KOLUMNI: Pula psykiatreista näkyy mielenterveyspalveluissa

Lauantai 23.1.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tammikuun alussa on noussut julkisuuteen aikuisten mielenterveyspalveluiden pitkät hoitojonot ja pula psykiatreista. Entistä useampi potilas on myös entistä sairaampi. Tilanne ei valitettavasti ole uusi. Vakavasta psykiatrivajeesta on Tampereen kaupungilla kärsitty jo pitkään.

Vuoden alusta suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettiin Taysiin. Päätös tehtiin maaliskuun 2020 valtuustossa ja asiaa käsiteltiin myös valtuuston iltakoulussa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa. Perusteet palveluiden yhdistämiselle olivat selkeät. Yhdistämisen tarkoitus on parantaa pääsyä avohoitoon, helpottaa rekrytointeja ja turvata kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, laatu ja resurssit.

Yhdistymistä valmisteltiin vuosi. Kuitenkin vuoden alussa ilmi tulleet ongelmat ovat yllättäneet monet. Yhdistymisen tavoitteet eivät ole heti alussa toteutuneet. Sen sijaan psykiatripula on pahentunut, kun osa erikoislääkäreistä on eläköitynyt ja osa irtisanoutunut.

Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin tavallisia. Lähes 20 % suomalaisista on jokin mielenterveysongelma, ja ne ovat yleisin sairauslomien syy sekä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajia. Siksi on tärkeää, etteivät sairaanhoitopiirit ja kunnat kilpaile keskenään samoista harvoista mielenterveysosaajista. Se vääristää tilannetta ja luo jatkuvaa painetta nostaa palkkoja. Tärkeämpää on keskittää osaaminen yhteen paikkaan ja jakaa resursseja tasaisemmin perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Tämä tavoitehan on tuttu myös soteuudistuksesta. Osaajat ovat jatkossa yhden työnantajan hyvinvointialueen palveluksessa.

Uskon, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa vaikean tilanteen mielenterveyspalveluissa alkuvuonna kuntoon ja uskon vakaasti integraation pitkän ajan tavoitteisiin hoitoketjujen sujuvoittamisesta, hoitoonpääsyn helpottumisesta ja osaavan henkilöstön saamisesta. Tämä usko ei valitettavasti helpota niitä, jotka odottavat nyt lääkäriaikaa tai joiden ongelmat uhkaavat vaikeutua. Eikä mielenterveyspotilaiden omaisten hätää lievitä se, että todetaan tilanteen jatkossa paranevan. Asiakkaalle tärkeintä on saada hoitoa mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä. Myös omaisten jaksamiseen pitää pystyä kiinnittämään huomiota. Näiden eteen on nyt tehtävä hartiavoimin töitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, mielenterveyspalvelut, psykiatripula, psykiatria, päihdepalvelut, Tampere, integraatio, sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveyspalvelut

Tampere ei leikkaa PSHP:n rahoitusta

Tiistai 31.12.2019 klo 11.16 - Johanna Loukaskorpi

PSHP:n valtuuston puheenjohtaja Pekka Järvinen maalasi (15.12. AL) uhkakuvan terveydenhuollon tulevaisuudesta Pirkanmaalla. Hän on oikeassa siinä, että sairaanhoitopiirin talousarvioprosessin valmistelu tänä vuonna epäonnistui.

PSHP:n talousarvioesitys oli kuntien näkökulmasta ennakoimaton. Vuoden 2020 talousarviot kunnissa valmisteltiin sairaanhoitopiirin kunnille keväällä antamien tarjousten perusteella. Sairaanhoitopiirin valtuustossa 9.12. käsitellyssä esityksessä esimerkiksi Tampereelle oli budjetoitu 10,9 miljoonaa euroa suurempi esitys kuin PSHP:n alkuperäinen tarjous. Vuoden 2019 ennustettuun laskutukseen verrattuna luku oli 15,2 miljoonaa euroa suurempi.

Kuntien yhteistoiminnassa, jota sairaanhoitopiiri edustaa, luottamus yhteiseen valmisteluun on keskeistä. Kuntien rahoittaessa sairaanhoitopiiriä tulee yhteisen näkemyksen tuloista ja menoista olla kristallinkirkas. Nyt ei näin ollut. Tiedonkulku PSHP:n ja kuntien välillä ontui jossain kohtaa syksyä, eivätkä kaupunkiseudun kunnat pystyneet ottamaan PSHP:n suunnitelmia omissa talousarviovalmisteluissaan huomioon.     

Tampereen talousarviossa ensi vuoden PSHP:n tilaus on tämän vuoden toteumaa suurempi, eikä talousarvio sisällä leikkauksia tähän vuoteen verrattuna. Järvisen huoli Tampereelle koituvista siirtoviivemaksuista on silti aiheellinen. Hänen esittämänsä 20-25 miljoonan euron lisämenot sen sijaan olivat ylimitoitettuja. Mikäli siirtoviivemaksuja olisi tänä vuonna Tampereella peritty, olisivat ne asettuneet noin 5 miljoonaan.

Hatanpään siirryttyä osaksi Taysia merkittävä osa kaupungin omista vuodeosastoista hävisi. Käynnistämme nopealla aikataululla keskustelun Hatanpää-Tays -integraatiossa yliopistollisen sairaalan osaksi siirtyneiden yleislääketieteen ja geriatrian toimintojen palauttamisesta osaksi kaupungin toimintaa. Siirtoviivemaksujen minimoimiseksi lisäämme kuntoutus- ja jatkohoitopaikkoja ja tarkastelemme perusterveydenhuollon sairaalaosastojen toimintaa uudelleen.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelmassa vuodelle 2020 on toimenpiteitä saatavuuden ja oikea-aikaisen hoidon varmistamiseksi. Hoitoketjujen sujuvuuden vahvistamiseksi ikäihmisten palveluissa seurataan asiakkaiden sairaalajaksojen määrää, pituutta, jonoaikoja ja määriä tarkasti. 

Olemme vähentäneet erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitovuorokausia vuonna 2019 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, mutta se ei ole näkynyt juuri vähennyksinä laskutuksessa. Vuoden 2020 aikana jatkamme hoitovuorokausien vähentämistä.

Jatkossa on tärkeää, että tiedonkulku PSHP:n ja kuntien välillä toimii ja että muutoksista ja niiden seurauksista tiedotetaan kuntia. Sairaanhoitopiirillä ja Tampereen kaupungilla on toimivat yhteistyömuodot ja haluamme kaupungin puolelta jatkaa tätä hyvää yhteistyötä, jotta kuntalaiset saavat oikea-aikaista terveydenhoitoa oikeassa paikassa.

Johanna Loukaskorpi

apulaispormestari, Tampere

3 kommenttia . Avainsanat: sairaanhoitopiiri, PSHP, erikoissairaanhoito, Tampere, talousarvio, siirtoviivemaksu, vuodeosastot