Puhe: Koulujen eriarvoistumisen ehkäisy

Maanantai 18.11.2019 klo 16:18 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Politiikka on pitkäjänteistä puurtamista. Tässä salissa pitkään istuneet tietävät, että eri valtuutetuilla on omia erityisen läheisiä aiheita. Aiheita, joista jaksetaan kokous kokoukselta, vuosi vuodelta kirjoittaa, puhua ja johon pyrkiä vaikuttamaan. Minulle se on ollut koulujen eriarvoistuminen.

Vuonna 2011 kirjoitin ensimmäisiä mielipidekirjoituksiani koulujen eriarvoistumisen ehkäisystä. Olen tehnyt aiheesta eli positiivisen diskriminaation rahoituksesta perusopetukseen vuosien saatossa Tampereella ainakin kaksi valtuustoaloitetta.
Vuonna 2012 kirjoitin: ”Sosialidemokraatteille koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä arvoista. Koulutuksellisen tasa-arvon periaate on meidän kaikkien etu ja koskettaa nimenomaan lähiöiden asukkaita. Samaisessa kirjoituksessa muistutin siitä, kuinka kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulut vaikuttavat merkittävästi alueiden kehitykseen. Koulujen ja aluekehityksen välisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen tiedostaminen on tärkeää, sillä kouluja tukemalla edistetään koulutusjärjestelmän tasa-arvoa ja samalla asuinalueiden tasapainoista kehitystä.”

Helsinki on jo vuosia pyrkinyt puuttumaan kaupunginosien eriytymiseen ja niiden erilaisiin palvelutarpeisiin myönteisen erityiskohtelun määrärahalla. Määrärahalla on haluttu tukea mahdollisuuksien tasa-arvoa ja tasoittaa kaupunkirakenteesta johtuvia alueellisia hyvinvointieroja. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin mukaan määräraha on lisännyt ennen kaikkea maahanmuuttajataustaisten oppilaiden sekä suomenkielisten poikien todennäköisyyttä hakeutua toisen asteen koulutukseen. Vuonna 2008 joka kolmas maahanmuuttajataustainen oppilas ei jatkanut Helsingissä toisen asteen koulutukseen, mutta uuden rahoitusmallin käyttöönoton jälkeen osuus on laskenut viidenneksellä. 83 prosenttia helsinkiläisistä rehtoreista on todennut, että pd-raha parantanut oppimistuloksia.

Vuonna 2017 pormestariohjelman kirjoituksen yhteydessä huolehdin, että positiivinen erityiskohtelu saadaan kirjoitettua osaksi pormestariohjelmaa. Pormestariohjelmaan kirjattiin, että Tampereella varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Asia kirjattiin myös osaksi koulutuspoliittista ohjelmaa. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana valmistelleet alueellisen resurssoinnin toimintamallin ja palvelu- ja vuosisuunnitelmassa sitä lähdetään aktiivisesti nyt ensi vuoden alusta toteuttamaan.

On tärkeää tiedostaa, että koulutuksellinen eriytyminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa ja että oppilaan taustan ja oppimistulosten välillä on selkeä yhteys. Erilaiset sosioekonomiset erot, sukupuolten väliset erot, maahanmuuttajaväestöön ja kantaväestöön kuuluvien väliset erot vaikuttavat myös syrjäytymiskehitykseen. Alueellista resurssia eli myönteistä erityiskohtelua tullaan kohdistamaan jatkossa kouluille, jotka toimivat keskimääräistä haastavammalla alueelle ja jakoon vaikuttavat seuraavat oppilaaksiottoaluekohtaiset tekijät: huoltajien koulutustaso, työttömyys, oppilaiden maahanmuuttajataustaisuus sekä tehostetun tuen oppilaiden osuus koulun oppilaista. Koulut voivat käyttää koulu- tai koulupolkukohtaista määrärahaa harkintansa mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja henkilöstön lisäämiseen - kouluohjaajien, resurssiopettajien, vakituisen sijaisen tai erityisopettajien palkkaukseen tai vaikka Icehearts-toimintaan.

Tänään olen onnellinen siitä, että pitkä työni koulujen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi Tampereella kantaa vihdoin hedelmää. Määräraha ei ole vieläkään riittävä, mutta parempaan ollaan menossa. Toivottavasti myös hallitus lisää jatkossa perusopetuksen tasa-arvorahoitusta. Sitä tarvitaan erityisesti isoissa kaupungeissa.

Talousarviopuheet sikula ja sotela

Maanantai 18.11.2019 klo 12:52 - Johanna Loukaskorpi

Ohessa talousarviokokouksessa käyttämäni puheenvuorot: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kannatin pormestarin alkuperäistä talousarvioesitystä, jota olen itsekin ollut sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sisältöjen osalta valmistelemassa. Pormestarin esitys sisälsi lautakuntien toivomia täsmäpanostuksia ennaltaehkäisyyn, lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen, koulutuksen eriarvoistumisen ehkäisyyn, köyhyysohjelman toteuttamiseen, perusterveydenhoitoon sekä huumehoitojen monipuolistamiseen. Pormestarin esitys oli inhimillinen, yhteisöllinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Voin hyvillä mielin kannattaa myös neuvotteluissa saavutettua kompromissiesitystä. Kompromissiesityksessä ei ole lähdetty heikentämään palveluita vaan esitys sisältää vielä 50 000 euron lisäykset sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan kumppanuusavustuksiin.  

Nostan puheenvuoroissani hyvinvointipalveluiden kannalta keskeisiä asioita vuodelle 2020. Aloitan sivistys- ja kulttuurilautakunnasta. Kuten kuulimme  pormestari Lylyn ja valtuustoryhmämme puheenjohtaja Salmen puheenvuoroista ensi vuoden talousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin. Tampere Junior kehitysohjelmaan on varattu lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen 200 000 euroa ja lisäksi köyhyysohjelman toimenpide-esityksen mukaisesti 100 000 euroa on lisätty harkinnanvaraisen toimeentulotuen suuntaamiseen lasten ja nuorten harrastamiseen. Näillä toimenpiteillä vastaamme pormestariohjelman linjaukseen tarjota jokaiselle lapselle harrastus.

Talousarviossa lisätään palvelusetelipäiväkotipaikkojen määrää 300 ja peruskorjataan ja uudisrakennetaan useita päiväkoteja ja perusopetuksen kouluja.

Perusopetuksen 500 oppilaan kasvuun on varattu budjetissa siten, että ryhmäkoot eivät kasva. Tämä on arvovalinta, jonka olemme halunneet tehdä nyt ja jatkossakin. Sama oppilasmäärän kasvu on huomioitu oppilashuollon henkilöstöä lisäämällä.   

Varhennettuun kielenopettamiseen on varauduttu siten, että Tampereella kielten opettajat huolehtivat jatkossakin ensimmäisestä luokasta lähtien kielten opetuksesta. A1-kieli alkaa nykyisillä ekaluokkalaisilla nyt tammikuussa.

Erityisen ilahtunut olen alueellisen resursoinnin vakinaistumisesta. Puhun tästä vielä tarkemmin, mutta budjetissa on 550 000 euroa lisätty perusopetuksen ja 150 000 euroa varhaiskasvatuksen myönteiseen erityiskohteluun.  Pormestariohjelmassa sovittiin, että Tampereella varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana valmistelleet alueellisen resurssoinnin toimintamallin ja nyt se otetaan vahvemmin käyttöön, koska pormestarin esityksessä lautakunnan enemmistön toiveiden mukaan siihen varattiin lisärahoitusta. Pystymme jatkossa paremmin ehkäisemään koulujen eriarvoistumista, huomioimaan lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja päiväkotien ja koulujen toimintaympäristön. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen myönteisen erityiskohtelun lisäresurssilla tuetaan 3-5 koulupolun toimintaa lisäämällä henkilöstöä ja matalan kynnyksen tuen rakenteita.

JK. Vastaan myös Ulla-Leena Alpin kysymykseen punaisten muistomerkistä. Nimien peruskeruutyö tehty muistomerkkiä varten on nyt tehty. Jonkin verran pitää kuulemma vielä täydentää työtä ottaen kuitenkin huomioon, että tietty epätarkkuus jää. Ensi vuonna voidaan lähteä ajattelemaan itse fyysistä muistomerkkiä. Sen suunnittelu vaatii resursseja, ja tietysti toteutus. Tämä kannattaa ensi vuoden 2021 kehysneuvotteluissa ja budjetin valmistelussa huomioida. Sama koskee tietysti myös Lotta Svärd -muistomerkkiä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Lupasin palata toisessa puheenvuorossani sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksen sisältöihin.

Täällä mainittiin jo aiemmin siitä, että koko Tampereen kotihoito on otettu tarkkailuun. Se on valitettavasti totta. Ikäihmisten palveluissa asiakasmäärät ja asiakkaiden hoitoisuus ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet merkittävästi. Ensi vuonnakin yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 400. Olemme aloittaneet kotihoidon kehittämishankkeen ja siinä hankkeessa ovat mukana myös pääluotot ja apulaispormestari. Kehittämishankkeessa pyrimme löytämään myös taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja ja ratkomaan kotihoidon rekrytointihaasteita.

Budjetissa on vahva panostus ikäihmisten kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Lisäämme kotihoitoon yli 30 hoitajaa ja vahvistamme kotikuntoutusta ja saattohoitoa. Nostamme myös erityisen vaativan hoivan yksikköjen hoitajamitoitusta.

Talousarvio sisältää perusterveyden vahvistamisen. Terveysasema- ja suun terveydenhoitoon on varattu peräti 2,3 miljoonaa. Näistä 300 000 euroa tuli vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan ponsiesityksen pohjalta, jota kannatti enemmistö lautakunnan jäsenistä. Terveysasematoiminnassa laajennamme ensi vuonna asema kerrallaan Tipotiellä ja Linnainmaalla aloitettua terveysasemien toimintamallia. Edistämme mallin hyviä elementtejä - yhteydenottoja suoraan omalle terveysasemalle, moniammatillisen yhteistyön ja tiimityön lisäämistä ja sähköisten palvelujen vahvistamista.

Ensi vuonna avataan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin keskittynyt matalan kynnyksen yksikkö Nuorisovastaanotto. Vastaanotto tulee todella suureen tarpeeseen, sillä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi koko maassa. Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin lastenpsykiatrian klinikan hoitoon tulee jopa alle kouluikäisiä lapsia, jotka käyttäytyvät itsetuhoisesti ja alakouluikäisiä, jotka viiltelevät itseään. Kouluista kuuluu huolestuneita viestejä siitä, kuinka aggressiivisten ja nepsyoireisten lasten määrä lisääntyy ihan tavallisissa luokissa. Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähetteiden määrä on huolestuttava ja hoitojonot pitkiä. Siksi Nuorisovastaanotto ja oppilashuollon vahvistaminen juuri nyt on ensiarvoisen tärkeää. Talousarviossa on varauduttu lastensuojelulain muutoksen vaikutuksiin eli jälkihuollon ikärajan nousemiseen 25 vuoteen. Huolissani olen siitä, että lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa on iso ylitysriski ensi vuodelle ja se on syytä tiedostaa. Toivon, että lastensuojelun kehittämisprojekti alkaisi kuitenkin kantaa jo ensi vuonna hedelmää ja sosiaalityön lisärekrytoinnit auttavat vähentämään sijaishuollon kustannuksia.

Psykososiaalissa palveluissa talousarviossa vastataan muun muassa vammaisten asumispalveluiden tarpeen kasvuun ja turvataan kriisiasuminen pitkäaikaistyöttömille. Sotela esitti myös köyhyysohjelman toimenpiteenä Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Tämä SDP:n Ilkka Porttikiven valtuustoaloite toteutuu ensi vuonna köyhyysohjelman mukaisesti. Ilkka kertoikin, kuinka tärkeää on, että asunnottomat pääsevät jo aiemmin pesulle ja lämpimään. Lääkkeetön huumehoito saa myös lisää euroja. Tampereen huumehoidon tilanne on huolestuttanut monia ryhmiä, joten nyt siihen yritetään panostaa vielä enemmän. Tänä vuonnahan saatiin jo auki nuorten huumehoidon matalan kynnyksen yksikkö Nuppo. Tämä ja nuorisovastaanotto yhdistetään ensi vuonna yhdeksi kokonaisuudeksi.

PUHE: Niittyjuhlat

Sunnuntai 11.8.2019 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat,

Lämpimästi tervetuloa Niittyjuhlille. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin Tampereen kaupungin apulaispormestarina ja minulla on suuri ilo tuoda kaupungin tervehdys perinteikkääseen puutarhajuhlaanne. Tämä vuodesta 2009 järjestetty tapahtuma on kunnianosoitus 1800-luvun lopulla Finlaysonin puuvillatehtaan johtajan Wilhelm von Nottbeckin elonkorjuujuhlille, jotka von Nottbeck halusi 1800-luvun lopulla järjestää tehtaansa työntekijöille, heidän perheilleen ja muillekin tamperelaisille. Tampereen kulttuuriyhdistys ry yhdessä Tampereen kulttuuripalveluiden kanssa järjestää tapahtuman täällä Finlaysonin palatsin alueelle nyt jo 11. kerran. Kuten 1800-luvun lopullakin, niin tänäkin päivänä Niittyjuhla koostuu musiikkiesityksistä, runoudesta, kesäisistä peleistä ja yhdessäolosta. Päivän päättää kirkkokonsertti Finlaysonin kirkossa.

Kulttuuriyhdistys on halunnut Niittyjuhlien kautta tuoda esiin arvostuksensa ja kunnioituksena puuvillatehtaalle, sen työväelle ja patruuna von Nottbeckille. Näiden ansiosta Tampere aikanaan kasvoi merkittäväksi ja voimakkaaksi teollisuuskaupungiksi.

