VASTINE: Kiireellistä vastaanottoa vaativa asia hoidetaan kuitenkin aina

Perjantai 5.10.2018 klo 15:57 - Johanna Loukaskorpi

Pekka Suokas kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (AL 27.9) Kaukajärven terveysasemapalveluista. Kaukajärven terveysaseman jonotilanne ei juuri poikkea muiden asemien tilanteesta. Lääkäreiden kiireettömälle vastaanotolle jonoa on Tampereella noin neljä viikkoa. Tässä kohtaa on hyvää huomioida, että kiireelliset vastaanottoaikaa vaativat asiat hoidetaan aina. Kiireellisten asiakkaiden priorisointi on ollut kaupungin tietoinen valinta. Se kuitenkin näkyy valitettavasti kuntalaisille kiireettömien aikojen saamisessa. Äkillisiä poissaoloja eikä lomia pystytä tällä hetkellä sijaistamaan ja esimerkiksi kesä- ja joulunajan sulut ruuhkauttavat kiireettömälle lääkärille pääsyä entisestään.

Kaukajärvellä on iso väestö lääkärimäärään nähden ja siksi valinnanvapauskokeilu kohdistuu suurimmaksi osaksi sinne. Väestöstä noin 10% on valinnanvapauttaan käyttänyt, mutta vain pieni osa on ollut terveysaseman asiakkaita. Tämä kuvastaa toisaalta sitä, että vaikka asiakkaat joutuvat kiireetöntä aikaa odottamaan he ovat terveysaseman palveluihin tyytyväisiä. Kaukajärven lääkärivakanssit ovat myös täynnä ja asemalla kokeneita erikoislääkäreitä.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään terveysasematoiminnan toimintatapoja ja sujuvoittamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kuitenkin väestön kasvu ja ikääntyminen vaikuttavat erityisesti perusterveydenhuollon palvelutarpeeseen ja ovat kasvattaneet sitä merkittävästi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt talousarvioesityksessään puolen miljoonan lisäystä, jotta pystymme vastaamaan terveysasematoimintojen kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Talousarvion lisäyksillä pyritään vähentämään loma-aikojen supistuksia sekä vahvistamaan erityisesti hoitajaresurssia, jolloin sekä kiireettömien että kiireaikojen saatavuus paranee. Lisäksi esitimme puolta miljoonaa suun terveydenhoidon palveluihin. Tällä rahalla pyritään ensisijaisesti lyhentämään suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonoja. Nämä lisämäärärahaesitykset ovat erittäin tärkeitä ja helpottava painetta terveysasemillamme ja suun terveydenhoidossa. Toivottavasti lautakunnan esitykset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä ja lopullisesti valtuuston päättäessä ensi vuoden budjetista marraskuussa.

Suokas totesi kirjoituksessaan, ettei organisaatiokaaviossamme mainita sosiaali- ja terveyspalveluita kuin lautakunnan kohdalta. Organisaatiokaaviossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avo- ja asumispalveluiden nimellä. Avo- ja asumispalvelut ovat monialaorganisaatio, joka käsittää kaikki kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kirjoitus julkaistiin AL:n Lukijalta-palstalla 2.10.18

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveysasemapalvelut, terveydenhoito, suun terveydenhoito, terveydenhuolto, sote, Tampere, talousarvio

PUHE: Kansallisen veteraanipäivän juhla

Perjantai 27.4.2018 - Johanna Loukaskorpi

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat, hyvä Tammenlehvän väki,

Vietämme tänään huhtikuun 27. päivänä sodan päättymisen muistona ja rauhan alkamisen kunniaksi sotiemme veteraanien juhlapäivää. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 kansallisena veteraanipäivänä. Ensimmäisen kerran veteraanipäivää vietettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki aikoinaan pääministeri Kalevi Sorsa. Tänä vuonna järjestettävä veteraanipäivä on järjestyksessään 32. valtakunnallinen juhlapäivä. Minulle on suuri kunnia saada tuoda tänään Tammenlehväkeskuksen juhlaanne Tampereen kaupungin tervehdys ja puhe.
Veteraanien juhlapäivää kunnioitetaan Suomessa juhlaliputuksella ja sotaveteraanien muistamisella eri tavoin eri paikkakunnilla. Valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Helsingin Finlandia-talossa. Päivän teema on tänä vuonna Yhdessä eteenpäin - Framåt tillsammans.
Kansallisen veteraanipäivän päätoimikunta ja Suomen Kuntaliitto ovat toivoneet kuntien ja kuntayhtymien ottavan huomioon päivän järjestelyissä veteraanien itsensä lisäksi erityisesti nuoret ja ajatuksena on ollut veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Tätä me olemme Tampereellakin kunnioittaneet.

