Apon elämää: Painavaa asiaa valtuustosta vuodelta 2017 (osa 2 kesä- joulukuu 2017)

Torstai 4.1.2018 klo 12.44 - Johanna Loukaskorpi

Kesäkuun 12. päivän valtuustossa minut valittiin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestariksi. 

Kyseisen kesäkuun ensimmäisen kokouksen jälkeen on valtuusto kokoontunut kahdeksan kertaa. Valtuustossa on käsitelty kesän ja syksyn aikana lukuisia tärkeitä asioita. Palaan tässä tekstissä joihinkin omaa palvelualuettani koskeviin asioihin. Kesäkuun molemmissa kokouksissa käsiteltiin lähinnä luottamushenkilövalintoja, mutta 19.6. käsittelyssä oli myös pormestariohjelma, jonka palveluosion palvelulupauksia yritän viedä lautakuntieni kanssa yhdessä käytäntöön tulevien vuosien aikana.

Pormestariohjelmassa keskeisiä hyvinvointipalvelujen tavoitteita ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kohdentaminen erityisesti nuorille ja lapsiperheille, vanhemmuuden tukeminen, köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Opetuksen puolella tavoitteina ovat suurempien ryhmäkokojen pienentäminen ja vahvempi resurssointi alueille, jotka toimivat haastavimmissa toimintaympäristöissä, jolloin kaikille lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen. Pormestariohjemassa on myös sovittu subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisestä ja siitä että, matalan kynnyksen kulttuurin toteuttaminen tehdään mahdolliseksi kaikille ja että se olisi kaikkien saavutettavissa tulotasosta riippumatta.

Pormestariohjelman palvelulupaukset ja valtuustoryhmien yhdessä sovitut linjaukset joutuvat kovaan testiin tänä keväänä, kun taloutta aletaan tasapainottaa. Hyvinvointipalveluiden kokonaisuus (sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistys- ja kulttuuripalvelut) ovat kaupungin taloudessa pitkälle yli miljardin euron kokonaisuus, joten leikkurilta ei tulla palveluiden puolellakaan välttymään. Olennaista mielestäni olisi, että kaikkein heikompiosaisten palveluista ei säästettäisi ja että ymmärrettäisiin palveluiden, kuten esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vaikuttavuus, kun säästöpäätöksiä yhdessä haetaan. Minkäänlaista juustohöyläleikkuria en kannata, mutta selvää on, että tässä taloustilanteessa ei vaikeiltakaan päätöksiltä voi välttyä. Olen silti vielä odottavalla kannalla, mutta valmistaudun jo puolustamaan vahvasti tärkeinä pitämiäni palveluita. Kaupungin päätehtävä on hyvinvointipalveluiden tuottaminen kuntalaisille yhdessä yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa.   

Kesäkuun 19. päivän valtuustossa valtuutetut keskustelivat myös pitkään sisäilmaongelmista. Valtuustolla on yhteinen tahtotila siitä, että sisäilmaongelmiin puututaan tällä valtuustokaudella tiukasti. Puolen vuoden apulaispormestarikokemuksella olen tullut kyynisemmäksi. Tämä tavoite karkaa koko ajan kauemmas. Sisäilmakohteita tippuu nyt käsiin kaiken aikaa. Meillä on esimerkiksi 49 koulua, joista 29 on sisäilmastotyöryhmä. Koulukantamme on vanhaa, eikä kouluja ole juurikaan remontoitu 80- ja 90-luvuilla. Lisäksi kaupungin investointikatto vaikeuttaa päiväkoti- ja koulukiinteistöjen korjamista. Usein esimerkiksi kokonaan uusi päiväkoti tulisi korjaamista vain muutaman miljoonan kalliimmaksi, mutta investointikaton takia päädytään korjaamaan vanhaa rakennusta. Näin kävi esimerkiksi Linnainmaan päiväkodin kohdalla.

Lisäksi ilmastoinnin pitäminen kiinteistöissä päällä ympärivuorokautisesti kaikissa kohteissa (koulut, päiväkodit) tarkoittaa 7-10 miljoonan euron lisäkustannuksia energiankulutuksessa ja laitevaatimuksissa vuositasolla. Kiinteistö- ja asuntolautakunnassa suunnitellaankin parhaillaan jonkinlaista sisäilmapilottia, jossa koeluontoisesti valitaan tietyt kohteet, joissa ilmastointia tehostetaan ja tämän pilotin jälkeen tehdään jatkosuunnitelmia asiassa. Olen pyytänyt myös, että valtuustoa informoidaan kaupungin sisäilmaongelmista ja on sovittu, että kaupungin sisäilmatyön tilannekatsaus esitetään valtuustolle 21.5.2018.

Lokakuun 2. päivänä valtuusto teki merkittävän palvelualuettani koskevan päätöksen. Valtuusto hyväksyi Hatanpään sairaalan siirtämisen osaksi Taysin ja sairaanhoitopiirin toimintaa. Yhdistymistä valmisteltiin pitkään ja sen taustalla oli tammikuussa voimaan tullut terveydenhuoltolain muutos, jonka vuoksi leikkaussaliolosuhteita ja anestesiaa edellyttävä leikkaustoiminta pitää 1.1.2018 mennessä koota sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys.

Hatanpään sairaalasta tuli valtuuston päätöksen myötä 1.1.2018 yksi Taysin kahdeksasta toimialueesta Tays Hatanpää. Yhdistyminen on sujunut ilman suurempia ongelmia ja sairaalan toiminta on vuoden alun muutoksesta huolimatta jatkunut normaalisti. Toki vuodenvaihteessa moni toimintatapa sairaalan sisällä on muuttunut. Keskeisin muutos liittyy potilastietojärjestelmiin: vuoden 2018 alusta lähtien Tampereen kaupunki ja Hatanpään sairaala ovat eri potilastietojärjestelmissä.