Gustav V. Lindfors kuvaa teoksessaan Finlaysonin tehtaat Tampereella 1820-1907 elokuista kulttuuritapahtumaa seuraavasti: ”Se vaati erikoisia valmisteluja ja vähintään viikon ajan ennen juhlapäivää oli monta miestä työssä kentällä saattamassa kaikkea järjestykseen. Kaikki tapahtui tasaisella nurminiityllä Kuninkaan- ja Polttimonkatujen välissä, minne tavallisesti siihen aikaan levitettiin kankaita valkaistaviksi. Kankaat korjattiin tieltä, ja yksinomaan juhlatilaisuutta varten pystytettiin kentälle iso paviljonki kunniavieraita varten, musiikki- ja laululava, kaksi tanssilavaa ja erilaisia telineitä urheilu- ja muita kilpailuja varten. Itse juhlapäivänä suljettiin tehdas klo 12 ja muutamia tunteja myöhemmin alkoi väki virtailla juhlakentälle, joka oli koristettu lukuisin lipuin ja värilyhdyin. Kaikkien katseet kohdistuivat etupäässä taustan komeaan paviljonkiin, sillä sen keskiaukon yläpuolelle oli maalattu suurin kirjaimin: OLKAAT TERVE TULTUA”.

Lindfors kuvailee kirjassaan vuolaasti Niittyjuhlien ohjelmaa: ”Hämärän langetessa sytytettiin lukemattomia talilamppuja kentälle ja värilyhtyjen kynttilät paviljongeissa. Raketteja ammuttiin sadoittain ja erilaiset ilotulitusvälineet huikaisivat silmiä ihmeellisine tulineen.” Keskiyön lähestyessä juhla päättyi kirjoittajan mukaan suuriin kiitoksiin ja patruuna von Nottbeck ”viskattiin ilmaan vahvoin käsivarsin eläköön-huutojen kajahdellessa”.

Palatkaamme tämän kuvauksen jäljiltä jälleen nykyhetkeen. On erityisen upeata, että Tampereen kulttuuriyhdistys pitää kiinni Niittyjuhlien perinteestä ja vaikka tänä päivänä juhlanne ei ehkä päätykään eläköön-huutoihin ja ketään ei kaiketi lopuksi viskata ilmaan, niin Tampereen, Finlaysonin ja sen työntekijöiden historian ja tamperelaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja siitä jälkipolville kertominen on hieno ja arvostettava kulttuuriteko. Lämpimät kiitokseni juhlan järjestäjille.

Hyvät kuulijat,

Suomalainen teollisuus otti ensiaskeleitaan 1800-luvun alkupuolella nimenomaan Tampereella ja Tammerkosken varrella. Jotkut laskevat alkusoitoksi Häggmanin lumppupaperitehtaan synnyn vuonna 1783 nykyisen Frenckellin kohdalle, toisten mielestä Finlaysonin paperitehdas aloitti varsinaisen teollistumisen aikakauden Suomessa. Wilhelm von Nottbeckin aikana Finlaysonin tehdas ohitti kehityksessään kaupungin kehityksen. Tehtaan alue oli kuin oma valtionsa kaupungin sisällä . Tehtaan omistamat asuinalueet muodostivat oman puuvillatehtaan kaupunginosan.

Ensi vuonna Finlayson viettää 200-vuotisjuhliaan ja juhlavuoteen liittyy myös Vuosisadan museoksi valittuun Museokeskus Vapriikkiin suunniteltu ja toteutettava Finlaysonin värikkäästä historiasta kertova näyttely.

Finlaysonin alueesta on muodostunut nykyisin vahva kulttuuri- ja yritystoiminnan keskus, jota korostaa vuosittain järjestettävä kolmen kuukauden ajan taidetta alueella esittelevä Finlayson Art Area. Art Area elävöittää taiteen keinoin historiallisen arvokasta Finlaysonin aluetta ja muistuttaa samalla miljöön historiasta ja kulttuuriperinnöstä maahan maalattuine kangaskuvioineen.

Hyvät juhlavieraat,

Tamperetta pidetään Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina, eikä suotta. Meidät tunnetaan rennosta ilmapiiristämme, omaleimaisesta ja vahvasta kulttuuripanostuksestamme ja suurista hankkeistamme. Tampereen brändi rakentuu kaupungin olemassa oleville vahvuuksille. Se kumpuaa Tampereen asenteesta, eikä siksi tarvitse mitään ylimääräistä. Se on yhtä konstailematon kuin kaupunki itse.

Tampereen tarinassa Tamperetta kuvataan seuraavasti: ”Kun yhdet koneet ovat hiljentyneet, uudet ajatukset ovat pian täyttäneet tilan. Kangaspakat ovat vaihtuneet koodinpätkiin ja mieleenpainuviin kokemuksiin.”

Tänä viikonloppuna Tampere on täyttynyt mieleenpainuvista kokemuksista. Kaksi Rammsteinin mahtipontista keikkaa, Tampere Filharmonian puistokonsertti Sorsapuistossa, Tampereen Teatterikesän kansainväliset ja kansalliset vierailuesitykset ja Muumien puutarhajuhla ovat täyttäneet Tampereen. Elämykset ovat vallanneet kaupungin. Tänään Finlaysonin palatsi täyttyy vuorostaan historian havinasta. Toivotankin teille kaikille mieleenpainuvaa Niittyjuhlaa, rentouttavaa iltapäivää ja yhdessäoloa!

Hyvinvointi tarvitsee tekoja lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi (osa 4)

Keskiviikko 10.4.2019 klo 10:06 - Johanna Loukaskorpi

Yli 100 000 lasta elää Suomessa pienituloisessa perheessä eli suomeksi sanottuna köyhyydessä. Lapsiperheköyhyyden takana on usein vanhempien pitkittynyttä työttömyyttä tai kotivanhemmuutta, maahanmuuttajataustaisuutta tai kesken jääneitä opintoja. Lapsiperheköyhyyden lisääntymisen syinä on esitetty muun muassa asumisen jatkuvaa kallistumista kasvukeskuksissa ja valtakunnan ja kuntien tasolla tehtyjä päätöksiä, jotka ovat nostaneet erilaisia pakollisia maksuja, lisänneet pätkä- ja silpputyötä ja samalla mahdollistaneet eriarvoistumisen jatkuvan kasvun.

Lasten ja perheiden elämää heikentäneiden toimien seuraukset näkyvät lasten elämässä monin tavoin - syrjäytymisenä, osattomuuden kokemuksina ja ulkopuolelle jäämisenä ja jättäytymisenä. Moni lapsi oirehtii köyhyyttä - on käytöshäiriöitä koulussa, köyhyydestä johtuvaa kiusaamista, yksinäisyyttä ja myöhemmässä iässä koulupudokkuutta.

Tampereella pormestari Lauri Lylyn nimeämä köyhyystyöryhmä, jonka puheenjohtaja oli vasemmiston Mikko Aaltonen ja jonka varapuheenjohtaja itse olin, paneutui muun muassa lapsiperheköyhyyteen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa työryhmämme valmisteleman köyhyysohjelman toimenpide-ehdotuksineen ja oli lähes yksimielinen siitä, että köyhyyden, huono-osaisuuden ja eriarvoistumisen ehkäisemiseksi on Tampereella työskenneltävä määrätietoisesti. 

Köyhyyttä voidaan tarkastella esimerkiksi syrjäytymisen, terveyserojen, mielenterveys- ja päihdeongelmien, asunnottomuuden, työttömyyden, pitkäaikaissairauksien, maahanmuuttajien, ylisukupolvisuuden tai lasten näkökulmasta.

Myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on kiinnittänyt huomiota lapsiperheköyhyyteen. Lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassaan 2018 Köyhyydellä ei leikitä Kurttila vaatii kansallista köyhyyspolitiikkaa, joka tulee rakentaa viiteen lähtökohtaan: 1) Lapset ovat olennainen yhteiskunnallinen ryhmä, 2) Köyhyys kohdistuu lapsiin eri tavoin kuin aikuisiin, 3) Hyvä lapsuus on yhteiskunnallinen arvo, jota köyhyys uhkaa, 4) Lasten köyhyydellä on tuhoisat vaikutukset pitkälle tulevaisuuteen ja 5) Köyhyysilmiön sisälle on päästävä ja kohdattava yksilölliset tilanteet, joihin on etsittävä ratkaisuja.

Me SDP:ssä näemme, että seuraavan hallituksen on nostettava lapsiperheköyhyyden vähentäminen politiikan keskeiseksi painopisteeksi ja aivan samoin kuin Tampereella on tehty köyhyysohjelma, niin jokaisessa pirkanmaalaisessa kunnassa tulisi tehdä valtuustoryhmien kesken yhteinen köyhyysohjelma, jossa tarkasteltaisiin köyhyyttä juuri oman kunnan asukkaiden näkökulmasta. SDP on vuonna 2017 julkaissut toimenpideohjelman lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Haaveena onnellinen lapsuus -toimenpideohjelma löytyy netistä. Siinä esitetään lukuisia erilaisia ratkaisuja valtakunnan, kunnan ja arjen tasolle.

Itse näen, että hyvät, toimivat ja matalan kynnyksen helposti saavutettavat peruspalvelut ovat vähävaraisille ensiarvoisen tärkeitä. Siksi hyvinvointipalveluiden rahoituksesta ja laadusta on vaikeina aikoinakin uskallettava pitää kiinni ja ennaltaehkäisyyn rohjettava panostaa. Lapsiperheköyhyyden ehkäisemiseksi myös kaikkien lapsiperheiden kanssa työskentelevien on kyettävä tunnistamaan köyhyys ja ymmärrettävä sen syrjäyttävät mekanismit ja samalla työskenneltävä lasten ja heidän perheidensä toivon ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

Hyvinvointi tarvitsee ilmastotekoja (osa 3)

Tiistai 9.4.2019 klo 10:00 - Johanna Loukaskorpi

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Se vaikuttaa negatiivisesti luontoon ympäri maailmaa. Ilmastonmuutos myös lisää globaalia köyhyyttä ja eriarvoisuutta sekä vaikeuttaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

SDP:n tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035 ja selvästi hiilinegatiivinen yhteiskunta vuosisadan puoleenväliin mennessä. Seuraavan hallituksen tulee nopeasti luoda askelmerkit tavoitteen saavuttamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta on koko meidän yhteiskuntaamme laajasti koskettava haaste ja siksi ratkaisut ilmastonmuutoksen torjumiseksi tulee tehdä yhdessä, parlamentaarisesti valmistellen ja kansalaiset osallistaen. Suomen tulee toimia Euroopassa esimerkkinä ja näyttää mallia, miten suomalainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta vastaa ja toimii ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Puolueemme korostaa ohjelmatyössään sitä, että Suomella pitää olla pieni jalanjälki, mutta iso kädenjälki globaalissa ilmastotyössä.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on kaikkien yhteiskunnan toimijoiden tehtävä – kaikki sektorit tarvitaan mukaan päästövähennystoimenpiteisiin ja verotuksella voidaan ohjata toimenpiteisiin, jotka kannustavat kansalaisia ja yrityksiä toimimaan ilmaston parhaaksi. SDP:n mielestä päästövähennysten aikaansaamiseksi on ennen kaikkea panostettava:

1. energian kulutuksen vähentämiseen erityisesti rakennuksissa ja asumisessa,
2. fossiilisten polttoaineiden kulutuksen vähentämiseen liikenteessä,
3. energiantuotannon ja teollisuustuotannon hiili-intensiivisyyden pienentämiseen,
4. metsien ja maaperän hiilensidontakyvyn vahvistamiseen ja
5. kulutustottumusten muutoksiin kannustamiseen.

Globaalin ja kansallisen ajattelun rinnalla on oltava paikallisia tekoja paremman ilmaston puolesta. Hyvinvointimme tarvitsee konkreettisia ilmastotekoja ihan jokaiselta - pelkällä puhumisella ei suuntaa muuteta. Kuntien kannalta olennaista on tietenkin hyvät joukkoliikenneyhteydet. Pyöräilyä ja kävelyä on edistettävä rakentamalla riittävän tiheä kevyenliikenteen verkosto kaupunkeihin. Pyöräilyn suosiminen ja houkuttelevuuden lisääminen on oltava kaupunkistrategian tärkeimpien kärkien joukossa. Pyöräilyn ohella etenkin isoissa kaupungeissa on parannettava joukkoliikenteen saatavuutta ja tehtävä siitä oikea vaihtoehto yksityisautoilulle reittien ja aikataulujen kehittämisen myötä. Kunnissa tulee kannustaa myös puurakentamiseen ja yhdyskuntarakenteen tulee olla mahdollisimman tiivistä.

Vaikka moni ilmaston kannalta tärkeä asia ratkaistaankin rakenteellisella tasolla politiikan avulla, niin jokainen ihminen voi myös omilla teoillaan hillitä ilmastonmuutosta ja tehdä ilmastotekoja. Ilmastonmuutoksen ehkäiseminen vaatii esimerkiksi autoilijoilta omien liikennetottumustensa muuttamista. Itse haluan näyttää vaalityössäni esimerkkiä. Siksi olen pyrkinyt käyttämään mahdollisimman paljon bussia, kimppakyytejä ja kulkemaan maakunnassa puolueen vaalibussilla. Työmatkat taitan muutenkin lähes aina julkisilla liikennevälineillä tai pyörällä. Hämeenlinnaan kuljin junalla ja Tampereella käytän bussia.

Vaalityössäni olen myös kieltäytynyt kaikenlaisia väälikrääsän jakamisesta. Annan vain esitteen ja niitäkin olen painanut vain 15400 kappaletta. Lisäksi huolehdin siitä, ettei esitteitä jää lojumaan vaalimökille tai -kahvilaan. Jokainen esite jaetaan, kuten aiemmissakin vaaleissa. Lisäksi olen ottanut vaalirahan keräämistä varten neljäksi viikoksi kirppispöydän, jossa myyn vaatteitani ja lahjoitustavaraa.

