Kolumni: Nuorten maailmat eriytyvät koulussa ja vapaa-ajallaKeskiviikko 19.2.2025 - Johanna Loukaskorpi Tutustuin viime viikolla Helsingin yliopistossa juuri julkaistuun Riikka Oittisen kasvatustieteelliseen väitöskirjaan, joka käsittelee nuorten eriytyviä arkitodellisuuksia asumisessa, koulussa ja vapaa-ajalla. Oittisen väitöskirjaan pitäisi jokaisen kuntavaaleissa ehdolla olevan tutustua. Koulussa työskentelevänä väitöksessä esitetyt huomiot ovat tuttuja omasta arkitodellisuudestani. Maailma ja Tampere näyttäytyvät Hervannasta ja hervantalaisten nuorten silmin katsottuna kovin erilaiselta kuin valtuustosalista. Oittinen tutkii väitöskirjassaan samaa yläkoulua käyvien, erilaisista yhteiskuntaluokista tulevien nuorten arjen eriytymistä, leimautumista ja eriarvoisuutta. Tutkimus osoittaa, että erilaisista arjen todellisuuksista tulevien nuorten eriarvoisuuden ehkäisemiseksi ei riitä, että erilaisista taustoista tulevat nuoret tuodaan samaan yläkouluun. Näin ehkäistään koulujen välistä tilastollista eriytymistä, mutta ei puututa koulujen sisällä nuorten arjessa tapahtuvaan eriytymiseen ja leimautumiseen. Oittinen huomauttaa, että jos halutaan ehkäistä nuorten eriytymistä yläkoulun sisällä, kuntien koulutuspoliittisessa päätöksenteossa tulisi kiinnittää huomiota alakoulujen oppilaaksiottoon ja pohtia erilaisia ratkaisuja alakoulujen välisen eriytymisen ehkäisemiseksi. Lisäksi mikäli tavoitteena on sellainen peruskoulu, jossa erilaisista taustoista tulevat lapset ja nuoret kohtaavat toisiaan, olisi tarkasteltava painotus- ja yleisluokkien välistä eriytymistä. Nuorten maailmassa myös vapaa-aika eriytyy. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset tytöt, yksinhuoltajaperheiden lapset ja matalan sosioekonomisen aseman asuinalueilla elävät jäävät muita useammin ohjattujen harrastusten ulkopuolelle. Suunniteltaessa harrastustoimintaa vahvemmin olisi huomioitava lasten ja nuorten erilaiset lähtökohdat harrastamiseen. Koulun ja koulussa työskentelevien on yksinään vaikeaa puuttua nuorten elämien eriytymiseen tai eriarvoisuuteen yhteiskunnassa. Tampereella koulutuspoliittisena lähtökohtana on ollut vahva lähikouluperiaate. Lähikouluperiaate tarvitsee tuekseen vahvan alueellisen resurssoinnin. Tarveperusteinen rahoitus on tutkimusten mukaan yksi merkittävimpiä tapoja tukea haasteellisilla alueilla sijaitsevia kouluja. Tuen uudistuksen rahoituksessa lasten ja nuorten eriytyvät todellisuudet ja tarpeet tulisi myös huomioida. Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 19.2.2025
|
2 kommenttia . Avainsanat: eriytyminen, eriarvoistuminen, peruskoulut, peruskoulu, alueellinen resurssointi, tarveharkintainen rahoitus, vapaa-aika, harrastukset, nuoret, leimautuminen |
