Kolumni: Rälssiksi leimatutKeskiviikko 28.10.2026 - Johanna Loukaskorpi Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina viljelty sanaa rälssi. Oikeiston edustajat ovat viitanneet sanalla kolmannen sektorin järjestöihin. Rälssi-sanaa on käyttänyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kyseenalaistaessaan järjestötyön hyödyllisyyden. Alun perin rälssillä tarkoitettiin Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla syntynyttä luokkaa, jonka keskeisin etu oli verovapaus. Oikeiston retoriikassa rälssi on käännetty ympäri, sillä Rydman ja hänen laillaan ajattelevat, kutsuvat rälssiksi julkisia avustuksia saavia toimijoita. Järjestörälssi-sanalla halvennetaan järjestöissä tehtyä työtä ja luodaan mielikuva suurta palkkaa nauttivista järjestötyöntekijöistä. Tällainen vääränlaisten mielikuvien luominen on tyypillistä oikeistopopulisteille. Järjestöjen merkityksellisen työn leimaaminen negatiivisilla mielikuvilla syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua, mutta ennen kaikkea se hämärtää järjestöissä tehtävän työn todellista arvoa. Pirkanmaalla on vahva ja monipuolinen järjestökenttä, joka tuottaa kunnissa ja hyvinvointialueella laajasti ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita. Järjestöt tukevat matalalla kynnyksellä kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä toimivat työllisyysalueen kumppanina työllistäviä ja kuntouttavia palveluita tarjoten. Hallituksen järjestöleikkaukset vaarantavat tämän työn. Moni alueemme järjestö on joutunut leikkausten takia päättämään määräaikaisia työsopimuksia, irtisanomaan vakituisia työtekijöitä ja osa saattaa joutua laittamaan jopa lapun luukulle. Esimerkiksi Kumppanuustalo Artteli joutuu irtisanomaan STEA-rahoituksella työskentelevän henkilöstönsä, koska vuoden 2027 avustusleikkausten kohdentumisesta ja tulevasta rahoituksesta ei ole mitään tietoa. Järjestöt ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen ja julkiseen ryöpytykseen – rälssin leiman alle. Onneksi pormestari Nurmisen (sdp) vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy valtuustoryhmämme vaatimus, ettei järjestöavustuksia ainakaan Tampereella leikata. Sen sijaan järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Järjestöt tarjoavat ihmisille turvaa ja valoa, kun elämässä on vaikeaa ja omat voimat eivät riitä. Siksi järjestöjen valoa ei pidä himmentää halventavalla rälssipuheella eikä sammuttaa leikkauksilla. Johanna Loukaskorpi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampere Aluevaltuuston varapuheenjohtaja, Pirha Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2026 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: järjestöt, järjestötyö, Tampere, SDP, leikkaukset, ennaltaehkäisy, Artteli, hallitus, Wille Rydman, Ilmari Nurminen, Tamperelainen |
Hyvinvointi tarvitsee kansalaisjärjestöjä (osa 1)Maanantai 25.2.2019 - Johanna Loukaskorpi Näen erityisen merkittäväksi eduskuntavaalitavoitteeksi sosiaalisesti eheän, oikeudenmukaisen ja osallistuvan yhteiskunnan, jossa järjestöillä on tärkeä rooli. Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta tasoittavat eroja ihmisten välillä. Järjestöissä tehtävä merkittävä työ vähentää yhteiskunnan eriarvoistumista. SOSTEn hallituksen jäsenenä olen nähnyt aitiopaikalta, kuinka merkityksellistä työtä suomalaisissa kansalaisjärjestöissä mm. sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään. Järjestötyö pelastaa parhaimmillaan henkiä. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa painopiste tulisi olla yhä vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ihmisten välisten terveyserojen kaventamisessa. Voittoa tavoittelemattomien kansalaisjärjestöjen toiminnan parempi taloudellinen turvaaminen antaa näille järjestöille entistä enemmän mahdollisuuksia edesauttaa ihmisten hyvinvointia, edistää terveyttä sekä hyvää oloa. Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi kuntien tulisi tehdä nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä eri toimialojen järjestöjen kanssa. Kunnat eivät yksin selviä jatkuvasti laajentuvista tarpeista tuottaa asukkaille hyvinvointipalveluita, vaan ne tarvitsevat kumppanikseen voittoa tavoittelemattomia kansalaisjärjestöjä laajentamaan ja turvaamaan kunnallista palvelutarjontaa ja pitämään kustannukset mahdollisimman matalalla. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa, ja tämä näkyy helposti palveluista perittävissä kustannuksissa. Mitä paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet järjestöillä on toteuttaa toimintaansa, sitä tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia suomalaiset ja eri kunnissa asuvat asukkaat ovat. Monilla päätöksillä voidaan ihmisten välistä tasa-arvoisuutta lisätä. Esimerkiksi harrastamisen hinta on monille perheille liian korkea, on kyse sitten kulttuurista tai liikunnasta. Harrastamisen kustannusten pysyvä alentaminen antaisi yhä useammalle perheelle mahdollisuuden ohjata lapsensa ohjatun ja säännöllisen harrastamisen pariin. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa voidaan lisätä jo pelkästään kuntien ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Esimerkiksi kunnallisten harrastustilojen maksuttomuuden edistäminen on hyvä keino alentaa alle 15-vuotiaiden harrastusmaksuja. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämisessä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä myös keskeinen rooli. Esimerkiksi Veikkauksen voittovarojen jakoperusteiden muuttaminen ja valtionosuuksien uudenlainen painotus matalan kynnyksen harrastustoiminnan edustämiseksi olisi toinen keino tukea lasten ja nuorten harrastamista. Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla. Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisjärjestöt, vapaaehtoistyö, järjestö, eduskuntavaalit, sosiaali- ja terveysjärjestöt |