Ihmisiä tulee myös kannustaa kulutustottumusten muutokseen siten, että eläinperäisten tuotteiden, kuten liha- ja maitotuotteiden kulutus vähenee ja kotimaisen kalan, vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen käyttö lisääntyy. Mitä enemmän me syömme lähellämme tuotettua ja kasvisruokaa, sitä vähemmän synnytämme päästöjä. Ruoan osuus kulutuksen ilmastovaikutuksista on suunnilleen yhtä suuri kuin liikenteen tai asumisen, joten ilmastomyönteisen ruoan suosiminen on tärkeätä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Olen itse ollut kaupunkiviljelijä jo vuosia ja pyrkinyt kasvattamaan omat kasvikset kesäaikaan. Työpaikkalounaana pyrin syömään kasvisvaihtoehdon.

Myös ruokahävikkiin tulee kodeissa ja laitoksissa kiinnittää huomiota. Ilmastonmuutos tulisi saada läpileikkaavana kysymyksenä varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin. Hyvinvointi tarvitsee ilmastotekoja. Niitä vaikeitakin.

Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

MIELIPIDEKIRJOITUS: Kulttuurin rahoitusta valtion budjetissa on lisättävä

Perjantai 29.3.2019 - Johanna Loukaskorpi

Kulttuurista on tullut 2000-luvulla yhä näkyvämpi osa länsimaista yhteiskuntaa. Luovien alojen työpaikat ovat lisääntyneet, ja useampi suomalainen saa elantonsa aineettomasta tuotannosta. Ihmiset kuluttavat kulttuuria enemmän kuin koskaan. Maapallon rajallisten resurssien kuluttamisen sijaan nyt haetaan henkistä hyvinvointia. Lääkäripäivilläkin pohdittiin, miten taide ja kulttuuri vaikuttavat ihmisten terveyteen. Kulttuurin harrastamisella on yhteys siihen, miten hyväksi oma elämä koetaan.

Samaan aikaan kulttuuripolitiikka on ajettu Suomessa sivurooliin. Sipilän hallituksessa ei ollut päätoimista kulttuuriministeriä, ja kulttuuripalveluihin on kohdennettu kipeitä leikkauksia valtion ja kuntien budjeteissa. Esimerkiksi taidekoulut on ajettu niin ahtaalle, että vain joka 25. hakija saa opiskelupaikan. Taiteilijaköyhyyden pelko uhkaa vaikuttaa siihen, että lahjakkaat nuoret eivät enää uskalla lähteä toteuttamaan unelmiaan.

Muutos kulttuurille parempaan suuntaan on mahdollinen. Saksassa ja Ruotsissa sosialidemokraatit ovat hallitusvastuuseen päästyään nostaneet määrätietoisesti kulttuurin rahoitusta uudelle tasolle. Kulttuurin rahoitus on oleellinen osa parempaa yhteiskuntapolitiikkaa, jolla samalla vaikutetaan ihmisten hyvinvointiin, alueiden elinvoimaan ja vähennetään syrjäytymistä.

Suomessa on käynnistetty kampanja kulttuurirahoituksen nostamiseen yhteen prosenttiin valtion budjetissa. Käytännössä tämä nostaisi valtion kulttuurimenoja noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Mitä tämä voisi tarkoittaa Pirkanmaan näkökulmasta?

Tasonnosto antaisi teattereillemme, museoillemme ja muusikoillemme paremmat eväät tehdä työtään: saisimme entistä upeampia esityksiä, maailmanluokan näyttelyitä ja koskettavia konsertteja. Maksullisten palveluiden lisäksi nähtäisiin enemmän edullista ja ilmaista. Samalla tuettaisiin uutta taidetta vanhan rinnalla: lisää sirkusta, jazzia, kansanmusiikkia ja nykytanssia. Taiteilijoille myönnettäisiin apurahoja, joilla tulisi paremmin toimeen. On selvää, että tekijän nälkä ei synnytä parempaa kirjallisuutta tai kuvataidetta. Lisärahoituksella voisi tarjota kaikille lapsille ja nuorille monipuolisemmat mahdollisuudet osallistua taidekasvatukseen, ja taide tulisi vahvemmin osaksi varhaiskasvatusta, perusopetusta ja toista astetta. Esimerkiksi draamakasvatus tukee lasten kasvua ja sen on nähty opetusmenetelmänä parantavan oppimistuloksia. Taide kuuluu myös elämän viimeisiin vaiheisiin, joten kulttuuria on vietävä yhä enemmän hoivakoteihin ja hoitolaitoksiin. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, miten kulttuuripalveluilla voi puuttua syrjäytymiseen esimerkiksi vankilateatteri auttaa irti rikoksista.

Kulttuuriin paremmalla rahoittamisella ei tavoitella valikoidun yleisön viihdyttämistä vaan yhteiskunnallista muutosta. Kulttuurisesti vahva ja rikas Suomi pärjää paremmin, onnellisemmin ja tasapainoisemmin kuin kulttuurisesti köyhä maa. Muutos on mahdollinen, jos päättäjät ovat siihen valmiita.

VASTINE: Lastensuojelun vaikea tilanteeseen on etsitty ratkaisuja yhdessä

Torstai 28.2.2019 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila

Tampereen sosiaalityöntekijät kirjoittivat (AL 16.2) kaupungin lastensuojelun kriisiytyneestä tilanteesta. Kirjoituksessa otettiin vahvasti myös kantaa lastensuojelun palkkatasoon.

Lastensuojelun työntekijöitä on kuultu eri tavoin viimeisten kuukausien aikana mm. järjestämällä työpajoja, joihin on kutsuttu työntekijöitä, virkamiesjohtoa ja luottamushenkilöitä. Työpajoissa on käsitelty sosiaalityön saatavuuden parantamiseen tähtäävää suunnitelmaa ja mietitty tapoja vastata rekrytoinnin haasteisiin. Lisäksi työpajoissa on pohdittu sosiaalityötä tekevien ammattilaisten osaamisen tukemista. Esille on noussut useita konkreettisia lyhyen ja pidemmän aikavälin kehitysehdotuksia, joiden edistäminen on työn alla.

Helmikuussa sosiaali- ja terveyslautakunta perusti kymmenen uutta sosiaalityöntekijän virkaa helpottamaan lastensuojelun ja perhepalvelujen haastavaa tilannetta. Uudet virat tulevat hakuun helmi- ja maaliskuussa. Uusilla vakansseilla kevennetään lastensuojelun ja perhepalvelujen työntekijöiden työkuormaa ja vähennetään työntekijöiden vaihtuvuutta. Lastensuojelun työntekijöille on sovittu järjestelyerän kautta 100 euron palkankorotus ja henkilöstön sitoutumisesta palkitaan jatkossa 800 euron kertakorvauksella ensimmäisen ja 1000 eurolla toisen työvuoden täyttyessä.

Kirjoituksessa vahvasti esille nostettu sosiaalityön yleinen palkkataso on Tampereen osalta vertailukelpoinen lähikuntiin. Vertailukohdaksi ei tule ottaa pääkaupunkia, jossa muun muassa asumisen hinta on aivan erilainen. Mielestämme Tampereen kaupungin tulee kuitenkin jatkossa tarkastella laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden palkkatasoa erityisesti rekrytointihaasteellisilla aloilla. Lisäksi työn organisointiin ja kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota.

Viimekätinen vastuu lastensuojelun työoloista on kaupungin johdolla ja poliittisilla päättäjillä. Työntekijöillä on kuitenkin vastuunsa siinä, että ymmärretään lastensuojelun pitkäjänteinen kehittäminen ja edetään yhdessä askel kerrallaan. Olemme vakuuttuneita, että laajalla yhteistyöllä saamme muutoksen parempaan aikaiseksi. Se on tamperelaisten lasten etu ja meidän tahtotilamme lautakunnan puheenjohtajina.

Johanna Loukaskorpi (sdp)
hyvinvointipalveluiden apulaispormestari
sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

Anne-Mari Jussila (kok)
kaupunginvaltuutettu
sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Mielipidesivuilla 28.2.2019. 

Hyvinvointi tarvitsee oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen (osa 2)

Tiistai 26.2.2019 klo 11:53 - Johanna Loukaskorpi

Suomalaisten koulutustaso on laskussa ja 16,4 prosentilla 25-34-vuotiasta ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Valtionvarainministeriön tuoreessa puheenvuorossa todetaan, että pelkän perusasteen varassa olevat nuoret ovat selvästi heikommassa työmarkkina-asemassa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että perusasteen työpaikat ovat vähentyneet miljoonasta noin 200 000. Pelkän peruskoulun varaan jääneitä nuoria uhkaakin pahimmillaan työttömyys ja syrjäytyminen.

Oppivelvollisuus tulisi ulottaa toiselle asteelle, ja siitä tulisi tehdä maksutonta, jolloin kukaan ei jätä opintojaan kesken ainakaan taloudellisista syistä. Oppivelvollisuuden laajentaminen maksaa, mutta se tuo yhteiskunnalle säästöjä toisesta suunnasta, kun nuoret työllistyvät tai eivät keskeytä opintojaan. SDP näkee, että tarvitaan tulevaisuudessa maksuton 12-vuotinen peruskoulutus, joka sisältää peruskoulun ja toisen asteen lukio- tai ammatillisen koulutuksen opinnot.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste on signaali yhteiskunnalta, että jokainen nuori on tärkeä ja jokaisen nuoren koulutukseen halutaan panostaa. Kenenkään nuoren ei pitäisi joutua miettimään sitä, miten rahoittaa lukio- tai ammatilliset opintonsa. Maksuttomuudessa on kyse yhteiskunnan vastuusta huolehtia nuoristaan.

Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta keräsi nopeasti 50 000 allekirjoitusta, joista monet nuorilta itseltään. Kansalaisaloitteessa perusteltiin maksutonta toista astetta opiskelijoiden yhdenvertaisilla oikeuksilla. Lukiolaisen äitinä tiedän, kuinka kallista lukio-opiskelu on ja erityisesti vähävaraisissa perheissä kipuillaan opiskelujen korkeiden kustannusten kanssa. Nuoret ovatkin nyky-Suomessa kovin eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen ja näinhän sen ei pitäisi olla. Nuorisobarometrin mukaan neljännes toisen asteen keskeyttäneistä kertoi keskeytyksen syyksi rahapulan. Meillä on varaa tasa-arvoiseen toisen asteen koulutukseen, joka rahoitetaan veroilla.

Tehdään peruskoulun jälkeisestä opiskelusta mahdollista kaikille nuorille. Se on nuorten oikeus, mutta ennen kaikkea meidän aikuisten velvollisuus.

Jos olet tänään Helsingissä, käy osoittamassa mieltäsi klo 12 maksuttoman toisen asteen puolesta.

Tämä kirjoitusarja on osa eduskuntavaalikampanjaani ja teemaa Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Aiemmat osat on julkaistu sekä Facebookin poliitikkosivuilla että kotisivuilla kirjoituksissa.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

Hyvinvointi tarvitsee kansalaisjärjestöjä (osa 1)

Maanantai 25.2.2019 - Johanna Loukaskorpi

Näen erityisen merkittäväksi eduskuntavaalitavoitteeksi sosiaalisesti eheän, oikeudenmukaisen ja osallistuvan yhteiskunnan, jossa järjestöillä on tärkeä rooli.

Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta tasoittavat eroja ihmisten välillä. Järjestöissä tehtävä merkittävä työ vähentää yhteiskunnan eriarvoistumista. SOSTEn hallituksen jäsenenä olen nähnyt aitiopaikalta, kuinka merkityksellistä työtä suomalaisissa kansalaisjärjestöissä mm. sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään. Järjestötyö pelastaa parhaimmillaan henkiä. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa painopiste tulisi olla yhä vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ihmisten välisten terveyserojen kaventamisessa.

Voittoa tavoittelemattomien kansalaisjärjestöjen toiminnan parempi taloudellinen turvaaminen antaa näille järjestöille entistä enemmän mahdollisuuksia edesauttaa ihmisten hyvinvointia, edistää terveyttä sekä hyvää oloa.

Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi kuntien tulisi tehdä nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä eri toimialojen järjestöjen kanssa. Kunnat eivät yksin selviä jatkuvasti laajentuvista tarpeista tuottaa asukkaille hyvinvointipalveluita, vaan ne tarvitsevat kumppanikseen voittoa tavoittelemattomia kansalaisjärjestöjä laajentamaan ja turvaamaan kunnallista palvelutarjontaa ja pitämään kustannukset mahdollisimman matalalla. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa, ja tämä näkyy helposti palveluista perittävissä kustannuksissa.

Mitä paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet järjestöillä on toteuttaa toimintaansa, sitä tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia suomalaiset ja eri kunnissa asuvat asukkaat ovat.

Monilla päätöksillä voidaan ihmisten välistä tasa-arvoisuutta lisätä. Esimerkiksi harrastamisen hinta on monille perheille liian korkea, on kyse sitten kulttuurista tai liikunnasta. Harrastamisen kustannusten pysyvä alentaminen antaisi yhä useammalle perheelle mahdollisuuden ohjata lapsensa ohjatun ja säännöllisen harrastamisen pariin.

Matalan kynnyksen harrastustoimintaa voidaan lisätä jo pelkästään kuntien ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Esimerkiksi kunnallisten harrastustilojen maksuttomuuden edistäminen on hyvä keino alentaa alle 15-vuotiaiden harrastusmaksuja.

Matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämisessä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä myös keskeinen rooli. Esimerkiksi Veikkauksen voittovarojen jakoperusteiden muuttaminen ja valtionosuuksien uudenlainen painotus matalan kynnyksen harrastustoiminnan edustämiseksi olisi toinen keino tukea lasten ja nuorten harrastamista.

Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla. 

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

 

MIELIPIDEKIRJOITUS: Tasa-arvoinen peruskoulu on vaarassa murentua

Sunnuntai 10.2.2019 - Johanna Loukaskorpi

MustRead (4.2.19) nosti esiin vielä julkaisemattoman Helsingin yliopiston tutkimuksen peruskoulun tasa-arvon murenemisesta. Tutkimus osoittaa, että erot oppilaiden osaamisessa näkyvät, kun tarkastellaan luokkien välisiä eroja koulukohtaisten erojen sijaan. Tutkimuksen mukaan peruskoulun lopussa osaavimmat oppilaat löytyvät painotusluokilta. Tutkijat Sirkku Kupiainen ja Risto Hotulainen osoittavat ensimmäistä kertaa suurella aineistolla, että painotusluokkien 9. luokkalaisten osaaminen oli tavallisten luokkien oppilaita parempaa lukuaine- ja taito- ja taideainepainotuksessa. Luokka selittää oppilaiden osaamiseroista noin 27,8 % ja koulu 9,2 %.

Isoissa kaupungeissa lähikoulun vaihtaminen painotusluokkien perässä on arkea. Se ei saisi kuitenkaan johtaa osaamiserojen kasvuun. SDP on ohjelmatyössään korostanut, että luokkien välisiä eroja voidaan vähentää ja koulutuksellista tasa-arvoa lisätä pitämällä ryhmäkoot riittävän pieninä, tarjoamalla kaikille oppilaille enemmän taito- ja taideaineiden opetusta ja tuomalla harrastuksia yhä enemmän koulupäivien yhteyteen.

Erot hyvin ja heikosti menestyvien, maan eri alueiden, eri sosioekonomisista taustoista tulleiden, tyttöjen ja poikien sekä koulujen välillä ovat lisääntyneet viime vuosina. Osaamiserojen kasvu näkyi myös 2015 PISA-tutkimuksessa.

Haasteellisten alueiden koulujen tilannetta on Helsingissä parannettu positiivisen diskriminaation tuella eli tasa-arvorahalla. Positiivinen erityiskohtelu maksaa itsensä takaisin parantuneena hyvinvointina. VATT:n mukaan PD-raha parantaa merkittävästi oppilaiden todennäköisyyttä hakeutua toiseen asteen opintoihin ja vaikutus on erityisen iso maahanmuuttajataustaisilla oppilailla ja pojilla. Tampereella valmistellaan joustavaa resurssointia, jossa on tarkoitus huomioida alueiden väliset erot varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta se vaatii toteutuakseen lisärahoitusta.

Suomen hyvä menestys PISA-tutkimuksissa on perustunut pieniin luokkien ja koulujen välisiin eroihin. Oppilaiden taustojen monimuotoistuminen edellyttää ryhmäkokojen tarkastelua ja että luokkien väliset erot eivät kasva liian suuriksi ja aikuisten ja lasten määrän suhdetta tarkastellaan koulukohtaisesti alueen haasteellisuus huomioiden. Tarvitaan myös valtiolta pitkäjänteistä ohjelmaa ja rahoitusta, joka suunnataan alueellisten erojen hillitsemiseen ja koulujen tasa-arvon vahvistamiseen.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 10.2.2019

PUHE: Härmälän omakotiyhdistyksen 85-vuotisjuhla

Lauantai 27.10.2018 klo 14:29 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät Härmälän alueen omakotiyhdistyksen jäsenet, kutsuvieraat ja arvoisa omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Juhani Skogberg

14 vuotta sitten marraskuussa muutin perheineni Härmälään. Silloin oli tyypillinen syksyinen ilma - harmaata, aavistuksen kylmä ja tihkui sadetta. Paritalon pihamme talviomenapuussa roikkui yksinäinen omena jo lähes lehdettömillä oksilla. Kuinka hienolta tuntuikaan silloin syödä ensimmäinen oman pihan omena? Muistan senkin, kuinka pieneltä 60-neliöisen kerrostalokolmion keittiön täyttänyt ruokapöytä näyttikään paritalomme ruokailuhuoneessa. Näiden 14 vuoden aikana olemme perheeni kanssa useita kertoja pohtineet muuttoa jollekin muulle alueelle, mutta aina Härmälä on vienyt voiton, emmekä ole halunneet lähteä täältä minnekään. Perheemme on juurtunut tänne. Verbi juurtuahan tarkoittaa Kielitoimiston sanakirjan mukaan sananmukaisesti sitä, että kasvi kasvattaa juuret maahan, kiinnittyy alustaansa ja kuvaannollisesti taas se kuvaa vakinaistumista ja lujan jalansijan saamista. Voisi kai sanoa, että olen kasvanut kiinni Härmälään. Härmälä on saanut minussa lujan jalansijan.

Tätä puhetta kirjoittaessani, mietin että mitkä syyt ovat johtaneet siihen, että tunnen niin vahvaa kotiseuturakkautta Härmälää kohtaan. Pääsyy olette Te - Härmälässä asuvat ihmiset. Lapseni ovat käyneet koulua Härmälän koulutalossa ja kaksi vanhinta Hatanpään yläkoulua ja Hatanpään lukiota. Tuomikujan ja Lepolan päiväkodit ovat myös tulleet lasteni kautta tutuiksi. Näiden päiväkoti- ja kouluvuosien aikana olen tutustunut lukuisiin härmäläläisiin äiteihin ja isiin ja ystävystynyt useiden kanssa. Kaikki lapseni ovat myös soittaneet Härmälän puhallinorkesterissa jotakin soitinta - myös sieltä on tullut ystäviä mukaan matkaan. Rantaperkiön työväenyhdistyksen kautta on tullut monet alueella aktiivisesti toimivat ihmiset tutuiksi. Härmälä-seuraan ja Härmälän omakotiyhdistykseen liityin myös muutamia vuosia muuttomme jälkeen. Ihmisten lisäksi Härmälässä minua pitävät kiinni alueen puistomaisuus ja viihtyisyys, palveluiden läheisyys ja hyvät joukkoliikenneyhteydet Tampereen keskustaan.

Kysyin alueemme asioita käsittelevällä Härmälä on Helmee -sivustolla Härmälän parhaita puolia. Härmälässä viehättävät asukkaita muun muassa alueen yleinen vihreys - puistot, rantametsä, Pyhäjärven läheisyys, leirintäalue ja Vähäjärvi ja uuden ja vanhan asujaimiston sekoittuminen. Eräs asukas totesi, että Härmälässä yhdistyvät uusi ja vanha kivalla tavalla. Alueen jatkuva kehittyminen, Lentokonetehtaan alueen rakentuminen ja ihmisten ystävällisyys saivat myös myönteisiä, kehuvia mainintoja. Härmälän sijaintia pidettiin erinomaisena. Kaikki on Härmälässä lähellä. Keskusta vartin matkan päässä ja ostoskeskus Partolassa. Asukkaat kuvaavat Härmälää puutarhakaupunginosaksi - kyläksi keskellä kaupunkia. Voimmekin tänään ja jatkossa kaikki hyvällä syyllä todeta, että Härmälä todella on helmi paikka asua.

Hyvät härmäläläiset ystävät,

Tänään vietämme iloisia juhlia, sillä Härmälän omakotiyhdistys viettää 85-vuotisjuhlaansa. Omakotiyhdistyksellämme on pitkä historia. Yhdistys perustettiin 1933, ja se on samalla myös Tampereen vanhin omakotiyhdistys. Sydämelliset onnitteluni sekä Tampereen kaupungin että omasta puolestani 85-vuotiaalle Härmälän omakotiyhdistykselle! Tuon tässä kohtaa myös pormestari Lylyn terveiset ja onnittelut omakotiyhdistykselle. Vaikka ikää yhdistyksellä on jo rutkasti, on se edelleen elävä ja toimelias.

Yhdistys perustettiin aikoinaan omakotiväen edunvalvontajärjestöksi, ja se toimii Härmälän, Rantaperkiön ja Sarankulman alueella. Yhdistyksen perustamisen syynä oli tarve ajaa yksittäisen omakotitalon ja siellä asuvien ihmisten asiaa sekä asioida kaupungin suuntaan kaikkien jäsenten puolesta. Omakotitalossa asuva ei aina tule mieltäneeksi omakotiyhdistystä edunvalvojaksi tai edunvalvontaorganisaatioksi, mutta sitä se mitä suurimmassa määrin on. Tekemistä omakotiyhdistyksessä riittää edelleen, kun halutaan turvata tai parantaa asuinalueen palveluita, liikenneturvallisuutta tai ottaa kantaa aluetta sekä omakotiasumista yleisesti koskeviin asioihin. Yksittäisen henkilön tai perheen on paljon vaikeampi ajaa asioita esimerkiksi Tampereen kaupungin suuntaan kuin yhdistyksen. Härmälän omakotiyhdistys on aina osannut tarttua oikealla hetkellä tärkeisiin asioihin. Yhdistystoiminnassa yhdistys on juuri niin aktiivinen kuin sen jäsenet ovat. Meidän omakotiyhdistyksessämme aktiivisia, muiden hyväksi toimivia ihmisiä on onneksi aina löytynyt. Siitä suuret kiitokset nykyisille ja entisille omakotiyhdistystoimijoille.

Härmälän omakotiyhdistyksen kaltainen aktiivinen omakotiyhdistys on paitsi omakotiasukkaan edunvalvoja niin myös alueen yhteisöllisyyttä vaaliva alati ajassa elävä toimija. Kesän avaus Härmälänpuistossa, joulutulet, vappubrunssi, teatteriretket ja lasten omat tapahtumat tuovat näkyväksi sen, että hyvä omakotiyhdistys on jäseniään ja jäsenperheitään varten. Se myös osaa muuntua ajassa.

Suomen Asuntomessut Oy:n selvityksen mukaan omakotitalossa asumisen hyvinä puolina pidetään vapautta, omaa rauhaa ja pihaa, yhtiövastikkeettomuutta, tilaa ja mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä. Omakotitaloalueella asukkaiden muodostama yhteishenki on usein enemmän kuin pelkkä hyvän huomenen toivottaminen. Omakotiliiton sivuilla Miina Poikola kirjoittaa näin naapureista: ”He ovat lainanneet autoaan ja vaikka kuskanneet minut juna-asemalle, kun olen unohtanut sisälle taloon sekä kodin että autoni avaimet. Heiltä olemme lainanneet kahvimaidon lisäksi työkaluja ja ruohonleikkuria, ja he ovat käyneet pyytämättä linkoamassa lumet pihaltamme. He ovat leiponeet tyttärellemme syntymäpäiväkakun ja tuoneet raparperia, kun sitä ei meidän pihalla kasvanut. Naapurit, joita pidin ennen muuttoa suurimpana miinuksena, ovatkin tehneet tästä paikasta kodin”.

Arvoisat kuulijat,

Härmälän alueella on viime aikoina tapahtunut paljon miellyttäviä asioita. Asioita, jotka merkittävästi lisäävät alueen asumisviihtyisyyttä ja tuovat uusia mahdollisuuksia vapaa-ajan aktiviteetteihin. Olen todella iloinen, että olen saanut olla useita vuosia mukana kaupungin päättäjänä ja nyt apulaispormestarina toteuttamassa näitä alueen viihtyisyyttä lisääviä tekijöitä. Tänä syksynä Hatanpään koulun piha on Liikkuva koulu -ohjelmassamme uudistettu ja koulun piha-alueet muutettu liikunnallisuutta edistäviksi. Samalla tavoin on jo aiemmin pitkät perinteet omaavan Härmälän koulutalon piha muutettu liikkumiseen houkuttelevaksi. Tampereen kaupunki haluaa lisätä lasten ja nuorten liikkumista ja tehdä koulujen ja päiväkotien piha-alueista aktiivisen liikunnan mahdollistamia lähiliikuntapaikkoja.

On hienoa, että saimme tänne vihdoinkin pitkällisen väännön jälkeen laadukkaan tekonurmikentän. Tekonurmikentän rakentaminen Rantaperkiöön on parantanut merkittävästi seurojen ja harrastejoukkueiden peli- ja harjoittelumahdollisuuksia. On ilo tarjota perheiden jalkapalloilijoille mahdollisuus harrastaa mieleistään lajia lyhyen matkan päästä kotoa keskeisellä paikalla Rantaperkiön nuorisokeskuksen vieressä. Lisäksi kenttä parantaa koulujen ja päiväkotien liikuntaolosuhteita. Alueen viimeaikaisia liikunnallisia panostuksia on myös Härmälän koulun viereen rakentunut pump track -rata, joka minulla oli ilo viime syksynä vihkiä käyttöön.

Olemme tänään viettämässä omakotiyhdistyksen juhlaa viime vuonna avautuneessa Talvitien päiväkodissa ja koulussa. Tämän rakennuksen avautuminen on ollut eteläisellä alueella odotettu asia. Härmälän alue on ollut haluttu paikka asua ja tänne on viimeisten vuosien aikana muuttanut jatkuvasti lisää lapsiperheitä ja päiväkodit ja alakoulu ovat pullistelleet lapsista. Alueelle suunnitellaankin tulevina vuosina lisää päiväkoti- ja koulutiloja. Mihin ne sijoittuvat, siitä ei ole vielä lopullisia päätöksiä. Tampereen kaupunki pyrkii saamaan päiväkoti- ja koulutiloja käyttöön kouluajan ulkopuoliseen käyttöön ja kasvattamaan niiden käyttöastetta myös näin. Osaa tämänkin rakennuksen tiloista voidaan hyödyntää alueen asukkaiden käytössä. Esimerkiksi tätä ruokasalia voi vuokrata tämänkaltaisiin tapahtumiin. Näin Talvitien rakennus toimii myös asukastalona oman toiminta-aikansa ulkopuolella.

