PUHE: Innokas-robotiikkaturnaus

Tiistai 15.5.2018 klo 10:38 - Johanna Loukaskorpi

Tervehdys kaikki robotiikkaturnauksen osallistujat, opettajat ja oppilaat

Lämpimästi tervetuloa näin kesäloman kynnyksellä Innokas 2018 -robotiikkaturnaukseen Tampereelle! Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin Tampereella hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Palvelualueeni käsittää muun muassa kasvatus- ja opetuspalvelut.

Innokas2018 -robotiikkaturnaus järjestetään yhteistyössä Taitaja2018 -organisaation, Innokas-verkoston sekä Tampereen kaupungin perusopetuksen kanssa. Teitä tapahtumaan ilmoittautuneita kilpailijoita on noin 500 perusopetuksen oppilasta ympäri Suomea 156 joukkueessa. Turnauksessa kisaillaan neljässä Innokas-lajissa: Xsumossa, Pelastuksessa, Tanssi ja teatterissa sekä Freestylessä ja näytösluontoisesti Vex-lajissa. Nämä lajit eivät robotiikkaa harrastamattomalle kerro yhtikäs mitään, mutta varmasti teille osallistujille sitäkin enemmän. Odotan itsekin innolla, että pääsen tutustumaan, mitä nämä lajit pitävätkään sisällä ja millaisia tekniikan taitajia täältä turnauksesta paljastuukaan. Ainakin tarkoitus on rakentaa toimivia robotteja annetun tehtävänannon mukaan. Jännittävää!

Hyvät nuoret,

Moni aikuinen saattaa ajatella, että robotit ovat jotakin, jota löytyy vain tieteiselokuvista tai -kirjallisuudesta. Emme välttämättä huomaa, että robotit ovat jo meidän kaikkien arkipäivää. Esimerkiksi perheen auto voi sisältää 20 tietokonetta, varastosta saattaa löytyä ruohonleikkuurobotti ja olohuoneen lattialla vilistää imurirobotti. Laajasti ajateltuna kaikki älykkäät kodinkoneen voidaan itse asiassa laskea roboteiksi. Lisäksi roboteiksi voidaan kutsua myös ihmisen tekemistä korvaavia ohjelmistoja kuten hakurobotteja.

Robotiikan historia liittyy teknologian kehittymiseen. Robotiikan on mahdollistanut, metalliteknologian-, sähkötekniikan- ja elektroniikan kehitys. Robotiikan merkitys tulevaisuudelle on merkittävä.  Professori Ville Kyrki Aalto-yliopistosta on todennut, että on ennustettu, että jo vuonna 2020 markkinoilla on vain tuhat euroa maksava tietokone, jolla on ihmisen älykapasiteetti. Robotiikka mahdollistaa myös monia asioita työelämälle. Niin sanotut Cobotit alkavat yleistyä. Ne ovat robotteja, jotka työskentelevät yhteistyössä ihmisten kanssa samoissa tiloissa ja tehtävissä. Tällaisia coboltteja tullaan varmasti näkemään esimerkiksi vanhustenhuollossa. Uskotaan myös, että robottiautot tulevat mullistamaan liikenteen. Robottiauto helpottaisi kummasti omaakin ajamistani. Niitä odotellessa...

Uusi opetussuunnitelma ja digitalisoitunut yhteiskunta edellyttää myös koululta muuttuvia ja luovia tapoja hyödyntää teknologiaa ja robotiikkaa oppimisessa ja koulun toiminnassa.  Opetushallitus onkin sisällyttänyt ohjelmoinnin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulussa on alettu opettaa kaikilla vuosiluokilla ohjelmointia syksystä 2016 alkaen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 1-2. luokilla opetetaan erilaisia toiminta- ja ajattelumalleja leikkien ja pelien kautta. Lisäksi voidaan hyödyntää alkupetukseenkin sopivia robotteja. 3-6. luokilla ohjelmointiympäristöjen avulla käydään läpi koodaamisen peruskäsitteitä. Voidaan esimerkiksi tutustua lego-robotteihin. 7-9 luokilla perehdytään tarkemmin johonkin oikeaan ohjelmointikieleen sekä syvennetään ja sovelletaan robotiikan osaamista.

Tampereella kehitetään ennakkoluulottomasti digitaalisia oppimisympäristöjä Smart Tampere -ohjelmassa ja edistetään tekoälyn sekä robotiikan soveltamista ja hyödyntämistä kaupungin hyvinvoinnin rakentumisessa.

