Mielipidekirjoitus: Hyvinvointialueen alkutaipaleella palveluiden saatavuus on monin osin parantunut tai pysynyt ennallaan - yliopistosairaala on osa voimakasta muutosta

Keskiviikko 13.3.2024 - Johanna Loukaskorpi, Juhani Sand, Marina Erhola, Kari-Matti Hiltunen

Näkökulma-artikkelissa Kati Kalliosaari käsitteli hyvinvointialueen merkittävää sairaalainvestointia ja rinnasti sen samanaikaiseen palveluiden verkon muutostyöhön (AL 12.3.). Kirjoituksessa korostui talouden näkökulma, eri palvelumuotojen vastakkainasettelu ja arvottaminen sekä tehtyjen päätösten kyseenalaistaminen.

Emme näe tarvetta vastakkainasettelulle, sillä koko sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestelmä on tällä hetkellä voimakkaassa muutoksessa.
Valtion ohjaaman hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on ollut turvata väestön lakisääteisten palveluiden saanti myös tulevaisuudessa kasvavasta palvelutarpeesta ja rajallisesta rahoituksesta huolimatta. Hyvinvointialueen alkutaipaleella pirkanmaalaisten palveluiden saatavuus ja hoitoon pääsy ovat monin osin parantuneet tai pysyneet ennallaan.

Jotta laadukkaat ja lakisääteiset palvelut voidaan turvata, on tarkasteltava kaikkia hyvinvointialueen palveluja. Tämä edellyttää myös harkittuja investointeja niin tietojärjestelmiin, kiinteistöihin kuin henkilöstön ja palvelurakenteen kehittämiseenkin.

Sairaalaverkon valmistelutyön eteneminen kertoo maakuntatasoisen päätöksenteon hyödyistä. Sitä on erikoissairaanhoidossa tehty jo vuosia. Hyvinvointialueen aikana sitä on voitu täydentää lähisairaaloilla ja kotisairaalalla. Investoinnin välttämättömyys ja kiireellisyys on todettu myös kaikkien kolmen ohjaavan ministeriön kanssa käydyissä neuvotteluissa. Niiden tuloksena valtioneuvosto on myöntänyt merkittävän lainanottovaltuuden. Se ei ole itsestäänselvyys. Sellaisena ei voi myöskään pitää yliopistollisen hyvinvointialueen pysyvää asemaa.
Kirjoituksessa haastetaan vahvasti investoinnin laajuus. Tätä uudelleenarviointia tehtiin huolellisesti suunnitteluvaiheessa ennen lainaottovaltuusneuvotteluja ja aluevaltuuston investointipäätöstä tammikuussa 2024. Sairaalasuunnitelma supistui suunnittelun loppuvaiheessa noin 400 miljoonaa euroa ja samalla Hatanpään ja Valkeakosken sairaaloiden rooli vahvistui. Samalla päätettiin noin 200 sairaansijan siirtämisestä perustason toiminnaksi asteittain vuoteen 2035 mennessä.

Investointi mahdollistaa merkittävän tuottavuuden parantamisen. Myös muista hyvinvointialueen investoinneista on tehty linjauksia, kuten Kaupin yliopistollisesta sote-keskuksesta, Nekalan paloasemasta sekä muista sote-asemiin ja erityisesti erityisryhmien asumispalveluihin liittyvistä rakennusinvestoinneista. Palveluverkko on monimutkainen kokonaisuus, jonka viranhaltijajohto valmistelee. Luottamushenkilöt päättävät valmistelun pohjalta kokonaisuudesta, joka täydentyy useiden vuosien ajan.

Palvelujärjestelmään suunniteltujen muutosten pohja on eduskunnan pitkään valmistelemassa lainsäädännössä.
Johanna Loukaskorpi

aluevaltuuston puheenjohtaja (sd.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Kari-Matti Hiltunen

aluehallituksen puheenjohtaja (kok.), Pirkanmaan hyvinvointialue

Marina Erhola

hyvinvointialuejohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Juhani Sand

konsernipalvelujohtaja, Pirkanmaan hyvinvointialue

Mielipidekirjoitus on julkaistu Aamulehdessä 13.3.2024. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointialue, Pirkanmaa, Pirha, yliopistosairaala, palveluverkko, palvelutarve, sairaalaverkko

Kolumni: Hallintosääntövääntöä aluevaltuustossa

Maanantai 5.2.2024 - Johanna Loukaskorpi

Mietin, että kannattaako kirjoittaa kolumnia hyvinvointialueen hallintosäännöstä, koska aiheena se kuulostaa puiselta, tylsältä ja jo otsikko karkottaa lukijat. Uhmaan kohtaloa ja yritän avata lukijoille, mistä aluevaltuustossa tällä hetkellä kiistellään. Marraskuussa 34 aluevaltuutettua vaati, että hallintosääntö tulisi käsitellä kiireellisesti ja päivittää ennen talousarvion hyväksymistä. Pyyntö liittyi palveluverkkoa koskevaan päätöksentekoon. Pyynnön seurauksena järjestettiin valtuustoseminaari ja aloitettiin hallintosäännön päivittäminen valtuutettujen toiveiden mukaisesti aluehallituksen ohjauksessa. Muutettu hallintosääntö tulee aluevaltuustoon 12.2.

Ymmärrän aluevaltuutettuja, jotka vaativat palveluverkon päätöksentekoa vahvemmin valtuustoon. Palveluverkko on kuitenkin laaja ja pirstaleinen kokonaisuus. Siihen kuuluvat sekä pienet oppilashuollon toimipisteet ympäri Pirkanmaata kuin kokonaiset aluesairaalat. Ja kaikki mahdollinen siltä väliltä. Itse ajattelen, että on mahdotonta päättää palveluverkosta yksityiskohtaisesti valtuustotasolla. Se pysäyttäisi päätöksenteon kiistelyksi yksittäisistä toimipisteistä ja muuttaisi aluevaltuuston kuntapolitiikan äänitorveksi.

Aluevaltuuston täytyy voida tehdä palveluita koskevia arvovalintoja, joita valmistellaan valiokunnissa ja laajoissa yli valtuustokauden ulottuvissa suunnitelmissa ja ohjelmissa. Muutetussa hallintosäännössä esitetään, että valtuusto päättäisi strategiaan perustuvan palvelujen verkoston periaatteista, jotka liittyvät palvelutarpeeseen vastaamiseen, palveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen, henkilöstön riittävyyteen, kustannusten hallintaan ja tarvittavien investointien mahdollistamiseen. Ajattelen, että esitys vastaa valtuutettujen huoleen palveluverkon päätöksenteosta. Jää nähtäväksi tyydyttääkö se valtuuston enemmistöä.

Talouden ongelmiin ei hallintosääntökirjauksilla vastata. Ne päätökset ovat maan hallituksella, joka roikottaa hyvinvointialueita löysässä hirressä kiristäen talousruuvia alueiden ympärillä ja siihen palveluverkon toimipisteiden lakkauttaminenkin lopulta kytkeytyy.

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 5.2.2024

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallintosääntö, Pirkanmaan aluevaltuusto, Pirha, aluevaltuusto, aluehallitus, palveluverkko, päätöksenteko