Hyvät kuulijat,

Parhaillaan rakennetaan ratikan ensimmäistä vaihetta ja suunnitelmat toisen vaiheen osalta ovat jo olemassa. Tampereen eteläisen alueen läpi Pirkkalaan suunnitellaan raiteiden rakentamista kolmannessa vaiheessa ja tämän ajatuksen muuttumista päätöksiksi on meidän kaikkien ja Härmälän omakotiyhdistyksenkin edistettävä aktiivisesti. Alueen vetovoiman kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että saisimme ratikan kulkemaan alueemme kautta Pirkkalan suuntaan. Ratikan kolmannen vaiheen toteuttamiseen tähtäävä toiminta ja vaikuttamistyö ovat vain yksi esimerkki siitä, miten aluetta tulee kehittää jatkossa.

Haluan lopuksi vielä korostaa omakotiyhdistysten merkitystä Tampereen kaupungin yhteistyökumppanina ja Härmälän omakotiyhdistyksen merkitystä asuinalueemme edunvalvonnassa. Toivottavaa olisi, että omakotiyhdistyksemme edunvalvontatyö jatkuu yhtä aktiivisena jatkossakin ja alueen asukkaat haluavat olla tulevaisuudessakin omakotiyhdistyksen toiminnassa mukana. Lämpimät kiitokseni teille kaikille ja vielä kerran onnea Härmälän omakotiyhdistykselle!

PUHE: Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö 60 vuotta

Perjantai 5.10.2018 klo 16:02 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät omakotiyhdistysihmiset,
Lämpimästi tervetuloa Raatihuoneelle. Sydämelliset onnitteluni Tampereen kaupungin puolesta 60-vuotiaalle Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestölle.

Omakotiyhdistysten keskusjärjestö on nimensä mukaisesti tamperelaisten omakotiyhdistysten katto- ja edunvalvontajärjestö. Keskusjärjestöön kuuluu 37 tamperelaista omakotiyhdistystä, joissa on noin 7500 jäsentaloutta ja asukkaita noin 30 000. Tampereelle oli perustettu useita omakotiyhdistyksiä jo ennen sotia, mutta kaupungin kehittyessä ja asukasmäärän kasvaessa tuli tarve yhdistää voimat. Tuula Puranen kirjoittaa kirjassa Hartiavoimin - Tampereen Omakotiyhdistysten Keskusjärjestön historiikki 1958-2008, että 1950-luvulla jo ymmärrettiin, että omakotiyhdistysten on liitettävä voimansa yhteen, jotta voitiin paremmin hoitaa kaikkia omakotiasukkaita koskevia asioita. Keskusjärjestön perustaminen merkitsikin omakotiasukkaiden etujen ajamista koko kaupungin alueella.

Kunnallisalan kehittämissäätiön viime vuonna tekemän tutkimuksen mukaan suuri osa suomalaisista haluaisi asua omakotitalossa. Omakotitalon valitsisi asumismuodokseen mieluiten 56 prosenttia, kerrostalossa asuisi 20 prosenttia ja rivitalossa 12 prosenttia suomalaisista. Samaisen tutkimuksen mukaan omakotitaloasujista 87 prosenttia haluaa jatkossakin asua omakotitalossa. Myös kerrostaloasujista kolmannes haluaisi muuttaa omakotitaloon. Kyselyyn vastanneista ihmisistä asuinpaikakseen vajaa kolmannes valitsisi pientaloalueen lähellä kaupungin keskustaa.

Tampereella 15-20 minuutin matkan päässä Keskustorista on huomattavan paljon pien- ja omakotitaloja. Pientaloasumisen suosion ymmärtää helposti. Itsekin asun paritalossa Härmälässä, jonka omakotiyhdistykseen itse olen kuulunut jo vuosia. Yhdistys on Tampereen vanhin ja perustettu jo vuonna 1933. Lapsuuden ja nuoruuden kotini oli omakotitalo Kangasalla. Minullakin matka kaupungin virastotalolle kestää 20 minuuttia, mutta silti asun perheeni kanssa viihtyisällä omakotitaloalueella.

Hyvät kutsuvieraat,

Suomen Asuntomessut Oy:n selvityksen mukaan omakotitalossa asumisen hyvinä puolina pidetään vapautta, omaa rauhaa ja pihaa, yhtiövastikkeettomuutta, tilaa ja mahdollisuutta tehdä omia päätöksiä. Itse arvostan erityisesti pihaa ja mahdollisuutta puuhastella omassa pikkupuutarhassa. Kysyin Facebookissa ystäviltäni, mitä he itse arvostavat pientalo- tai omakotiasumisessa. Sain lukuisia vastauksia. Tässä muutamia nostoja. Ihmiset arvostavat erityisesti omaa pihaa, rauhaa ja sitä, ettei tarvitse stressata, että häiritsee naapureita äänillään: ”Kun lapset olivat pieniä, oli ihanan huoletonta kun lapsia ei tarvinnut lähteä ulkoiluttamaan vaan pihassa leikkiminen oli vaivatonta ja turvallista. Oman pihan tuotteista saa nauttia omenoiden ja kasvimaan muodossa. Ei tarvitse miettiä, millaisia ääniä elämästämme syntyy eikä naapureiden seinäntakaiset äänet haittaa omaa elämää. Tärkeää on myös se että naapurit tuntee, taloja ja pihoja ja lapsia valvotaan yhdessä. Tutut naapurit tuovat turvallisuutta. Onni on kivat ja avuliaat naapurit, joiden kanssa tulee toimeen ja joista on tullut tärkeitä ystäviä. Omakotiasujana arvostan vihreää ympäristöä jota on enemmän kuin muissa asumismuodoissa.” Osa mainitsi, että on päätäntävalta omaan kiinteistöön ja riittävästi tilaa ja että omakotitalossa saa olla itsensä herra: ”Mä arvostan sitä että voi surutta kävellä nakuna ulkosaunaan”.

Tuula Purasen kirjoittamassa 50-vuotishistoriikissa kirjailija Kalervo Kalemaa kiteyttää oivallisesti omakotiasumisen. ”Talo on yksi perheenjäsen tai sen perheen äiti ja isä yhdessä, joka pitää sisällään lapset ja huolehtii niistä, antaa lämmintä ja suojaa maailman tuulia ja sateita vastaan”.

Omakotitontteja ja uusia pientaloalueita haetaan ja suunnitellaan Tampereella kaiken aikaa. Hyvä alue ei yksin riitä, vaan asukkaat tarvitsevat hyvät kulkuyhteydet, toimivan joukkoliikenteen sekä monipuoliset lähipalvelut päiväkoteineen, kouluineen, kirjastoineen ja kaupallisine palveluineen. Nykyaikainen ja kaikille yhteinen kaupunki tarvitsee monipuolista asuntokantaa. Kasvaakseen ja kehittyäkseen Tampereen on kyettävä vastaamaan mahdollisimman hyvin ihmisten toiveisiin.

Omakotirakentamisen pahimmaksi pullonkaulaksi mainitaan yleensä kaavoittaminen ja tonttien saaminen. Lauri Lylyn pormestariohjelman mukaan Tampereella omakotitonttien saatavuudesta huolehditaan ja pientaloasumiseen luodaan lisää vaihtoehtoja. Tänäkin syksynä Tampereelle tuli hakuun 59 omakotitonttia muun muassa Vuoreksesta, Kaukajärveltä ja Vehmaisista. Olemme uudistaneet tonttihakua, eikä hakukriteereissä enää käytetä pistetystä tai pisterajoja. Vuokratonttien lisäksi haettavana on kiinteällä hinnalla ja tarjousten perusteella myytäviä tontteja.

Kaupungin pyrkimyksenä on edistää kaupunkimaista tiivistä rakentamista. Tampereen elinvoimaa tukevan kaupunkikehityksen kannalta kaavoituksen sujuvuus ja rakennuslupamenettelyn nopeus ovat merkittäviä kilpailutekijöitä. Rakennuslupahakemusten käsittelyaikaa pyritään lyhentämään oleellisesti tämän valtuustokauden aikana ja digitalisaatiota hyödynnetään kaavoitusprosessissa.

Hyvät kuulijat, 

Tamperetta kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tampereen omakotiyhdistysten keskusjärjestö on tärkeä yhteistyökumppani Tampereen kaupungille, kun haluamme suunnitella viihtyisiä asuinalueita hyvine lähipalveluineen ja pitää huolta nykyisistä asuinalueistamme.

Voitte vastaanoton aikana vapaasti tutustua Raatihuoneen eri saleihin ja jokaisessa huoneessa on pieni punainen kirja, josta voi lukea tarkempia tietoja huoneen sisustuksesta ja kalusteista.

Toivotan Teille viihtyisiä hetkiä Raatihuoneella ja lämpimästi onnea virkeälle ja monipuoliselle omakotiyhdistystoiminnalle Tampereella.

VASTINE: Kiireellistä vastaanottoa vaativa asia hoidetaan kuitenkin aina

Perjantai 5.10.2018 klo 15:57 - Johanna Loukaskorpi

Pekka Suokas kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (AL 27.9) Kaukajärven terveysasemapalveluista. Kaukajärven terveysaseman jonotilanne ei juuri poikkea muiden asemien tilanteesta. Lääkäreiden kiireettömälle vastaanotolle jonoa on Tampereella noin neljä viikkoa. Tässä kohtaa on hyvää huomioida, että kiireelliset vastaanottoaikaa vaativat asiat hoidetaan aina. Kiireellisten asiakkaiden priorisointi on ollut kaupungin tietoinen valinta. Se kuitenkin näkyy valitettavasti kuntalaisille kiireettömien aikojen saamisessa. Äkillisiä poissaoloja eikä lomia pystytä tällä hetkellä sijaistamaan ja esimerkiksi kesä- ja joulunajan sulut ruuhkauttavat kiireettömälle lääkärille pääsyä entisestään.

Kaukajärvellä on iso väestö lääkärimäärään nähden ja siksi valinnanvapauskokeilu kohdistuu suurimmaksi osaksi sinne. Väestöstä noin 10% on valinnanvapauttaan käyttänyt, mutta vain pieni osa on ollut terveysaseman asiakkaita. Tämä kuvastaa toisaalta sitä, että vaikka asiakkaat joutuvat kiireetöntä aikaa odottamaan he ovat terveysaseman palveluihin tyytyväisiä. Kaukajärven lääkärivakanssit ovat myös täynnä ja asemalla kokeneita erikoislääkäreitä.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään terveysasematoiminnan toimintatapoja ja sujuvoittamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kuitenkin väestön kasvu ja ikääntyminen vaikuttavat erityisesti perusterveydenhuollon palvelutarpeeseen ja ovat kasvattaneet sitä merkittävästi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt talousarvioesityksessään puolen miljoonan lisäystä, jotta pystymme vastaamaan terveysasematoimintojen kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Talousarvion lisäyksillä pyritään vähentämään loma-aikojen supistuksia sekä vahvistamaan erityisesti hoitajaresurssia, jolloin sekä kiireettömien että kiireaikojen saatavuus paranee. Lisäksi esitimme puolta miljoonaa suun terveydenhoidon palveluihin. Tällä rahalla pyritään ensisijaisesti lyhentämään suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonoja. Nämä lisämäärärahaesitykset ovat erittäin tärkeitä ja helpottava painetta terveysasemillamme ja suun terveydenhoidossa. Toivottavasti lautakunnan esitykset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä ja lopullisesti valtuuston päättäessä ensi vuoden budjetista marraskuussa.

Suokas totesi kirjoituksessaan, ettei organisaatiokaaviossamme mainita sosiaali- ja terveyspalveluita kuin lautakunnan kohdalta. Organisaatiokaaviossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avo- ja asumispalveluiden nimellä. Avo- ja asumispalvelut ovat monialaorganisaatio, joka käsittää kaikki kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kirjoitus julkaistiin AL:n Lukijalta-palstalla 2.10.18

PUHE: Palvelevan puhelimen neuvottelupäivät

Lauantai 29.9.2018 klo 14:21 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa piispa Matti Repo ja hyvät neuvottelupäivien osallistujat,

Sydämellisesti tervetuloa Tampereelle, joka täyttyy tänä viikonloppuna kaupungin perustamisen vuosipäivän kunniaksi erilaisista ja monipuolisista tapahtumista. Tampere juhlii maanantaina 239-vuotispäivää. Olette saapuneet Tampereelle kiivaimman ratikan rakentamisen keskelle ja illalla, kun ristikulkueenne lähtee kohti Aleksanterin kirkkoa, ette voi olla huomaamatta työmaidemme valtaisaa määrää. Tampere kasvaa ja kehittyy vauhdilla.

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Kiitän kutsusta tulla puhumaan teidän neuvottelupäivillenne. Tampereen seurakuntayhtymä ja seurakunnat ovat Tampereen kaupungin tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Hyvä seurakuntaväki,

Luterilaisen kirkon vanhin auttava puhelin, palveleva puhelin, on perustettu vuonna 1964. Tänä vuonna tulee Tampereellakin 50 vuotta puhelinauttamista täyteen ja seurakuntayhtymän palveleva puhelin juhlistaa tärkeää merkkipaaluaan.

Tarve palvelevan puhelimen kaltaiselle avulle oli suuri viisikymmentä vuotta sitten ja ajan saatossa tällaisen palvelun tarjoaminen ja sen merkitys ovat korostuneet. Tunnuslauseet ”Herkällä korvalla” ja ”Luottamuksella, sinua kuunnellen” kertovat kiteytettynä sen, mistä tässä toiminnassa on kysymys. Avun tarvitsijaa kuunnellaan ja autetaan luottamuksella ja herkkyydellä.

