Kolumni: Porvarihallituksen leikkaukset heikentävät Tredun toimintaa 2,4 miljoonalla

Keskiviikko 30.10.2024 - Johanna Loukaskorpi

Petteri Orpon (kok) hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen rahoitusta ensi vuodelle 130 miljoonaa euroa. Leikkausta ovat arvostelleet mm. opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Sivistysalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala Sivista. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa, että hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistason noston kanssa. Leikkauksilla on merkittävä vaikutus opetuksen laatuun ja määrään. OAJ:n mukaan jopa 1600 opettajaa menettää työpaikkansa leikkausten takia.

Ammatilliset oppilaitokset ympäri Suomea ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista: ammatillisia opettajia lomautetaan ja irtisanotaan, koulutusaloja lakkautetaan ja lähiopetusta vähennetään, vaikka opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Ennen vaaleja kokoomus vakuutti, että koulutuksesta ei leikata ja perussuomalaiset lupasi jopa ammatillisen koulutuksen kunnianpalautuksen. Hallituksessa molemmat puolueet päätyivät ammatillisen koulutuksen jättileikkauksiin.   

Tein Tampereen kaupunginvaltuustossa apulaispormestari Jouni Markkaselle (kok) valtuustokyselyn, jossa kysyin, että miten hallituksen leikkaukset näkyvät Tredussa. Markkanen kertoi 21.10. kyselytunnilla, että Tredun sopeutustarve hallituksen leikkausten takia on 2,4 miljoonaa euroa. Miljoonaleikkaukset tarkoittavat Tredussa, että määräaikaisia työntekijöitä vähennetään. Henkilöstökustannusten sopeutus koskee opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä. Lisäksi yhdistellään opiskelijaryhmiä, jolloin ryhmäkoko nousee. Myös tilojen käyttöä tarkastellaan kriittisesti, mikä tarkoittaa käytännössä toimipisteiden vähentämistä Pirkanmaalla. 

Vaikka leikkauksia kohdennettaisiin ympäri Suomea muuhun toimintaan kuin oppivelvollisten opetukseen ja ohjaukseen, niin niillä on merkittävää vaikutusta ammatillisen koulutuksen vetovoimaan ja ammatillisen koulutuksen opettajien työllisyyteen. Ennen kaikkea leikkaukset heikentävät uudelleenkouluttautumista. Se jos mikä on tyhmää politiikkaa tilanteessa, jossa osalla aloista työttömyys lisääntyy ja toisaalla taas on iso osaajapula.

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 30.10.2024 

Hyvinvointi tarvitsee oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen (osa 2)

Tiistai 26.2.2019 klo 11.53 - Johanna Loukaskorpi

Suomalaisten koulutustaso on laskussa ja 16,4 prosentilla 25-34-vuotiasta ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Valtionvarainministeriön tuoreessa puheenvuorossa todetaan, että pelkän perusasteen varassa olevat nuoret ovat selvästi heikommassa työmarkkina-asemassa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että perusasteen työpaikat ovat vähentyneet miljoonasta noin 200 000. Pelkän peruskoulun varaan jääneitä nuoria uhkaakin pahimmillaan työttömyys ja syrjäytyminen.

Oppivelvollisuus tulisi ulottaa toiselle asteelle, ja siitä tulisi tehdä maksutonta, jolloin kukaan ei jätä opintojaan kesken ainakaan taloudellisista syistä. Oppivelvollisuuden laajentaminen maksaa, mutta se tuo yhteiskunnalle säästöjä toisesta suunnasta, kun nuoret työllistyvät tai eivät keskeytä opintojaan. SDP näkee, että tarvitaan tulevaisuudessa maksuton 12-vuotinen peruskoulutus, joka sisältää peruskoulun ja toisen asteen lukio- tai ammatillisen koulutuksen opinnot.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste on signaali yhteiskunnalta, että jokainen nuori on tärkeä ja jokaisen nuoren koulutukseen halutaan panostaa. Kenenkään nuoren ei pitäisi joutua miettimään sitä, miten rahoittaa lukio- tai ammatilliset opintonsa. Maksuttomuudessa on kyse yhteiskunnan vastuusta huolehtia nuoristaan.

Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta keräsi nopeasti 50 000 allekirjoitusta, joista monet nuorilta itseltään. Kansalaisaloitteessa perusteltiin maksutonta toista astetta opiskelijoiden yhdenvertaisilla oikeuksilla. Lukiolaisen äitinä tiedän, kuinka kallista lukio-opiskelu on ja erityisesti vähävaraisissa perheissä kipuillaan opiskelujen korkeiden kustannusten kanssa. Nuoret ovatkin nyky-Suomessa kovin eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen ja näinhän sen ei pitäisi olla. Nuorisobarometrin mukaan neljännes toisen asteen keskeyttäneistä kertoi keskeytyksen syyksi rahapulan. Meillä on varaa tasa-arvoiseen toisen asteen koulutukseen, joka rahoitetaan veroilla.

Tehdään peruskoulun jälkeisestä opiskelusta mahdollista kaikille nuorille. Se on nuorten oikeus, mutta ennen kaikkea meidän aikuisten velvollisuus.

Jos olet tänään Helsingissä, käy osoittamassa mieltäsi klo 12 maksuttoman toisen asteen puolesta.

Tämä kirjoitusarja on osa eduskuntavaalikampanjaani ja teemaa Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Aiemmat osat on julkaistu sekä Facebookin poliitikkosivuilla että kotisivuilla kirjoituksissa.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019