Tämän vuoden teema on monella tapaa merkityksellinen. Näen erityisen tärkeäksi sen, että veteraaneja muistetaan kouluissa ja että heidän panoksestaan ja uhrauksistaan isänmaamme puolustamisessa ja itsenäisyytemme turvaajina kerrotaan lapsille ja nuorille. Olen itse toiminut pitkään peruskoulussa opettajana ja nähnyt sen, miten paljon vaikutusta lapsiin ja nuoriin on sillä, että veteraanit käyvät vierailemassa kouluissa ja kertoivat oppilaille esimerkiksi omista kouluajoistaan, elämästään 1930- ja 40-luvuilla tai esimerkiksi niinkin tavallisista asioista kuin aikakaudelle tyypillisestä pukeutumisesta tai ruoasta. Myös sota-ajan murheellisista tapahtumista pitää puhua lapsille, sillä se on rauhankasvatusta parhaimmillaan. Monella nykylapsella ei ole kosketusta enää sota-aikaan tai ihmisten elämään tuolloin. Omat isovanhemmat saattavat olla melko nuoria tai kokemusta ikääntyneistä ei lähipiirissä edes ole.

Koulut voivat opetuksessaan pyytää sekä veteraanipäivänä mutta myös muulloin veteraanijärjestöjen edustajia kouluihin puhujiksi tai oppilaiden haastateltaviksi. Veteraaneja voi huomioida ja muistaa koulutyössä eri oppiaineiden opetuksessa monella tapaa. Erilaiset koko koulun yhteiset teemapäivät tai -projektit opettavat lapsia ymmärtämään historian tapahtumia ja opettavat myös suhtautumista ikäihmisiin ja heidän kunnioittamistaan. Myös oppilaiden vierailut vanhainkodeissa ja palvelutaloissa ovat mahdollisuuksia, joita liian harvoin kouluissa käytetään. Tänäänkin täällä Tammenlehväkeskuksessa saamme nauttia Kalkunvuoren eskareiden esityksestä. Vierailut mahdollistavat eri sukupolvien kohtaamisen, kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen. Ennen niin luonnollisena osana elämään kuulunut sukupolvien välinen vuorovaikutus on valitettavasti nykyään merkittävästi vähentynyt. Kannustankin oppilaitoksiamme hankkimaan oman veteraanikummin, jolle koululaiset voivat kirjoittaa kuulumisiaan ja joka käy koululla vierailulla jaksamisensa mukaan.

Arvoisat juhlavieraat,

Suomen Sotaveteraaniliiton mukaan maassa on yli 12 000 vuosien 1939–1945 sotiemme veteraania. Heistä noin 2 000 on sotainvalideja ja noin 10 000 fyysisesti haavoittumatonta, rintamalla tai muulla sotatoimialueella palvellutta veteraania. Viimeisten vuosien aikana sotiemme veteraanien asioita on onneksi määrätietoisesti kehitetty ja monin tavoin parannettu. Meidän nuorempien sukupolvien tehtävä on huolehtia siitä, että ikääntyvien veteraanien asiat hoidetaan kunnialla ja arvokkaasti. Sen me olemme teille sankareille sotiemme veteraaneille ja kotirintamalla toimineille lotille velkaa.
Sosiaali- ja terveysneuvos emeritus sekä Suomen Sotaveteraaniliiton sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pekka Paatero kirjoitti muutama viikko sitten julkaistussa blogissaan "valtion käskeneen miehet sotaan. Valtion täytyy myös hoitaa veteraanien nykyinen elämänvaihe, sillä se on osa kunniavelan maksua itsenäisyytemme turvanneille veteraaneillemme". Paateron ajatuksiin on helppo yhtyä. On tärkeätä huolehtia siitä, että sotaveteraanit saavat tarvitsemansa palvelut helposti, turvallisesti ja nopeasti.
Hyvät sotiemme veteraanit ja heidän läheisensä,