Tampereen kaupunki on aloittanut kokeilun, jossa käytetään puhuvia robotteja matematiikan sekä saksan ja englannin kielten harjoittelussa esikoulussa ja 1.-2. luokilla. Robotteja on hankittu kaikkiaan neljä kappaletta. Kokeiluun on otettu kolme pientä pöllöä muistuttavaa matematiikkarobottia ja yksi pieni ihmismäinen humanoidirobotti Elias kielten harjoitteluun. Robotit ovat herättäneet kiinnostusta ympäri Suomea ja maailmaa ja mediapyöritys Eliaksen ympärillä on ollut melkoista. Elias nousee myös tänään estradille, joten minun onkin hyvä tästä väistyä ja antaa tilaa teknologian tähdellemme.

Toivotan Teille kaikille nuorille ja teidän opettajillenne oikein innostavaa ja antoisaa robotiikkaturvausta. Toivottavasti kipinä, jonka Te nuoret olette peruskoulussa ohjelmoinnin ja teknologian saralla saaneet, jatkuu ja avaa ovia jatko-opintoihin ja työmarkkinoille asti. Toivotan teille tässä samalla myös oikein aurinkoista ja ansaittua kesälomaa!

Näillä sanoilla ja ajatuksilla avaan Innokas 2018 -robotiikkaturvauksen.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: robotiikka, ohjelmointi, opetussuunnitelma, peruskoulu, Taitaja2018, Innokas-verkosto, robotit

MIELIPIDEKIRJOITUS: Koulujen eriarvoistuminen on pysäytettävissä

Lauantai 8.4.2017 klo 9:02 - Johanna Loukaskorpi ja Jukka Gustafsson

Koulutusjärjestelmämme on perustunut siihen, että jokainen lapsi on saanut sosioekonomisesta ja etnisestä taustastaan tai perheen tilanteesta huolimatta samaa tasa-arvoista opetusta. Tasapuolisuus on taannut hyvät Pisa-tulokset yhdessä ansiokkaan opettajankoulutuksen ja motivoituneiden opettajien kanssa.

Tasa-arvoista koulutusjärjestelmäämme uhkaa kuitenkin koulutuksen eriarvoistuminen, jota tapahtuu erityisesti isoissa kaupungeissa. Se näkyy Tampereellakin, jossa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota lähiökoulujen haastaviin olosuhteisiin.

Tampereella on monia tyypillisiä lähiökouluja. Yksi esimerkki on Hatanpään yläkoulu. Koulun oppilasaines kuuluu Tampereen haasteellisempien joukkoon. Yhä suurempi osa koulun oppilaista on vieraskielisiä maahanmuuttajia. Hatanpään koulussa perusopetukseen valmistavasta luokasta siirretään tavalliselle luokalle maahanmuuttajanuoria, joiden kielitaito on niin heikko, että opiskelu etenee hitaasti. Lisäksi ryhmissä on muita apua tarvitsevia. Yhden opettajan aika ei riitä kaikkien nuorten auttamiseen ja tarpeiden huomioimiseen.

Vertailtaessa Tampereen koulujen ryhmäkokoja huomataan, että Hatanpään koulussa ovat kaupungin yläkoulujen suurimmat luokka- ja ryhmäkoot. Isot ryhmäkoot johtavat väistämättä luokissa häiritsevään käytökseen, opetuksen laadun heikkenemiseen ja opettajien väsymiseen. Isot luokat tuottavat lisätyötä luokanvalvojille palaverien ja yhteydenpidon lisääntymisen myötä. On eri asia hoitaa 20 oppilaan ryhmän yhteydenpitoa ja asioita kuin 27 oppilaan.

Osassa Tampereen kouluja ryhmäkoot ovat yhä kohtuullisella tasolla ja toisissa painitaan ylisuurten ryhmien kanssa. Miten se on mahdollista ja miksi haastavien alueiden kouluista löytyy kaikkien suurimpia ryhmiä? Hatanpään koulu ei ole ainoa tällainen koulu. Samanlaisia isoja ryhmiä löytyy muistakin lähiökouluista.

