Kolumni: Kaikki keinot käytössä mutta reilusti

Keskiviikko 15.4.2026 - Johanna Loukaskorpi

Kaupunginhallitus sai maaliskuun lopussa katsauksen Tampereen talouden tilasta ja kurjaltahan taloutemme tila näyttää. Valtuusto päätti marraskuussa 37 miljoonan euron säästöistä, ja näihin kuuluivat myös henkilöstöä koskeneet yhteistoimintaneuvottelut. Valtuuston sopima tavoite on saada talous valtuustokauden loppuun mennessä tasapainoon. Se vaatii edelleen yli 30 miljoonan tasapainotusta. Tavoite on oikea, sillä alijäämäinen talous syö tulevien vuosien liikkumavaraa. Taloutemme tilaa heikentää huono työllisyystilanne ja kasvava työttömyys. Epävarmuutta lisää verorahoituksen heikot kasvunäkymät ja liian pienet peruspalveluiden valtionosuudet. Onko oikein, että Espoo saa tänä vuonna peruspalveluiden valtionosuuksia 444 miljoonaa, kun Tampere saa niitä vain 26,5 miljoonaa?

Kun talous on miinuksella, pöydälle nostetaan valtiontaloudestakin tutut: leikkaukset ja verot. Koalitio on pormestari Nurmisen (sd) pormestariohjelmassa sopinut, että kaikki keinot ovat talouden tasapainottamisessa käytössä. Kaupunginhallitus poisti kokouksessaan esittelymateriaalista maininnan, ettei vuodelle 2027 esitetä veronkorotuksia. Kokoomuksessa tämä herätti hermostuneisuutta. Olemme koalition kesken sopineet, ettei veroja koroteta ennen kuin kaikki muut keinot on talouden tasapainottamiseksi tehty.

Emme me demarit hingu korottaa veroja. Meistä säästöjä on etsittävä yhä hankinnoista, tiloista ja ICT:stä. Lisäksi on syytä siirtää investointeja tuleville vuosille ja lisätä konserniyhtiöiden osingonmaksua. Samalla maltillisia ja kuntalaisten arkeen mahdollisimman vähän kohdistuvia säästöjä voidaan tehdä palveluista. Luottamushenkilöiden tulee myös osallistua talkoisiin. Meille tärkeätä on suojella lakisääteisiä palveluita. Mutta jos vaihtoehtona on leikkaukset kaupunkilaisten arjen palveluista, niin silloin emme sano ei veronkorotukselle.

Demareille peruspalvelut eivät ole menoerä, vaan kaupunkilaisten tuki ja turva. ”Kaikki keinot käytössä” ei tarkoita meille palveluiden näivettämistä, eikä se tarkoita säästöjä henkilöstön ja palveluiden käyttäjien selkänahasta. “Kaikki keinot käytössä” ei tarkoita myöskään leikkauksia, jotka kohdistuvat heikompiin. Säästöjä ei tule meidän mielestä tehdä ennaltaehkäisystä tai kaupunkilaisten hyvinvoinnista.

Johanna Loukaskorpi

SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja

Tampere

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 15.4.2026.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: verot, säästöt, leikkaukset, työttömyys, peruspalvelut

Kolumni: Kasvava työttömyys on Tampereen talouden kompastuskivi

Tiistai 25.11.2025 - Johanna Loukaskorpi

Viime viikolla A-studiossa keskusteltiin pitkäaikaistyöttömyydestä. Se alkaa olla Suomessa jo lama-ajan luvuissa. Työministeri Matias Marttisen (kok) mukaan vahva talouskasvu sulattaa pitkäaikaistyöttömyyden, eikä siihen ole erillistä ihmelääkettä. Kasvavat työttömyysluvut näkyvät rajusti myös Tampereella. Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2 300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut vuodessa yli 33%.

Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta täysin kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätökset ovat merkittävästi lisänneet Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna 47,5 miljoonaa euroa, ja taloutta ei saada kuntoon ennen kuin työttömyyden kasvu saadaan katkaistua.

Ongelma on kuitenkin syvempi. Pitkäaikaistyöttömyys ei ole vain kuntien talouden haaste – se on inhimillisesti iso ongelma. Työttömyys murentaa ihmisen itsetuntoa, lisää syrjäytymisriskiä, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.  Se myös kaventaa ihmisen mahdollisuuksia palata työmarkkinoille. Erityisen huolissani olen kasvavasta nuorisotyöttömyydestä. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä.

