Kolumni: Lukemisen ilosanomaa ei edistetä leikkaamalla

Keskiviikko 20.9.2023 - Johanna Loukaskorpi

Syyskuun 8. päivänä vietettiin kansainvälistä YK:n lukutaitopäivää. Päivän teema oli muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Lukutaito on ihmisoikeus ja avain parempaan hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Apulaispormestarina edistin lukevaa Tamperetta ja sain sivistys- ja kulttuurilautakunnan vuosisuunnitelmaan lukemisen yhdeksi painopisteeksi. Peruskoulujemme lukuvuosisuunnitelmassa seurataan lukemisen edistämistä, monilukutaitoa ja lukemiseen innostamista lukukulttuurin portaiden avulla.

Kirjastoissamme tehdään lukemisen edistämiseksi monia toimia. Kirjastojen lukutaitotyö on demokratian ydintä, sillä lukutaito mahdollistaa aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan. Petteri Orpon hallitus nostaa kirjojen ja oppimateriaalien arvonlisäveroa 10 prosentista 14 prosenttiin. Hallitus verottaakin entistä voimakkaammin lukemista ja oppimista. On järjen köyhyyttä leikata kirja-alan kannattavuutta samaan aikaan, kun lukutaitotyö vaatisi koko kansakunnalta yhä enemmän panostusta. Veronkorotus on erikoinen toimi, sillä  EU on mahdollistanut kirjojen arvonlisäveron laskemisen nollaan. EU:ssa nähdään lukemisen merkitys osaamiselle, sivistykselle ja demokratialle.

Lähikirjastot ovat kuntalaisille tärkeitä. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ensi vuoden talousarvioesityksessä mahdollistetaan Kuusela-keskukseen varausten noutopiste ja kirjastoautopysäkki, jotka korvaavat remontin takia suljetun Härmälän kirjaston palvelut. Vuosia suunnitteilla olleelle Vuoreksen kirjastolle ei taaskaan löytynyt rahaa. Tein lautakunnassa toivomusponnen, että talousarvion jatkovalmistelussa etsitään rahoitus Vuoreksen kirjastolle. Se sai lautakunnassa yksimielisen kannatuksen.

Luen parhaillani kirjaa, joka on kahden viikon vippilaina Pälkäneen kirjastosta. Piki-verkkokirjasto ja seutulainajärjestelmä on pelastanut minut ja monet muut lukevat pirkanmaalaiset mahdollisuudesta lukea uusimpia opuksia. Kahden euron maksu siitä, että kirja tulee oman kunnan kirjastoon toiselta puolelta Pirkanmaata on pieni hinta sille, että saa haluamansa teoksen nopeasti luettavaksi. 

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 20.9.2023. 

Mielipidekirjoitus Tori: Suomalaisnuorten lukutaito heikkenee

Keskiviikko 2.5.2012 - Johanna Loukaskorpi

Vaikka suomalaisnuoret ovat olleet lukutaidon Pisa-tutkimusten kärjessä vuosia, törmää äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja yhä useammin yläasteikäisiin nuoriin, jotka ovat onnistuneet luovimaan läpi alakoulun lukematta yhtään ainoata kaunokirjallista opusta. Sama meno jatkuu yläkoulussa. ”Mä en oo ikinä lukenu yhtään kirjaa, enkä mä perusta tälläsistä kirjajutuista”, toteaa yhdeksäsluokkalainen poika. Lukeminen ei innosta, eikä motivoi. Lukutaidon ylläpitäminen ei ole tarpeellinen taito, sillä kaikkihan lukea osaavat. Vai osaavatko?
 
