Mielipidekirjoitus: Lähisuhde- ja kiusaamisväkivalta vaativat toimenpiteitä

Maanantai 20.3.2023 - Johanna Loukaskorpi

Lähes joka toinen 15 vuotta täyttäneistä tytöistä ja naisista kokee elämänsä aikana jonkinlaista fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Kaikki väkivallan teot eivät tule viranomaisten tietoon, vaan lähisuhde- ja perheväkivalta on piiloteltua. Tekijä on usein puoliso, ex-puoliso tai muu läheinen perheenjäsen esimerkiksi ikääntyneen kohdalla aikuinen lapsi. Lähisuhdeväkivalta on vahvasti sukupuolittunutta väkivaltaa ja vallankäyttöä, ja se on meidän suomalaisten suurimpia häpeäpilkkuja.

Euroopan ihmisoikeussopimus, Istanbulin sopimus ja Lapsen oikeuksien sopimus velvoittavat estämään ennalta väkivaltaa ja suojelemaan siltä. Istanbulin sopimus eli naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi tehty EU-sopimus määrittää, että valtiolla tulee olla yksi turvakotipaikka 10 000 asukasta kohden. Kaikki Pirkanmaan hyvinvointialueen turvakodit sijaitsevat Tampereella. Pirkanmaan turvakotipaikkamäärät tulisikin saada vastaamaan alueen asukasmäärää ja maantieteellistä laajuutta. Turvakotien lisäksi tarvitaan väkivaltaa ennaltaehkäiseviä palveluita. Pirkanmaalla toimii mm. perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto.

Lähisuhdeväkivallan lisäksi on puututtava tiukasti koulussa koettuun kiusaamisväkivaltaan. Suomalaislapsista jopa 10—15 % joutuu säännöllisen ja vakavan koulukiusaamisen uhriksi. Peruskouluikäinen on haavoittuvainen, ja väkivallalle altistumisella on isoja vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykselle ja oppimiseen. Väkivalta lisää koulupoissaoloja ja altistaa sosiaaliselle syrjäytymiselle. Koulutuksen järjestäjillä ja kouluilla on velvollisuus turvata lapsille ja nuorille turvallinen oppimisympäristö.

Väkivallan teko tai sen uhka aiheuttavat uhrille pelkoa, epätoivoa ja häpeää. Usein häpeä saa uhrin vaikenemaan. Väkivaltaan pitää aina puuttua, ja siitä pitää puhua avoimesti. Olennaista on, että viranomaiset joka tasolla tunnistavat lähisuhde- ja kiusaamisväkivallan uhrit ja ohjaavat heidät avun piiriin. Varhaista puuttumista pidetään yhtenä tärkeimpänä keinona kiusaamisen ja väkivallan estämisessä. Esimerkiksi aikuisten määrän lisääminen kouluissa ehkäisee osaltaan kiusaamista.

Väkivallan uhreille, tekijöille sekä väkivallalle altistuville lapsille tulee tarjota tehokkaita hoito- ja palvelukokonaisuuksia. Suunnitelmallinen työtapa joka hallinnon tasolla edellyttää koordinointia ja moniammatillista ja systemaattista yhteistyötä. Tällä hetkellä valitettavasti iso osa väkivallan vastaisesta työstä on järjestöjen vastuulla tai hankeluontoista. Järjestöjen työn turvaamisen lisäksi väkivallan vastaisen työn tulee olla osa julkista sektoria kunnissa ja hyvinvointialueilla. 

Kirjoitus on lähetetty Aamulehden Lukijalta-palstalle 20.3.2023 ja julkaistiin Aamulehdessä 26.3.2023. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähisuhdeväkivalta, perheväkivalta, kiusaamisväkivalta, väkivallan ehkäisy, turvakodit