VASTINE: Tampere pyrkii monipuolistamaan lähiöitäKeskiviikko 11.11.2020 - Johanna Loukaskorpi Olen samaa mieltä kansanedustaja Veikko Vallinin (ps) (AL 9.11.) kanssa, että asuinalueiden eriytyminen on pysäytettävä. Tosin ratkaisumme eroavat kuin yö ja päivä. Vallin pyrkii Trumpilta matkitulla retoriikalla luomaan pelkoa herättävän tulevaisuuskuvan, että maahanmuuttajien asuttamilla asuinalueilla kytisi megaongelma, jota on torjuttava kaikin keinoin. Lähiöissä asuu 1,3 miljoonaa suomalaista. Myös Tampereella moni asuu lähiöksi nimitetyllä asuinalueella esimerkiksi Tesomalla, Hervannassa tai Multisillassa. 1960- ja 1970-luvulla rakennetut lähiöt herättävät ajoittain negatiivisia mielikuvia ja sosialidemokraateilla on ollut huoli, että kaupunkien asuinalueet eriytyvät liikaa, mikäli aluekehittämiseen ei panosteta. Tasa-arvoinen kaupunkikehitys vaatii monia toimia, erityisesti asunto- ja koulutuspolitiikkaa. Tampereella on tietoisesti pyritty monipuolistamaan lähiöitä julkisia investointeja tekemällä ja kannustamalla yksityisiä toimijoita investoimaan niihin. Esimerkiksi Tesomalle on rakennettu moderni yhtenäiskoulu, kehitetty harrastus- ja liikuntaolosuhteita ja lisätty alueelle julkista taidetta. Uuden liikekeskuksen yhteyteen avattiin julkisen ja yksityisen yhteistyönä toimiva hyvinvointikeskus, jossa on terveys- ja sivistyspalveluita ja järjestön ylläpitämä yhteisökahvila. Tesoma onkin oiva esimerkki siitä, että kun aluetta kehitetään sitoutuneesti, alue alkaa kukoistaa. Peltolammi-Multisilta-alue on pormestariohjelmassa nimetty seuraavaksi lähiökehittämiskohteeksi. Se on mukana ympäristöministeriön koordinoimassa valtakunnallisessa lähiöohjelmassa, jossa aluetta kehitetään yhteisesti asukkaiden, aluetoimijoiden ja kaupungin kanssa. Vallin yrittää leimata kirjoituksessa lähiöiden koulut. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen eriarvoistumisen ehkäisyssä on huolehdittava riittävistä oppimisen resursseista ja peruskorjattava ne viihtyisiksi kasvatus- ja oppimiskeskuksiksi, joissa on tarjolla maksuttomia harrastuksia ja nuorisopalvelua. Tällä valtuustokaudella on lisätty alueellista resurssointia kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammalla alueella. Rahoituksen jakoon vaikuttavat oppilaaksiottoaluekohtaiset tekijät: huoltajien koulutustaso, työttömyys, oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus ja tehostetun tuen oppilaiden osuus. Ratkaisuja tasa-arvoisempaan aluekehitykseen löytyy, mutta perussuomalaisten retoriikkaan nämä keinot eivät sovi, sillä niiden edistäminen vaatisi sitoutumista yhteiseen kehittämiseen – pelottelulla ja leimaamisella on helpompi kalastella ääniä. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastine, Veikko Vallin, lähiöt, lähiöpolitiikka, aluekehittäminen, koulut, Hervanta, Tesoma, eriytyminen |
Mielipidekirjoitus AL: Koulujen eriytyminen pitää pysäyttääKeskiviikko 2.3.2011 - Johanna Loukaskorpi Koulutusjärjestelmämme on perustunut siihen, että jokainen lapsi on saanut sosioekonomisesta tai etnisestä taustasta ja perheen tilanteesta riippumatta samaa tasa-arvoista opetusta. Tasapuolisuus on taannut loistavat Pisa-tulokset yhdessä ansiokkaan opettajankoulutuksen ja motivoituneiden opettajien kanssa. Tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme suurin uhka on kuitenkin lisääntynyt jako eliitin ja köyhien kouluihin – eriytyminen maahanmuuttajien ja suomalaisten kouluihin. Mielipidekirjoitus on julkaistu lyhennettynä AL:ssä 2.3.2011
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiökoulu, maahanmuuttaja, koulujen eriytyminen, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä |