ihminen joutuu vakavan väkivallan kohteeksi, lapsi sijoitetaan kiireellisesti tai perhe menettää esimerkiksi tulipalossa kotinsa ja kaiken irtaimen omaisuutensa.

Olen iloinen, että saatte jälleen kokoontua yhteen ja vaihtaa tietoutta ja ajatuksia pitkän tauon jälkeen. Edellisen kerran tämä tapahtuma järjestettiin Kuopiossa syksyllä 2019. Nyt Tampereella järjestettävät kaksipäiväiset sosiaali- ja kriisipäivystyspäivät kokoavat yhteen yli 200 kiireellistä sosiaalityötä ja akuuttia kriisityötä tekevää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista ja hyvinvointialueiden yhteistyökumppaneita ympäri Suomen. Sosiaali- ja kriisipäivystyspäivät toteutetaan tänä vuonna Sisä-Suomen yhteistyöalueen sosiaali- ja kriisipäivystysten yhteistyönä. Sisä-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet. Kiitän jo tässä vaiheessa kaikkia päivien järjestelyihin osallistuneita.

Ensimmäistä kertaa tapahtuman nimenä on sosiaali- ja kriisipäivystyspäivät, mikä ilmentää akuutin kriisityön yhdistymistä osaksi sosiaalipäivystysten työkenttää monella alueella Suomessa. Tämä kehitys on tuonut mukaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ja yhä useammassa sosiaali- ja kriisipäivystyksessä työskenteleekin moniammatillinen tiimi. Ensimmäisen päivänne teemana ovat sosiaali- ja kriisipäivystystyön ajankohtaiset asiat ja tulevaisuuden näkymät. Toisena päivänä kuullaan puheenvuoroja työn laadun kehittämisestä ja työtä tukevista toimintarakenteista. Ohjelma vaikuttaa erittäin monipuoliselta ja mielenkiintoiselta ja tarjoaa uusia oppeja ja sen lisäksi antaa tärkeän mahdollisuuden  verkostoitua ja tutustua kollegoihin.

Hyvät osallistujat,

Valtakunnallisesti sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtävämäärät ovat kasvaneet painottuen erityisesti kiireellisiin lapsiin ja ikäihmisiin liittyviin tehtäviin sekä akuuttiin kriisityöhön. Viime vuosien aikana moniin sosiaali- ja kriisipäivystyksiin on myös keskitetty akuutti kriisityö, minkä vuoksi kriisityöntekijöiden osuus henkilöstöstä on kasvanut.

Sosiaalipäivystystä järjestetään hyvinvointialueilla ympärivuorokautisen kiireellisen ja välttämättömän avun turvaamiseksi asuinpaikkakunnasta riippumatta. Kiireellisiä palveluja tulee olla saatavissa joka puolella Suomea kaikkina vuorokauden aikoina tarvetta vastaavasti. Sosiaalipäivystys ja sen henkilökunta toimii vahvassa ja tiiviissä yhteistyössä ensihoitopalveluiden, terveydenhuollon päivystyksen, pelastustoimen, poliisin, hätäkeskuksen ja tarpeen mukaan muiden toimijoiden kanssa. Asiakkaitanne ovat kaikki kiireellisesti hoivaa, turvaa ja apua tarvitsevat ihmiset. Kiireellisinä sosiaalipalveluina on pystyttävä järjestämään muun muassa kiireellistä majoittamista, taloudellista tukea ja muita välttämättömiä palveluja tarpeen mukaan. Hyvinvointialueilla sosiaalipäivystyksen tehtävänä on myös osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistoiminta-alueiden ensihoitokeskusten kanssa. Psykososiaalisen tuen järjestäminen erilaisissa onnettomuustilanteissa, häiriötilanteissa ja suuronnettomuustilanteissa on sekin sosiaali- ja kriisipäivystysten tehtävä.

Hyvät sosiaali- ja kriisipäivystyksissä työskentelevät ammattilaiset,

Haluan kiittää teitä sydämellisesti siitä tärkeästä työstä, jota teette päivittäin. Te olette ihmisten turvana, kun elämässä tapahtuu odottamattomia ja ikäviä asioita. Työnne on vaativaa auttamistyötä, jossa on tärkeätä kuunnella, tukea ja ohjata ihmisiä oikeiden viranomaisten äärelle ja antaa oikeanlaista tukea hädän hetkellä. Monet teistä tekevät työtä pitkien päivystysvuorojen aikana, ja se vaatii suurta sitoutumista ja ammattitaitoa. Työnne on henkisesti kuormittavaa ja vaativaa. Kuormittavuutta lisää esimerkiksi kiire, traumaattiset tilanteet ja vastuu. Päivystäjien on toimittava nopeasti ja tehokkaasti, mikä voi aiheuttaa stressiä ja painetta. Sosiaalipäivystyksen tilanteet eivät tunne virka-aikaa, ja työntekijät joutuvat työskentelemään usein myös öisin, viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Onkin tärkeää, että päivystysten työntekijät saavat myös itse tarvittavan tuen työnantajalta ja työterveydestä ja mahdollisuuden purkaa työstä aiheutunutta kuormitusta.