Tampereen tulee vahvistaa yhteistyötä Pirkanmaan hyvinvointialueen ja alueen yritysten kanssa nuorten työllisyyden edistämiseksi. Pirhan tulee nopeuttaa työttömien terveystarkastuksia ja lakisääteiseen monialaiseen yhdyspintatyöhön on saatava lisää sosiaalityöntekijöitä. Hyvinvointialueen tulee perua kuntouttavaan työtoimintaan suunnitellut leikkaukset. Työttömyyden kasvun pysäyttäminen on meidän kaikkien tehtävä ja koko yhteiskuntamme kohtalonkysymys.

Johanna Loukaskorpi (sd)

Tampereen kaupunginhallituksen vpj

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston vpj

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 25.11.2025.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, työllisyys, sakkomaksut, pitkäaikaistyöttömyys, työllisyyspalvelut, TE-uudistus, Matias Marttinen

Puhe valtuustossa. Hyvinvoinnin tila -raportti

Maanantai 20.8.2012 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Hyvinvoinnin tila -raportista näkyy, että suuri osa tamperelaisista nuorista voi hyvin. Kuitenkin niiden nuorten määrä, joilla ei mene hyvin, on liian iso.

Vuonna 2010 tamperelaisista 17—24 –vuotiaista jäi koulutuksen ulkopuolelle 9,3 prosenttia. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on Tampereella suurten kaupunkien vertailussa pienin yhdessä Oulun kanssa, se on silti 2650 nuorta liikaa. Koulunkäynnin keskeyttäminen tai se, ettei pääse opiskelemaan laisinkaan, ei ole kenenkään etu. 

Kesäkuussa ilmeni, että 190 peruskoulunsa päättänyttä nuorta jäi ilman jatko-opiskelupaikkaa yhteisvalinnassa. Kysyisin apulaispormestareilta, kuinka monelle näistä on löydetty opiskelupaikka. Lupauksia ainakin oli, että lisäopetukseen, lukiostarttiin, Silta-Lisään ja ammattistartti-koulutukseen on syksyllä tulossa saman verran paikkoja niille nuorille, joilla ei vielä kesäkuussa ollut jatko-opiskelupaikkaa.

Olen tutustunut aikamoiseen määrään nuoria viimeisten kymmenen vuoden aikana ja niiden nuorten määrä, jotka eivät ole halunneet minnekään opiskelemaan,  on laskettavissa kahden käden sormilla. Yhdeksäsluokkalaisilla on erilaisia jatko-opintosuunnitelmia, monenlaisia tulevaisuuden haaveita ja unelma-ammatteja. Jos nuori ei pääse opiskelemaan, kariutuu nopeasti usko tulevaisuuteen. Pahimmillaan nuori syrjäytyy ja jää ulkopuoliseksi. Tukitoimia olisikin monesti  tarjottava jo alakoulussa niille, joiden syrjäytymisen vaara on ennustettavissa. Liian usein on kyse ilmiöstä, jota kutsutaan perinnölliseksi syrjäytymiseksi.

Maan hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. SDP linjasi puoluekokouksessaan, että nuorten yhteiskuntatakuun toteutus viedään joka kuntaan.

Raportti osoittaa, että Tampereen työttömyysaste on suurista kaupungeista kolmanneksi korkein. Myös  nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä on Tampereella määrällisesti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vaikka työttömyyden lasku on saatu pysäytettyä, meillä on yhä elokuussa paljon pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä. Nuorten työllisyys on myös tärkeä asia kaupungin talouden kannalta. Työttömänä nuori on yhteiskunnan tuen varassa. Lisäksi nuori on poissa tuottavasta työstä, jonka palkkatulosta hän voisi maksaa veroja.

Koulutus ei ole vain opetusta, vaan ennen kaikkea nuorten kohtaamista ja tukemista. Moni nuori tarvitsee tukea ja ohjausta kädestä pitäen. Kun säästetään esimerkiksi ammatillisesta lähiopetuksesta, kuten kesäkuun valtuussa säästettiin, säästetään siitä tuesta ja ohjauksesta, jota opettajat nuorille antavat ja myös siitä tuesta, jonka nuoret antavat toisilleen. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, nuorisotyöttömyys, yhteiskuntatakuu, jatko-opiskelupaikka, koulu, keskeyttäminen, työtön