Minulla on ollut kunnia toimia sotaveteraanien neuvottelukunnan puheenjohtajana nyt lähes vuosi. Tämän vuoden aikana olen saanut tutustua lähemmin moniin sotaveteraanijärjestöjen edustajiin ja sotaveteraanien asioita työkseen hoitaviin. Tämä vuosi on avannut myös minun silmäni. Viime kokouksessamme meille kerrottiin niistä lapsista ja nuorista, jotka sodan aikana toimivat kotirintamalla apuna eri tehtävissä. Sen myötä itsekin ymmärsin laajemmin vielä käsitteen sotiemme veteraanit. Kun muistamme nämä sota-ajan lapset, ymmärrämme myös sen, että sotien sankarit ovat luonamme vielä jopa 2030-luvulle asti. Kun ymmärrämme tämän, tajuamme myös sen, että sotaveteraanien palveluista ja niiden saatavuudesta tulee kantaa huolta vielä pitkään.

Voin todeta varmasti kaikkien Tampereen kaupungin päättäjien puolesta, että tunnemme suurta kiitollisuutta teitä kohtaan, jotka taistelitte Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Vähintä, mitä me päättäjät voimme tehdä, on taata teille mahdollisimman hyvät ja riittävät palvelut. Lauri Lylyn pormestariohjelmassa olemme antaneet tamperelaisille palvelulupauksen tukea hyvinvointia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tämä palvelulupaus koskee myös Teitä sotaveteraaneja ja tästä lupauksesta pidämme ehdottomasti kiinni.

Sotaveteraanien saamia palveluita on Tampereella viime vuosina parannettu. Edeltäjäni apulaispormestari Mikko Aaltonen kehitti yhdessä ikäihmisten palvelujen kanssa veteraanien etuja ja palveluita monella tapaa. Valtiokonttorilta saatu raha on pystytty ohjaamaan täysimääräisesti veteraaneille, mistä voimme olla iloisia. Olen halunnut jatkaa Mikko Aaltosen aloittamaa hyvää työtä ja uskon, että olen siinä onnistunut. Veteraanietuisuuksia ja palvelutarpeita hoitaa kaupungilla asiakasohjaaja. Huolehdimme myös siitä, että veteraanien kuntoutus toimii ja sitä on saatavilla sekä laitos- ja päiväkuntoutuksena kuin polikliinisena avokuntoutuksena. Veteraaniasioiden neuvottelukunnan kokouksessa kuulen terveiset veteraanien järjestöiltä ja voimme edelleen kehittää palveluitamme veteraaneille sopiviksi. Tänä vuonna Valtiokonttori on laajentanut veteraanirahan koskemaan myös tehostetussa palveluasumisessa asuvia rintamatunnuksellisia veteraaneja, mikä on hieno asia, sillä yhä useampi veteraani asuu jossakin palvelukodissa. Lisäksi olemme ottaneet uutena palveluna käyttöön Tampereella sosiaalisen tuen Kotikanttiini-palvelun.

Arvoisat veteraanit,

Totesin puheeni aluksi, että tämän vuoden Kansallisen veteraanipäivän teema on Yhdessä eteenpäin. Vain yhdessä me suomalaiset olemme vahvoja ja menestymme kansakuntana jatkossakin. Pitäkäämme siis huolta toinen toisistamme. Yhteistyöllä ja toisista välittäen Suomi säilyy yhteiskuntana, jossa seuraavatkin sukupolvet saavat asua rauhassa ja tasa-arvoisesti. Kiitos Teille isänmaamme puolustajille. Toivotan Teille oikein hyvää juhlapäivää ja mitä parhainta kevättä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sotaveteraanit, palvelut, Tampere, veteraanipäivä, yhdessä eteenpäin, Tammenlehväkeskus

MIELIPIDEKIRJOITUS: Paperittomien palvelut puhuttavat Tampereellakin

Sunnuntai 24.12.2017 - Johanna Loukaskorpi

Helsingin valtuusto laajensi paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluita. Kiireellisen hoidon lisäksi tarjotaan mm. kroonisten sairauksien hoito ja rokotukset. Myös tiedostusta laajennetaan ja kaupungin kotisivuille lisätään tieto palveluista arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi.

Paperittomien palvelut keskusteluttavat Tampereellakin. Valtuutettu Maija Kajan (vihr.) teki asiasta valtuustokyselyn joulukuun valtuustoon, mitä tosin ei ehditty käsitellä ja sen käsittely siirtyi seuraavalle kyselytunnille. Valtuutettu Noora Tapio (vas.) jätti kokouksessa aloitteen paperittomien välttämättömien oikeuksien laajentamiseksi.

Joulukuussa 2016 Tampereen valtuusto päätti tarjota paperittomille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille terveydenhoidon palvelut kuten tamperelaisille. Paperittomille tarjotaan tällä hetkellä normaalit äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulkkipalveluineen. Asiakkaat on keskitetty tietyille terveydenhoitajille ja lääkäreille, jotta varmistetaan riittävä perehtyneisyys asiakkaiden kohtaamiseen.

Alle 18-vuotiaille Tampereella koulussa tai oppilaitoksessa oppilaana tai opiskelijana oleville, esimerkiksi valmistavan opetuksen oppilaille, järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kunnan tulee järjestää myös perusopetusta kaikille alueellaan oleskeleville lapsille - myös paperittomille. Toistaiseksi Tampereella ei ole paperittomia asiakkaita neuvolaan ohjautunut, koska muutamien paperittomien asema on muuttunut turvapaikanhakijoiksi. Koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon ei ole ohjautunut paperittomia.

Paperittomien laajennetut terveyspalvelut ehkäisevät yksilöiden vakavampaa sairastumista ja välitöntä hengenvaaraa ja samalla ehkäisevät sairauksien esimerkiksi tuberkuloosin leviämistä, mikä on koko yhteiskuntamme etu. Paperittomien terveyspalveluita olisi syytä mielestäni Tampereella laajentaa nimenomaan inhimillisistä syistä. Taloudellisesti kyse on pienestä panostuksesta, sillä meillä paperittomia asiakkaita ei ole terveysasemille kiireellisissäkään asioissa juuri hakeutunut.

Näen kuitenkin hankalaksi, jos eri kaupungeissa on pitkään eri käytäntöjä. Meidän on yhtäältä mietittävä, onko yhteiskunnan kannalta kestävää, että paperittomille luodaan kattavat terveyspalvelut. Toisaalta on ajateltava asiaa inhimillisestä näkökulmasta. Paperittomat eivät katoa Suomesta sillä, että suljemme silmämme heiltä ja heidän sairauksiltaan. Tarvitaan selkeämpi lainsäädäntö ja valtakunnallisesti yhtenäiset käytänteet. Pitkään emme voi olla tilanteessa, jossa eri kunnissa on erilaisia linjauksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperittomat, Maija Kajan, Noora Tapio, Tampere, sosiaali- ja terveyspalvelut

MIELIPIDEKIRJOITUS: Tampere lyhentää jonoja uudella mallilla

Perjantai 1.12.2017 klo 19:42 - Lauri Lyly ja Johanna Loukaskorpi

Haluamme kiittää Pekka Suokasta hyvästä ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkäritilanne on Tampereella huono (AL 27.11.2017). Selvitimme tilannetta yhdessä. On totta, että seuraavat vapaat ajat kiireettömille vastaanottoajoille ovat kuukauden päässä. Syynä on pian koittava joulusulku.

Toki kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan aina saman tai seuraavan päivän aikana. Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää mittavia panostuksia palvelutuotantoon, mikä konkretisoituu erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen kasvuna ja alijäämäisenä tuloksena.

Suokkaan havainto tilanteen jatkumisesta pitää paikkansa. Jonotilanne on ollut olennaisin osin tällainen jo vuosien ajan. On erittäin tärkeää huomata, että kysymys on kiireettömien asioiden jonoista ja kiireelliset asiat hoidetaan kiireellisesti eli tuosta jonosta poiketen.

Olemme pyrkineet aktiivisesti kehittämään toimintaamme siten, että poissaoloista huolimatta pystymme kohtuullisesti ja tasapuolisesti vastaamaan lääkäritarpeeseen.

Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valmistelussa on keskiöön nostettu lääkärille pääsy. Tähän olemme Tampereella pyrkineet vastaamaan juuri aloitetuilla kokeilulla Tipotiellä ja Linnainmaalla. Kokeilun tavoitteena on saatavuuden parantaminen ja lääkäriajan kohdentaminen sitä tarvitseville. Keskiössä on palvelutarpeen arvio. Potilaan tarve pyritään ratkaisemaan kevyimmällä mahdollisella tavalla, esimerkiksi sähköisillä palveluilla, puhelinpalvelulla ja hoitajan tai fysioterapeutin toimesta, kun se on mahdollista.

Malli on vielä melko uusi. Siinä on vielä paljon työstettävää, esimerkiksi uusien työtapojen omaksumisessa. Oman haasteensa digitalisaatiota hyödyntävän mallin käytössä tuovat tekniset ratkaisut, jotka ovat paikoitellen hieman kankeita. Tässä teemme kuitenkin parhaamme.

Joku voi tämän kokea uuden mallin heikentäneen palvelua. Lääkäriaikaa ei ilman arviota saa varattua, kuten aiemmin. Tavoite on mahdollisimman oikeanlainen palvelu, eli joskus sähköinen palvelu tai puhelu vastaanoton sijaan. Uuden toimintamallin asemilla lääkärille pääsy on kiireettömissä asioissa nopeampaa kuin perinteisesti toimivilla asemilla. Tämä on saamiemme tietojen havaittavissa, vaikkei järjestelmästä tietoja saada vielä numeroina ulos.

Pormestariohjelmassa lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Ikäihmisten palveluja vahvistetaan merkittävästi.

Tampereen kaupunki turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytason niin kauan kun se toimii palvelujen järjestäjänä. Tamperelainen kohtaa välittävän ammattilaisen eri palveluissa vauvasta vaariin. Palvelujen
kehittämisen ja henkilökunnan osaamisen painopiste on etsivän, kokonaisvaltaisen ja ratkaisukeskeisen työotteen vahvistamisessa.

Lauri Lyly
Kaupungin pormestari

Johanna Loukaskorpi
Apulaispormestari

1 kommentti . Avainsanat: terveysasemat, vastine, terveyspalvelut, Linnainmaa, Lielahti, vastaanottopalvelut, lääkärit, sairaanhoitajat, Tampere

Apon elämää: Influenssa-aikaa ja digitalisaatiota

Torstai 26.10.2017 klo 11:08 - Johanna Loukaskorpi

Talvi yllätti tänä aamuna monet. Minutkin. Kahlasin lumihangessa syystakissa ja pikkukengissä kohti avo- ja asumispalveluiden johtoryhmää. Huomasin taas, etten ollut varautunut talveen käytännössä ollenkaan. Talveen varautumisen lisäksi nyt kannattaa varautua influenssakauteen. Kohta pärskintä ympärillä nimittäin alkaa todenteolla.

Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä esimerkiksi kaikki yli 65-vuotiaat. Ikääntyneelle influenssa jälkitauteineen on jopa hengenvaarallinen sairaus. Influenssa voi ikäihmisellä pahentaa perussairauksia, romahduttaa yleiskunnon ja esimerkiksi aiemmin kotona selviytynyt, omatoiminen vanhus voi influenssan tai sen jälkitaudin keuhkokuumeen vuoksi päätyä laitospotilaaksi. Suurin osa influenssarokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu kuitenkin saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Rokotteita on tähän mennessä Tampereella vajaan kahden viikon aikana annettu jo melkein 4000. Jokaisella terveysasemalla rokotetaan arkipäivisin koko päivän, ja ajanvarauslistat ovat täyttyneet hyvin. Yleinen rokotuslauantai on 18.11. ja sinne ajan voi varata tai mennä ilman ajanvarausta

Olen saanut huolestuneita viestejä sekä valtuutetuilta että riskiryhmään kuuluvilta kuntalaisilta siitä, että influenssarokotukseen ei voisi varata aikaa kuin netin kautta. Tämä on virheellinen luulo ja haluan oikaista tämän asian. Kausi-influenssarokotukseen voi varata ajan myös puhelimitse terveyspalvelujen neuvonnasta. Kirjeessä, joka on lähtenyt yli 65-vuotiaille, ei kehota erikseen tekemään ajanvarausta soittamalla vaan suositellaan sähköisiä palveluita. Tämä on pelästyttänyt osan ikäihmisistä.