Arvoisat osallistujat,

Ajattelin, että nostan vielä muutaman asian Pirkanmaan hyvinvointialueesta. Pirkanmaan hyvinvointialue on Suomen suurin hyvinvointialue ja Pirkanmaan maakunnan suurin työnantaja. Hyvinvointialue toimii myös merkittävänä palveluiden ja tavaroiden ostajana alueellamme. Nämä kaikki ominaisuudet määrittävät erityisellä tavalla hyvinvointialueen toimintaa ja ennen kaikkia siihen kohdistuvia odotuksia ja toiveita. Ylintä päätösvaltaa hyvinvointialueellamme käyttää vaaleilla valittu aluevaltuusto. Aluevaltuusto Pirkanmaalla on keskusteleva ja laajasti kantaa ottava sekä kiinnostunut alueen palveluiden tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kehittämisestä. Tällä hetkellä valtuustoa keskusteluttaa hallintosääntö ja palveluverkkoon liittyvä päätöksenteko.  

Minua on viime aikoina harmittanut se, että media nostaa hyvinvointialueiden toiminnasta esiin lähinnä negatiivisia asioita. Tämä vaarantaa palveluiden käyttäjien turvallisuuden tunteen ja luo asukkaille osin aiheettomiakin pelkoja siitä, että jatkossa palveluita ei enää saisi. Tämähän ei pidä paikkaansa vaan lakisääteiset palvelut turvataan joka puolella Pirkanmaata. Hyvinvointialueella työskentelee valtava määrä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joiden työhyvinvoinnista olen huolissani, jos jatkuvasti nostetaan esiin hyvinvointialueeseen liittyen vain negatiivisia näkökulmia. 

Pirkanmaa on kasvava maakunta. Olette tulleet viettämään päiviänne Tampereelle, joka jo useamman vuoden on saanut kantaa Suomen suosituimman kaupungin titteliä. Näen, että hyvinvointialue ei ainoastaan ole sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluja tarjoava organisaatio, vaan sillä on myös rooli maakunnan elinvoiman kehittäjänä ja tukijana. Elinvoima ja hyvinvointi kulkevat rinnakkain. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sisältää pykälät niin hyvinvointialueiden kuin kuntien vastuista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. On tärkeätä, että hyvinvointialue tekee monipuolista ja tiivistä yhteistyötä alueen kuntien kanssa hyvinvoinnin edistämisessä. Se työ näkyy viipeellä myös kriisi- ja sosiaalipäivystyksissä.

Hyvät vieraat,

On hienoa, että saatte näiden päivien aikana tilaisuuden jakaa ajatuksianne ja kokemuksianne. Toivotan teille kaikille antoisia päiviä ja innostavia keskusteluja!

Puhe on pidetty Tampere-talossa 6.2.2024 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kriispäivystys, sosiaalipäivystys, Pirha, Pirkanmaan hyvinvointialue, sosiaali- ja terveyspalvelut

Kolumni: Hallintosääntövääntöä aluevaltuustossa

Maanantai 5.2.2024 - Johanna Loukaskorpi

Mietin, että kannattaako kirjoittaa kolumnia hyvinvointialueen hallintosäännöstä, koska aiheena se kuulostaa puiselta, tylsältä ja jo otsikko karkottaa lukijat. Uhmaan kohtaloa ja yritän avata lukijoille, mistä aluevaltuustossa tällä hetkellä kiistellään. Marraskuussa 34 aluevaltuutettua vaati, että hallintosääntö tulisi käsitellä kiireellisesti ja päivittää ennen talousarvion hyväksymistä. Pyyntö liittyi palveluverkkoa koskevaan päätöksentekoon. Pyynnön seurauksena järjestettiin valtuustoseminaari ja aloitettiin hallintosäännön päivittäminen valtuutettujen toiveiden mukaisesti aluehallituksen ohjauksessa. Muutettu hallintosääntö tulee aluevaltuustoon 12.2.

Ymmärrän aluevaltuutettuja, jotka vaativat palveluverkon päätöksentekoa vahvemmin valtuustoon. Palveluverkko on kuitenkin laaja ja pirstaleinen kokonaisuus. Siihen kuuluvat sekä pienet oppilashuollon toimipisteet ympäri Pirkanmaata kuin kokonaiset aluesairaalat. Ja kaikki mahdollinen siltä väliltä. Itse ajattelen, että on mahdotonta päättää palveluverkosta yksityiskohtaisesti valtuustotasolla. Se pysäyttäisi päätöksenteon kiistelyksi yksittäisistä toimipisteistä ja muuttaisi aluevaltuuston kuntapolitiikan äänitorveksi.