Päivienne koulutuksen teema ”lähisuhteet” taas koskettaa jokaista meistä tavalla tai toisella. Te teette arvokasta työtä auttaaksenne ongelmiin joutuneita ihmisiä. Te saatatte olla monelle avuntarvitsijalle se ainoa taho tai puhelimeen vastannut henkilö viimeinen, jonka puoleen kääntyä, kun mikään muu ei ole auttanut. Te jos ketkä olette arjen sankareita - toisen ihmisen kuuntelijoita. Te autatte heitä, joiden voimat ovat vähentyneet tai jotka eivät jaksa omin voimin. Kiitos siitä Teille kaikille!

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan kehittyessä vaatimukset esimerkiksi opiskelu- tai työelämässä ovat lisääntyneet. Ihmisten tarve saada keskustella ja kertoa ongelmistaan toiselle ihmiselle sekä hakea apua omiin ongelmiinsa ovat niin ikään kasvaneet. Ihmissuhteet, arjen tilanteet, omat tai läheisten sairaudet, päihdeongelmat ja yksinäisyyden kokemukset ovat tavallisimpia keskustelunaiheita puhelinkeskusteluissa.

Palveleva puhelin ja nykyisin myös palveleva netti ja chat tarjoavat tärkeän mahdollisuuden avun saamiseen. Tämä on sitä nykyhetkessä kiinni olemista ja rinnalla kulkemista.
Tietotekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ovat tuoneet auttamiseen uusia kanavia. Nimettömänä käytävissä keskusteluissa on kysymys samasta asiasta kuin puhelinkeskusteluissa. Kirkon Facebook-sivu toimii matalan kynnyksen kohtaamisen paikkana kaikille suomalaisille. Siellä on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista, akuuteista ja vaikeistakin asioista.

Kaikille lähisuhteet eivät ole suinkaan ongelmattomia. Lähisuhde- ja perheväkivalta on osassa perheistä valitettavan yleistä. Tosin usein piiloteltua. Kaikissa perheissä ajoittain riidellään ja kinastellaan, mutta joissain perheissä riidat johtavat väkivaltaan. Tärkeätä on tällöin kertoa kokemuksistaan jollekin läheiselle tai ammattiauttajalle sekä hakea apua kunnan, seurakunnan tai järjestöjen kautta.

Tampereella toimii perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto, joka koostuu julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti väkivallan parissa. Verkoston tehtävänä on lisätä kuntalaisten tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen sekä tarjota apua ja palveluita kuntalaisille. Lisäksi verkosto tarjoaa asiantuntijuuttaan ja työkaluja väkivaltatyön ehkäisemiseksi.

Hyvät kuulijat,

Lauri Lylyn pormestariohjelmassa Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere yksi keskeinen tavoite on ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Pormestariohjelmassa lukee, että hyvinvoinnin tukeminen on kannattava investointi niin asukkaan kuin kunnan taloudenkin näkökulmasta. Ennaltaehkäisevää otetta pyritään lisäämään kaikissa kaupungin palveluissa.
Kirkon ja seurakuntien tarjoama keskusteluapu, kuten palvelevan puhelimen kaltainen toiminta, on myös tärkeää ennaltaehkäisevää palvelua, joka omalta osaltaan saattaa myös vähentää kunnan palveluiden tarvetta. Ennen kaikkea se toimii ihmisten välisen kohtaamisen kanavana ja yksittäisten ihmisten olon helpottajana - lähimmäiseltä lähimmäiselle.

Toivotan teille hyviä hetkiä tärkeän asian ympärillä. Yhtä tärkeää kuin auttaa lähimmäistä, on pitää huolta myös itsestä. Toivotan teille kaikille jaksamista tässä tärkeässä työssänne! Toivottavasti ehditte tutustua myös Tampereeseen, Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin ja maailman ainoan Muumimuseon kotikaupunkiin.

PUHE: Irjalan päiväkodin ja koulun harjannostajaiset

Torstai 27.9.2018 klo 15:04 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät kutsuvieraat,

Tervetuloa Irjalan päiväkodin ja koulun harjannostajaisiin. Aivan aluksi lienee hyvä todeta, että nämä ovat ensimmäiset harjannostajaiseni.

Vaikka kyseessä ovatkin ensimmäiset harjannostajaiseni, niin Irjalan päiväkodin ja koulun päätöksenteossa olen saanut olla mukana jo heti alkuvaiheista lähtien. Yleensä rakentamishankkeiden käsittely lähtee liikkeelle palveluverkon kehittämiseen liittyvistä selvityksistä tai kiinteistön peruskorjaustarpeesta. Tässä tapauksessa ajatus uudesta päiväkoti- ja koulurakennuksesta sai alkunsa, kun Irjalan päiväkodissa todettiin vakavia sisäilmaongelmia ja rakennus päätettiin purkaa.

Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyi Irjalan päiväkodin ja koulun tarveselvityksen maaliskuussa 2016. Kohteen hankesuunnitelma hyväksyttiin jatkosuunnittelun lähtökohdaksi lasten ja nuorten palvelujen lautakunnassa joulukuussa 2016. Irjalan vanha päiväkoti ja sen yhteydessä oleva siirtokelpoinen päiväkotirakennus purettiin uuden päiväkoti- ja koulurakennuksen tieltä kesäkuussa 2017. Uusi rakennus sijoittuu osin purettujen rakennusten kohdalle. Rakennustyön aikana päiväkoti toimii tontilla olevissa väistötiloissa, erillisessä siirtokelpoisessa rakennuksessa ja perusparannetussa vanhassa kartanossa.

Vanhan päiväkodin tilalle on suunniteltu kaksikerroksinen uusi päiväkoti ja pienten koululaisten koulurakennus. Uudisrakennus rakennetaan tontille, joka sijaitsee Takahuhdin kaupunginosassa luonnonkauniissa ympäristössä lähimetsän vieressä. Päiväkodissa on tulevaisuudessa 190 hoitopaikkaa, ja koulu on mitoitettu 140 lapsen oppilasmäärälle. Lisäksi rakennuksessa on tilat avoimen varhaiskasvatuksen ryhmälle. Irjalan päiväkodin toiminnassa korostetaan jatkossakin luontokasvatusta ja liikuntaa, mikä näkyy suunnittelussa.

Uuden päiväkodin ja koulun suunnittelussa otetaan mallia uusimmista pedagogisista näkemyksistä ja tilat on suunniteltu monipuolisiksi oppimistiloiksi. Myös kalusteet mietitään uuden oppimiskäsityksen mukaan. Näin kaikkia tiloja pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään varhaiskasvatuksessa ja koulun oppimisessa, ja ne ovat mahdollisimman joustavia ja avattavissa tarvittaessa toisiinsa, jos ryhmät haluavat työskennellä yhdessä. Päivähoidon tiloja on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa. Esi- ja alkuopetuksen tilat ovat toisessa kerroksessa. Korkea aulatila toimii rakennuksen kokoavana tilana, johon on suora yhteys ryhmä- ja opetustiloista ja henkilökunnan tiloista. Kaikkiin tiloihin on esteetön pääsy. Minusta on erityisen tärkeää, että henkilökunnan toiveita kuunnellaan tarkalla korvalla ja ne otetaan huomioon mahdollisimman hyvin suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, sillä kasvatuksen ammattilaiset tietävät parhaiten, mikä toimii varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen arjessa ja mistä saattaa päivittäisessä käytössä seurata ikäviä yllätyksiä, jos niitä ei huomioida jo suunnittelun aikana.

Hyvät kuulijat,

Koulujen ja päiväkotien tulevaisuuteen vaikuttavat pedagogiikan lisäksi sisäilmaongelmat. Tampereen kouluissa ja päiväkodeissa näitä on laajasti. Sisäilmaprosessissa meillä on tällä hetkellä yhteensä 26 peruskoulurakennusta ja 25 päiväkotia.

Tampereella käsitellään parhaillaan päiväkoti- ja kouluverkkoa. Sivistys- ja kulttuurilautakunta päättää palveluverkosta lokakuun kokouksessa. Palveluverkkoselvityksen lähtökohtina ovat pormestariohjelma, jossa todetaan muun muassa seuraavasti: ”Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen tulevaisuuden palveluverkosta tehdään suunnitelma, joka sisältää lapsivaikutusten arvioinnin. Suunnitelman lähtökohtina ovat lasten määrän kasvu, uuden opetussuunnitelman mukainen oppimisympäristö, monipuolinen opetustarjonta ja nykyisten tilojen sisäilmaongelmat sekä kulkuyhteydet.” Lisäksi palveluverkkoselvitys perustuu uusimpaan väestösuunnitteeseen ja palveluverkkosuunnittelun periaatteisiin.

Palveluverkkoselvityksen yhteydessä on nähty tärkeäksi, että jatkossa on luotava selkeät korjaus- ja uudisrakentamisen periaatteet. Uudiskohteissa tulee pyrkiä ratkaisuihin, jotka mahdollistavat tilojen joustavan käytön, lisäksi on huomioitava myös päiväkoti- ja koulutilojen laajempi käyttö liikuntaryhmien tarpeisiin ja muuhun järjestötoimintaan. Uusissa päiväkoti- ja koulurakennushankkeissa tulee myös pohtia useampaan kerrokseen rakentamista, sillä tiivis kaupunkirakenne edellyttää uudenlaisia vaihtoehtoja.

Hyvät rakennusalan ammattilaiset ja kutsuvieraat,

Odotan innolla, että pääsen tutustumaan rakenteilla olevaan päiväkotiin ja kouluun. Niin ja saan elämäni ensimmäistä harjannostajaislohikeittoa. Sitä ennen haluan vielä kiittää Tampereen kaupungin puolesta Tilapalveluluita, rakennuttaja Hartelaa ja kaikkia muita suunnittelussa, rakentamisessa ja toteuttamisessa mukana olevia tahoja, ammattilaisia ja hankkeessa mukana olleita työntekijöitä. Isot kiitokset.

PUHE: Lukutaidon iltapäivässä opettajille

Tiistai 25.9.2018 klo 15:00 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät opettajat,

Tervetuloa Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunginkirjaston ja Lukeva Tampere -työryhmän puolesta tänne Metsoon keskustelemaan lukemisesta ja sen edistämisestä sekä kuulemaan, miten Tampereella sanataide ja lasten ja nuorten kirjallisuus näkyvät yhteisöjemme toiminnassa ja tapahtumissa tänä vuonna.

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Aiemmalta ammatiltani olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joten olen nähnyt käytännössä sen, miten lasten ja nuorten lukeminen on viimeisten vuosien aikana hiipunut, lukutaito heikentynyt ja lukeminen vapaa-ajan harrastuksena selvästi lasten ja nuorten elämässä vähentynyt. Olen itse kirjoittanut asiasta lukuisia mielipidekirjoituksia näiden politiikassa viettämieni vuosien aikana ja nostanut asiaa esiin monissa eri yhteyksissä. Apulaispormestarikauteni aluksi halusin perustaa työryhmän pohtimaan, miten lukemista voidaan vielä paremmin edistää Tampereella, miten perheitä voitaisiin kannustaa lukemaan vielä enemmän neuvolaikäisille lapsille, miten varhaiskasvatuksessa voitaisiin innostaa lapsia lastenkirjallisuuden ja sanataiteen maailmaan tai miten peruskoulun oppilaita ja toisen asteen opiskelijoita motivoidaan lukemaan ja löytämään kirjallisuuden maailmat. Tässä kaikessa Te opettajat olette avainasemassa. Siksi Te olette täällä tänään ja kiitän jo etukäteen Teitä kaikkia, jotka viette kirjallisuuden, sanataiteen ja lukemisen ilosanomaa eteenpäin kouluissamme.

Aivan viime vuosina huoli lasten lukemisesta ja sen vähenemisestä on tavoittanut koko Suomen, ja sitä onkin käsitelty laajasti medioissa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen heräsi äidinkielenopettajien, luokanopettajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä kirjailijoiden huoleen ja perusti kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Foorumin tehtävänä oli laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle, ja se kokosi laajasti yhteen lukutaidon asiantuntijoita ja aiheen parissa toimivia tahoja. Meillä on täällä tänään paikalla Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja sanataideopettaja Pia Krutsin, jotka ovat osallistuneet lukutaitofoorumin työskentelyyn ja kuulette tarkemmin foorumin työskentelystä ja ehdotettuja toimenpiteitä lukuinnon parantamiseksi.

Hyvät kuulijat,
Maailman paras peruskoulu synnyttää maailman parhaat lukijat. Todellisuus on nykyään tylympi. Pisa-tutkimus on osoittanut, että Suomessa erot sukupuolten välillä lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Pojat ovat lukutaidossa 1,5 vuotta tyttöjä jäljessä. Eikä siinä kaikki - myös tyttöjen lukutaito heikkenee. Peruskoulun läpäisevistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea hyvin, jotta menestyminen jatko-opinnoissa olisi mahdollista. Heikkojen lukijoiden määrä on viimeisten vuosien aikana merkittävästi lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vastaavasti vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on tällä hetkellä heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin.

Perinteinen kirja ei ole pitänyt pintaansa kilpailussa vapaa-ajasta. Sen ovat syrjäyttäneet tietokone-, netti- ja kännykkäpelit ja sosiaalisen median lisääntynyt käyttö. Lapsilla ja nuorilla ei ole enää aikaa lukea. Syksyllä 2014 Suomessa vieraili yhdysvaltalainen lukutaitotutkija William B. Brozo. Hänen mukaansa lukutaito näkyy opintomenestyksessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Brozo on havainnut hyväksi keinoksi vanhempien oppilaiden hyödyntämisen juuri lukemaan oppineiden lukuharrastuksessa. Isommat koululaiset voivat suositella nuoremmille luettavaa, he voivat lukea ääneen ja kertoa omista lukukokemuksistaan. Tällaisissa kokeiluissa vanhempien koululaisten oma asenne lukemista kohtaan kohenee samalla. Itse olen saanut hyviä tuloksia eri-ikäisten yhteisistä kirjallisuustunneista.

