Kolumni: Lukemisen ilosanomaa ei edistetä leikkaamalla

Keskiviikko 20.9.2023 - Johanna Loukaskorpi

Syyskuun 8. päivänä vietettiin kansainvälistä YK:n lukutaitopäivää. Päivän teema oli muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lukutaito on ihmisoikeus ja avain parempaan hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Apulaispormestarina edistin lukevaa Tamperetta ja sain sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelmaan lukemisen yhdeksi painopisteeksi. Peruskoulujemme lukuvuosisuunnitelmassa seurataan lukemisen edistämistä, monilukutaitoa ja lukemiseen innostamista lukukulttuurin portaiden avulla.

Kirjastoissamme tehdään lukemisen edistämiseksi monia toimia. Kirjastojen lukutaitotyö on demokratian ydintä, sillä lukutaito mahdollistaa aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan. Petteri Orpon hallitus nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Hallitus verottaakin entistä voimakkaammin lukemista ja oppimista. On järjen köyhyyttä leikata kirja-alan kannattavuutta samaan aikaan, kun lukutaitotyö vaatisi koko kansakunnalta yhä enemmän panostusta. Veronkorotus on erikoinen toimi, sillä  EU on mahdollistanut kirjojen arvonlisäveron laskemisen nollaan. EU:ssa nähdään lukemisen merkitys osaamiselle, sivistykselle ja demokratialle.

Lähikirjastot ovat kuntalaisille tärkeitä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ensi vuoden talousarvioesityksessä mahdollistetaan Kuusela-keskukseen varausten noutopiste ja kirjastoautopysäkki, jotka korvaavat remontin takia suljetun Härmälän kirjaston palvelut. Vuosia suunnitteilla olleelle Vuoreksen kirjastolle ei taaskaan löytynyt rahaa. Tein lautakunnassa toivomusponnen, että talousarvion jatkovalmistelussa etsitään rahoitus Vuoreksen kirjastolle. Se sai lautakunnassa yksimielisen kannatuksen.

Luen parhaillani kirjaa, joka on kahden viikon vippilaina Pälkäneen kirjastosta. Piki-verkkokirjasto ja seutulainajärjestelmä on pelastanut minut ja monet muut lukevat pirkanmaalaiset mahdollisuudesta lukea uusimpia opuksia. Kahden euron maksu siitä, että kirja tulee oman kunnan kirjastoon toiselta puolelta Pirkanmaata on pieni hinta sille, että saa haluamansa teoksen nopeasti luettavaksi. 

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 20.9.2023. 

VASTINE AL: Osa maamme päättäjistä puhuu kirjojen ja lukemisen puolesta

Tiistai 10.2.2015 - Johanna Loukaskorpi

Arto J. Heinämäki kirjoitti Aamulehden  mielipidekirjoituksessaan (AL 4.2.), etteivät päättäjät puhu kirjojen puolesta. Haluan oikaista tätä väitettä. Osa päättäjistä puhuu kirjojen ja lukemisen puolesta. Esimerkiksi itse olen kirjoittanut lukemisesta, lukemattomuudesta, kirjastoista ja kirjallisuudenopetuksesta useita mielipidekirjoituksia, kolumneja ja pitänyt niihin liittyviä puheita eri tapahtumissa.  Yhtenäiskoulun opettajana olen selvillä lasten ja nuorten lukutottumuksista ja mielikirjoista.

Heinämäki muistuttaa, että kirjan arvonlisävero on Suomessa korkeampi kuin muissa EU-maissa. Verotuksella on varmasti vaikutusta kirjan heikentyneeseen asemaan. Ensi vaalikaudella perinteisen kirjan ja E-kirjan arvonlisäveroa tulisi pudottaa eurooppalaiselle tasolla.  Kirjan alv:n suuruus ei kuitenkaan ole ainoa syy lukuinnon laimenemiseen.  Kirjoja saa kirjastoista, ja niiden merkitystä pidän tärkeämpänä kuin kirjojen alv:n pudottamista.  Tampereella ja monissa naapurikunnissa on viime vuosina supistettu kirjastoverkkoa, mikä on huolestuttava ilmiö ja väärä säästökohde. Matalan kynnyksen lähikirjastot ovat asukkaille tärkeitä. Kirjaston vaivaton saavutettavuus on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys.

On hyväksyttävä, että lukutottumukset ovat muuttuneet. Kirja kilpailee ajastamme netin, sosiaalisen median ja viihteen kanssa. Syvällistä ja analyyttista lukutaitoa tarvitaan myös pelien ja somen maailmassa. Päiväkotien ja koulujen merkitys kirjallisuuteen tutustuttajina ja kirjan ystäväksi kasvattajina on entistä suurempi. Lukutaitoa ei voi opettaa vain alakoulun ensi luokilla, vaan se on koko pitkän koulupolun sivistystehtävä. Erilaiset somessa toteutetut hauskat kampanjat ja –haasteet nostavat kirjan ja kirjallisuuden näkyvyyttä ja kiinnostusta lukemiseen.

Presidentti Niinistö ja rouva Jenni Haukio ovat Kirjan vuoden 2015 suojelijoita. Kirjan vuosi on suomalaisen kirja-alan yhteinen hanke, joka muistuttaa eri tempausten kautta lukemisen merkityksestä elämysten lähteenä. Presidenttipari on haastanut  suomalaiset antamaan lapsille lukuaikaa ja kannustamaan kirjojen ääreen. Presidentin ja hänen puolisonsa askelia on hyvä seurata. 

Hyvä lukutaito on nykyään välttämättömyys, sillä heikot lukijat ovat vaarassa syrjäytyä opiskelu- tai työelämästä. On hyvä silti muistaa, ettei kirjallisuuden lukeminen tee kenestäkään sen parempaa ihmistä kuin musiikin tai urheilun harrastaminen. Monipuolinen liikunta-, kulttuuri- ja taidekasvatus tukee parhaiten lasten ja nuorten kehitystä. Taiteen, kuten draaman, kirjallisuuden tai sirkuksen kautta oppiminen, lisää  ymmärrystä omaan itseen ja toisiin sekä kasvattaa terveyttä, itsetuntoa ja luovuutta. 

Kirjoitus on julkaistu AL:n Lukijalta-palstalla 10.2.2015