Sähköisiä palveluita suositellaan, koska ne ovat paljon nopeampia ja varauksen voi tehdä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Tamperelaiset, jotka eivät käytä nettiä, voivat edelleen soittaa terveyspalvelujen neuvontaan ja saavat ajan rokotukseen. Sähköistä ajanvarausta on käytetty hyvin.

Eilisessä Aamulehdessä oli tärkeä uutinen. Neljännes yli 65-vuotiaista ikäihmisistä ei ole koskaan käynyt netissä, ja 300 000 yli 75-vuotiasta suomalaista ei edes omista tietokonetta. Tämänkin takia on tärkeää, että asiointi julkisissa palveluissa turvataan myös muuta kautta kuin sähköisesti. Valtiovarainministeriön tavoite on, että 2022 90% suomalaisista käyttää julkisia palveluita digitaalisesti. Tavoite on kova. Myös pormestariohjelmassa tavoitteena on, että valtaosa tamperelaisista käyttää ensisijaisesti digitaalisia palveluja vuonna 2025. Digitaalisten palvelujen ohessa ja ohella on tarjottava kuitenkin edelleen mahdollisuus myös perinteiseen palvelutarjontaan. Uudet palvelumuodot eivät sulje entisiä pois vaan laajentavat vaihtoehtojen mahdollisuutta. Kannustan kokeilemaan sähköisiä tapoja varata aikaa esimerkiksi influenssarokotukseen, mutta puhelimellakin ajan siis saa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: influenssarokote, Tampere, digitalisaatio, sähköiset palvelut, julkinen palvelu, ikäihmiset, riskiryhmät

VASTINE: Kirjaston kotipalvelut palvelevat edelleen

Torstai 12.10.2017 klo 13:28 - Johanna Loukaskorpi

Aamulehden mielipidekirjoituksessa 8.10.2017 Esko Erkkilä paheksui Tampereen kirjaston kotipalvelujen lakkauttamista. Tieto kotipalvelun lopettamisesta ei pidä paikkaansa.

Kirjaston kotipalvelut jatkavat toimintaansa, ja niiden palvelut katsotaan erittäin tärkeäksi osaksi kirjaston palveluvalikoimassa. Kotipalvelut tarjoavat aineistotoimituksia paitsi yksittäisille asukkaille myös kaupungin palvelutaloihin ja asumisyksiköihin. Myös erilaiset ohjelmapalvelut kuuluvat kotipalvelujen valikoimaan. Ikäihmiset ovat erittäin tärkeä kohderyhmä kirjastolle muiden asiakasryhmien tavoin.

Kirjasto on suunnittelemassa sisäistä organisaatiouudistusta, jossa koti- ja kirjastoautopalvelut yhdistetään, mutta tällä ei ole mitään tekemistä palveluiden laadun kanssa. Päinvastoin palvelua tullaan edelleen kehittämään, myös yhdessä kaupungin muiden yksiköiden kanssa.

Toivomme, ettei kirjaston palvelemia erityisryhmiä peloteltaisi huhupuheilla. Kirjoitus on aiheuttanut turhaa huolta kotipalvelun käyttäjissä. Tampereen suurinvestoinnit eivät myöskään vaikuta kirjastopalveluiden kehittämiseen, kuten kirjoituksessa annettiin ymmärtää.

Johanna Loukaskorpi, hyvinvointipalveluiden apulaispormestari
Pirkko Lindberg, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjasto, kotipalvelu, erityisryhmät, ikäihmiset, Tampere, kirjastopalvelut

Apon elämää: Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uusi toimintamalli on ihmetyttänyt osaa kuntalaisia

Tiistai 3.10.2017 klo 15:42 - Johanna Loukaskorpi

Tipotien ja Linnaimaan terveysasemien uusi elokuussa toimintansa aloittanut, toimintamalli on herättänyt kuntalaisissa jonkin verran kysymyksiä ja minullekin on siitä tullut palautetta ja huolestuneita viestejä sekä ikäihmisiltä että heidän omaisiltaan.