Onneksi lasten ja nuorten lukemattomuuteen ja lukumotivaation lisäämiseen on heräilty eri puolilla maata ja lukutaitofoorumin myötä lukuinnon herättämisen on myös varattu rahaa.Lukutaitofoorumi julkaisi elokuun lopussa lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämisen suuntaviivat. Lukutaitofoorumin työn tuloksena on syntynyt Lukuliike, jonka tarkoituksena on innostaa ja haastaa kaikki mukaan tekemään kampanjoita lukemisen puolesta. Oman haasteen ja kampanjan voi perustaa kuka tahansa tai mikä yhteisö tahansa – ja kertoa siitä sosiaalisessa mediassa käyttäen aihetunnistetta #lukuliike. Lukukeskuksen toteuttaman Lukuliike koulussa -kampanjan tarkoituksena on innostaa lapset ja nuoret takaisin kirjojen pariin. Lukuliike koulussa tuo elämyksellisin keinoin lukemisen mukaan lasten ja nuorten arkeen ja koulupäiviin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen, kirjastojen, sanataidekoulujen ja laajasti muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Koulukampanja toteutetaan lukuvuoden 2018-2019 aikana. Toivottavasti lähdette kaikki mukaan #lukuliikkeeseen. Teitä lukemisesta motivoituneita opettajia tarvitaan jalkauttamaan lukuliike kouluihin ja arkeen.

Haluan nostaa vielä yhden asian esiin eli Lukuklaanin, joka laajenee tänä lukuvuonna yläkouluihin. Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa miljoona euroa käytettäväksi yläkouluikäisten nuorten lukemisen edistämiseen ja lukutaidon tukemiseen. Yläkoulujen Lukuklaanin kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ylä- ja yhtenäiskoulut ja jokainen ylä- ja yhtenäiskoulu saa lahjoituksena sadan kirjan paketin. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti. Siitäkin varmasti kuulette tänään lisää. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.

Entisenä koulukirjastonhoitajana näen koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen merkityksen lukutaidon ylläpitämisessä ja lukemiseen innostamisessa erittäin merkitykselliseksi. Ihanteellisinta olisi, jos kirjat olisivat näkyvä osa mahdollisimman monen lapsen koulupäivää. Välitunnilla oppilas voisi tarttua koulukirjastossa tai koulun yhteydessä olevassa lähikirjastossa nuortenkirjaan, lukea lehtiä tai sarjakuvia. Erilaiset lukukerhot, -porkkanat ja draamalliset kirjallisuustunnit kannustavat osaa koululaisista lukemaan enemmän. Miespuoliset lukevat esikuvat ovat myös erittäin tärkeitä poikien lukumotivaation lisääjiä. Kotien ilmapiirillä on suuri merkitys lukuharrastuksen tukemisessa. Finlandia-palkinnon voittanut Jussi Valtonen totesi eräässä haastattelussa, että hänen onnensa olivat lukevat kaverit. Kavereiden kirjavinkit otetaan todesta. Jokaisella pojalla ja tytöllä olisi hyvä olla vähintään yksi lukeva kaveri.

Toivotan teille kaikille oikein innostavaa iltapäivää lukemisen parissa ja lukuintoa.

PUHE: Tsetanes naal -koulutushankkeen loppuseminaari

Torstai 20.9.2018 klo 11:19 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat loppuseminaarin osallistujat,

Sydämellisesti tervetuloa Tšetanes naal -koulutuspolulla romanihankkeen loppuseminaariin. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina.
Tšetanes naal -romanihanke - alkoi meillä Tampereella vuonna 2016, ja se päättyy varsinaisesti tämän vuoden lopussa. Valtakunnallista hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja sitä tehdään yhdessä Suomen Romanifoorumi ry:n, Helsingin, Tampereen ja Salon kaupunkien, Helsingin Diakonissalaitoksen, Seurakuntaopiston sekä Otavan Opiston kanssa.

Alun perin hankkeeseen lähdettiin Tampereella, koska päättötodistuksen saaminen tuotti tuskaa muutamille romaninuorille ja osalla romaninuorista oli myös enemmän poissaoloja koulusta tai haluttomuutta ottaa koulun tarjoamaa tukea vastaan. Lisäksi kouluissa koettiin, että yhteistyö romaninuorten huoltajien kansaa sujui vaihtelevasti tai sitä saatettiin pitää hankalana.

Hanke on osoittautunut tarpeelliseksi, ja sen avulla on ollut mahdollisuus luoda pysyvä toimintamalli, jota voidaan jatkossa monistaa muihin vastaaviin tilanteisiin tai vähemmistöryhmiin sopivaksi. Hanke on vahvistanut romanikulttuurin tuntemusta palveluissamme ja tuonut sitä näkyväksi. Hanke on toiminut osana perusopetuksessa annettavaa tukea ja ehkäissyt romaninuorten syrjäytymistä. Hankkeen myötä lähes kaikki hankkeessa mukana olleet nuoret ovat saaneet jatko-opiskelupaikan toiselta asteelta. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää kaikkia hankkeessa mukana olleita Tampereen kaupungin työntekijöitä ja hanketyöntekijä Keijo Svartia. Erityiskiitos myös hankkeessa mukana olleille romaninuorille ja heidän vanhemmilleen. Kiitän tässä myös hankkeen rahoittajia. Hanke toteutetaan Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) varoilla. Rahoittajana toimivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Hyvät kuulijat,
Romanivähemmistö on pitkään ollut Suomessa sorretussa asemassa, eikä romanikulttuuri tai kulttuuriin kuuluvat tavat ole tuttuja valtaväestölle. Sen sijaan tarinat mustalaisista ja arkipäivän rasistinen vihapuhe ovat liiankin tuttuja. Moni romani kokee syrjintää arjessaan päivittäin.

Tampereella on vuodesta 2012 toiminut pormestarin asettama paikallinen romanityöryhmä. Työryhmä perustettiin aikoinaan alueellisen romaniasianneuvottelukunnan aloitteesta parantamaan romanien elinoloja ja jalkauttamaan Suomen romanipoliittista ohjelmaa. Työryhmä on koonnut keskeisiä toimijoita eri yhteiskuntasektoreilta yhteistyöhön perustuvaan kehittämistyöhön.

Poikkihallinnollisen romanityöryhmän tehtäväksi on määritelty erityisesti paikallisen romanityöväestön osallistumismahdollisuuksien kehittäminen omien elinolojensa edistäjinä sekä viranomaisten ja romanien välisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen. Työryhmässä on pyritty käsittelemällä asian kannalta keskeisiä teemoja kuten asumista, perhetyötä, perusopetusta, ammatillista koulutusta ja työllisyydenhoitoa. Lisäksi romanityöryhmä on toiminut valtakunnallisen Tšetanes naal - koulutuspoluilla -hankkeen Tampereen ohjausryhmänä.

Tampereen kaupunki pyrkii yhdenvertaisuussuunnittelun ja suunnitelman jalkauttamisen kautta tukemaan eri väestöryhmien, vähemmistöjen ja erityisryhmien yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuussuunnittelutyön avulla jaetaan samalla tietoa erilaisista vähemmistöryhmistä. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa mukana ollut romanityöryhmä on todennut, että asenteet romaneita kohtaan ovat ylivoimaisesti suurin haaste yhdenvertaisuuden ja asukkaiden tasa-arvon edistämisessä. Mielestäni kaupungin tulee aktiivisesti tukea oikeutta oman kulttuurin ilmaisuun puuttumalla romanien kokemaan syrjintään, luomalla yhdenvertaisia käytäntöjä ja vaikuttamalla erityisesti asenteisiin. Iita Järvisen opinnäytetyössä Romanien ääni todetaan, että esimerkiksi lainsäädännöllä ei pystytä poistamaan romanien kohtaamaa syrjintää, vaan ennen kaikkea tarvitaan aitoja kohtaamisia romanien ja valtaväestön kesken, minkä lisäksi jokaiselta meistä vaaditaan omakohtaista halua muuttaa käsityksiään romaneista.

Hyvä seminaariväki,
Palaan hetkeksi vielä Tšetanes naal -hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on ollut koulutuksen ja ohjauksen avulla auttaa romaneita pääsemään paremmin kiinni yhteiskuntaan ja työelämään muun muassa tarjoamalla yksilöllistä tukea koulunkäyntiin.

Työ on ollut ennen kaikkea intensiivistä ja ratkaisukeskeistä verkostotyötä, erityisnuorisotyötä erityisnuorille, rinnalla kulkemista ja se on perustunut nuoren ja huoltajien kanssa tehtävään luottamukselliseen yhteistyöhön. Työhön on kiinteästi kuulunut myös vapaa-ajan harrastuksen löytäminen ja nuoren identiteetin vahvistaminen. Hankkeella on ollut merkittäviä vaikutuksia yksittäisten nuorten elämään. Nuoret ovat pystyneet vaikuttamaan omaan koulunkäyntiinsä ja kokeneet osallisuutta. Hankkeessa mukana olleiden nuorten koulupoissaolot ovat vähentyneet, koulumotivaatio parantunut, minäkuva ja vuorovaikutustaidot vahvistuneet ja perhesuhteet parantuneet. Romanioppilaat ovat hyötyneet omasta tukihenkilöstä, joka on tukenut koulunkäynnissä, auttanut perheitä ja oppilaita siirryttäessä toiselle asteelle. Nuorilla oman kulttuurisen identiteetin tukeminen on ollut erityisen tärkeää. Samalla on järjestetty tapahtumia, joilla on ollut ja tulee olemaan iso merkitys romanikulttuurin vahvistamisessa ja esilletuomisessa.

Vaikka romanihanke nyt loppuukin, niin toivon, että hankkeen aikana opitut työtavat ja hyvät käytännöt jatkavat toimintatapoina jatkossakin. Erityisesti toivon, että romanien tukihenkilötoiminta jatkaa hankkeen loputtuakin. Toivotan teille kaikille hyvää ja mielenkiintoista seminaari-iltapäivää!

PUHE: Ikäihmisten tempauspäivä

Torstai 23.8.2018 klo 12:38 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät ikäihmisten tempauspäivään osallistuvat ikäihmiset, järjestöjen edustajat ja yhteistyökumppanit,

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi ikäihmisten tempauspäivään. Tempausta järjestävät yhteistyössä kaupungin kanssa useat kolmannen sektorin järjestöt ja vanhusneuvosto.

Tämän päivän tempauksessa esitellään viimeisimpiä innovaatiota ikäihmisten omatoimisen asumisen ja elämisen sekä toimintakyvyn parantamiseksi. Iän myötä monet elimistön toiminnot vähitellen heikkenevät. Heikentynyt toimintakyky lisää riskiä erilaisille tapaturmille, kuten kaatumisille. Turvallinen ympäristö ja kaatumisten ehkäisy, hyvä ravitsemus sekä toimintakyvyn ylläpitäminen vahvistavat edellytyksiä selviytyä jokapäiväisistä askareista ja asumisesta pitempään kotona.

Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä osallistua harrastuksiin ja muihin itselle tärkeisiin tapahtumiin. Tarpeenmukaiset palvelut, apuvälineet ja sopivaksi muokattu ympäristö tukevat myös toimintakyvyltään heikentyneen iäkkään hyvinvointia ja osallisuutta. 

Toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen on inhimillisesti tärkeää mutta myös yhteiskunnallisesti kannattavaa. Yhteiskuntamme sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja hyvinvointi nojaavat vankasti väestön toimintakykyisyyteen, myös iäkkäiden ihmisten kotona selviytymiseen. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat suurin toimintakykyä heikentävä ja eniten kipua aiheuttava sairausryhmä. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat kunnille satojen miljoonien kulut puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita niistä seuraa yksittäisille ihmisille.  

Hyvät kuulijat,

Tampere on yksi Suomen vetovoimaisimmasta kaupungeista, mikä tarkoittaa samalla sitä, että kaupunki kasvaa vuodessa peräti 2 500–3 500 asukasta. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonnakin noin 700:lla. Väestön ikääntymisen myötä toimintarajoitteisia ja apua tarvitsevia henkilöitä on joukossamme yhä enemmän.

On tärkeää miettiä, miten me vastaamme kaupungin asukasmäärän kasvuun ja ikärakenteen muutokseen ja kuinka samalla tuemme kotona sekä laitoksissa asuvien toimintakykyä. Samalla tulee huolehtia, että ikäihmisistä ei puhuta vain palveluiden käyttäjinä, vaan että nähdään vanhusten ja ikääntyvän väestön suuri arvo ja myönteiset mahdollisuudet yhteiskunnassa. Haluan muistuttaa, että meidän kaikkien yhteinen tehtävä on huolehtia siitä, ettei kukaan kotona asuva ikäihminen koe yksinäisyyttä ja turvattomuutta kotonaan. Tässä meillä kaikille on vielä paljon tehtävää.

Väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaatii useita toimia, ja mukaan tarvitaan laaja joukko toimijoita eri sektoreilta aina yhdyskuntasuunnittelusta ja palveluiden kehittäjistä järjestöihin ja vapaaehtoistoimijoihin. Tampereella on esimerkiksi Elonpolkuja-verkosto, joka on valtakunnallisesti tunnustettu, lähes 80 yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto. Ideana on ollut edistää ikäihmisten hyvinvointia ja sitä kautta itsenäistä kotona selviytymistä. Verkosto on tarjonnut tamperelaisille toimivan ja positiivisen ikääntymisen mallin. Haluankin tässä kiittää kaikkia verkostossa aktiivisesti mukana olevia ja tämänkin päivän järjestelyistä vastaavia tahoja.  