Teetin vähän aikaa sitten kahdeksannella luokalla lukutaidon testin, jossa oppilaiden piti vertailla kolmea samasta aiheesta kirjoitettua uutista. Valitettavan moni oppilaista ei osannut tehdä päätelmiä tekstien pohjalta tai arvioida uutisten eroja ja luotettavuutta. Monen oppilaan lukutaidon taso oli heikko tai välttävä ja vain yksi yli 20 oppilaan ryhmästä ylsi kiitettävään arvosanaan. Samansuuntaista viestiä kuulee muiltakin äidinkielen opettajilta.
Opetusministeriön tuoreimmasta julkaisusta käy ilmi, että suomalaisnuoret ovat aiempaa huonompia lukemaan tekstejä tarkasti. Erikoistutkija Sari Sulkusen mukaan nykyään lukijat joutuvat silmäilemään suuria tekstimääriä. Hän arvelee tämän vaikuttavan siihen, että nuoret osaavat aiempaa huonommin tarkan ja yksityiskohtaisen lukutavan. Monet nykynuoret eivät enää jaksa keskittyä lukemaan tarkasti. On totuttu siihen, että kaikki tieto on klikkauksen päässä. Joka kymmenes yli 16-vuotias ei ymmärrä lukemaansa. Lukutaito näkyy koulussa pärjäämisenä, opintomenestyksenä ja elämän hallintana. Hyvään lukutaitoon liittyy kiinteästi nuoren asenne lukemista kohtaan, erilaiset lukemisen tavat ja luettavien tekstien monipuolisuus.  Sanomalehtien liiton tutkimuksesta (HS 2.2.2012) käy ilmi, että Pisa-kokeissa menestyneet ovat lukeneet erityisesti sanomalehtiä. Nuoret jakaantuvatkin yhä selvimmin niihin, jotka haluavat, osaavat ja ymmärtävät lukemaansa sekä niihin, jotka eivät halua, osaa, eivätkä ymmärrä lukemaansa. Heikko lukutaito eriarvoistaa nuorisoa ja pahimmillaan syrjäyttää nuoren jatko-opinnoista ja yhteiskunnasta.    
 
Viimeisten vuosien aikana lasten ja nuorten omaksi huviksi ja vapaa-ajan kuluksi tarkoitettu lukeminen on vähentynyt. Kaunokirjallisuuden lukeminen kehittää ajattelukykyä, lisää mielikuvitusta, parantaa sanavarastoa ja kielellistä kehitystä, auttaa tiedon jäsentelyssä ja ymmärtämisessä sekä tuottaa elämyksiä. Suomalaiset kirjallisuusalan järjestöt käynnistivät Myytti lukukansasta –kampanjan, jonka tarkoituksena on vahvistaa lukemisen ja kirjallisuuden asemaa Suomessa.
 
Kirjastolla on myös tärkeä rooli lasten ja nuorten lukemisen edistämisessä. Suomen Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relanderin mukaan kirjaston tulisi olla rollaattorimatkan päässä kotoa. Kirjastojen ei tule olla vain rollaattorimatkan päässä, vaan myös koulumatkan varrella. Koulujen yhteydessä ja  välittömässä läheisyydessä olevia kirjastoja ei tule säästösyistä sulkea, vaan näiden määrärahat on turvattava ja yhteistyötä koulujen sekä kirjastojen kesken tulee lisätä. Kuntien ja valtion tulisi myös yhdessä turvata koulukirjastojen määrärahat. 
 
”Mä en ole ikinä lukenu yhtään kirjaa, enkä mä perusta tälläsistä kirjajutuista”, kirjoitti yhdeksäsluokkalainen poika kirjallisuustehtäväänsä, mutta jatkoi kysymällä: ”Löytyykö tähän jatko-osaa?” Toivoa on, mutta ei riitä, että lukemisen puolesta tehdään työtä vain kouluissa. Parhaiten lukemiseen ja lukijaksi kasvetaan kotona. Kodin ja koulun lisäksi myös poliittisen päätöksenteon on oltava lukemisen puolella.
 
Johanna Loukaskorpi
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, kaupunginvaltuutettu (sd)

Mielipidekirjoitus on julkaistu Tori-lehdessä 2.5.2012