Olen vuosia peruskoulussa opettaneena oppinut kantapään kautta, että koskaan ei voi viestiä asioista liian paljon tai että vaikka kuinka luulee vääntäneensä asian rautalangasta, joku oppilas kuitenkin seuraavalla tunnilla sanoo, ettei koskaan ole asiasta kuullutkaan tai että vanhemmat lähestyvät Wilman kautta, että miksi tätä asiaa ei ollut tunnilla opetettu. Kai minä tällä esimerkillä yritän rautalangasta vääntää, että vaikka saatetaan luulla, että uusista asioista tai palveluista on viestitty riittävästi, niin harvoin niin oikeasti on tehty. Aina löytyy joku, joka ei ole koskaan kuullutkaan asiasta.

Mitä siis Linnainmaan ja Tipotien terveysasemien uusi toimintamalli tarkoittaa? Se ei suinkaan tarkoita sitä, että enää ei saisi lääkäriaikaa. Päinvastoin sen pitäisi auttaa siinä ajan saamisessa - toisin sanoen mallin tarkoitus on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Malli ei tarkoita sitäkään, että enää ei saa puhelimella varata terveyskeskusaikaa. Edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen lomakkeen ja siihen tietysti yritetään kaikin tavoin myös kannustaa.

Terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana arkipäivänä. Ja kuten tuossa aiemmin kirjoitin, Linnainmaan ja Tipotien terveysasemille saa edelleen soittaa tai mennä paikan päälle. Tämä on ainakin niissä itselleni tulleissa viesteissä ollutkin se suurin huoli ja pelästystä aiheuttanut asia.

Ihmiset eivät tiedä, että edelleen voi soittaa ja saada sitä kautta asiansa eteenpäin. Olen vienyt myös viestiä eteenpäin siitä, että kun ihmiset edelleen soittavat neuvontanumeroon, koska ovat oppineet sitä vuosien saatossa käyttämään, niin heitä on neuvottava ystävällisesti kokeilemaan netin sähköistä lomaketta ja tarvittaessa ohjattava soittamaan suoraan kyseisille terveysasemille. Vuorovaikutustaitoja ei koskaan voi korostaa liikaa! Terveysasemien asiakaskunta on kirjavaa ja siksi asiakaslähtöisyyteen ja ihmisten huoliin on vastattava erityisellä inhimillisyydellä. Monella asiakkaalla on hätä ja tarve tulla nopeasti kuulluksi.

Jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu.

Mallin perusta on haettu Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Tampereella ei kuitenkaan yritetä kopioida suoraan Helsingin mallia, vaan tarkoitus on luoda oma tamperelainen tapa hoitaa potilaita.

Mallin tarkoituksena on lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja puhelinajoillekin on ollut jonoja. Myös asiakkaiden poukkoiluun ammattilaiselta toiselle tai siihen, että asiakkaat ohjautuivat vääriin paikkoihin on haluttu puuttua. Jos asiakas tarvitseekin vain sairaanhoitajan apua, on turhaa, että hänellä on ollut lääkäriaika varattuna. Olen hieman huolissani siitä, että henkilökunnasta on kaikunut viestejä, etteivät he ole tulleet riittävästi kuulluksi. Tähän on luvattu tuoda nyt muutosta ja odotan, että henkilökuntaa sitoutetaan ja osallistetaan paremmin. Virkahenkilöstöllä ja johdolla on tässä erityinen vastuu. Henkilökunnan pitää kokea pystyvänsä vaikuttamaan ja ennen kaikkea on tärkeää, että ammattilaisten ääni kuuluu palveluja kehitettäessä.

Toisaalta myös henkilökunnan pitää pystyä muuttamaan vakiintuneita toimintatapojaan, on selvää, ettei Tampereen kokoisessa kaupungissa voi terveydenhoidon saralla levätä laakereille ja odottaa ja toivoa sormet selän takana ristissä, että soteuudistuksen jälkeen maakunta hoitaa asiat paremmin. Uusi toimintamalli on kunnianhimoinen yritys parantaa terveysasemilta saatavaa palvelua ja hoitoa. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa muuallekin esimerkiksi sinne maakunnan terveysasemille. Kaikkien tärkeintä ja syy siihen, miksi tätä uutta mallia nyt kokeillaan, on kuitenkin se, että asiakkaat ja potilaat tulevat hoidetuiksi nopeammin ja paremmin, saavat vaivoihinsa lääkitystä, ohjausta, neuvontaa tai lähetteen jatkohoitoon, kuntoutukseen tai terapiaan.

