Hyvinvointi tarvitsee oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen (osa 2)

Tiistai 26.2.2019 klo 11.53 - Johanna Loukaskorpi

Suomalaisten koulutustaso on laskussa ja 16,4 prosentilla 25-34-vuotiasta ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Valtionvarainministeriön tuoreessa puheenvuorossa todetaan, että pelkän perusasteen varassa olevat nuoret ovat selvästi heikommassa työmarkkina-asemassa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että perusasteen työpaikat ovat vähentyneet miljoonasta noin 200 000. Pelkän peruskoulun varaan jääneitä nuoria uhkaakin pahimmillaan työttömyys ja syrjäytyminen.

Oppivelvollisuus tulisi ulottaa toiselle asteelle, ja siitä tulisi tehdä maksutonta, jolloin kukaan ei jätä opintojaan kesken ainakaan taloudellisista syistä. Oppivelvollisuuden laajentaminen maksaa, mutta se tuo yhteiskunnalle säästöjä toisesta suunnasta, kun nuoret työllistyvät tai eivät keskeytä opintojaan. SDP näkee, että tarvitaan tulevaisuudessa maksuton 12-vuotinen peruskoulutus, joka sisältää peruskoulun ja toisen asteen lukio- tai ammatillisen koulutuksen opinnot.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste on signaali yhteiskunnalta, että jokainen nuori on tärkeä ja jokaisen nuoren koulutukseen halutaan panostaa. Kenenkään nuoren ei pitäisi joutua miettimään sitä, miten rahoittaa lukio- tai ammatilliset opintonsa. Maksuttomuudessa on kyse yhteiskunnan vastuusta huolehtia nuoristaan.

Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta keräsi nopeasti 50 000 allekirjoitusta, joista monet nuorilta itseltään. Kansalaisaloitteessa perusteltiin maksutonta toista astetta opiskelijoiden yhdenvertaisilla oikeuksilla. Lukiolaisen äitinä tiedän, kuinka kallista lukio-opiskelu on ja erityisesti vähävaraisissa perheissä kipuillaan opiskelujen korkeiden kustannusten kanssa. Nuoret ovatkin nyky-Suomessa kovin eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen ja näinhän sen ei pitäisi olla. Nuorisobarometrin mukaan neljännes toisen asteen keskeyttäneistä kertoi keskeytyksen syyksi rahapulan. Meillä on varaa tasa-arvoiseen toisen asteen koulutukseen, joka rahoitetaan veroilla.

Tehdään peruskoulun jälkeisestä opiskelusta mahdollista kaikille nuorille. Se on nuorten oikeus, mutta ennen kaikkea meidän aikuisten velvollisuus.

Jos olet tänään Helsingissä, käy osoittamassa mieltäsi klo 12 maksuttoman toisen asteen puolesta.

Tämä kirjoitusarja on osa eduskuntavaalikampanjaani ja teemaa Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Aiemmat osat on julkaistu sekä Facebookin poliitikkosivuilla että kotisivuilla kirjoituksissa.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

MIELIPIDEKIRJOITUS: Koulujen eriarvoistuminen on pysäytettävissä

Lauantai 8.4.2017 klo 9.02 - Johanna Loukaskorpi ja Jukka Gustafsson

Koulutusjärjestelmämme on perustunut siihen, että jokainen lapsi on saanut sosioekonomisesta ja etnisestä taustastaan tai perheen tilanteesta huolimatta samaa tasa-arvoista opetusta. Tasapuolisuus on taannut hyvät Pisa-tulokset yhdessä ansiokkaan opettajankoulutuksen ja motivoituneiden opettajien kanssa.

Tasa-arvoista koulutusjärjestelmäämme uhkaa kuitenkin koulutuksen eriarvoistuminen, jota tapahtuu erityisesti isoissa kaupungeissa. Se näkyy Tampereellakin, jossa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota lähiökoulujen haastaviin olosuhteisiin.

Tampereella on monia tyypillisiä lähiökouluja. Yksi esimerkki on Hatanpään yläkoulu. Koulun oppilasaines kuuluu Tampereen haasteellisempien joukkoon. Yhä suurempi osa koulun oppilaista on vieraskielisiä maahanmuuttajia. Hatanpään koulussa perusopetukseen valmistavasta luokasta siirretään tavalliselle luokalle maahanmuuttajanuoria, joiden kielitaito on niin heikko, että opiskelu etenee hitaasti. Lisäksi ryhmissä on muita apua tarvitsevia. Yhden opettajan aika ei riitä kaikkien nuorten auttamiseen ja tarpeiden huomioimiseen.

Vertailtaessa Tampereen koulujen ryhmäkokoja huomataan, että Hatanpään koulussa ovat kaupungin yläkoulujen suurimmat luokka- ja ryhmäkoot. Isot ryhmäkoot johtavat väistämättä luokissa häiritsevään käytökseen, opetuksen laadun heikkenemiseen ja opettajien väsymiseen. Isot luokat tuottavat lisätyötä luokanvalvojille palaverien ja yhteydenpidon lisääntymisen myötä. On eri asia hoitaa 20 oppilaan ryhmän yhteydenpitoa ja asioita kuin 27 oppilaan.

Osassa Tampereen kouluja ryhmäkoot ovat yhä kohtuullisella tasolla ja toisissa painitaan ylisuurten ryhmien kanssa. Miten se on mahdollista ja miksi haastavien alueiden kouluista löytyy kaikkien suurimpia ryhmiä? Hatanpään koulu ei ole ainoa tällainen koulu. Samanlaisia isoja ryhmiä löytyy muistakin lähiökouluista.

Olemme menossa huolestuttavaan suuntaan. Emme voi sulkea silmiämme peruskoulun rapautumiseen ja eriarvoisuuden kasvuun johtavilta tekijöiltä kaupungin sisällä. Poliittisten päättäjien on Tampereella aika keskustella epätasa-arvoisesta tilanteesta ja tehdä asialle jotakin. Mielestämme on löydettävä lisärahoitusta luokkakokojen pienentämiseen erityisesti niille kouluille, joissa luokkakoot ovat suurimmat. Lisäksi rahaa tulisi jakaa enemmän oppilasaines huomioiden. Tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille lapsille asuinalueesta riippumatta on oltava tamperelaisen koulutuspolitiikan keskiössä.

Suomen menestys oppimistuloksissa on perustunut pieniin koulujen välisiin eroihin ja heterogeenisiin opetusryhmiin, joissa heikommin pärjäävillä oppilaillakin on oppimisen edellytykset. Oppilaiden taustojen monimuotoistuminen edellyttää, että ryhmäkoot ovat kohtuulliset ja aikuisten ja lasten määrän suhdetta tarkastellaan koulukohtaisesti. Me sosialidemokraatit olemme valmiit kantamaan vastuumme ja vaatimaan huolellista selvitystä Tampereen koulutuksen tilasta ja tasa-arvoisen opetuksen varmistamisesta sekä peruskoulussa että toisen asteen koulutuksessa​.

Jukka Gustafsson, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (SDP)
Johanna Loukaskorpi, lehtori, kaupunginvaltuutettu (SDP) Tampere

Kirjoitus on lähetetty 2.4. Aamulehden Lukijalta-palstalle.