Hyvä kulttuuriasia saatiin lokakuussa käsiteltyä, kun valtuusto hyväksyi Jukka Gustafssonin valtuustoaloitteen Onkiniemestä. Onkiniemen tehdastilat jatkavat nyt väliaikaisessa kulttuurikäytössä. Tehdasalueesta on tarkoitus muodostaa tulevaisuudessa asumista, yrittämistä ja kulttuuria yhdistävä kokonaisuus.

Marraskuussa valtuusto hyväksyi vuoden 2018 talousarvion. Hyvinvoinnin palvelualueen talousarvio perustui strategialuonnokseen ja pormestariohjelmaan. Painopisteinä talousarviossa on muun muassa alueellisten hyvinvointierojen kaventaminen, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että perusopetuksen ryhmäkokojen alentamiseen suunnattu raha kohdistetaan sivistys- ja kulttuurilautakunnan toiveiden mukaan erityisesti haasteellisten alueiden kouluihin ja yleisesti peruskoulun isojen ryhmien pienentämiseen sekä laadun parantamiseksi. Tänä vuonna kasvatus- ja opetuspalveluissa valmistellaan mallia perusopetuksen joustavasta resurssoinnista, jolla pyritään lisäämään koulutuksen alueellista yhdenvertaisuutta. Tarkemmin olen kirjoittanut talousarviosta kotisivuille. Tekstin löydät täältä. 

Valtuustokyselyitä minulle on tehty näissä valtuuston kokouksissa neljä. Elokuussa valtuutetut Aila Dündar-Järvinen ja Anneli Kivistö (sd) kysyivät Tampereen kaupungin mielenterveyspalveluista ja joulukuussa valtuutettu Sinikka Torkkola (vas) kysyi kaupungin asukkaiden yhdenvertaisista mahdollisuuksista saada tietoa liikuntaryhmien toiminnasta ja vainajien nimien lisäämistä Kalevankankaan hautausmaan punaisten muistomerkkiin. Joulukuussa valtuutettu Maija Kajan (vihr.) teki myös valtuustokyselyn paperittomien henkilöiden terveydenhoidon palveluiden järjestämisestä, mutta sitä ei ehditty käsitellä joulukuun kyselytunnilla, joten sen käsittely siirtyi seuraavaa kokoukseen. Vastaukseni kyselyihin löytyvät täältä.  

Valtuustoaloitteita en ole itse tällä kaudella tehnyt. Apulaispormestari ohjaa asioiden valmistelua, joten en näe tarpeelliseksi tehdä tällä hetkellä valtuustoaloitteita. Pystyn vaikuttamaan tärkeisiin asioihin suoraan valmistelun ja virkamiesyhteydenottojen kautta. Viime kaudella valtuutettu Ulla-Leena Alpin kanssa tekemämme valtuustoaloite nuorisovaltuuston kokouspalkkioista ja niiden nostamisesta kuitenkin hyväksyttiin elokuun valtuustossa ja nuorisovaltuutettujen kokouspalkkioita korotettiin. Nuorisovaltuuston edustajille maksetaan tällä valtuustokaudella 40 euron suuruinen kokouspalkkio osallistumisesta valtuuston kokoukseen.

Toinenkin viime kaudella tekemäni valtuustoaloite sai hyvän vastaanoton. Valtuustoaloitteeni valtakunnallisen lasten- ja nuortenkirjatittelin hankkimiseksi Tampereen kaupungille on otettu valmisteluun ja sitä tarkastellaan suhteessa laajempaa kulttuuripolitiikkaan Tampereella. Asia pyritään huomioimaan osana Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026 -hakuprosessia. Tulen pitämään lastenkirjallisuuden ja lastenkulttuurin puolta jatkossakin vahvasti.

Olin ajatellut kirjoittaa ja koota kesän ja syksyn tärkeistä asioista ja tapahtumista yhden tekstin, mutta hyvin nopeasti huomasin, että pelkästään valtuustoasioiden käsittely vei niin paljon rivejä, että Painavaa asiaa näyttää muodostuvan jatkokertomukseksi. Kolmas osa Painavaa asiaa julkaistaan ensi viikon alussa. Siinä käsittelen lautakuntieni asioita kesältä ja syksyltä. Lupasin kuitenkin paljastaa tässä tekstissä, miksi otsikoksi muodostui painavaa asiaa. Tietenkin hyvinvointipalvelut ovat aina sitä kunnan painavinta ydintoimintaa, mutta ehkä otsikolla on hieman kevyempi peruste. Huomaan puolen vuoden apokokemuksen jälkeen painavani enemmän kuin koskaan aiemmin (jos ei lasketa raskausaikoja). Jatkuva kokouksissa istuminen, pitkät 12-tuntisiksi venyvät työpäivät, liian vähäinen liikunta ja jatkuvat edustusillalliset näkyy vaa’assa.

Uuden vuoden lupauksena olenkin päättänyt olla hieman armollisempi itselleni eli ottaa taas aikaa liikkumiselle. Oikeastaanhan se kuuluu jo työn kuvaan, että liikunnasta vastaava apo myös itse liikkuu enemmän. Ajattelin myös vähentää herkkuja ja kokouspullia. Vuoden päästä nähdään, onnistuinko tavoitteissani vai jäivätkö ne vain poliittisiksi puheiksi.  Nyt pitää mennä: aktiivisuusrannekkeeni piippasi ”It’s time to move!”

Liikkumisen iloa uuteen vuoteen 2018! 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: apulaispormestari, tampere, kaupunginvaltuusto, kesä 2017, syksy 2017