Aluevaltuuston täytyy voida tehdä palveluita koskevia arvovalintoja, joita valmistellaan valiokunnissa ja laajoissa yli valtuustokauden ulottuvissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Muutetussa hallintosäännössä esitetään, että valtuusto päättäisi strategiaan perustuvan palvelujen verkoston periaatteista, jotka liittyvät palvelutarpeeseen vastaamiseen, palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen, henkilöstön riittävyyteen, kustannusten hallintaan ja tarvittavien investointien mahdollistamiseen. Ajattelen, että esitys vastaa valtuutettujen huoleen palveluverkon päätöksenteosta. Jää nähtäväksi tyydyttääkö se valtuuston enemmistöä.

Talouden ongelmiin ei hallintosääntökirjauksilla vastata. Ne päätökset ovat maan hallituksella, joka roikottaa hyvinvointialueita löysässä hirressä kiristäen talousruuvia alueiden ympärillä ja siihen palveluverkon toimipisteiden lakkauttaminenkin lopulta kytkeytyy.

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 5.2.2024

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintosääntö, Pirkanmaan aluevaltuusto, Pirha, aluevaltuusto, aluehallitus, palveluverkko, päätöksenteko

Kolumni: Lukemisen ilosanomaa ei edistetä leikkaamalla

Keskiviikko 20.9.2023 - Johanna Loukaskorpi

Syyskuun 8. päivänä vietettiin kansainvälistä YK:n lukutaitopäivää. Päivän teema oli muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lukutaito on ihmisoikeus ja avain parempaan hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Apulaispormestarina edistin lukevaa Tamperetta ja sain sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelmaan lukemisen yhdeksi painopisteeksi. Peruskoulujemme lukuvuosisuunnitelmassa seurataan lukemisen edistämistä, monilukutaitoa ja lukemiseen innostamista lukukulttuurin portaiden avulla.

Kirjastoissamme tehdään lukemisen edistämiseksi monia toimia. Kirjastojen lukutaitotyö on demokratian ydintä, sillä lukutaito mahdollistaa aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan. Petteri Orpon hallitus nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Hallitus verottaakin entistä voimakkaammin lukemista ja oppimista. On järjen köyhyyttä leikata kirja-alan kannattavuutta samaan aikaan, kun lukutaitotyö vaatisi koko kansakunnalta yhä enemmän panostusta. Veronkorotus on erikoinen toimi, sillä  EU on mahdollistanut kirjojen arvonlisäveron laskemisen nollaan. EU:ssa nähdään lukemisen merkitys osaamiselle, sivistykselle ja demokratialle.

Lähikirjastot ovat kuntalaisille tärkeitä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ensi vuoden talousarvioesityksessä mahdollistetaan Kuusela-keskukseen varausten noutopiste ja kirjastoautopysäkki, jotka korvaavat remontin takia suljetun Härmälän kirjaston palvelut. Vuosia suunnitteilla olleelle Vuoreksen kirjastolle ei taaskaan löytynyt rahaa. Tein lautakunnassa toivomusponnen, että talousarvion jatkovalmistelussa etsitään rahoitus Vuoreksen kirjastolle. Se sai lautakunnassa yksimielisen kannatuksen.

Luen parhaillani kirjaa, joka on kahden viikon vippilaina Pälkäneen kirjastosta. Piki-verkkokirjasto ja seutulainajärjestelmä on pelastanut minut ja monet muut lukevat pirkanmaalaiset mahdollisuudesta lukea uusimpia opuksia. Kahden euron maksu siitä, että kirja tulee oman kunnan kirjastoon toiselta puolelta Pirkanmaata on pieni hinta sille, että saa haluamansa teoksen nopeasti luettavaksi. 

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 20.9.2023. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukeminen, kaunokirjallisuus, kirjastot, piki-lainat, lähikirjastot, demokratiakasvatus, Vuoreksen kirjasto, lukutaitotyö, Petteri Orpon hallitus

Blogi: On keltaisten sydänten ja kiitosten aika

Lauantai 1.4.2023 - Johanna Loukaskorpi

Ehdokas ei koskaan tee vaaleja yksin. Edellinen virke saattaa kuulostaa kuluneelta, mutta se on täyttä totta. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää kampanjapäällikköni toiminnanjohtaja Nina Lindbergiä. Kun kysyin Ninaa alkusyksystä vetämään eduskuntavaalikampanjaani, niin hetken pelkäsin, että hän kieltäytyisi. Niin ei onneksi käynyt. Minun onneni. Muuten kampanjani ilme ja tekemisen meininki olisi ollut aivan toista. Nina on rautainen järjestöpuolen ammattilainen, joka hallitsee niin somen, valokuvauksen ja tilaisuuksien järjestämisen. Ja kuten hyvän kampanjapäällikön kuuluukin, on osannut pitää kampanjan langat käsissään. Ninalla on myös suuri sydän ja mikä parasta - meillä on ollut oikeasti hauskaa yhdessä.

