Puhe: SDP:n ryhmäpuheenvuoro vuoden 2027 talousarviostaMaanantai 16.11.2026 - Johanna Loukaskorpi Arvoisa valtuuston puheenjohtaja Kummola, pormestari Nurminen, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset, Olemme tänään kokoontuneet päättämään Tampereen vuoden 2027 talousarviosta, joka pohjautuu sosialidemokraattisen pormestarin Ilmari Nurmisen julkaisemaan talousarvioesitykseen: Tulevaisuus rakennetaan vastuullisesti. Vastuullisuus on talousarviomme ydinviesti: vastuu taloudesta, kuntalaisille tärkeistä palveluista ja Tampereen tulevaisuudesta. Vastuu on yhteinen. Pormestarin talousarvioon ovat sitoutuneet sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ohella kokoomuksen ja rkp:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja keskustan valtuustoryhmät. Lisäksi perussuomalaisten valtuustoryhmän enemmistö tukee sosialidemokraattien johdolla tehtyä budjettia. Kiitänkin näiden ryhmien valtuutettuja yhteisestä sitoutumisesta Tampereen hyväksi ja harmittelen sitä, että kristillisdemokraattien ryhmä jättäytyi talousarviosovun ulkopuolelle. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa rakentaa Tamperetta oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Meidän Tampereemme on yhdenvertainen, turvallinen ja inhimillinen – kaupunki, jossa jokaisella kuntalaisella on mahdollisuus hyvään ja arvokkaaseen elämään. Pormestari Ilmari Nurminen on rakentanut toista talousarviotaan erittäin vaikeassa tilanteessa. Tampereen työttömyysaste on 15,9 prosenttia, talousarvio on 43,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja kaupungin talouden tasapainottamista on jatkettu ja joudutaan edelleen jatkamaan. Olemme tehneet 60 miljoonan euron pysyvät sopeutukset, ja pormestariohjelmassa asetettu alkuperäinen tasapainotustavoite on saavutettu etupainotteisesti. Lautakunnissa on etsitty säästöjä määrätietoisesti. Kun säästöjä on etsitty, yhtäkään kiveä ei ole jätetty kääntämättä, eikä nurkkaa tutkimatta. Tämän seurauksena esimerkiksi joukkoliikenteen, kulttuurin ja liikunnan maksut nousevat. Myös kaupunkikonsernin yhtiöt ovat lähteneet talkoisiin mukaan ja ratkoneet talouden haastetta yhdessä kaupungin kanssa. Talouden tasapainottaminen on vaatinut vaikeita ratkaisuja, mutta yhtä periaatetta emme ole halunneet horjuttaa: kaupungin taloutta ei laiteta kuntoon heikentämällä palveluita, joihin kaupunkilaiset arjessaan luottavat. Olemme tehneet tietoisen arvovalinnan. Lasten, nuorten ja ikääntyneiden palvelut olemme pyrkineet rajaamaan leikkausten ulkopuolelle. Tiukassakin taloustilanteessa me sosialidemokraatit haluamme pitää huolta niistä, jotka tarvitsevat palveluita eniten. Tampere ei kamppaile taloutensa kanssa yksin. Kuntatalouden haasteet koskettavat lähes koko kuntakenttää. Kuntaliiton syksyn 2026 talousbarometrissa peräti 40 prosenttia kuntien talousjohtajista tunnisti paineen korottaa kunnan veroprosenttia ja valtaosa arvioi sopeuttamista tarvittavan jatkossakin. Kuntatalouden ahdinko ei johdu kuntien omista päätöksistä. Maan hallituksen päätökset ovat kiristäneet kuntien taloutta samaan aikaan, kun heikko työllisyystilanne kasvattaa kuntien menoja ja vähentää verotuloja. Kunnilta on leikattu valtionosuuksia, vaikka niille on samaan aikaan siirretty yhä suurempi vastuu työllisyyden hoidosta ja työttömyyden kustannuksista. Erityisen hankala tilanne on meillä Tampereella, jossa työttömyystuen kuntaosuudet ovat jo 50 miljoonan euron luokkaa. Samaan aikaan työllisyydenhoidon kustannusten kasvaessa on tasapainotettava taloutta, vastattava kasvavan väestön palvelutarpeisiin, investoitava päiväkoteihin ja kouluihin, rakennettava uusia asuinalueita, ehkäistävä segregaatiota ja pidettävä huolta elinvoimasta. Valtion politiikan pitäisi vahvemmin tukea kaupunkien kykyä onnistua tässä kaikessa; ei tehdä tehtävästä kuntapäättäjille entistä hankalampaa. Sosialidemokraattiselle valtuustoryhmällemme oli suuri pettymys, että valtionosuusuudistusta ei saatu korjattua oikeudenmukaisemmaksi tällä hallituskaudella. Tuskin kukaan tässä salissa on kanssani eri mieltä, että ei ole oikein, että Espoo saa valtionosuutta peruspalveluidensa rahoittamiseksi ensi vuonna yli 440 miljoonaa euroa, kun Tampere saa niitä vain 26,5 miljoonaa. Talouden suurin kompastuskivemme on työttömyys. Yli 21 000 tamperelaista on työttömänä, ja näistä pitkäaikaistyöttömiä on yli 9500. Vaikeaa tilannetta ratkoimme jo keväällä yhdessä kaupungin, yritysten ja muiden toimijoiden kesken. Tunnistimme erilaisia ryhmiä, jotka tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä työllistyäkseen. Talousarviossa työllisyyspaketin toimeenpano jatkuu. Työllisyyspaketissa laajennetaan tuotantokannustimia ja rekrytointitukia, kehitetään välityömarkkinoita yhdessä järjestökentän kanssa, lisätään nuorille harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja ja selvitetään pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakykyä. Ryhmämme edellyttää, että erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen tartutaan nopeasti. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Tässä salissa kuulee usein väitettävän, että perheet ja hyvätuloiset karkaavat Tampereelta naapurikuntiin asumisen ja verotuksen vuoksi. On totta, että muuttoliikettä naapurikuntiin tapahtuu, mutta väite Tampereen kalleudesta ei kestä lähempää tarkastelua. Ratkaisevaa on kokonaisuus: mitä asuminen, liikkuminen ja palvelut maksavat ja mitä niiden vastineeksi saa. Tässä kokonaisuudessa Tampere kestää vertailun naapurikuntiinsa hyvin. Kuntaverotus on useissa naapurikunnissamme Tamperetta kireämpää. Sosialidemokraattisen pormestarin johtama Tampere tekee tässä talousarviossa selvän valinnan: emme korota kunta- ja kiinteistöveroa. Haluamme jatkossakin pitää Tampereen houkuttelevana kaupunkina asua, yrittää, tehdä työtä ja kasvattaa perhettä. Meidän sosialidemokraattien kädenjälki näkyy budjetissa kaikkein tärkeimmässä: lapsissa ja nuorissa. Varhaiskasvatuksessa lisätään esiopetuksen erityisryhmiä ja monikulttuuristen lasten määrän kasvaessa erityis- ja S2-opettajia. Perusopetuksessa ryhmäkoot pidetään ennallaan. Oppimisen tukea vahvistetaan lisäämällä erityisluokanopettajia. Tasa-arvorahoitusta jatketaan alueellisten oppimiserojen kaventamiseksi. Lukutaitotyöhön ja liikunnallisen elämäntavan edistämiseen panostetaan. Lukioiden aloituspaikkoja lisätään, jotta tamperelaisten nuorten on helpompi päästä lukioon. Kaupunki investoi vahvasti terveisiin ja turvallisiin oppimisympäristöihin. Harjun, Kämmenniemen ja Aleksanterin koulujen perusparannukset valmistuvat ja muun muassa Hatanpään ja Tammelan koulujen peruskorjaukset etenevät. Kanjoniin, Kaukajärvelle ja Peltolammille rakentuu tulevina vuosina kokonaan uudet koulut. Meille sosialidemokraateille kyse ei ole vain rakennuksista vaan alueellisesta tasa-arvosta. Lapsen oikeus hyvään kouluun ei saa riippua siitä, missä päin Tamperetta hän asuu. Siksi olemme halunneet suunnata investointeja määrätietoisesti lähiöihin ja ehkäistä kaupunginosien eriytymistä. Tampereella joka kolmas yksin asuva on pienituloinen. Ryhmämme on huolissaan köyhyyden kasvusta ja syventymisestä Tampereella. Erityisen huolissamme olemme köyhien lapsiperheiden tilanteesta. Kouluissa opettajat kuulevat lasten kertovan, ettei ole varaa ehjiin vaatteisiin tai harrastuksiin. Tampereella emme ole halunneet katsoa tätä sivusta. Siksi lisäämme kohtaamispaikkoja ja ruoka-apua eri kaupunginosissa, järjestämme Kaikkien Tampere -ohjelman kautta maksuttomia yhteisöruokailuja ja panostamme naapurustotyöhön ja arjen turvallisuuden vahvistamiseen. Talousarviossa jatkamme edelleen ikääntyneiden maksuttomia uintivuoroja ja laajennamme Aktiivipassin käyttöä, jotta vähävaraisilla tamperelaisillakin on mahdollisuus päästä liikunnan ja kulttuurin äärelle. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän vaatimuksesta järjestöavustuksia ei Tampereella leikata ja järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan. Kaupunki ei voi kuitenkaan paikata sosiaaliturvaleikkauksia ja työttömyyden aiheuttamaa taloudellista aukkoa. Me voimme tarjota ruoka- apua, edullisia harrastuksia ja matalan kynnyksen tukea, mutta kunnallisilla päätöksillä emme voi korvata opiskelijoilta, työttömiltä tai pienituloisilta perheiltä leikattua toimeentuloa. Köyhyyden seurauksia ei voi jättää vain kuntien, seurakuntien ja järjestöjen hoidettavaksi. Valtion vastuulla on harjoittaa sellaista työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, joka ehkäisee köyhyyttä jo ennen kuin ihminen joutuu ruokajonoon. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut Ryhmämme on tyytyväinen talousarviossa oleviin kulttuuri- ja liikuntapanostuksiin. Tampereen taidemuseo lähtee vihdoinkin kunnolla käyntiin. Jalkapallon harrastaminen talvella helpottuu, kun Toimelankadulle tulee uusi futishalli ja Ikuriin saadaan voimistelulle hyvät olosuhteet. Ratikan rakentaminen etenee rivakasti Pirkkala–Linnainmaa -osuudella. Härmäläläisenä odotan itsekin, pääsenkö ratikan kyytiin jo loppuvuodesta 2027 vai pitääkö malttaa odottaa vuoteen 2028. Ratikan lisäksi kaupungin joukkoliikenteeseen tuo helpotusta Plusbussi, joka sekin aloittaa ensi vuoden jälkeen liikennöinnin. Budjetin kiinnostavin avaus on pormestarin ideoima Tampereen Tulevaisuusrahasto. Rahaston ajatuksena on sijoittaa osa kaupungin vapautuvasta pääomasta pitkäjänteisesti ja saada kaupungin varallisuudelle parempaa tuottoa investointien rahoittamiseksi. Mahdollisen rahaston säännöt ja toimintaperiaatteet tuodaan valtuuston päätettäväksi ensi keväänä. Tulevaisuusrahastossa on kiinnostavaa ennen kaikkea ajattelutavan muutos. Miten saamme kaupungin omaisuuden tuottamaan hyvää tamperelaisille myös tulevaisuudessa? Hyvät kuulijat, Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa koalition tavoitteet on sovitettu yhteen. Lämmin kiitos kuuluu myös kaupungin virkakunnalle, apulaispormestareille, ryhmäpuheenjohtajille ja valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä ja rakentavasta hengestä talousarvion valmistelussa. Meillä on yhteinen tavoite ja tahto – saada Tampereen talous kestävälle pohjalle vuoteen 2029 mennessä. Tämä edellyttää jatkossakin tuottavuuden parantamista, toimintatapojen uudistamista ja kaupungin tulopohjan vahvistamista. Mutta taloutta ei saada kestävälle pohjalle vain sopeuttamalla. Tampere tarvitsee kasvua, työtä ja investointeja. Tamperelaiset tarvitsevat toivoa ja tulevaisuudenuskoa. Tampere on historiansa aikana selvinnyt monista vaikeista ajoista, koska täällä on uskallettu katsoa seuraavaa vuotta pidemmälle kohti seuraavaa vuosikymmentä. Samaa rohkeutta tarvitaan nytkin. Rohkeutta rakentaa Tamperetta, jonka haluamme jättää seuraaville sukupolville. Toivotan lopuksi kaikille hyvää lasten oikeuksien viikkoa! Kiitos. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmari Nurminen, talousarvio, 2027, SDP, Tampere, ryhmäpuheenvuoro |
Kolumni: Rälssiksi leimatutKeskiviikko 28.10.2026 - Johanna Loukaskorpi Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina viljelty sanaa rälssi. Oikeiston edustajat ovat viitanneet sanalla kolmannen sektorin järjestöihin. Rälssi-sanaa on käyttänyt muun muassa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps) kyseenalaistaessaan järjestötyön hyödyllisyyden. Alun perin rälssillä tarkoitettiin Ruotsissa ja Suomessa keskiajalla syntynyttä luokkaa, jonka keskeisin etu oli verovapaus. Oikeiston retoriikassa rälssi on käännetty ympäri, sillä Rydman ja hänen laillaan ajattelevat, kutsuvat rälssiksi julkisia avustuksia saavia toimijoita. Järjestörälssi-sanalla halvennetaan järjestöissä tehtyä työtä ja luodaan mielikuva suurta palkkaa nauttivista järjestötyöntekijöistä. Tällainen vääränlaisten mielikuvien luominen on tyypillistä oikeistopopulisteille. Järjestöjen merkityksellisen työn leimaaminen negatiivisilla mielikuvilla syventää yhteiskunnallista vastakkainasettelua, mutta ennen kaikkea se hämärtää järjestöissä tehtävän työn todellista arvoa. Pirkanmaalla on vahva ja monipuolinen järjestökenttä, joka tuottaa kunnissa ja hyvinvointialueella laajasti ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluita. Järjestöt tukevat matalalla kynnyksellä kuntalaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä toimivat työllisyysalueen kumppanina työllistäviä ja kuntouttavia palveluita tarjoten. Hallituksen järjestöleikkaukset vaarantavat tämän työn. Moni alueemme järjestö on joutunut leikkausten takia päättämään määräaikaisia työsopimuksia, irtisanomaan vakituisia työtekijöitä ja osa saattaa joutua laittamaan jopa lapun luukulle. Esimerkiksi Kumppanuustalo Artteli joutuu irtisanomaan STEA-rahoituksella työskentelevän henkilöstönsä, koska vuoden 2027 avustusleikkausten kohdentumisesta ja tulevasta rahoituksesta ei ole mitään tietoa. Järjestöt ovat joutuneet kohtuuttomaan tilanteeseen ja julkiseen ryöpytykseen – rälssin leiman alle. Onneksi pormestari Nurmisen (sdp) vuoden 2027 talousarvioesitykseen sisältyy valtuustoryhmämme vaatimus, ettei järjestöavustuksia ainakaan Tampereella leikata. Sen sijaan järjestöjen toimintaedellytykset pyritään turvaamaan muuttuvassa toimintaympäristössä. Järjestöt tarjoavat ihmisille turvaa ja valoa, kun elämässä on vaikeaa ja omat voimat eivät riitä. Siksi järjestöjen valoa ei pidä himmentää halventavalla rälssipuheella eikä sammuttaa leikkauksilla. Johanna Loukaskorpi SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja, Tampere Aluevaltuuston varapuheenjohtaja, Pirha Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 28.10.2026 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: järjestöt, järjestötyö, Tampere, SDP, leikkaukset, ennaltaehkäisy, Artteli, hallitus, Wille Rydman, Ilmari Nurminen, Tamperelainen |
Puhe: SDP:n ryhmäpuheenvuoro vuoden 2026 talousarviostaSunnuntai 9.11.2025 - Johanna Loukaskorpi
Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja tamperelaiset, Olemme kokoontuneet Tampere-taloon päättämään Tampereen kaupungin uudesta strategiasta ja talousarviosta. SDP:n valtuustoryhmän vahva kädenjälki näkyy molemmissa kokonaisuuksissa. Tampereen kaupungin strategia 2035 rakentuu edelleen tekemisen kaupungin SDP:n valtuustoryhmä on tyytyväinen strategiaan kokonaisuutena ja erityisesti Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Pormestari Ilmari Nurminen julkaisi 22.10. ensi vuoden talousarvioesityksensä, jonka tänään hyväksymme valtuustossa. Pormestari Nurminen on joutunut rakentamaan ensimmäistä budjettiaan äärettömän hankalassa tilanteessa. Yleinen taloustilanne Suomessa on heikko, mikä hidastaa myös kuntien verotulojen kehitystä. Tampereellakaan verotulot eivät ole kasvaneet toivotulla tavalla ja työllisyystilanteen heikkeneminen on vaikuttanut negatiivisesti kaupungin talouteen. Peruspalvelujemme valtionosuudet ovat jääneet kauas pääkaupunkiseudun kunnista, vaikka painimme samojen kasvavan kaupungin haasteiden kanssa. Pormestari Nurminen on sitoutunut pormestariohjelmassa yhdessä ohjelman allekirjoittaneiden puolueiden kanssa tasapainottamaan Tampereen talouden. Nurmisen talousarvion myötä Tampere puolittaakin alijäämänsä. Pormestari Nurmisen ja SDP:n tahtotilana on ollut, ettemme nosta kunta- ja Talousarvio sisältää yli 10 miljoonan henkilöstökulujen vähennyksen. Tämä yhteistoimintakokonaisuus on ollut SDP:n valtuustoryhmälle kaikkein vaikein asia hyväksyä. YT-prosessi on ollut mielestämme kohtuuttoman pitkä ja on lisännyt kaupungin työntekijöissä epävarmuutta ja kuormittanut työyhteisöjä. Ryhmämme on kantanut huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta, työhyvinvoinnista sekä työilmapiiristä. YT-neuvottelujen tuloksena kaupunki irtisanoo yli 120 työntekijää. Irtisanomisista noin 70 prosenttia kohdistuu hallinnon tehtäviin. Ryhmämme on tyytyväinen siitä, että irtisanomisten määrä jäi pienemmäksi kuin alun perin esitettiin, mutta samalla olemme huolissamme siitä, miten jäljelle jäävä hallinnon henkilöstö kykenee hoitamaan lisääntyvät työtehtävät. Hyvät kuulijat, Tämän vuoden alussa toteutettu TE-uudistus siirsi työllisyyspalvelut kunnille ja laajensi kuntien rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Aiemmin kunnat maksoivat osan työmarkkinatuesta 300 työttömyyspäivän jälkeen, mutta nyt vastuu alkaa jo 100 päivän päästä. Rahoitusmalli on kuntien osalta kohtuuton. Kunnille on sälytetty lähes mahdoton tehtävä. Työttömyyden taustalla on usein rakenteellisia ongelmia, ja avoimia työpaikkoja on yksinkertaisesti liian vähän. Maan hallituksen päätös on merkittävästi lisännyt Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon kustannuksia. Tampereella työttömyyden hoidon hinta on tänä vuonna noin 47,5 miljoonaa euroa. Työttömänä työnhakijana oli syyskuussa yli 18 500 tamperelaista, mikä on lähes 2300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut edellisvuodesta 33%. Työllisyysjaostolle kohdistuu talousarviossa kolme sitovaa toiminnan tavoitetta. Tavoitteet ovat kovin työnantajalähtöisiä ja jäimme ryhmänä kaipaamaan rinnalle tavoitetta pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Talousarvio sisältää Tampereen maksuosuuden työllisyysalueesta ja kaupungille työttömyysturvasta tulevat maksut. Tasapainotustoimet työllisyysalueella pienentävät kaupungin maksuosuutta, mutta vaikea työttömyystilanne kasvattaa työttömyysturvakustannuksia. Ryhmämme on huolissaan työttömyyden aiheuttamista inhimillisistä ongelmista. Työttömyys lisää mielenterveyden haasteita, taloudellista epävarmuutta, köyhyyttä ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Olemme erityisen huolissamme kasvavasta nuorisotyöttömyydestä. Meillä ei ole varaa menettää nuoria sukupolvia ja syrjäyttää heitä työelämästä. Olemme tyytyväisiä, että talousarviossa korostetaan eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä nuorten työllisyyden edistämiseksi ja että keskiössä on nuorten työllisyysohjelman toteutus. Kaupungin tulee vahvistaa yhteistyötä kuntouttavan työtoiminnan toimijoiden ja Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Tamperelaisten pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien etu on, ettei kuntouttavan työtoiminnan resurssointia leikata kohtuuttomasti Pirhankaan puolella. SDP:n valtakunnallinen tavoite on pitää peruskoulujen ryhmäkoot maltillisina. Pormestari Nurminen on varjellut perusopetusta, ja ryhmäkoot eivät kaupungissamme kasva. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstömäärää lisätään 45:llä. SDP:n kynänjälki näkyy siinä, että perusopetuksen tasa-arvorahaa lisätään merkittävästi. Meille on tärkeätä, että jokaisella lapsella ja nuorella Tampereella on mahdollisuus kasvaa, oppia ja harrastaa taustastaan ja asuinympäristöstään huolimatta. Kiitämme myös panostuksista oppimisen tukeen ja lukutaitotyöhön. Ryhmämme on tyytyväinen lukiopaikkojen lisäämisestä ja Pyynikin lukion uudesta englanninkielisestä lukiolinjasta. Raitiotien rakentaminen jatkuu Pirkkalan ja Linnainmaan suuntaan. Kiitän pormestari Nurmista hyvästä talousarvioesityksestä, jossa on huomioitu koalitioryhmien toiveet. Kiitän lämpimästi kaupungin virkakuntaa, apulaispormestareita, koalition ryhmäpuheenjohtajia ja valtuustoryhmiä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion valmistelussa. Tampereella osataan vaikeinakin aikoina löytää ratkaisuja yhdessä. Tämä luo vahvan pohjan kaupungin kehittämiselle ja lisää asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden luottamusta päätöksentekoon. Uskon, että yhdessä saamme Tampereen talouden suunnan kääntymään. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ilmari Nurminen, talousarvio, 2026, SDP, Tampere, ryhmäpuheenvuoro |
Kolumni: Kesäisiä kohtaamisia ja ajatelmia oppimisen tuestaLauantai 26.7.2025 - Johanna Loukaskorpi Törmäsin alkuviikosta ravintolan terassilla entiseen oppilaaseeni lähes 20 vuoden takaa. Olin kuulemma innostanut aikoinaan hänet lukemisen pariin. Ilahdun aina tavatessani entisiä oppilaita. On kiva tietää, mitä heille kuuluu ja millaisia aikuisia heistä on tullut. Se myös lämmittää, että omalla työllä on ollut myönteistä vaikutusta nuoren elämässä. Olen saanut työskennellä lähes koko työurani koulussa eri tehtävissä: äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana, oppilaanohjaajana ja apulaisrehtorina. Monelle nuorelle opettajat ja koulun aikuiset edustavat vakautta, turvallisuutta ja pysyvyyttä elämässä. Jossakin tapauksessa sama aineenopettaja saattaa opettaa lasta ykkösestä ysiin. Opettajan ja oppilaiden välisellä vuorovaikutuksella on suuri merkitys oppimiselle ja motivaatiolle. Pian lehdet täyttyvät jälleen reppumainoksista, sillä uusi lukuvuosi alkaa elokuun alussa. Samalla muuttuu esi- ja perusopetuksen oppimisen tuki. Tuen uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja yhtenäistää oppimisen tukea esiopetuksesta toiselle asteelle. Uudistus painottaa varhaista ja oikea-aikaista tukemista, jotta jokainen oppija saa tarvitsemansa tuen ajoissa. Uudistus vaatii onnistuakseen opettajilta halua muuttaa toimintatapojaan ja kykyä entistä vahvempaan yhteistyöhön – samanaikaisopetus ja yhteisopettajuus lisääntyvät ja ryhmäkohtainen tuki vahvistuu. Uudistus ei toteudu ilman riittäviä resursseja. Kasvatus- ja opetuslautakunnalla on tärkeä rooli. Sen tehtävä on huolehtia siitä, että tuen uudistukseen suunnattu rahoitus ohjautuu täysimääräisesti esi- ja perusopetukseen ja että koulujen alueelliset erot eivät uudistuksen myötä kasva. Pormestari Ilmari Nurminen (sdp) haluaa turvata peruskoulujen arjen. Perusopetuksen ryhmäkokoa ei Tampereella kasvateta talouden tasapainottamistoimenpiteenä. Tämä antaa hyvän lähtökohdan tuen uudistuksen toteuttamiselle. Aurinkoista loppukesää Tamperelaisen lukijoille ja turvallista lukuvuotta 2025—2026 kaikille kouluissa työskenteleville ja opiskeleville. Johanna Loukaskorpi Tampereen kaupunginvaltuutettu (sdp) SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 26.7.2025 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppiminen, oppimisen tuki, yhteisopettajuus, samanaikaisopetus, peruskoulu, esiopetus, koulut, Tampere, perusopetus, tuen uudistus, Tamperelainen |
KIITOSMaanantai 14.4.2025 - Johanna Loukaskorpi Hei kotisivuillani kävijä ja äänestäjäni, SDP nousi Pirkanmaalla hyvinvointialuevaaleissa ja Tampereella kuntavaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Saimme alueella 27,1% äänistä ja Tampereella peräti 29% äänistä. SDP palaa pormestaripuolueeksi Tampereella. Ilmari Nurminen astuu pormestarin vaativiin saappaisiin. Lämpimät onnittelut Ilmarille - uuden ajan pormestarille. Työ oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan sekä hyvinvoinnin eteen jatkuu itselläni kunta- ja aluetasolla. Sain aluevaaleissa 1737 ääntä ja Tampereella 1264. Toki äänimäärät saattavat jonkin verran vielä tarkastuslaskennassa muuttua. Sydämellinen kiitokseni ihan jokaiselle äänestäjälle. Sain ison luottamuksen ja yritän olla jokaisen äänen arvoinen. Näin iso äänimäärä tekee nöyräksi, mutta myös iloiseksi siitä, että tehty työ kaupunginvaltuustossa ja aluevaltuustossa on huomattu ja sitä arvostetaan. Ollaan yhteydessä. Laitathan viestiä sinua askarruttavista asioista. Ystävyydellä ja kiitollisin mielin Johanna
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aluevaalit, kuntavaalit, Pirkanmaa, Tampere |
Kolumni: Porvarihallituksen leikkaukset heikentävät Tredun toimintaa 2,4 miljoonallaKeskiviikko 30.10.2024 - Johanna Loukaskorpi Petteri Orpon (kok) hallitus on leikannut ammatillisen koulutuksen rahoitusta ensi vuodelle 130 miljoonaa euroa. Leikkausta ovat arvostelleet mm. opetusalan ammattijärjestö OAJ ja Sivistysalan yksityisiä työnantajia edustava Sivistysala Sivista. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa, että hallituksen linja on ristiriidassa työmarkkinoiden tarpeiden ja osaamistason noston kanssa. Leikkauksilla on merkittävä vaikutus opetuksen laatuun ja määrään. OAJ:n mukaan jopa 1600 opettajaa menettää työpaikkansa leikkausten takia. Ammatilliset oppilaitokset ympäri Suomea ovat ilmoittaneet muutosneuvotteluista: ammatillisia opettajia lomautetaan ja irtisanotaan, koulutusaloja lakkautetaan ja lähiopetusta vähennetään, vaikka opiskelijoiden ohjauksen ja tuen tarpeet ovat lisääntyneet. Ennen vaaleja kokoomus vakuutti, että koulutuksesta ei leikata ja perussuomalaiset lupasi jopa ammatillisen koulutuksen kunnianpalautuksen. Hallituksessa molemmat puolueet päätyivät ammatillisen koulutuksen jättileikkauksiin. Tein Tampereen kaupunginvaltuustossa apulaispormestari Jouni Markkaselle (kok) valtuustokyselyn, jossa kysyin, että miten hallituksen leikkaukset näkyvät Tredussa. Markkanen kertoi 21.10. kyselytunnilla, että Tredun sopeutustarve hallituksen leikkausten takia on 2,4 miljoonaa euroa. Miljoonaleikkaukset tarkoittavat Tredussa, että määräaikaisia työntekijöitä vähennetään. Henkilöstökustannusten sopeutus koskee opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja muuta henkilöstöä. Lisäksi yhdistellään opiskelijaryhmiä, jolloin ryhmäkoko nousee. Myös tilojen käyttöä tarkastellaan kriittisesti, mikä tarkoittaa käytännössä toimipisteiden vähentämistä Pirkanmaalla. Vaikka leikkauksia kohdennettaisiin ympäri Suomea muuhun toimintaan kuin oppivelvollisten opetukseen ja ohjaukseen, niin niillä on merkittävää vaikutusta ammatillisen koulutuksen vetovoimaan ja ammatillisen koulutuksen opettajien työllisyyteen. Ennen kaikkea leikkaukset heikentävät uudelleenkouluttautumista. Se jos mikä on tyhmää politiikkaa tilanteessa, jossa osalla aloista työttömyys lisääntyy ja toisaalla taas on iso osaajapula. Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 30.10.2024 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitus, porvarihallitus, ammatillisen koulutuksen säästöt, ammatillinen koulutus, toinen aste, koululutusleikkaukset, Tredu, Tampere |
Kolumni: Politiikan pelisääntöihin kuuluu luottamusKeskiviikko 19.6.2024 - Johanna Loukaskorpi Luin äskettäin Joni Skiftesvikin novellikokoelman Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983). Teos palkittiin ilmestymisvuonna J.H Erkon palkinnolla ja sisältää 14 novellia. Novelli Valtuuskunta kertoo humoristisesti kansainvälisestä vesiensuojelukongressista, jossa Suomen valtuuskuntaa kiinnostaa enemmän ryyppääminen ja vieraat naiset kuin kokouksen asiasisältö. Novelli kuvaa aikaa, jolloin viina kuului vahvasti suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Historiastamme löytyy karuja kertomuksia siitä, miten ministeriöitäkin johdettiin alkoholin voimalla. Nykyään tällainen ei onneksi enää tule kuuloonkaan. Nykypäivän politiikassa on omat kiehuntansa. Ministeri Wille Rydman (ps) ja Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok) ovat viimeaikaisten uutiskohujen keskiössä. Poliittiset tehtävät rakentuvat luottamukselle. Ministerin on nautittava eduskunnan luottamusta ja apulaispormestarin kaupunginvaltuuston luottamusta. Rydmanille epäluottamusta esittävät oppositiopuolueet, jotka katsovat, ettei hänen toimintansa ole ollut ministerille sopivaa. Sasin kohdalla kokoomus on katsonut, että uutisoidut rikosepäilyt aiheuttavat mainehaittaa pormestarimallille ja apulaispormestarin luottamus tuleekin arvioida kaupunginvaltuustossa. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin eettiset toimintaperiaatteet ja myös luottamushenkilöt ovat valtuustossa sitoutuneet niihin. Eettisten periaatteiden mukaan kaupungin tehtävissä tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, käyttäytyä kunnioittavasti ja noudattaa hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteita. Pormestaria ja apulaispormestaria sitoo toimia myös vapaa-ajallaan kaupungin eettisten periaatteiden mukaan, sillä he edustavat kaupunkia ja instituutiota. Luottamushenkilön huoneentaulussa todetaan: ”Ymmärrän roolini kaupungin päättäjänä ja edustan Tampereen kaupunkia asiallisesti.” Novellissa krapulapäinen valtuuskunta päätyi esittämään Kiiminki-jokea suojelukohteeksi. Asiattomuudet päättyivät lopulta asialliseen päätökseen. Miten Rydmanille ja Sasille käy, jää arvioitavaksi? Luottamuksen voi menettää hetkessä. Sen rakentaminen vie aikaa, yhteistyökykyä ja uskoa yhteiseen hyvään. Hyvää juhannusta Tamperelaisen lukijoille! Luin äskettäin Joni Skiftesvikin novellikokoelman Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983). Teos palkittiin ilmestymisvuonna J.H Erkon palkinnolla ja sisältää 14 novellia. Novelli Valtuuskunta kertoo humoristisesti kansainvälisestä vesiensuojelukongressista, jossa Suomen valtuuskuntaa kiinnostaa enemmän ryyppääminen ja vieraat naiset kuin kokouksen asiasisältö. Novelli kuvaa aikaa, jolloin viina kuului vahvasti suomalaiseen valtakunnan politiikkaan. Historiastamme löytyy karuja kertomuksia siitä, miten ministeriöitäkin johdettiin alkoholin voimalla. Nykyään tällainen ei onneksi enää tule kuuloonkaan. Nykypäivän politiikassa on omat kiehuntansa. Ministeri Wille Rydman (ps) ja Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasi (kok) ovat viimeaikaisten uutiskohujen keskiössä. Poliittiset tehtävät rakentuvat luottamukselle. Ministerin on nautittava eduskunnan luottamusta ja apulaispormestarin kaupunginvaltuuston luottamusta. Rydmanille epäluottamusta esittävät oppositiopuolueet, jotka katsovat, ettei hänen toimintansa ole ollut ministerille sopivaa. Sasin kohdalla kokoomus on katsonut, että uutisoidut rikosepäilyt aiheuttavat mainehaittaa pormestarimallille ja apulaispormestarin luottamus tuleekin arvioida kaupunginvaltuustossa. Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin eettiset toimintaperiaatteet ja myös luottamushenkilöt ovat valtuustossa sitoutuneet niihin. Eettisten periaatteiden mukaan kaupungin tehtävissä tulee toimia avoimesti ja läpinäkyvästi, edistää oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta, käyttäytyä kunnioittavasti ja noudattaa hyvän hallinnon ja johtamisen periaatteita. Pormestaria ja apulaispormestaria sitoo toimia myös vapaa-ajallaan kaupungin eettisten periaatteiden mukaan, sillä he edustavat kaupunkia ja instituutiota. Luottamushenkilön huoneentaulussa todetaan: ”Ymmärrän roolini kaupungin päättäjänä ja edustan Tampereen kaupunkia asiallisesti.” Novellissa krapulapäinen valtuuskunta päätyi esittämään Kiiminki-jokea suojelukohteeksi. Asiattomuudet päättyivät lopulta asialliseen päätökseen. Miten Rydmanille ja Sasille käy, jää arvioitavaksi? Luottamuksen voi menettää hetkessä. Sen rakentaminen vie aikaa, yhteistyökykyä ja uskoa yhteiseen hyvään. Hyvää juhannusta Tamperelaisen lukijoille! Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 19.6.2024. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luottamus, Ilkka Sasi, Wille Rydman, pelisäännöt, eettiset toimintaperiaatteet, Tampere, kaupunginvaltuusto |
VASTINE: Neuvoloiden vakinaiset vakanssit on saatu täytettyä, mutta sijaisuuksissa on haasteitaKeskiviikko 30.11.2022 - Johanna Loukaskorpi Aamulehdessä on käyty ansiokasta keskustelua Tampereen kaupungin neuvolapalveluista . Tampereella on neuvoloiden toimipisteitä 16. Terveydenhoitajien vakansseja äitiys- ja lastenneuvolapalvelussa on 90. Toistaiseksi vakinaisiin vakansseihin on ollut hakijoita, ja ne on saatu täytettyä. Erityisesti viimeisen vuoden aikana on ollut terveydenhoitajien sijaisuuksissa rekrytointihaasteita. Neuvolaan saatiin onneksi kesäksi 2022 aiempia vuosia paremmin sijaisia. Pääosin nämä olivat keväällä 2022 valmistuneita terveydenhoitajia. Tämä helpotti palvelun järjestämistä lomien aikana syyskuun loppuun asti. Syksyn aikana ovat kuitenkin lisääntyneet neuvolan henkilöstön äkilliset sairauspoissaolot. Tilanne on aiheuttanut vastaanottoaikojen peruutumisia ja samaan aikaan sijaisten saanti on vaikeutunut. Tästä syystä olemme joutuneet siirtämään leikki-ikäisten lasten tarkastuksia myöhempään ajankohtaan. Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa seurataan eri tavoin asiakasmäärien ja eri asuinalueiden kehitystä. Terveydenhoitajaresurssien suunnittelussa ja sijoittumisessa huomioidaan asiakasmäärien lisäksi myös työn sisällöllinen kuormittavuus alueen tarpeita unohtamatta. Esihenkilöt seuraavat vakituisten terveydenhoitajien asiakasmääriä ja sijaisten jakautumista eri toimipisteisiin. Riittävän resurssoinnin varmistamiseksi on vuosittain esitetty lisäresurssitarpeet talousarviovalmisteluun. Valitettavasti talousarviovalmistelun eri vaiheissa olemme vuosittain myös joutuneet karsimaan tarpeita. Henkilöstöresurssi ei ole pyrkimyksistämme huolimatta pysynyt lisääntyvien tarpeiden vaatimalla tasolla. Neuvoloissa ilmenneissä haasteellisissa tilanteissa esihenkilöt ja johto ovat yhdessä työntekijöiden kanssa keskustellen pyrkineet parhaan kykynsä mukaan löytämään ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin muun muassa monialaista yhteistyötä lisäämällä, työnohjauksen, työterveyshuollon tuen ja henkilöstöresurssien suunnittelun keinoin. Tätä työtä jatketaan edelleen ammattilaisten hyvinvointia tukien. Kaikkia tilanteita ei kuitenkaan pystytä hetkessä ratkaisemaan. Suuri kiitos koko neuvolan henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne. Samalla pahoittelemme asiakkaille aikojen siirtymisen aiheuttamia hankaluuksia. Hyvä tarkoituksemme on kuitenkin koko asiantuntevalla, työhönsä sitoutuneella ammattilaisten joukolla turvata äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa lapsiperheiden hyvinvointi jatkossakin. Johanna Loukaskorpi apulaispormestari, Tampereen kaupunki Maria Päivänen palvelujohtaja, Tampereen kaupunki |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: neuvola, sijaispula, Tampere, neuvolapalvelut |
PUHE: CP-liiton syysliittokokousLauantai 30.10.2021 - Johanna Loukaskorpi Arvoisat CP-liiton syysliittokokousedustajat, Sydämellisesti tervetuloa CP-liiton syyspäiville 20. liittokokoukseen tänne Tampereelle. Toivotan teille kaikille heti aluksi viihtyisiä ja innostavia kokouspäiviä Suomen kiinnostavimmassa kaupungissa. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana apulaispormestarina Tampereella. Edelliset neljä vuotta olen toiminut hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina. Hyvät kuulijat, Tampere on ehdottomasti yksi Suomen vetovoimaisimmista kaupungeista. Olemme halutuin opiskelukaupunki ja kaupunki, minne ihmiset kyselytutkimusten perusteella mieluiten muuttaisivat. Väkeä muuttaa Tampereelle paremman arjen perässä. Tampereen muuttovoitto on 3000-3500 henkeä vuodessa ja viimeisen kymmenen vuoden aikana Tampere on kasvanut yli 18 000 hengellä. Tampereen kasvuvauhti on tänäkin vuonna ollut erityisen kova. Tampereella on monipuoliset mahdollisuudet asua ja hyvät ja toimivat joukkoliikenneyhteydet. Osalle tänne muuttavista muuttopäätökseen taas vaikuttaa rikas ja monipuolinen kulttuurielämämme. Tampere on myös houkutteleva matkailukohde. Lukuisat museomme hienoine näyttelyineen, erilaiset kaupunkifestivaalit ja yleisötapahtumat ovat tuoneet vuosittain useita kymmeniätuhansia matkailijoita kaupunkiimme. Monipuolinen tapahtumatarjonta vahvistaa alueemme yhteisöllisyyttä ja identiteettiä. Tapahtuma- ja matkailuala kohtasi kuitenkin viime vuoden keväällä koronan myötä jatkuvasti muuttuvan ja epävarman tilanteen. Onneksi rokotusten edistyminen on mahdollistanut matkustus- ja kokoontumisrajoituksista luopumisen. Siitä kertoo myös se, että te CP-liiton toimijat tulitte Tampereelle syysliittokokoustanne viettämään. Hyvät kokousedustajat, CP-liitolla on valtakunnallinen vammais- ja erityisliikuntajärjestö, jolla on pitkä historia. Liittonne on perustettu jo vuonna 1965 ja siihen kuuluu noin 3 000 jäsentä. Liittonne toiminta koskettaa kuitenkin suoraan noin 21 000 ihmistä ja heidän laajaa omaisten joukkoaan. Liittonne on tehnyt korvaamattoman arvokasta ja tärkeää työtä syntymästään saakka neurologisia vammoja muun muassa CP-vammaisten ja heidän läheistensä aseman parantamiseksi, yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä arjen helpottamiseksi. Liittonne tärkeitä arvoja ovat välittäminen, osallisuus ja vaikuttaminen. Jäsenillenne tarjoatte tärkeätä muun muassa tietoa, neuvontaa, vertaistukea, sosiaalisen valmennuksen kursseja, liikunta- ja avustajatoimintaa ja perhelomitusta. Olette arvostettu toimija vammaisten ihmisten etujen ja oikeuksien puolustajana. Kiitän Teitä erityisesti työstänne vammaisten lasten ja nuorten ja heidän perheidensä elämän ja arjen helpottamisessa. Teidän avullanne moni perhe on saanut vertaisiltaan tukea ja neuvoa. Tampereen kaupunki on aktiivisesti edistänyt vammaisten asioita, mistä kertoo esimerkiksi se, että Tampereelle perustettiin vammais- ja esteettömyysasiamiehen virka vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa. Nimike tosin viime kaudella muutettiin yhdenvertaisuuskoordinaattoriksi. Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kehittää itseään, saada palveluita ja edetä työurallaan. Tampereen kaupunki on aina halunnut olla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kaupunki. Pormestariohjelmassahan todetaan, että yhdenvertaisuuden edistäminen on keskeinen osa kaikkea kaupungin toimintaa. Tavoitteena on, että kaupunki tunnistaa vähemmistöihin kuuluvien kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden esteet ja purkaa näitä johdonmukaisesti kaikissa palveluissa. Itsenäistä pärjäämistä arjessa edistävät toimintakyvyn ylläpito, yhteisöllisyys ja harrastukset. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän perusedellytyksiä. On aivan selvää, ettei vammainen ihminen halua olla tulla nähdyksi pelkästään palvelujen asiakkaana vaan aktiivisena kaupunkilaisena, joka pystyy yksilöllisin tukitoimin, kaupunkiympäristön ja palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä parantamalla osallistumaan kaupungin täysivaltaiseksi jäseneksi, kouluttautumaan ja työllistymään. Vammaisuus on valitettavasti edelleen yksi yleisimmistä syrjintäperusteista yhteiskunnassamme. Lainsäädäntö ja vammaisille ihmisille kuuluvat oikeudet ovat Suomessa muodollisesti hyvät, mutta edelleen esimerkiksi esteettömyyteen, saavutettavuuteen ja palveluiden saamiseen liittyy paljon ongelmia. Yksi aivan keskeinen asia on vammaisten kohtaamat negatiiviset asenteet ja ennakkoluulot. Asenteiden muokkaamisen eteen meidän kaikkien tulee jatkuvasti tehdä työtä, ja siinä vammaisjärjestöjen rooli on myös erittäin merkittävä. Hyvät kuulijat, Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus toteutuu vihdoin vuoden 2023 alussa, jolloin sotepalvelut siirtyvät uusien hyvinvointialueiden vastuulle. Pirkanmaalle syntyy Suomen suurin hyvinvointialue, joka vastaa yli puolen miljoonan ihmisen sosiaali- ja terveyspalveluista. Samalla syntyy myös Pirkanmaan suurin työnantaja. Tulevien vuosien tavoitteena tulee olla saumaton sotepalveluiden siirto hyvinvointialueelle ja toimivien yhteistyörakenteiden rakentaminen yhdessä kuntien, sairaanhoitopiirin, palveluntuottajien ja järjestökentän kanssa. Oikea-aikaiset, monipuoliset, yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointimme kivijalkaa. Uskon itse vahvasti, että yhden toimijan käsissä kustannusten kasvua voidaan hillitä, kun hoitoa tarjotaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja tätä kautta toivottavasti myös hoitohenkilöstön rekrytointihaasteet hieman helpottuisivat. Sote-uudistus merkitsee samalla merkittävää muutosta kuntakenttään. Tämän valtuustokauden aikana kunnissa määritelläänkin, millainen on uusi tuleva kunta, joka perustuu sivistykseen, kulttuuriin, elinvoimaan, kaupunkikehitykseen. Tavoitteena tulevassa uudistuksessa tulisi olla asukkaiden hyvinvointi ja osallisuus, mikä vaatii kunnan ja hyvinvointialueen saumatonta yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja aktiivista yhdyspintatyötä jatkossakin. Osallisuuden vahvistamisessa ja edistämisessä järjestöjen näkemyksiä, tulee mielestäni kuunnella erittäin tarkalla korvalla. Toivotan teille oikein mukavaa ja turvallista syysliittokokousta ja hyvää syksy |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, vammaiset, soteuudistus, hyvinvointialue, CP-liitto, yhdenvertaisuus |
KOLUMNI: Nyt on kesäloman aikaKeskiviikko 7.7.2021 - Johanna Loukaskorpi Tämä on viimeinen kolumnini Tamperelaisessa hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina. Takana on yli neljä vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Vuodet ovat olleet työteliäitä, ja töitä on saanut tehdä aamusta pitkään iltaan. Opettajan lomat ovat jääneet kaihoisaksi muistoksi menneisyydestä. Hyvinvointipalveluiden apulaispormestarin tehtävää ei jatkossa enää ole, vaan kaupunginvaltuusto valitsee elokuussa molemmille palvelualueille oman apulaispormestarinsa. Olo on tällä hetkellä helpottunut, mutta haikea. Olen saanut tehdä innostavaa, mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä kuntalaisille merkityksellisten hyvinvointipalveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Neljässä vuodessa on saatu uusia avauksia, ja palvelut ovat monelta osin parantuneet. Palveluiden parantamista ovat haastaneet samaan aikaan kaupungin kasvu, talouden realiteetit, laista tulevat velvoitteet, ikääntyminen ja monella alalla kasvava henkilöstöpula. Näitä haasteita on ratkottu päivittäin, eikä tilanne tulevina vuosina ole sen helpompi. Hyvinvointipalveluita olen käsitellyt ajankohtaisissa kolumneissani Tamperelaisessa. Olen kirjoittanut muun muassa perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, päihde- ja mielenterveyspalveluista, ikäihmisten palveluista sekä koronapandemiasta. Yksittäiset aiheet ovat vaihdelleet kaksivuotisesta esiopetuksesta psykiatripulaan ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa halusin kirjoittaa henkilökohtaisemmin. Olen saanut toimia valtuutettuna yli 12 vuotta, ja kuntavaaleissa sain ilokseni jatkoa valtuustotyölle. Olen aina arvostanut valtuutetun roolia ja on kunniatehtävä saada toimia Tampereella luottamushenkilönä. SDP:n kunnallisjärjestön edustajisto päättää tulevan valtuustokauden luottamuspaikoista 5. elokuuta. Tällöin päätetään henkilöistä, joita valtuuston kokouksessa 16.8. luottamuspaikoille valitaan. Elokuussa selviää lopullisesti omakin luottamuspaikkani. Haluan kiittää lopuksi lautakuntieni jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja kaupungin viranhaltijoita avusta, jota olen saanut apulaispormestarina. Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset lautakunnan päätösvalmistelusihteeri Kallelle ja johdon assistentti Riikalle. Ilman teitä olisin ollut monesti pulassa. Toivotan kaikille tamperelaisille ja yhteistyötahoille aurinkoista kesää. Nyt on kesäloman aika. Johanna Loukaskorpi Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden apulaispormestari Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisen kolumnina 7.7.2021. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointipalvelut, apulaispormestari, Tamperelainen, sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, lautakunta |
KOLUMNI: Matkalla kohti parempia päihde- ja mielenterveyspalveluitaLauantai 8.5.2021 - Johanna Loukaskorpi Kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat puhuttavat kuntapolitiikassa, mikä oikein onkin. Ongelmista kärsivät kuntalaiset tarvitsevat apua oikea-aikaisesti ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja vastaavat tarpeeseen. Tällä valtuustokaudella olemme yrittäneet parantaa päihde- ja mielenterveyspalveluita monin tavoin. Esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalvelut on siirretty sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, nuorten mielenterveysongelmien avuksi on perustettu nuorisovastaanotto ja nuorille päihteidenkäyttäjille Nuppo. Päihdehoitojen osalta on tehty muitakin muutoksia. Olemme lisänneet kriisiasumista, katkaisu-, vieroitus-. ja laitoshoitoa, kokemusasiantuntijoita ja parantaneet asiakasohjausta. Euromääräisesti päihdepalveluihin kohdistuneet lisäykset vuosina 2019-2021 ovat olleet merkittäviä - yli 1,7 miljoonaa. Silti ne eivät ole olleet riittäviä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön tarve ja kysyntä kasvavat vielä nopeammin. Koronapandemia on nostanut esiin erityisesti nuorten aikuisten hädän ja etäopiskelu lisännyt yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta. Valmistelemme parhaillaan kesäkuun valtuustoon mielenterveyspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuollon lisäbudjettia, jolla yritetään purkaa kasvaneita hoitojonoja ja lisätä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa olisi riittävästi henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten hätään. Lisäksi perusteilla on uusi päivätoimintakeskus, jonka suunnitelmat esiteltiin sotelautakunnassa toukokuun kokouksessa. Pormestari Lauri Lyly (sd) on nimennyt myös poliittisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Työryhmän tavoitteena on kehittää päihdehoitoja asiakaslähtöisesti, selvittää resurssitarpeita ja luoda pohjaa tulevalla pormestariohjelmalle. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppumaton maratonmatka. Olennaista tällä matkalla on, että mahdollisimman moni kuntalainen pysyy matkassa mukana. Tähän tarvitaan valtuuston tahtoa. Pelkkä tahto ei aina riitä. Tarvitaan myös rahaa tahdon toteuttamiseen. |
|
1 kommentti . Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, päihde- ja mielenterveyspalvelut, kuntapolitiikka, mielenterveyspalvelut, nuorisovastaanotto, Nuppo, nuoret |
KOLUMNI: Pula psykiatreista näkyy mielenterveyspalveluissaLauantai 23.1.2021 - Johanna Loukaskorpi Tammikuun alussa on noussut julkisuuteen aikuisten mielenterveyspalveluiden pitkät hoitojonot ja pula psykiatreista. Entistä useampi potilas on myös entistä sairaampi. Tilanne ei valitettavasti ole uusi. Vakavasta psykiatrivajeesta on Tampereen kaupungilla kärsitty jo pitkään. Vuoden alusta suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettiin Taysiin. Päätös tehtiin maaliskuun 2020 valtuustossa ja asiaa käsiteltiin myös valtuuston iltakoulussa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa. Perusteet palveluiden yhdistämiselle olivat selkeät. Yhdistämisen tarkoitus on parantaa pääsyä avohoitoon, helpottaa rekrytointeja ja turvata kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, laatu ja resurssit. Yhdistymistä valmisteltiin vuosi. Kuitenkin vuoden alussa ilmi tulleet ongelmat ovat yllättäneet monet. Yhdistymisen tavoitteet eivät ole heti alussa toteutuneet. Sen sijaan psykiatripula on pahentunut, kun osa erikoislääkäreistä on eläköitynyt ja osa irtisanoutunut. Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin tavallisia. Lähes 20 % suomalaisista on jokin mielenterveysongelma, ja ne ovat yleisin sairauslomien syy sekä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajia. Siksi on tärkeää, etteivät sairaanhoitopiirit ja kunnat kilpaile keskenään samoista harvoista mielenterveysosaajista. Se vääristää tilannetta ja luo jatkuvaa painetta nostaa palkkoja. Tärkeämpää on keskittää osaaminen yhteen paikkaan ja jakaa resursseja tasaisemmin perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Tämä tavoitehan on tuttu myös soteuudistuksesta. Osaajat ovat jatkossa yhden työnantajan hyvinvointialueen palveluksessa. Uskon, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa vaikean tilanteen mielenterveyspalveluissa alkuvuonna kuntoon ja uskon vakaasti integraation pitkän ajan tavoitteisiin hoitoketjujen sujuvoittamisesta, hoitoonpääsyn helpottumisesta ja osaavan henkilöstön saamisesta. Tämä usko ei valitettavasti helpota niitä, jotka odottavat nyt lääkäriaikaa tai joiden ongelmat uhkaavat vaikeutua. Eikä mielenterveyspotilaiden omaisten hätää lievitä se, että todetaan tilanteen jatkossa paranevan. Asiakkaalle tärkeintä on saada hoitoa mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä. Myös omaisten jaksamiseen pitää pystyä kiinnittämään huomiota. Näiden eteen on nyt tehtävä hartiavoimin töitä. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, mielenterveyspalvelut, psykiatripula, psykiatria, päihdepalvelut, Tampere, integraatio, sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveyspalvelut |
KOLUMNI: Päihdehoidon tulevaisuusLauantai 7.11.2020 - Johanna Loukaskorpi Kun aloitin apulaispormestarina, jouduin heti melkoiseen päihdehoitopyöritykseen. Pormestari Lauri Lyly (sdp) nimesi minut puheenjohtajaksi vetämään työryhmää, joka selvitti kaupungin huumehoitoja, niiden ongelmia ja esitti toimenpiteitä hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi. Keskustelu huumehoidoista on jatkunut vuosien saatossa lehdissä ja kuntapolitiikan keskustelupalstoilla. Kriittistä keskustelua yllyttää ihmisten kokemus keskustan turvattomuudesta ja päihtyneistä kaduilla. Huumeongelmaa ei ole mikään kaupunki pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Päihteet ovat keskellämme. Halusimme sitä tai emme. Emme voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia näkökulmia, eikä helppoja ratkaisuja ole. Päihdehoitoresursseja on lisätty kolmen vuoden aikana merkittävästi. Rahoilla on perustettu nuorten huumehoidon yksikkö Nuppo sekä lisätty laitoshoidon ja lääkkeettömän hoidon osuutta. Vuoden alusta osa kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista integroidaan osaksi sairaanhoitopiiriä. Integraatio muuttaa olennaisesti kaupungille jäävien päihdepalvelujen kokonaisuutta. Tänä syksynä aloitimme päihdehoidon tulevaisuuden tiekartan valmistelun. Tiekartassa kuvataan keskeiset palveluiden kehittämistarpeet, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ja aikataulu. Viime viikolla sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa iltakoulussaan. Lautakunta korosti erityisesti palveluiden monipuolista saatavuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä osana palveluita ja päihdeasiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista. Kaupungille jää mielenterveys- ja päihdepalveluiden peruspalveluita mm. selviämis- ja katkaisuhoitoasema, Huoltsu, Konsti, Tastu ja psykogeriatrian osastot. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkoitus vahvistaa jatkossa kouluttamalla terveysasemien henkilökuntaa. Kun mietitään päihdepalveluiden kokonaisuutta, emme saa unohtaa 3. sektorin roolia. Laaja järjestökenttä tarjoaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kannalta erityisen tärkeää vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, Nuppo, huumehoidot, päihdehoidot, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, tiekartta |
KOLUMNI: Luvassa unettomia öitä ja heikentyviä palveluitaLauantai 29.8.2020 - Johanna Loukaskorpi Porvari nukkuu huonosti oli KOM-teatterin vuonna 1971 ilmestynyt esikoisalbumi, joka sisälsi lukuisia Kaj Chydeniuksen sävellyksiä ja työväenmusiikin vaikuttavampia kappaleita, kuten Siirtotyöläinen tai Kenen joukoissa seisot. Valtakunnallisesti tällä hetkellä porvarit varmaan nukkuvat yönsä huonosti. Pääministeri Sanna Marin (sdp) on juuri valittu Tampereella SDP:n puheenjohtajaksi yhtäläisyyttä korostaneessa puoluekokouksessa. Pääministerinä hän on suositumpi kuin aiemmat pääministerit konsanaan ja SDP on vankistanut asemansa Suomen suosituimpana puolueena. Kuntavaalit kolkuttelevat ovella, ja kahdeksan kuukauden kuluttua kunnissa jaetaan taas valtaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Kaikki pitäisi olla hyvin, mutta kun ei ole. Kuntatalous oli ennen koronaakin hankala koko Suomessa ja korona on entisestään kurjistanut kuntien tilannetta. Erityisesti suurten kaupunkien talous on sukeltanut pandemian myötä. Verotulot ovat Tampereellakin laskeneet, ja tapahtumakaupungin tulot pudonneet. Kaupunginhallitus päätti ensi vuoden tiukasta talousarviokehyksestä pari viikkoa sitten. Samalla se päätti kymmenen miljoonan henkilöstösäästöistä. Ne kohdistuvat erityisen ankarasti paljon henkilötyövuosia sisältävien johtamieni sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisiin toimintoihin. Uusia avauksia tai palveluiden laajennuksia ei ole luvassa kumpaankaan lautakuntaan. Emme myöskään pysty vastamaan lakimuutoksiin. Emme voi palauttaa hoitajamitoitusta talousohjelmaa edeltäneelle tasolle tai pysty suunnitellusti vastaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutokseen. Jos henkilöstösäästöt todella kohdentuvat henkilötyövuosien mukaan, on odotettavissa kuntalaisille ikäviä palveluleikkauksia. Kummassakaan lautakunnassa ei riittävästi pystytä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja koska kaupungin väestö samaan aikaan kasvaa, se tarkoittaa, että palvelut heikkenevät. Ensi vuodelle on näillä näkymin luvassa pidentyviä kiireettömän hoidon jonoja terveysasemille, perusopetuksessa ryhmäkokojen kasvua, vanhusten sairaalakotiutusten viivästymistä ja niistä seuraavia siirtoviivemaksuja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden maksujen korotuksia. Ei siis ihme, että myös minä nukun juuri nyt huonosti. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, kuntatalous, kunnat, talous, palvelut, |
KOLUMNI: Kuinka voit ikääntyvä tamperelainen?Keskiviikko 10.6.2020 - Johanna Loukaskorpi Sanna Marinin (sdp) hallitus on pyrkinyt monin tavoin suojaamaan yli 70-vuotiaita ja riskiryhmäläisiä koronakevään aikana. Ikääntyneitä on kehotettu pysymään kotona tai palvelutaloissa karanteenia vastaavissa olosuhteissa ja välttämään kontakteja jopa lähiomaisten kanssa. Tampereen kaupunki on epidemia-aikana huolehtinut eri tavoin ikäihmisten hyvinvoinnista. Lähetimme yli 70-vuotiaille pormestari Lauri Lylyn (sdp) kirjeen kotiin. Kirjeessä kerrottiin mm. miten saa apua poikkeustilanteessa. Perustimme myös call center -palvelun Tampere Avun, josta on kevään aikana soitettu yli 80 vuotta täyttäneille tamperelaisille ja oriveteläisille. Puheluissa on kyselty vanhusten kuulumisia ja arjen sujumista. Samalla on tarkistettu vointi, kyselty huolenaiheita ja kartoitettu lisäavun tarvetta. Tarvittaessa vanhus on ohjattu vaativimpien palveluiden piiriin. Tampere Apuun henkilökunta siirtyi ja koulutettiin mm. kirjastoista, museoista ja varhaiskasvatuksesta. Näille ammattilaisille Tampere Apu tarjosi mielekkään ja kiinnostavan mahdollisuuden työnkiertoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haluan sydämellisesti kiittää nopeasti uuteen tehtävään hypänneitä työntekijöitä. Soititte ja juttelitte kesäkuun alkuun mennessä 12 054 ikäihmisille ja puhelut kestivät yli 1 620 tuntia. Se on huikean iso määrä kohtaamisia! Ikäihmiset ilahtuivat puheluista. Huolenaiheita nousi myös esiin. Erityisesti omaishoitajien jaksaminen keskustelutti, kun päivätoiminta ja palvelukeskukset ovat olleet suljettu. Osa vanhuksista ikävöi läheisiään ja toisia karanteeni turhautti. Kevään aikana olemme lisänneet myös yhteydenottoja veteraaneille. Koska veteraanien kanttiinitoiminta on ollut kiinni, niin kanttiinihenkilöstö on soittanut veteraaneille. Nämä soitot jatkuvat kesällä. Olemme yrittäneet vähentää yksinäisyyden tunnetta eristyksissä olevilta. Tehostetussa palveluasumisessa on järjestetty omaistapaamisia suojapleksien takaa tai ulkona. Eri yksiköissä on järjestetty ohjelmaa ulos, jolloin asukkaat ovat voineet parvekkeilta seurata laulua tai soittoa ja jumppiakin on vedetty ulkoa käsin. Tampereen kaupunki ja sen henkilöstö on taipunut poikkeustilanteessa uusiin toimintatapoihin auttaakseen ikääntyneitämme. Jokainen meistä voi itsekin piristää tutun vanhuksen arkea, kysellä kuulumisia ja auttaa kohti valoisampia aikoja. Keinoja ilahduttaa on monia. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lauri lyly, sanna marin, Tampere Apu, ikääntyneet, ikäihmisten palvelut, Tamperelainen, kolumni, riskiryhmä, veteraanit |
