Kolumni: Rälssiksi leimatutKeskiviikko 28.10.2026 - Johanna Loukaskorpi Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina viljelty sanaa rälssi. Oikeiston edustajat ovat viitanneet sanalla kolmannen sektorin järjestöihin. Rälssi-sanaa on käyttänyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kyseenalaistaessaan järjestötyön hyödyllisyyden. Alun perin rälssillä tarkoitettiin Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla syntynyttä luokkaa, jonka keskeisin etu oli verovapaus. Oikeiston retoriikassa rälssi on käännetty ympäri, sillä Rydman ja hänen laillaan ajattelevat, kutsuvat rälssiksi julkisia avustuksia saavia toimijoita. Järjestörälssi-sanalla halvennetaan järjestöissä tehtyä työtä ja luodaan mielikuva suurta palkkaa nauttivista järjestötyöntekijöistä. Tällainen vääränlaisten mielikuvien luominen on tyypillistä oikeistopopulisteille. Järjestöjen merkityksellisen työn leimaaminen negatiivisilla mielikuvilla syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua, mutta ennen kaikkea se hämärtää järjestöissä tehtävän työn todellista arvoa. Pirkanmaalla on vahva ja monipuolinen järjestökenttä, joka tuottaa kunnissa ja hyvinvointialueella laajasti ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita. Järjestöt tukevat matalalla kynnyksellä kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä toimivat työllisyysalueen kumppanina työllistäviä ja kuntouttavia palveluita tarjoten. Hallituksen järjestöleikkaukset vaarantavat tämän työn. Moni alueemme järjestö on joutunut leikkausten takia päättämään määräaikaisia työsopimuksia, irtisanomaan vakituisia työtekijöitä ja osa saattaa joutua laittamaan jopa lapun luukulle. Esimerkiksi Kumppanuustalo Artteli joutuu irtisanomaan STEA-rahoituksella työskentelevän henkilöstönsä, koska vuoden 2027 avustusleikkausten kohdentumisesta ja tulevasta rahoituksesta ei ole mitään tietoa. Järjestöt ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen ja julkiseen ryöpytykseen – rälssin leiman alle. Onneksi pormestari Nurmisen (sdp) vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy valtuustoryhmämme vaatimus, ettei järjestöavustuksia ainakaan Tampereella leikata. Sen sijaan järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Järjestöt tarjoavat ihmisille turvaa ja valoa, kun elämässä on vaikeaa ja omat voimat eivät riitä. Siksi järjestöjen valoa ei pidä himmentää halventavalla rälssipuheella eikä sammuttaa leikkauksilla. Johanna Loukaskorpi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampere Aluevaltuuston varapuheenjohtaja, Pirha Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2026 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: järjestöt, järjestötyö, Tampere, SDP, leikkaukset, ennaltaehkäisy, Artteli, hallitus, Wille Rydman, Ilmari Nurminen, Tamperelainen |
Kolumni: Politiikan pelisääntöihin kuuluu luottamusKeskiviikko 19.6.2024 - Johanna Loukaskorpi Luin äskettäin Joni Skiftesvikin novellikokoelman Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983). Teos palkittiin ilmestymisvuonna J.H Erkon palkinnolla ja sisältää 14 novellia. Novelli Valtuuskunta kertoo humoristisesti kansainvälisestä vesiensuojelukongressista, jossa Suomen valtuuskuntaa kiinnostaa enemmän ryyppääminen ja vieraat naiset kuin kokouksen asiasisältö. Novelli kuvaa aikaa, jolloin viina kuului vahvasti suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Historiastamme löytyy karuja kertomuksia siitä, miten ministeriöitäkin johdettiin alkoholin voimalla. Nykyään tällainen ei onneksi enää tule kuuloonkaan. Nykypäivän politiikassa on omat kiehuntansa. Ministeri Wille Rydman (ps) ja Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok) ovat viimeaikaisten uutiskohujen keskiössä. Poliittiset tehtävät rakentuvat luottamukselle. Ministerin on nautittava eduskunnan luottamusta ja apulaispormestarin kaupunginvaltuuston luottamusta. Rydmanille epäluottamusta esittävät oppositiopuolueet, jotka katsovat, ettei hänen toimintansa ole ollut ministerille sopivaa. Sasin kohdalla kokoomus on katsonut, että uutisoidut rikosepäilyt aiheuttavat mainehaittaa pormestarimallille ja apulaispormestarin luottamus tuleekin arvioida kaupunginvaltuustossa. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin eettiset toimintaperiaatteet ja myös luottamushenkilöt ovat valtuustossa sitoutuneet niihin. Eettisten periaatteiden mukaan kaupungin tehtävissä tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, käyttäytyä kunnioittavasti ja noudattaa hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteita. Pormestaria ja apulaispormestaria sitoo toimia myös vapaa-ajallaan kaupungin eettisten periaatteiden mukaan, sillä he edustavat kaupunkia ja instituutiota. Luottamushenkilön huoneentaulussa todetaan: ”Ymmärrän roolini kaupungin päättäjänä ja edustan Tampereen kaupunkia asiallisesti.” Novellissa krapulapäinen valtuuskunta päätyi esittämään Kiiminki-jokea suojelukohteeksi. Asiattomuudet päättyivät lopulta asialliseen päätökseen. Miten Rydmanille ja Sasille käy, jää arvioitavaksi? Luottamuksen voi menettää hetkessä. Sen rakentaminen vie aikaa, yhteistyökykyä ja uskoa yhteiseen hyvään. Hyvää juhannusta Tamperelaisen lukijoille! Luin äskettäin Joni Skiftesvikin novellikokoelman Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983). Teos palkittiin ilmestymisvuonna J.H Erkon palkinnolla ja sisältää 14 novellia. Novelli Valtuuskunta kertoo humoristisesti kansainvälisestä vesiensuojelukongressista, jossa Suomen valtuuskuntaa kiinnostaa enemmän ryyppääminen ja vieraat naiset kuin kokouksen asiasisältö. Novelli kuvaa aikaa, jolloin viina kuului vahvasti suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Historiastamme löytyy karuja kertomuksia siitä, miten ministeriöitäkin johdettiin alkoholin voimalla. Nykyään tällainen ei onneksi enää tule kuuloonkaan. Nykypäivän politiikassa on omat kiehuntansa. Ministeri Wille Rydman (ps) ja Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok) ovat viimeaikaisten uutiskohujen keskiössä. Poliittiset tehtävät rakentuvat luottamukselle. Ministerin on nautittava eduskunnan luottamusta ja apulaispormestarin kaupunginvaltuuston luottamusta. Rydmanille epäluottamusta esittävät oppositiopuolueet, jotka katsovat, ettei hänen toimintansa ole ollut ministerille sopivaa. Sasin kohdalla kokoomus on katsonut, että uutisoidut rikosepäilyt aiheuttavat mainehaittaa pormestarimallille ja apulaispormestarin luottamus tuleekin arvioida kaupunginvaltuustossa. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin eettiset toimintaperiaatteet ja myös luottamushenkilöt ovat valtuustossa sitoutuneet niihin. Eettisten periaatteiden mukaan kaupungin tehtävissä tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, käyttäytyä kunnioittavasti ja noudattaa hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteita. Pormestaria ja apulaispormestaria sitoo toimia myös vapaa-ajallaan kaupungin eettisten periaatteiden mukaan, sillä he edustavat kaupunkia ja instituutiota. Luottamushenkilön huoneentaulussa todetaan: ”Ymmärrän roolini kaupungin päättäjänä ja edustan Tampereen kaupunkia asiallisesti.” Novellissa krapulapäinen valtuuskunta päätyi esittämään Kiiminki-jokea suojelukohteeksi. Asiattomuudet päättyivät lopulta asialliseen päätökseen. Miten Rydmanille ja Sasille käy, jää arvioitavaksi? Luottamuksen voi menettää hetkessä. Sen rakentaminen vie aikaa, yhteistyökykyä ja uskoa yhteiseen hyvään. Hyvää juhannusta Tamperelaisen lukijoille! Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 19.6.2024. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luottamus, Ilkka Sasi, Wille Rydman, pelisäännöt, eettiset toimintaperiaatteet, Tampere, kaupunginvaltuusto |

