Mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueen alkutaipaleella palveluiden saatavuus on monin osin parantunut tai pysynyt ennallaan - yliopistosairaala on osa voimakasta muutosta

« Puhe sosiaali- j..
Kolumni: Politii.. »

Keskiviikko 13.3.2024 - Johanna Loukaskorpi, Juhani Sand, Marina Erhola, Kari-Matti Hiltunen


Näkökulma-artikkelissa Kati Kalliosaari käsitteli hyvinvointialueen merkittävää sairaalainvestointia ja rinnasti sen samanaikaiseen palveluiden verkon muutostyöhön (AL 12.3.). Kirjoituksessa korostui talouden näkökulma, eri palvelumuotojen vastakkainasettelu ja arvottaminen sekä tehtyjen päätösten kyseenalaistaminen.

Emme näe tarvetta vastakkainasettelulle, sillä koko sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestelmä on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa.
Valtion ohjaaman hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on ollut turvata väestön lakisääteisten palveluiden saanti myös tulevaisuudessa kasvavasta palvelutarpeesta ja rajallisesta rahoituksesta huolimatta. Hyvinvointialueen alkutaipaleella pirkanmaalaisten palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy ovat monin osin parantuneet tai pysyneet ennallaan.

Jotta laadukkaat ja lakisääteiset palvelut voidaan turvata, on tarkasteltava kaikkia hyvinvointialueen palveluja. Tämä edellyttää myös harkittuja investointeja niin tietojärjestelmiin, kiinteistöihin kuin henkilöstön ja palvelurakenteen kehittämiseenkin.

Sairaalaverkon valmistelutyön eteneminen kertoo maakuntatasoisen päätöksenteon hyödyistä. Sitä on erikoissairaanhoidossa tehty jo vuosia. Hyvinvointialueen aikana sitä on voitu täydentää lähisairaaloilla ja kotisairaalalla. Investoinnin välttämättömyys ja kiireellisyys on todettu myös kaikkien kolmen ohjaavan ministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa. Niiden tuloksena valtioneuvosto on myöntänyt merkittävän lainanottovaltuuden. Se ei ole itsestäänselvyys. Sellaisena ei voi myöskään pitää yliopistollisen hyvinvointialueen pysyvää asemaa.
Kirjoituksessa haastetaan vahvasti investoinnin laajuus. Tätä uudelleenarviointia tehtiin huolellisesti suunnitteluvaiheessa ennen lainaottovaltuusneuvotteluja ja aluevaltuuston investointipäätöstä tammikuussa 2024. Sairaalasuunnitelma supistui suunnittelun loppuvaiheessa noin 400 miljoonaa euroa ja samalla Hatanpään ja Valkeakosken sairaaloiden rooli vahvistui. Samalla päätettiin noin 200 sairaansijan siirtämisestä perustason toiminnaksi asteittain vuoteen 2035 mennessä.

Investointi mahdollistaa merkittävän tuottavuuden parantamisen. Myös muista hyvinvointialueen investoinneista on tehty linjauksia, kuten Kaupin yliopistollisesta sote-keskuksesta, Nekalan paloasemasta sekä muista sote-asemiin ja erityisesti erityisryhmien asumispalveluihin liittyvistä rakennusinvestoinneista. Palveluverkko on monimutkainen kokonaisuus, jonka viranhaltijajohto valmistelee. Luottamushenkilöt päättävät valmistelun pohjalta kokonaisuudesta, joka täydentyy useiden vuosien ajan.

Palvelujärjestelmään suunniteltujen muutosten pohja on eduskunnan pitkään valmistelemassa lainsäädännössä.
Johanna Loukaskorpi

aluevaltuuston puheenjohtaja (sd.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Kari-Matti Hiltunen

aluehallituksen puheenjohtaja (kok.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Marina Erhola

hyvinvointialuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Juhani Sand

konsernipalvelujohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.3.2024. 

Avainsanat: hyvinvointialue, Pirkanmaa, Pirha, yliopistosairaala, palveluverkko, palvelutarve, sairaalaverkko


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini