VASTINE: Lastensuojelun vaikea tilanteeseen on etsitty ratkaisuja yhdessä

Torstai 28.2.2019 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila

Tampereen sosiaalityöntekijät kirjoittivat (AL 16.2) kaupungin lastensuojelun kriisiytyneestä tilanteesta. Kirjoituksessa otettiin vahvasti myös kantaa lastensuojelun palkkatasoon.

Lastensuojelun työntekijöitä on kuultu eri tavoin viimeisten kuukausien aikana mm. järjestämällä työpajoja, joihin on kutsuttu työntekijöitä, virkamiesjohtoa ja luottamushenkilöitä. Työpajoissa on käsitelty sosiaalityön saatavuuden parantamiseen tähtäävää suunnitelmaa ja mietitty tapoja vastata rekrytoinnin haasteisiin. Lisäksi työpajoissa on pohdittu sosiaalityötä tekevien ammattilaisten osaamisen tukemista. Esille on noussut useita konkreettisia lyhyen ja pidemmän aikavälin kehitysehdotuksia, joiden edistäminen on työn alla.

Helmikuussa sosiaali- ja terveyslautakunta perusti kymmenen uutta sosiaalityöntekijän virkaa helpottamaan lastensuojelun ja perhepalvelujen haastavaa tilannetta. Uudet virat tulevat hakuun helmi- ja maaliskuussa. Uusilla vakansseilla kevennetään lastensuojelun ja perhepalvelujen työntekijöiden työkuormaa ja vähennetään työntekijöiden vaihtuvuutta. Lastensuojelun työntekijöille on sovittu järjestelyerän kautta 100 euron palkankorotus ja henkilöstön sitoutumisesta palkitaan jatkossa 800 euron kertakorvauksella ensimmäisen ja 1000 eurolla toisen työvuoden täyttyessä.

Kirjoituksessa vahvasti esille nostettu sosiaalityön yleinen palkkataso on Tampereen osalta vertailukelpoinen lähikuntiin. Vertailukohdaksi ei tule ottaa pääkaupunkia, jossa muun muassa asumisen hinta on aivan erilainen. Mielestämme Tampereen kaupungin tulee kuitenkin jatkossa tarkastella laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkatasoa erityisesti rekrytointihaasteellisilla aloilla. Lisäksi työn organisointiin ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Viimekätinen vastuu lastensuojelun työoloista on kaupungin johdolla ja poliittisilla päättäjillä. Työntekijöillä on kuitenkin vastuunsa siinä, että ymmärretään lastensuojelun pitkäjänteinen kehittäminen ja edetään yhdessä askel kerrallaan. Olemme vakuuttuneita, että laajalla yhteistyöllä saamme muutoksen parempaan aikaiseksi. Se on tamperelaisten lasten etu ja meidän tahtotilamme lautakunnan puheenjohtajina.

Johanna Loukaskorpi (sdp)
hyvinvointipalveluiden apulaispormestari
sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

Anne-Mari Jussila (kok)
kaupunginvaltuutettu
sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Mielipidesivuilla 28.2.2019. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lastensuojelu, Tampere, kehittäminen, palkat, palkkaus, sosiaalityö, sosiaalityöntekijät

Apon elämää: Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uusi toimintamalli on ihmetyttänyt osaa kuntalaisia

Tiistai 3.10.2017 klo 15:42 - Johanna Loukaskorpi

Tipotien ja Linnaimaan terveysasemien uusi elokuussa toimintansa aloittanut, toimintamalli on herättänyt kuntalaisissa jonkin verran kysymyksiä ja minullekin on siitä tullut palautetta ja huolestuneita viestejä sekä ikäihmisiltä että heidän omaisiltaan.

Olen vuosia peruskoulussa opettaneena oppinut kantapään kautta, että koskaan ei voi viestiä asioista liian paljon tai että vaikka kuinka luulee vääntäneensä asian rautalangasta, joku oppilas kuitenkin seuraavalla tunnilla sanoo, ettei koskaan ole asiasta kuullutkaan tai että vanhemmat lähestyvät Wilman kautta, että miksi tätä asiaa ei ollut tunnilla opetettu. Kai minä tällä esimerkillä yritän rautalangasta vääntää, että vaikka saatetaan luulla, että uusista asioista tai palveluista on viestitty riittävästi, niin harvoin niin oikeasti on tehty. Aina löytyy joku, joka ei ole koskaan kuullutkaan asiasta.

Mitä siis Linnainmaan ja Tipotien terveysasemien uusi toimintamalli tarkoittaa? Se ei suinkaan tarkoita sitä, että enää ei saisi lääkäriaikaa. Päinvastoin sen pitäisi auttaa siinä ajan saamisessa - toisin sanoen mallin tarkoitus on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Malli ei tarkoita sitäkään, että enää ei saa puhelimella varata terveyskeskusaikaa. Edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen lomakkeen ja siihen tietysti yritetään kaikin tavoin myös kannustaa.

Terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana arkipäivänä. Ja kuten tuossa aiemmin kirjoitin, Linnainmaan ja Tipotien terveysasemille saa edelleen soittaa tai mennä paikan päälle. Tämä on ainakin niissä itselleni tulleissa viesteissä ollutkin se suurin huoli ja pelästystä aiheuttanut asia.

Ihmiset eivät tiedä, että edelleen voi soittaa ja saada sitä kautta asiansa eteenpäin. Olen vienyt myös viestiä eteenpäin siitä, että kun ihmiset edelleen soittavat neuvontanumeroon, koska ovat oppineet sitä vuosien saatossa käyttämään, niin heitä on neuvottava ystävällisesti kokeilemaan netin sähköistä lomaketta ja tarvittaessa ohjattava soittamaan suoraan kyseisille terveysasemille. Vuorovaikutustaitoja ei koskaan voi korostaa liikaa! Terveysasemien asiakaskunta on kirjavaa ja siksi asiakaslähtöisyyteen ja ihmisten huoliin on vastattava erityisellä inhimillisyydellä. Monella asiakkaalla on hätä ja tarve tulla nopeasti kuulluksi.

Jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu.

Mallin perusta on haettu Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Tampereella ei kuitenkaan yritetä kopioida suoraan Helsingin mallia, vaan tarkoitus on luoda oma tamperelainen tapa hoitaa potilaita.

Mallin tarkoituksena on lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja puhelinajoillekin on ollut jonoja. Myös asiakkaiden poukkoiluun ammattilaiselta toiselle tai siihen, että asiakkaat ohjautuivat vääriin paikkoihin on haluttu puuttua. Jos asiakas tarvitseekin vain sairaanhoitajan apua, on turhaa, että hänellä on ollut lääkäriaika varattuna. Olen hieman huolissani siitä, että henkilökunnasta on kaikunut viestejä, etteivät he ole tulleet riittävästi kuulluksi. Tähän on luvattu tuoda nyt muutosta ja odotan, että henkilökuntaa sitoutetaan ja osallistetaan paremmin. Virkahenkilöstöllä ja johdolla on tässä erityinen vastuu. Henkilökunnan pitää kokea pystyvänsä vaikuttamaan ja ennen kaikkea on tärkeää, että ammattilaisten ääni kuuluu palveluja kehitettäessä.

Toisaalta myös henkilökunnan pitää pystyä muuttamaan vakiintuneita toimintatapojaan, on selvää, ettei Tampereen kokoisessa kaupungissa voi terveydenhoidon saralla levätä laakereille ja odottaa ja toivoa sormet selän takana ristissä, että soteuudistuksen jälkeen maakunta hoitaa asiat paremmin. Uusi toimintamalli on kunnianhimoinen yritys parantaa terveysasemilta saatavaa palvelua ja hoitoa. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa muuallekin esimerkiksi sinne maakunnan terveysasemille. Kaikkien tärkeintä ja syy siihen, miksi tätä uutta mallia nyt kokeillaan, on kuitenkin se, että asiakkaat ja potilaat tulevat hoidetuiksi nopeammin ja paremmin, saavat vaivoihinsa lääkitystä, ohjausta, neuvontaa tai lähetteen jatkohoitoon, kuntoutukseen tai terapiaan.