Olemme menossa huolestuttavaan suuntaan. Emme voi sulkea silmiämme peruskoulun rapautumiseen ja eriarvoisuuden kasvuun johtavilta tekijöiltä kaupungin sisällä. Poliittisten päättäjien on Tampereella aika keskustella epätasa-arvoisesta tilanteesta ja tehdä asialle jotakin. Mielestämme on löydettävä lisärahoitusta luokkakokojen pienentämiseen erityisesti niille kouluille, joissa luokkakoot ovat suurimmat. Lisäksi rahaa tulisi jakaa enemmän oppilasaines huomioiden. Tasa-arvoisten lähtökohtien tarjoaminen kaikille lapsille asuinalueesta riippumatta on oltava tamperelaisen koulutuspolitiikan keskiössä.

Suomen menestys oppimistuloksissa on perustunut pieniin koulujen välisiin eroihin ja heterogeenisiin opetusryhmiin, joissa heikommin pärjäävillä oppilaillakin on oppimisen edellytykset. Oppilaiden taustojen monimuotoistuminen edellyttää, että ryhmäkoot ovat kohtuulliset ja aikuisten ja lasten määrän suhdetta tarkastellaan koulukohtaisesti. Me sosialidemokraatit olemme valmiit kantamaan vastuumme ja vaatimaan huolellista selvitystä Tampereen koulutuksen tilasta ja tasa-arvoisen opetuksen varmistamisesta sekä peruskoulussa että toisen asteen koulutuksessa​.


Jukka Gustafsson, kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu (SDP)
Johanna Loukaskorpi, lehtori, kaupunginvaltuutettu (SDP) Tampere

Kirjoitus on lähetetty 2.4. Aamulehden Lukijalta-palstalle.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, peruskoulu, toinen aste, eriarvoistuminen, koulutus, lähiökoulut, oppimistulokset, sdp, Tampere, tasa-arvo, ryhmäkoko, luokkakoko

MIELIPIDEKIRJOITUS: Koulujen ylisuuret ryhmät lisäävät opettajien uupumusta

Keskiviikko 22.3.2017 - Johanna Loukaskorpi

Lanulassa esiteltiin pyynnöstäni koulujen luokka- ja ryhmäkoot. Vertailu osoitti ryhmäkokojen merkittävän nousun. Tampereen suurin 32 oppilaan alakoululuokka on Kämmenniemessä, mutta muissakin kouluissa on 30 oppilaan luokkia. Alakouluissa luokkien ryhmäkokoja laskevat vähän jakotunnit. Tampereen suurimmat yläkoululuokat ovat Hatanpäällä, jossa on 26 oppilaan luokkia.

Vertailu osoittaa, että koulutuksen tasa-arvo kaupungin sisällä ei toteudu. Osassa kouluista luokkakoot ovat yhä inhimilliset. Toisissa ne ovat paljon isommat. Tilanne ei parane ensi lukuvuonna. Esimerkiksi aloittavat 7. luokat ovat Hatanpäällä 26—27. Vertailukohtana toimikoon kouluni Hämeenlinnassa, jossa aloittavat seiskat ovat 18—21.

Opettajan työhön kuuluu ops:n mukainen opetus ja ohjaus, turvallisesta oppimisympäristöstä huolehtiminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi, yhteistyö kotien kanssa, kolmiportainen tuki, oppilashuoltoon ja kehittämistyöhön osallistuminen. Mitä enemmän ryhmissä on oppilaita, sitä enemmän opettajan työmäärä kasvaa. Samalla luokanopettajien ja -valvojien työ moninkertaistuu, koska kolmiportaisen tuen prosessit ovat heidän vastuullaan.

Ryhmäkoko ei ole ainoa opettajan työtä kasvattava ja koulujen tasa-arvoa kaupungin sisällä hiertävä asia. Myös koulujen oppilasaines vaikuttaa. Esimerkiksi Pohjois-Hervannassa on 46 % maahanmuuttajaoppilaita. Samaan aikaan myös alueen suomalaislapsilla on ongelmia. Hervannasta lopetettiin erityisluokka viisi vuotta sitten. Jos erityispaikkaa ei löydy muualta kaupungista, erityispäätös puretaan. Oppilas siirtyy tavalliseen isoon ja heterogeeniseen luokkaan. Oppilaiden suomen kieli ei kehity, koska ryhmissä on paljon maahanmuuttajataustaisia. Koulujen eriarvoistumisen ehkäisyä ei ole panostettu riittävästi.

Tilanne peruskouluissa on hälyttävä. Opettajat väsyvät. Tukea tarvitsevat oppilaat eivät saa tukea oikea-aikaisesti. Vuosi vuodelta jatkunut opetuksen alibudjetointi ja ryhmäkokojen kasvu näkyvät opettajien sairauslomina ja työhyvinvoinnin laskuna.