Tampere ei leikkaa PSHP:n rahoitustaTiistai 31.12.2019 klo 11.16 - Johanna Loukaskorpi PSHP:n valtuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen maalasi (15.12. AL) uhkakuvan terveydenhuollon tulevaisuudesta Pirkanmaalla. Hän on oikeassa siinä, että sairaanhoitopiirin talousarvioprosessin valmistelu tänä vuonna epäonnistui. PSHP:n talousarvioesitys oli kuntien näkökulmasta ennakoimaton. Vuoden 2020 talousarviot kunnissa valmisteltiin sairaanhoitopiirin kunnille keväällä antamien tarjousten perusteella. Sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12. käsitellyssä esityksessä esimerkiksi Tampereelle oli budjetoitu 10,9 miljoonaa euroa suurempi esitys kuin PSHP:n alkuperäinen tarjous. Vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna luku oli 15,2 miljoonaa euroa suurempi. Kuntien yhteistoiminnassa, jota sairaanhoitopiiri edustaa, luottamus yhteiseen valmisteluun on keskeistä. Kuntien rahoittaessa sairaanhoitopiiriä tulee yhteisen näkemyksen tuloista ja menoista olla kristallinkirkas. Nyt ei näin ollut. Tiedonkulku PSHP:n ja kuntien välillä ontui jossain kohtaa syksyä, eivätkä kaupunkiseudun kunnat pystyneet ottamaan PSHP:n suunnitelmia omissa talousarviovalmisteluissaan huomioon. Tampereen talousarviossa ensi vuoden PSHP:n tilaus on tämän vuoden toteumaa suurempi, eikä talousarvio sisällä leikkauksia tähän vuoteen verrattuna. Järvisen huoli Tampereelle koituvista siirtoviivemaksuista on silti aiheellinen. Hänen esittämänsä 20-25 miljoonan euron lisämenot sen sijaan olivat ylimitoitettuja. Mikäli siirtoviivemaksuja olisi tänä vuonna Tampereella peritty, olisivat ne asettuneet noin 5 miljoonaan. Hatanpään siirryttyä osaksi Taysia merkittävä osa kaupungin omista vuodeosastoista hävisi. Käynnistämme nopealla aikataululla keskustelun Hatanpää-Tays -integraatiossa yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden yleislääketieteen ja geriatrian toimintojen palauttamisesta osaksi kaupungin toimintaa. Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi lisäämme kuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja ja tarkastelemme perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaa uudelleen. Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan asiakkaiden sairaalajaksojen määrää, pituutta, jonoaikoja ja määriä tarkasti. Olemme vähentäneet erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitovuorokausia vuonna 2019 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta se ei ole näkynyt juuri vähennyksinä laskutuksessa. Vuoden 2020 aikana jatkamme hoitovuorokausien vähentämistä. Jatkossa on tärkeää, että tiedonkulku PSHP:n ja kuntien välillä toimii ja että muutoksista ja niiden seurauksista tiedotetaan kuntia. Sairaanhoitopiirillä ja Tampereen kaupungilla on toimivat yhteistyömuodot ja haluamme kaupungin puolelta jatkaa tätä hyvää yhteistyötä, jotta kuntalaiset saavat oikea-aikaista terveydenhoitoa oikeassa paikassa. Johanna Loukaskorpi apulaispormestari, Tampere |
|
3 kommenttia . Avainsanat: sairaanhoitopiiri, PSHP, erikoissairaanhoito, Tampere, talousarvio, siirtoviivemaksu, vuodeosastot |
Hyvinvointi tarvitsee tekoja lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi (osa 4)Keskiviikko 10.4.2019 klo 10.06 - Johanna Loukaskorpi Yli 100 000 lasta elää Suomessa pienituloisessa perheessä eli suomeksi sanottuna köyhyydessä. Lapsiperheköyhyyden takana on usein vanhempien pitkittynyttä työttömyyttä tai kotivanhemmuutta, maahanmuuttajataustaisuutta tai kesken jääneitä opintoja. Lapsiperheköyhyyden lisääntymisen syinä on esitetty muun muassa asumisen jatkuvaa kallistumista kasvukeskuksissa ja valtakunnan ja kuntien tasolla tehtyjä päätöksiä, jotka ovat nostaneet erilaisia pakollisia maksuja, lisänneet pätkä- ja silpputyötä ja samalla mahdollistaneet eriarvoistumisen jatkuvan kasvun. Lasten ja perheiden elämää heikentäneiden toimien seuraukset näkyvät lasten elämässä monin tavoin - syrjäytymisenä, osattomuuden kokemuksina ja ulkopuolelle jäämisenä ja jättäytymisenä. Moni lapsi oirehtii köyhyyttä - on käytöshäiriöitä koulussa, köyhyydestä johtuvaa kiusaamista, yksinäisyyttä ja myöhemmässä iässä koulupudokkuutta. Tampereella pormestari Lauri Lylyn nimeämä köyhyystyöryhmä, jonka puheenjohtaja oli vasemmiston Mikko Aaltonen ja jonka varapuheenjohtaja itse olin, paneutui muun muassa lapsiperheköyhyyteen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa työryhmämme valmisteleman köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksineen ja oli lähes yksimielinen siitä, että köyhyyden, huono-osaisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi on Tampereella työskenneltävä määrätietoisesti. Köyhyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi syrjäytymisen, terveyserojen, mielenterveys- ja päihdeongelmien, asunnottomuuden, työttömyyden, pitkäaikaissairauksien, maahanmuuttajien, ylisukupolvisuuden tai lasten näkökulmasta. Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on kiinnittänyt huomiota lapsiperheköyhyyteen. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassaan 2018 Köyhyydellä ei leikitä Kurttila vaatii kansallista köyhyyspolitiikkaa, joka tulee rakentaa viiteen lähtökohtaan: 1) Lapset ovat olennainen yhteiskunnallinen ryhmä, 2) Köyhyys kohdistuu lapsiin eri tavoin kuin aikuisiin, 3) Hyvä lapsuus on yhteiskunnallinen arvo, jota köyhyys uhkaa, 4) Lasten köyhyydellä on tuhoisat vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen ja 5) Köyhyysilmiön sisälle on päästävä ja kohdattava yksilölliset tilanteet, joihin on etsittävä ratkaisuja. Me SDP:ssä näemme, että seuraavan hallituksen on nostettava lapsiperheköyhyyden vähentäminen politiikan keskeiseksi painopisteeksi ja aivan samoin kuin Tampereella on tehty köyhyysohjelma, niin jokaisessa pirkanmaalaisessa kunnassa tulisi tehdä valtuustoryhmien kesken yhteinen köyhyysohjelma, jossa tarkasteltaisiin köyhyyttä juuri oman kunnan asukkaiden näkökulmasta. SDP on vuonna 2017 julkaissut toimenpideohjelman lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Haaveena onnellinen lapsuus -toimenpideohjelma löytyy netistä. Siinä esitetään lukuisia erilaisia ratkaisuja valtakunnan, kunnan ja arjen tasolle. Itse näen, että hyvät, toimivat ja matalan kynnyksen helposti saavutettavat peruspalvelut ovat vähävaraisille ensiarvoisen tärkeitä. Siksi hyvinvointipalveluiden rahoituksesta ja laadusta on vaikeina aikoinakin uskallettava pitää kiinni ja ennaltaehkäisyyn rohjettava panostaa. Lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi myös kaikkien lapsiperheiden kanssa työskentelevien on kyettävä tunnistamaan köyhyys ja ymmärrettävä sen syrjäyttävät mekanismit ja samalla työskenneltävä lasten ja heidän perheidensä toivon ja osallisuuden vahvistamiseksi. Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla. Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lapsiperheköyhyys, pienituloisuus, köyhyys, Köyhyydellä ei leikitä, Tampereen köyhyysohjelma, Haaveena onnellinen lapsuus. eriarvoistuminen |
VASTINE: Lastensuojelun vaikea tilanteeseen on etsitty ratkaisuja yhdessäTorstai 28.2.2019 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila Tampereen sosiaalityöntekijät kirjoittivat (AL 16.2) kaupungin lastensuojelun kriisiytyneestä tilanteesta. Kirjoituksessa otettiin vahvasti myös kantaa lastensuojelun palkkatasoon. Lastensuojelun työntekijöitä on kuultu eri tavoin viimeisten kuukausien aikana mm. järjestämällä työpajoja, joihin on kutsuttu työntekijöitä, virkamiesjohtoa ja luottamushenkilöitä. Työpajoissa on käsitelty sosiaalityön saatavuuden parantamiseen tähtäävää suunnitelmaa ja mietitty tapoja vastata rekrytoinnin haasteisiin. Lisäksi työpajoissa on pohdittu sosiaalityötä tekevien ammattilaisten osaamisen tukemista. Esille on noussut useita konkreettisia lyhyen ja pidemmän aikavälin kehitysehdotuksia, joiden edistäminen on työn alla. Helmikuussa sosiaali- ja terveyslautakunta perusti kymmenen uutta sosiaalityöntekijän virkaa helpottamaan lastensuojelun ja perhepalvelujen haastavaa tilannetta. Uudet virat tulevat hakuun helmi- ja maaliskuussa. Uusilla vakansseilla kevennetään lastensuojelun ja perhepalvelujen työntekijöiden työkuormaa ja vähennetään työntekijöiden vaihtuvuutta. Lastensuojelun työntekijöille on sovittu järjestelyerän kautta 100 euron palkankorotus ja henkilöstön sitoutumisesta palkitaan jatkossa 800 euron kertakorvauksella ensimmäisen ja 1000 eurolla toisen työvuoden täyttyessä. Kirjoituksessa vahvasti esille nostettu sosiaalityön yleinen palkkataso on Tampereen osalta vertailukelpoinen lähikuntiin. Vertailukohdaksi ei tule ottaa pääkaupunkia, jossa muun muassa asumisen hinta on aivan erilainen. Mielestämme Tampereen kaupungin tulee kuitenkin jatkossa tarkastella laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkatasoa erityisesti rekrytointihaasteellisilla aloilla. Lisäksi työn organisointiin ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Viimekätinen vastuu lastensuojelun työoloista on kaupungin johdolla ja poliittisilla päättäjillä. Työntekijöillä on kuitenkin vastuunsa siinä, että ymmärretään lastensuojelun pitkäjänteinen kehittäminen ja edetään yhdessä askel kerrallaan. Olemme vakuuttuneita, että laajalla yhteistyöllä saamme muutoksen parempaan aikaiseksi. Se on tamperelaisten lasten etu ja meidän tahtotilamme lautakunnan puheenjohtajina. Johanna Loukaskorpi (sdp) Anne-Mari Jussila (kok) Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Mielipidesivuilla 28.2.2019. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, Tampere, kehittäminen, palkat, palkkaus, sosiaalityö, sosiaalityöntekijät |