Hyvät kuulijat,

Tänään saamme tutustua tekniikan ja digitalisaation mukanaan tuomiin innovaatioihin ikäihmisten arjen helpottamiseksi, mutta haluan kuitenkin korostaa sitä, että tekniikka ei voi koskaan korvata ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä.

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa toimintapäivää. Näillä sanoilla ja ajatuksilla avaan Ikäihmisten tempauspäivän.

PUHE: Innokas-robotiikkaturnaus

Tiistai 15.5.2018 klo 10:38 - Johanna Loukaskorpi

Tervehdys kaikki robotiikkaturnauksen osallistujat, opettajat ja oppilaat

Lämpimästi tervetuloa näin kesäloman kynnyksellä Innokas 2018 -robotiikkaturnaukseen Tampereelle! Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin Tampereella hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Palvelualueeni käsittää muun muassa kasvatus- ja opetuspalvelut.

Innokas2018 -robotiikkaturnaus järjestetään yhteistyössä Taitaja2018 -organisaation, Innokas-verkoston sekä Tampereen kaupungin perusopetuksen kanssa. Teitä tapahtumaan ilmoittautuneita kilpailijoita on noin 500 perusopetuksen oppilasta ympäri Suomea 156 joukkueessa. Turnauksessa kisaillaan neljässä Innokas-lajissa: Xsumossa, Pelastuksessa, Tanssi ja teatterissa sekä Freestylessä ja näytösluontoisesti Vex-lajissa. Nämä lajit eivät robotiikkaa harrastamattomalle kerro yhtikäs mitään, mutta varmasti teille osallistujille sitäkin enemmän. Odotan itsekin innolla, että pääsen tutustumaan, mitä nämä lajit pitävätkään sisällä ja millaisia tekniikan taitajia täältä turnauksesta paljastuukaan. Ainakin tarkoitus on rakentaa toimivia robotteja annetun tehtävänannon mukaan. Jännittävää!

Hyvät nuoret,

Moni aikuinen saattaa ajatella, että robotit ovat jotakin, jota löytyy vain tieteiselokuvista tai -kirjallisuudesta. Emme välttämättä huomaa, että robotit ovat jo meidän kaikkien arkipäivää. Esimerkiksi perheen auto voi sisältää 20 tietokonetta, varastosta saattaa löytyä ruohonleikkuurobotti ja olohuoneen lattialla vilistää imurirobotti. Laajasti ajateltuna kaikki älykkäät kodinkoneen voidaan itse asiassa laskea roboteiksi. Lisäksi roboteiksi voidaan kutsua myös ihmisen tekemistä korvaavia ohjelmistoja kuten hakurobotteja.

Robotiikan historia liittyy teknologian kehittymiseen. Robotiikan on mahdollistanut, metalliteknologian-, sähkötekniikan- ja elektroniikan kehitys. Robotiikan merkitys tulevaisuudelle on merkittävä.  Professori Ville Kyrki Aalto-yliopistosta on todennut, että on ennustettu, että jo vuonna 2020 markkinoilla on vain tuhat euroa maksava tietokone, jolla on ihmisen älykapasiteetti. Robotiikka mahdollistaa myös monia asioita työelämälle. Niin sanotut Cobotit alkavat yleistyä. Ne ovat robotteja, jotka työskentelevät yhteistyössä ihmisten kanssa samoissa tiloissa ja tehtävissä. Tällaisia coboltteja tullaan varmasti näkemään esimerkiksi vanhustenhuollossa. Uskotaan myös, että robottiautot tulevat mullistamaan liikenteen. Robottiauto helpottaisi kummasti omaakin ajamistani. Niitä odotellessa...

Uusi opetussuunnitelma ja digitalisoitunut yhteiskunta edellyttää myös koululta muuttuvia ja luovia tapoja hyödyntää teknologiaa ja robotiikkaa oppimisessa ja koulun toiminnassa.  Opetushallitus onkin sisällyttänyt ohjelmoinnin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulussa on alettu opettaa kaikilla vuosiluokilla ohjelmointia syksystä 2016 alkaen. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että 1-2. luokilla opetetaan erilaisia toiminta- ja ajattelumalleja leikkien ja pelien kautta. Lisäksi voidaan hyödyntää alkupetukseenkin sopivia robotteja. 3-6. luokilla ohjelmointiympäristöjen avulla käydään läpi koodaamisen peruskäsitteitä. Voidaan esimerkiksi tutustua lego-robotteihin. 7-9 luokilla perehdytään tarkemmin johonkin oikeaan ohjelmointikieleen sekä syvennetään ja sovelletaan robotiikan osaamista.

Tampereella kehitetään ennakkoluulottomasti digitaalisia oppimisympäristöjä Smart Tampere -ohjelmassa ja edistetään tekoälyn sekä robotiikan soveltamista ja hyödyntämistä kaupungin hyvinvoinnin rakentumisessa.

Tampereen kaupunki on aloittanut kokeilun, jossa käytetään puhuvia robotteja matematiikan sekä saksan ja englannin kielten harjoittelussa esikoulussa ja 1.-2. luokilla. Robotteja on hankittu kaikkiaan neljä kappaletta. Kokeiluun on otettu kolme pientä pöllöä muistuttavaa matematiikkarobottia ja yksi pieni ihmismäinen humanoidirobotti Elias kielten harjoitteluun. Robotit ovat herättäneet kiinnostusta ympäri Suomea ja maailmaa ja mediapyöritys Eliaksen ympärillä on ollut melkoista. Elias nousee myös tänään estradille, joten minun onkin hyvä tästä väistyä ja antaa tilaa teknologian tähdellemme.

Toivotan Teille kaikille nuorille ja teidän opettajillenne oikein innostavaa ja antoisaa robotiikkaturvausta. Toivottavasti kipinä, jonka Te nuoret olette peruskoulussa ohjelmoinnin ja teknologian saralla saaneet, jatkuu ja avaa ovia jatko-opintoihin ja työmarkkinoille asti. Toivotan teille tässä samalla myös oikein aurinkoista ja ansaittua kesälomaa!

Näillä sanoilla ja ajatuksilla avaan Innokas 2018 -robotiikkaturvauksen.

 

PUHE: Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen vihkiäiset

Lauantai 5.5.2018 klo 8:57 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat avajaisvieraat,

”Viherjäisel laattialla, / mis ei seinät hämmennä, / Tähtiteltiin korkeen alla / Käyskelen ja laulelen, / ja kaiku ympäri kiirii.” Näin kuvailee metsää kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi kuuluisassa runossaan Metsämiehen laulu. Jokainen meistä saa tänään olla metsän poika tai tyttö - sankar jylhän kuusiston. Tänään me avajaisvieraat pääsemme metsään, kuulemme honkien huminan ja koemme vihreyden sekä luonnon heräämisen ympärillämme. Puheeni Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen avajais- ja vihkiäisjuhlassa on samalla ylistyspuheenvuoro suomalaisen luonnon kauneudelle ja puhtaudelle ja kulkijoille avautuville monipuolisille retkeilyreiteille pitkospuineen ja laavuineen.

Hyvät kuulijat,

on ilahduttavaa nähdä teidät kaikki täällä luonnonhelmassa retkeily- ja vaellusvarusteissanne. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja vastaan Tampereen apulaispormestarina hyvinvoinnin palvelualueesta.

Luonnon näkeminen, kokeminen ja aktiivinen luonnossa oleskelu lisäävät tutkimusten mukaan ihmisten hyvinvointia monella tapaa. Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset myös pysyvät pitkään. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys elinympäristössä vähentää ihmisten sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Perinteisesti luonto ja metsä on merkinnyt meille suomalaisille paljon. Monet suomalaisille tyypilliset vapaa-ajan toiminnot - marjastus, sienestys, kalastus, vaeltaminen, hiihtäminen, mökkeily - liittyvät läheisesti ulkoiluun ja luontoon.

Me Tampereella olemme erityisen onnekkaita. Täällä luonto on lähellä. Se ympäröi meitä ja tarjoaa monipuolisesti hyvinvoinnin lähteitä. Meillä järvet ulottuvat kaupungin keskustaan, samoin metsät. Tampereen keskustaa halkoo ikoninen Tammerkosken kansallismaisema, ja kaupungin laidalla kohoaa maailman korkein pitkittäisharju, Pyynikinharju. Näsijärven ja Pyhäjärven aalloille pääsee hetkessä.

Tampereen alueella pääsee nauttimaan puhtaasta ilmasta, vehreistä metsistä ja kirkkaista järvistä miltei kaikkialla. Näistä elementeistä on helppoa ammentaa terveyttä ja hyvinvointia, varsinkin kun metsän ja järvien antimista pääsee nauttimaan ihan ilmaiseksi. Lähimetsään voi syksyisin poiketa poimimaan ämpärit täyteen marjoja ja sieniä. Pirkanmaan alueelta löytyy myös useampia suojeltuja ja arvokkaita kansallispuistoja, kuten Helvetinjärven alue, jonka upeat rotkolaaksot kutsuvat seikkailemaan, patikoimaan ja nauttimaan luonnon omasta valo- ja ääniesityksestä.

Hyvät luonnon ystävät,

Viimeisten vuosikymmenten aikana yhteiskunnalliset muutokset, kaupunkien kasvaminen ja tiivistyminen ovat asettaneet monia haasteita ja heikentäneet esimerkiksi lasten ja nuorten luontosuhdetta. Sitä tärkeämmäksi muodostuvat tällaiset kaupunkien läheisyyteen perustetut retkeily- ja luonnonsuojelualueet kuten vaikkapa Kintulammi.

Jylhissä ikimetsissä on hiljaista taikaa. On suuri onni, että on tällaisia paikkoja perustetaan, kuten Kintulammin luonnonsuojelualue. Alueita, jotka ovat kaupunkilaisten helposti saavutettavissa. Asukkaat voivat kevyellä varustuksella, eväiden ja säähän sopivan vaatetuksen kera, päästä yksin tai perheen kera tällaiseen upeaan luontokohteeseen. Kintulampi on Tampereen kaupungin tähän saakka laajin 548 hehtaarin luonnonsuojelualue.
Kintulammille on viime vuoden aikana rakennettu monipuolinen retkeilyreitistö opasteineen ja taukopaikkoineen. Luontoelämyksien suunnittelussa on huomioitu esteettömyys. Väylät on tehty sellaisiksi, että myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla pääsee perille. Tampereen kaupungin vammaisneuvosto on mielenkiinnolla seurannut Kintulammin rakentumista ja odottaa siitä todella kaivattua lisää tamperelaisen esteettömän luonnossa liikkumisen kartalle. Esteettömiä luontoliikuntakohteita on Tampereen seudulla kovin vähän, vaikka luonnon sekä etenkin metsän rauhoittava ja palauttava vaikutus yleisesti tiedetään.

Retkeilyreittien pituudet vaihtelevat sadoista metreistä 15 kilometriin, joten ne palvelevat erilaisia käyttäjäryhmiä lapsiperheistä aktiivisiin retkeilijöihin. Alueelta löytyy viisi nuotiopaikkaa, joista neljän yhteyteen on rakennettu laavu. Kaikki rakennusmateriaalit on kuljetettu paikalle käsin, kärryillä tai veneellä. Lämpimät kiitokseni kaikille Kintulammin rakentamiseen ja varustamiseen osallistuneille.

Hyvät vieraat,

Halusittepa luonnon rauhaa tai vauhdikkaampia luontokokemuksia, Tampereella olette oikeassa paikassa. Jylhät kalliomme tarjoavat kiipeilymahdollisuuksia. Humisevat harjumme hiljentymishetkiä.

Tampere on kansallisesti erittäin vetovoimainen kaupunki, mutta kaupungin kansainvälistä tunnettuutta on lisättävä. Matkailumarkkinoinnissa luonto on yksi iso valttimme ja sitä kannattaa hyödyntää maailmalla Tamperetta markkinoitaessa. Tampereen kansainvälisiä vahvuuksia ovat luonnon läheisyys, lukuisat järvet, korvaamattomat lähimetsämme, ainutlaatuiset luonnonsuojelualueemme - puhdas ja monimuotoinen luonto ympärillämme. Näistä kannattaa pitää kiinni, niitä arvostaa ja vaalia. Suomalaisen luonnon mahdollisuudet hyvinvoinnin edistämisessä ja matkailumarkkinoinnissa ovat rajattomat. Luonnon valttikortit ovat meidän ihmisten käsissä ja meidän tehtävämme on myös suojella ympäristöä sekä luontomme monipuolisia eliö- ja kasvilajeja.

Aloitin puheeni Kiven sanoilla metsästä ja päätän puheeni samoin - suomalaisen metsän ylistykseen Maaria Leinosen runon sanoilla: ”Tätä metsää rakastan: / naavapartakuusia /suopursusoita / kivikkorinteitä / neulaspolkuja / Rakastan iltaan hiljenneenä / kevään lauluja / helisevänä / myrskyssä kohisevana. / Tätä karua / hoitamatonta. / Keloineen / pahkoineen / lahorastaineen. / Tätä metsää rakastan. / Tätä maata.”

Rakastakaamme ja varjelkaamme näitä metsiä. Toivotankin teille kaikille rentouttavaa päivää luonnossa. Oli se sitten lyhyt tai pidempi. Kuunnellaan, miten metsä puhuu ja nautitaan yhdessä luonnon voimasta Kintulammilla! Näillä ajatuksilla avaan ja vihin Kintulammin retkeily- ja luonnonsuojelualueen käyttöön.