Samalla kun kunnassa uusia digitaalisia toimintatapoja käynnistetään, on niiden rinnalla oltava myös ne perinteiset tavat. Moni oppii hitaasti käyttämään uusia sähköisiä palveluita ja aina löytyy pientä muutosvastarintaa. Uudet sukupolvet omaksuvat yllättävän nopeasti asioita, jotka meistä vanhemmista saattavat tuntua kovin vierailta. Itse olen sen verran vanhakantainen, että tykkään hoitaa asioita kasvotusten tai puhelimella. 19-vuotiasta poikaani en taas millään ilveelläkään saa hoitamaan asioitaan puhelimessa. Hän haluaa hoitaa asiansa netissä. 67 vuotta täyttänyt äitini haluaa hoitaa myös asiansa pääosin netissä, koska se on hänen mukaansa vaivatonta ja nopeaa. Ikäihmisiä ei pidä siis myöskään aliarvioida digitaalisten palveluiden käyttämisessä. Ehkä muutosvastarinta elääkin meissä keski-ikäisissä.

1 kommentti . Avainsanat: terveysasema, Tipotie, Linnainmaa, toimintatavan muutos, kehittäminen, terveyspalvelut, sote, Tampere, vastaanottopalvelut

Puhe valtuustossa: Pormestariohjelmassa kehitetään

Maanantai 18.2.2013 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Pormestariohjelmassa kehitetään, päätetään, selvitetään, käsitellään, toteutetaan, tarkastellaan ja painotetaan. Ohjelma on rakennettu niin, että suurin osa verbeistä on passiivissa. Millaisia merkityksiä suuri passiivin käyttö sitten tuo kieleen ja tekstiin? 

Passiivin keskeisin piirre on tekijän puuttuminen tai sen häivyttäminen. Passiivin käyttö pehmentää tekoa ja vähentää tekstin ytimekkyyttä. Passiivissa toteuttaja ikään kuin hämärretään ja epämääräistetään.

Miksi pormestariohjelmassa todetaan, että johonkin ”pyritään” tai jotakin ”kehitetään”, kun parempi olisi tietysti sanoa suoraan, että  pormestariryhmät ”pyrkivät” tai pormestariryhmät ”kehittävät”. Kielentutkija Matti Räsänen on todennut: ”Passiivi voi tehdä holtittomasti käytettynä karhunpalveluksen. Tekijät voivat jäädä lopullisesti piiloon. Tekstistä tulee ympäripyöreää ja utuista.”

En usko, että pormestariryhmät ja ne, jotka ovat olleet ohjelmaa tekemässä ja kirjoittamassa ovat tietoisesti pyrkineet tekemään tekstistä ympäripyöreää, vaan tarkoituksena on ollut hyvä, kaikkia tyydyttävä ja tulevaisuuteen katsova ohjelma, jonka avulla kaupunki kehittyy ja palvelut paranevat. En usko myöskään, että neloset haluavat epämääräistää tekojen totettajan.

Toimittaja Jarkko Sipilä laski ennen viime hallitusohjelman julkistamista kahden edellisen hallitusohjelman passiivit. Esimerkiksi sana turvataan  mainittiin Lipposen (1999) hallitusohjelmassa 18 kertaa ja Vanhasen (2003) ohjelmassa 39 kertaa. Sana kehitetään mainitaan Lipponen ohjelmassa 40 ja Vanhasen ohjelmassa jopa 70 kertaa. Valtuutetut voivatkin kotitehtävänään laskea, kuinka monta kertaa sana kehitetään mainitaan pormestariohjelmassa. Vaikka onhan se hyvä, jos kotikaupunkia kehitetään.

Lopuksi haluan sanoa, että erityisesti minua lämmittää se, että pormestariohjelmassa on ennaltaehkäisevyyttä, varhaista puuttumista ja matalan kynnyksen apua korostava ote. Toivottavasti pormestariohjelma todella ennaltaehkäisee tulevia ongelmia ja paneutuu uusiin varhaisen ja matalan kynnyksen palveluihin innovoiden ja uudella otteella – niin että toteuttaja ei jää epäselväksi tai hämäräksi niin kuin se nyt pormestariohjelmassa uhkaa jäädä. 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pormestariohjelma, kehittäminen, nelikko