Samalla kun kunnassa uusia digitaalisia toimintatapoja käynnistetään, on niiden rinnalla oltava myös ne perinteiset tavat. Moni oppii hitaasti käyttämään uusia sähköisiä palveluita ja aina löytyy pientä muutosvastarintaa. Uudet sukupolvet omaksuvat yllättävän nopeasti asioita, jotka meistä vanhemmista saattavat tuntua kovin vierailta. Itse olen sen verran vanhakantainen, että tykkään hoitaa asioita kasvotusten tai puhelimella. 19-vuotiasta poikaani en taas millään ilveelläkään saa hoitamaan asioitaan puhelimessa. Hän haluaa hoitaa asiansa netissä. 67 vuotta täyttänyt äitini haluaa hoitaa myös asiansa pääosin netissä, koska se on hänen mukaansa vaivatonta ja nopeaa. Ikäihmisiä ei pidä siis myöskään aliarvioida digitaalisten palveluiden käyttämisessä. Ehkä muutosvastarinta elääkin meissä keski-ikäisissä.

1 kommentti . Avainsanat: terveysasema, Tipotie, Linnainmaa, toimintatavan muutos, kehittäminen, terveyspalvelut, sote, Tampere, vastaanottopalvelut

Puhe valtuustossa pormestariohjelmasta

Maanantai 19.6.2017 klo 18:06 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Muumilaakson marraskuussa on kohta, jossa Hemuli katselee vuolasta vettä ja saa päähänsä, että elämä on kuin virta. Hän miettii: ”Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtavat kumoon.”

Keskityn puheessani hyvinvointipalveluihin, joihin tuo siteeraamani kohta sopii. Toiset kaupunkilaisten tarvitsevat vähän kaupungin palveluita, toiset hieman enemmän ja ne, joiden vene on vaarassa keikahtaa kumoon, tarvitsevat niitä eniten.

Tähän yritetään pormestariohjelmassa vastata. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen on eräs keino hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä ja eriarvoistumisen ehkäisyssä. Samoin kuin se, että kulttuuri tuodaan lähelle asukkaita ja että matalan kynnyksen kulttuurin toteuttaminen tehdään mahdolliseksi kaikille ja että se olisi kaikkien saavutettavissa tulotasosta riippumatta tai että kaupungin tiloja tarjottaisiin maksutta lasten ja nuorten harrastuksiin.

Ohjelmassa keskeisiä hyvinvointipalvelujen tavoitteita ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kohdentaminen erityisesti nuorille ja lapsiperheille, vanhemmuuden tukeminen, köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Opetuksen puolella tavoitteina ovat suurempien ryhmäkokojen pienentäminen ja vahvempi resurssointi alueilla, jotka toimivat haastavimmissa toimintaympäristöissä, jolloin kaikille lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen.

Hyvinvointipalveluihin liittyvät osiot pormestariohjelmassa yrittävät estää, ettei kumoon keikahtamista tapahtuisi tai jos niin käy, ovat välittävät ammattilaiset ottamassa kumoon keikahtaneesta koppia ja auttamassa uudelleen pystyyn.  

Pormestariohjelma on nimeltään Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere. Palveluiden kohdalla sana inhimillinen korostuu. Ohjelmaa on laadittu siten, että sitä tehdessä on ajateltu tavallisia tamperelaisia. Inhimillisyys on ihmisten arvostamista, kuuntelemista ja kunnioittamista. Päätöksentekijöiden tulee inhimillisellä korvalla kuunnella tamperelaisten huolia. Palvelulupauksien kautta rakennetussa ohjelmassa yritetään nimenomaan vastata kuntalaisten tarpeisiin.

Päätän puheeni myös siteeraukseen Muumilaakson marraskuusta, onhan maailman ainoa muumimuseo viikonloppuna taas auennut. ”Kylläpä ajatukset syntyvätkin tänään helposti ja kaikki on niin yksinkertaista. Tarvitsee vain marssia ulos ovesta lakki kallellaan.”

Hyvät valtuutetut, pormestariohjelma syntyi lopulta lähes koko valtuuston yhteistyössä. Nyt on neljä vuotta aikaa marssia ulos ja toteuttaa ohjelman palvelulupaukset – olkaamme lakki kallellaan kuntalaisiin päin.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pormestariohjlema, hyvinvointipalvelut