Kampanjatiliäni on hoitanut Ismo Alhoniemi. Suuri kiitos Ismolle siitä, että minun ei ole tarvinnut stressata raha-asioiden kanssa. Ismolle kuuluu kiitos myös esitteeni hyvistä valokuvista.

Kiitokset eri alojen asiantuntijoille, että tulitte kotiini sunnuntai- tai torstai-iltaisin ja osallistuitte Instagram-live Huolivartteihin. Keskustelimme lapsiperheiden sosiaalityöstä, luonnosta ja ilmastopolitiikasta, ikäihmisten palveluista, peruskoulusta ja toisesta asteesta, nuorten huolista ja kulttuurista. Kiitos Tarja K, joka opetit minulle ensimmäisellä kerralla, miten instalivejä ylipäätään tehdään. Lämmin kiitos Tarja, Ilkka, Jyri, Antti, Ville ja Pilvi.

Kiitos koko kampanjatiimille ideoinnista, tukiryhmäkokouksista, somenostoista ja tsemppaamisesta. Johannan kamppisporukka WhatsAppissa on saanut hymyn huulille monen monta kertaa.

Kiitos kaikille esitteen jakajille ympäri Tamperetta ja lähiseutua. Olen kiitollinen teille. Kiitos myös Tarja J:lle, Raisa-Tiinalle ja Hanna-Marialle, jotka jaksoitte keittää kahvia ja siinä sivussa jaoitte minun ja muiden ehdokkaiden esitteitä vaalimökillä. Kiitos myös Martinille vaalivideosta. Kiitos työkavereille tsemppaavista tuen osoituksista. Niilläkin on iso merkitys jaksamisessa.

Vaaleissa ilmoittaminen ja markkinointi eri kanavissa on kallista. Olen tehnyt lukuisat vaalit, mutta tällä kertaa rahaa virtasi kampanjaani aivan eri tavoin kuin muissa vaaleissa. Budjettini tarkentuu 11 500-12 000 euroon, ja siitä iso osa on tullut yksityisiltä ihmisiltä ja sdp-taustaisilta yhdistyksiltä. Yksityisten ihmisten lahjoituksia kampanjani sai 1250 euroa, mikä on käsittämättömän iso summa ja olen jokaisesta eurosta onnellinen.

Lämmin kiitos jälleen kerran rahallisesta tuesta myös omalle yhdistykselleni Rantaperkiön työväenyhdistykselle. Kiitos, että jaksatte luottaa minuun vaali toisensa jälkeen. Sydämellinen kiitos tuesta lisäksi Tampereen työväenyhdistys, Demarinaiset, Pirkanmaan parhaaksi ja Tampereen automiehet.

Kiitos Pirkanmaan piirin muille demariehdokkaille hienosta kampanjamatkasta, hyvistä keskusteluista ja tsemppaavista viesteistä. Kiitos Harrille, Leeville ja Rikulle arjen työpanoksestanne. Kiitos SDP Tampereen kunnallisjärjestölle hienosta vaalilehdestä, jossa esiteltiin kaikki tamperelaiset ehdokkaat.

Kaikkein tärkein tuki vaaleissa on kuitenkin perheen tuki. Kiitos äidille, isälle, siskolle, veljelle ja pojilleni Aapolle, Eliakselle ja Akselille. Sydämellinen kiitos puolisolleni Juha-Pekalle, joka on taittanut kaikki mainokseni keittiön ruokapöydän ääressä ja käyttänyt lukemattoman määrän iltatuntejaan auttaakseen minun vaalityössäni ja kuljettanut minua milloin Toijalan torille, milloin Nokialle ja minne ikinä olen tarvinnut kuljettajaa. Rakastan sinua. Olet minulle todella tärkeä tuki ja turva.

Sydämellinen ja nöyrä kiitokseni teille kaikille äänestäjilleni, jotka olette antaneet ennakkoon tai annatte huomenna sen ainoan äänenne ja luottamuksen osoituksenne minulle. Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kiitos, että saan puolustaa hyvinvointia kanssanne.

Ystävyydellä ja kiitoksella,

Johanna

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiitos, eduskuntavaalit 2023, vaalit, kampanja

Vanhemmat kirjoitukset »