PUHE: Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö 60 vuottaPerjantai 5.10.2018 klo 16.02 - Johanna Loukaskorpi Hyvät omakotiyhdistysihmiset, Omakotiyhdistysten keskusjärjestö on nimensä mukaisesti tamperelaisten omakotiyhdistysten katto- ja edunvalvontajärjestö. Keskusjärjestöön kuuluu 37 tamperelaista omakotiyhdistystä, joissa on noin 7500 jäsentaloutta ja asukkaita noin 30 000. Tampereelle oli perustettu useita omakotiyhdistyksiä jo ennen sotia, mutta kaupungin kehittyessä ja asukasmäärän kasvaessa tuli tarve yhdistää voimat. Tuula Puranen kirjoittaa kirjassa Hartiavoimin - Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön historiikki 1958-2008, että 1950-luvulla jo ymmärrettiin, että omakotiyhdistysten on liitettävä voimansa yhteen, jotta voitiin paremmin hoitaa kaikkia omakotiasukkaita koskevia asioita. Keskusjärjestön perustaminen merkitsikin omakotiasukkaiden etujen ajamista koko kaupungin alueella. Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Omakotitalon valitsisi asumismuodokseen mieluiten 56 prosenttia, kerrostalossa asuisi 20 prosenttia ja rivitalossa 12 prosenttia suomalaisista. Samaisen tutkimuksen mukaan omakotitaloasujista 87 prosenttia haluaa jatkossakin asua omakotitalossa. Myös kerrostaloasujista kolmannes haluaisi muuttaa omakotitaloon. Kyselyyn vastanneista ihmisistä asuinpaikakseen vajaa kolmannes valitsisi pientaloalueen lähellä kaupungin keskustaa. Tampereella 15-20 minuutin matkan päässä Keskustorista on huomattavan paljon pien- ja omakotitaloja. Pientaloasumisen suosion ymmärtää helposti. Itsekin asun paritalossa Härmälässä, jonka omakotiyhdistykseen itse olen kuulunut jo vuosia. Yhdistys on Tampereen vanhin ja perustettu jo vuonna 1933. Lapsuuden ja nuoruuden kotini oli omakotitalo Kangasalla. Minullakin matka kaupungin virastotalolle kestää 20 minuuttia, mutta silti asun perheeni kanssa viihtyisällä omakotitaloalueella. Hyvät kutsuvieraat, Suomen Asuntomessut Oy:n selvityksen mukaan omakotitalossa asumisen hyvinä puolina pidetään vapautta, omaa rauhaa ja pihaa, yhtiövastikkeettomuutta, tilaa ja mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä. Itse arvostan erityisesti pihaa ja mahdollisuutta puuhastella omassa pikkupuutarhassa. Kysyin Facebookissa ystäviltäni, mitä he itse arvostavat pientalo- tai omakotiasumisessa. Sain lukuisia vastauksia. Tässä muutamia nostoja. Ihmiset arvostavat erityisesti omaa pihaa, rauhaa ja sitä, ettei tarvitse stressata, että häiritsee naapureita äänillään: ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanan huoletonta kun lapsia ei tarvinnut lähteä ulkoiluttamaan vaan pihassa leikkiminen oli vaivatonta ja turvallista. Oman pihan tuotteista saa nauttia omenoiden ja kasvimaan muodossa. Ei tarvitse miettiä, millaisia ääniä elämästämme syntyy eikä naapureiden seinäntakaiset äänet haittaa omaa elämää. Tärkeää on myös se että naapurit tuntee, taloja ja pihoja ja lapsia valvotaan yhdessä. Tutut naapurit tuovat turvallisuutta. Onni on kivat ja avuliaat naapurit, joiden kanssa tulee toimeen ja joista on tullut tärkeitä ystäviä. Omakotiasujana arvostan vihreää ympäristöä jota on enemmän kuin muissa asumismuodoissa.” Osa mainitsi, että on päätäntävalta omaan kiinteistöön ja riittävästi tilaa ja että omakotitalossa saa olla itsensä herra: ”Mä arvostan sitä että voi surutta kävellä nakuna ulkosaunaan”. Tuula Purasen kirjoittamassa 50-vuotishistoriikissa kirjailija Kalervo Kalemaa kiteyttää oivallisesti omakotiasumisen. ”Talo on yksi perheenjäsen tai sen perheen äiti ja isä yhdessä, joka pitää sisällään lapset ja huolehtii niistä, antaa lämmintä ja suojaa maailman tuulia ja sateita vastaan”. Omakotitontteja ja uusia pientaloalueita haetaan ja suunnitellaan Tampereella kaiken aikaa. Hyvä alue ei yksin riitä, vaan asukkaat tarvitsevat hyvät kulkuyhteydet, toimivan joukkoliikenteen sekä monipuoliset lähipalvelut päiväkoteineen, kouluineen, kirjastoineen ja kaupallisine palveluineen. Nykyaikainen ja kaikille yhteinen kaupunki tarvitsee monipuolista asuntokantaa. Kasvaakseen ja kehittyäkseen Tampereen on kyettävä vastaamaan mahdollisimman hyvin ihmisten toiveisiin. Omakotirakentamisen pahimmaksi pullonkaulaksi mainitaan yleensä kaavoittaminen ja tonttien saaminen. Lauri Lylyn pormestariohjelman mukaan Tampereella omakotitonttien saatavuudesta huolehditaan ja pientaloasumiseen luodaan lisää vaihtoehtoja. Tänäkin syksynä Tampereelle tuli hakuun 59 omakotitonttia muun muassa Vuoreksesta, Kaukajärveltä ja Vehmaisista. Olemme uudistaneet tonttihakua, eikä hakukriteereissä enää käytetä pistetystä tai pisterajoja. Vuokratonttien lisäksi haettavana on kiinteällä hinnalla ja tarjousten perusteella myytäviä tontteja. Kaupungin pyrkimyksenä on edistää kaupunkimaista tiivistä rakentamista. Tampereen elinvoimaa tukevan kaupunkikehityksen kannalta kaavoituksen sujuvuus ja rakennuslupamenettelyn nopeus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Rakennuslupahakemusten käsittelyaikaa pyritään lyhentämään oleellisesti tämän valtuustokauden aikana ja digitalisaatiota hyödynnetään kaavoitusprosessissa. Hyvät kuulijat, Tamperetta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö on tärkeä yhteistyökumppani Tampereen kaupungille, kun haluamme suunnitella viihtyisiä asuinalueita hyvine lähipalveluineen ja pitää huolta nykyisistä asuinalueistamme. Voitte vastaanoton aikana vapaasti tutustua Raatihuoneen eri saleihin ja jokaisessa huoneessa on pieni punainen kirja, josta voi lukea tarkempia tietoja huoneen sisustuksesta ja kalusteista. Toivotan Teille viihtyisiä hetkiä Raatihuoneella ja lämpimästi onnea virkeälle ja monipuoliselle omakotiyhdistystoiminnalle Tampereella. |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: omakotiyhdistykset, Tampere, pientalot, asuminen, omakotitalot, omakotitontit |
VASTINE: Kiireellistä vastaanottoa vaativa asia hoidetaan kuitenkin ainaPerjantai 5.10.2018 klo 15.57 - Johanna Loukaskorpi Pekka Suokas kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (AL 27.9) Kaukajärven terveysasemapalveluista. Kaukajärven terveysaseman jonotilanne ei juuri poikkea muiden asemien tilanteesta. Lääkäreiden kiireettömälle vastaanotolle jonoa on Tampereella noin neljä viikkoa. Tässä kohtaa on hyvää huomioida, että kiireelliset vastaanottoaikaa vaativat asiat hoidetaan aina. Kiireellisten asiakkaiden priorisointi on ollut kaupungin tietoinen valinta. Se kuitenkin näkyy valitettavasti kuntalaisille kiireettömien aikojen saamisessa. Äkillisiä poissaoloja eikä lomia pystytä tällä hetkellä sijaistamaan ja esimerkiksi kesä- ja joulunajan sulut ruuhkauttavat kiireettömälle lääkärille pääsyä entisestään. Kaukajärvellä on iso väestö lääkärimäärään nähden ja siksi valinnanvapauskokeilu kohdistuu suurimmaksi osaksi sinne. Väestöstä noin 10% on valinnanvapauttaan käyttänyt, mutta vain pieni osa on ollut terveysaseman asiakkaita. Tämä kuvastaa toisaalta sitä, että vaikka asiakkaat joutuvat kiireetöntä aikaa odottamaan he ovat terveysaseman palveluihin tyytyväisiä. Kaukajärven lääkärivakanssit ovat myös täynnä ja asemalla kokeneita erikoislääkäreitä. Pyrimme jatkuvasti kehittämään terveysasematoiminnan toimintatapoja ja sujuvoittamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kuitenkin väestön kasvu ja ikääntyminen vaikuttavat erityisesti perusterveydenhuollon palvelutarpeeseen ja ovat kasvattaneet sitä merkittävästi. Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt talousarvioesityksessään puolen miljoonan lisäystä, jotta pystymme vastaamaan terveysasematoimintojen kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Talousarvion lisäyksillä pyritään vähentämään loma-aikojen supistuksia sekä vahvistamaan erityisesti hoitajaresurssia, jolloin sekä kiireettömien että kiireaikojen saatavuus paranee. Lisäksi esitimme puolta miljoonaa suun terveydenhoidon palveluihin. Tällä rahalla pyritään ensisijaisesti lyhentämään suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonoja. Nämä lisämäärärahaesitykset ovat erittäin tärkeitä ja helpottava painetta terveysasemillamme ja suun terveydenhoidossa. Toivottavasti lautakunnan esitykset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä ja lopullisesti valtuuston päättäessä ensi vuoden budjetista marraskuussa. Suokas totesi kirjoituksessaan, ettei organisaatiokaaviossamme mainita sosiaali- ja terveyspalveluita kuin lautakunnan kohdalta. Organisaatiokaaviossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avo- ja asumispalveluiden nimellä. Avo- ja asumispalvelut ovat monialaorganisaatio, joka käsittää kaikki kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut. Kirjoitus julkaistiin AL:n Lukijalta-palstalla 2.10.18 |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveysasemapalvelut, terveydenhoito, suun terveydenhoito, terveydenhuolto, sote, Tampere, talousarvio |