Johanna Loukaskorpi
äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, opinto-ohjaaja
kaupunginvaltuutettu (SDP)
Tampere

Kirjoitus on lähetetty Tamperelaisen mielipidesivuille. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulut, peruskoulu, ryhmäkoko, luokkakoko, lanula, kolmiportainen tuki, opettajat, oppilaat, lapset, nuoret, Tampere

MIELIPIDEKIRJOITUS: Peruskoulujen kurjimus pahenee ensi lukuvuonna

Lauantai 21.5.2016 - Johanna Loukaskorpi

Moni tamperelainen 8. luokan oppilas on jo kuullut ikävän uutisen siitä, että oma luokka hajotetaan. Ensi lukuvuonna monessa yläkoulussa aloittaa vähemmän 9. luokkia kuin siellä nyt on 8. luokkia. Luokkien yhdistämisiin on päädytty viimeisenä keinona, koska Tampereen peruskoulut kamppailevat vaikeassa taloustilanteessa.

Seitsemännen luokan alussa käytetään kouluissa yleensä aikaa ryhmäyttämiseen sekä luokkahengen luomiseen. Voi vain kuvitella, mitä luokkahengelle tapahtuu, kun luokka kahden vuoden jälkeen hajotetaan ja kaverisuhteet katkeavat juuri kun yksi tärkeimmistä peruskouluvuosista alkaa ja yhteishaku sekä jatko-opinnot siintävät näköpiirissä. Eikä tilanne koske vain nykyisiä kaseja vaan luokkien yhdistämisiä tapahtuu muillakin luokka-asteilla. Alakouluissa tehdään myös yhdysluokkia. Rehtoreilla ei ole tarjota kouluilla juuri muita vaihtoehtoja kuin ryhmäkoon kasvattaminen.

Tampereella lasten määrä ala- ja yläkouluissa kasvaa vauhdilla. Rahahanat eivät ole pysyneet lasten perässä. 2000-luvun alun oppilaskato on muuttunut oppilasvirraksi. Samaan aikaan hallitus on leikannut kunnilta ryhmäkokorahoja ja eriarvoistumisen ehkäisemiseen varatut eurot. Näillä rahoilla on Tampereella saatu resurssi- ja samanaikaisopettajia, jakotunteja sekä pienennetty ryhmäkokoja.

Pirkanmaan OAJ:n puheenjohtaja Matti Helimo kirjoitti (AL 16.5.) koulutusleikkausten seurauksista mm. lautakunnan päätöksestä leikata oppituntien määrä minimiin 3.-6. -luokilla. Kritisoin ennen kokousta päätöstä, koska siirtyminen minimitunteihin asettaa tamperelaiset oppilaat eriarvoiseen asemaan muiden kuntien lasten kanssa. Kyse on opetuksen heikentämisestä, eikä asiasta ole käyty riittävää arvokeskustelua. Helimo on oikeassa todetessaan, että säästyneen rahan ohjaaminen jakotunteihin on ikävän päätöksen käärimistä karkkipapereihin.

Vaahtokarkkeja ei ole kouluille luvassa edes niiden jakotuntien muodossa. Tampereella on integroitu ahkerasti erityistä tukea tarvitsevia oppilaita yleisopetukseen, ja usein ilman mitään lisäresurssia. Säästöjen takia kouluissa ei ole nyt pystytty hankkimaan tarvittavia välineitä ja ryhmäkoot kasvavat rajusti. Erityisesti yläkouluissa kipuillaan, sillä hyvät oppilaat pärjäävät leikkausten keskellä mutta eniten opetuksesta leikkaaminen ja ryhmäkokojen kasvu kirpaisevat heikoimpia oppilaita.

Peruskoulujen budjetissa ei ole huomioitu riittävästi uuteen opetussuunnitelmaan siirtymisen aiheuttamia lisäkustannuksia. Oppilaat kärsivät, sillä isot ryhmät mm. yläkoulun kemian tunneilla tai valinnaisaineissa eivät palvele ketään.
Yläkouluista on kadonnut 57 tuntia resurssista, ja tuntikehystä on supistettu. Kun kouluille tarjotaan vähemmän kehystä, jonka pohjalta opetus rakennetaan, tarkoittaa se suurempia ryhmiä ja samalla vähemmän opettajia. Opettajilla e ole enää ylitunteja ja moni opettaja jää työttömäksi. Valtuuston tulisi osoittaa lisärahaa kouluille, sillä emme kai halua olla tekemässä samoja virheitä kuin 90-luvun aikana. Peruskouluun investointi kannattaa.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulu, peruskoulu, säästöt, koulutusleikkaukset, Tampere

MIELIPIDEKIRJOITUS AL: Kouluruoka tarvitsee arvostusta ja euroja

Torstai 20.11.2014 - Johanna Loukaskorpi

Tänä päivänä monen koululaisen ainoa lämmin ateria on päiväkoti- tai koululounas. Erityisesti yläkouluissa nuoret karsastavat kouluruokaa. He jättävät sen syömättä tai ottavat vain näkkileipää.

Koululounaan syömättä jättäminen johtuu muun muassa siitä, että koulun läheltä saa nuorten mielestä houkuttelevampaa ruokaa. Oman valvontaluokkani pojat karkasivat melkein viikottain lähipitseriaan. Osa nuorista taas ylpeilee kouluruoan syömättä jättämisellä, he nirsoilevat tai laihduttavat, vaikka syytä laihduttaa ei ole. Pieni peruna ja lusikallinen kastiketta ei nykyään ole poikkeus vaan melkein sääntö monen tytön lautasella. Jotkut nuorista haluavat käyttää ruoka-ajan muuhun, kuten kännykällä pelaamiseen tai kavereiden kanssa hengailuun. Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että moni jättää myös aamiaisen väliin. Jyväskylässä tähän on herätty tarjoamalla yläasteilla maksullista aamupalaa. Koululaiset ovat olleet tyytyväisiä.

Ajankohtaisen kakkosen vuoden alussa järjestämässä Peruskouluremppa-kyselyssä eniten korjausta vaativa asia kouluissa oli oppilaiden mielestä kouluruoka. Monissa kunnissa esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Oulussa järjestetyissä nuorten ja vaikuttajien yhteisissä tapaamisissa kouluruoan parantaminen nousee esiin yhtenä tärkeimmistä toiveista.

Kouluruuan syömättömyys johtuu osin sen laadusta. Kouluissa tarjotaan liikaa eineksiä ja raaka-aineet eivät ole tarpeeksi laadukkaita. Kuntien pyrkimykset leikata aterioiden hintoja ovat vähentäneet ruoan terveellisyyttä ja lisänneet sen yksitoikkoisuutta. Kalapuikot ja seiruoat ovat lähestulkoon ainoita kalaruokia ja lisukesalaatit usein kaalipohjaisia.  Hyvistä raaka-aineista tingitään eikä esillepano houkuta oppilaita. Esimerkiksi Tampereella peruskouluaterian maksaa 0,74 euroa ja lukiolaisilla kahdeksan senttiä enemmän. Yleinen ruoan hinnannousu ei ole monen kunnan ateriamäärärahoissa näkynyt.

Aterioiden jättäminen väliin ja sokeripitoiset välipalat näkyvät lasten terveydessä jo ekaluokalta lähtien. Aino-Maija Elorannan joulukuussa tarkistettavassa väitöksessä todetaan, että lapset saavat lähes puolet päivittäisestä energiansaannistaan välipaloista. Koulujen välipalakahvioista tulisi vähentää herkkuja, kuten pullia, jäätelöitä sekä sokeroitua juomia ja näiden tilalla tulisi tarjota terveellisempiä vaihtoehtoja, kuten hedelmiä, marjavälipaloja sekä voileipiä. Tutkimus osoittaa senkin, että lapset, joiden perheiden sosioekonominen asema on alhainen, syövät muita epäterveellisemmin. Lasten eriarvoistumisen ehkäisemisen vuoksi terveellinen ja riittävä kouluruoka on ensiarvoisen tärkeää.

Kouluruokailu saa paljon asiatonta kritiikkiä osakseen. Toimenpiteet kouluruoan imagon nostamiseksi ovat tarpeen. Laadukas ja monipuolinen kouluruoka on aarre, josta on uskallettava taantumankin aikana pitää kiinni ja johon on kunnissa panostettava myös euroja.  Se, miten oppilaat saadaan syömään kouluruokaa, on haastavampi tehtävä, johon lasten, vanhempien, opettajien ja päättäjien on etsittävä yhdessä ratkaisuja. Tärkeätä on kuunnella koululaisten toiveita. 

Kirjoitus julkaistiin AL:n Lukijalta-palstalla 20.11.2014. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kouluruoka, peruskoulu, lukio, ateria, kouluruokailu, terveellisyys, ateriamäärärahat