Kolumni: Kolme yötä jouluun

Keskiviikko 21.12.2022 - Johanna Loukaskorpi

… ja yksitoista yötä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Syksyn aikana hyvinvointialueella on hoitoon pääsyn kriteereitä, palkkioita ja asiakasmaksuja yhdenmukaistettu. Tamperelaisten ikäihmisten osalta on tehty ikäviäkin päätöksiä. Esimerkiksi vähävaraisille ikäihmisille on tarjottu kotona asumisen tukena siivouspalvelua. Se loppuu hyvinvointialueen aloittaessa. Sama kohtalo on lähitorikortilla, jolla ikäihmiset ovat saaneet alennusta lähitorilla ruokailusta.

Palveluiden yhdenmukaistaminen ei saa johtaa vain palveluiden heikennyksiin. Tulevina vuosina hyvinvointialueella pitää pystyä tuottamaan myös palveluita, jotka eivät ole lakisääteisiä mutta tukevat ikääntyneiden kotona asumista tai perheiden hyvinvointia.
Aluevaltuusto hyväksyi joulukuussa hyvinvointialueen strategian ja talousarvion ensi vuodelle. Talousarvio on 2,6 miljardia, ja se on 63,5 miljoonaa alijäämäinen. Osa puolueista on pelotellut alijäämällä. Rakenteellinen alijäämä oikaistaan ensi vuonna, kun kuntien tilinpäätökset valmistuvat ja tämän vuoden sotekustannukset selviävät. Strategia Tärkeintä on ihminen kuvaa sitä, miksi uudistus on tehty. Ihmistä – ei hallintoa tai organisaatiota – varten.

Pirkanmaan hyvinvointialue aloittaa hankalassa tilanteessa. Päivystys on pahasti ruuhkautunut. Henkilöstövaje vaivaa joka tasolla. Henkilökunta on monissa palveluissa jaksamisensa äärirajoilla. Toisaalta vahvemmalla järjestäjällä on jatkossa enemmän keinoja etsiä ratkaisuja ongelmiin kuin pirstaleisella kuntakentällä on ollut.

Itse jatkan tammikuussa 5,5 vuoden jälkeen osa-aikaisena apulaispormestarina. Samalla palaan koulumaailmaan Etelä-Hervannan kouluun apulaisrehtoriksi. Tunnen samaan aikaan luopumisen haikeutta ja iloa uudesta. Sama tunne on varmasti monella pelastus-, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja oppilashuollon tekijällä. Toivotan teille kaikille hyvää jatkoa ja menestystä hyvinvointialueen työntekijöinä. Samalla toivotan kaikille lukijoille rauhaisaa joulua ja onnellista uutta vuotta 2023!

Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 21.12.2022. 

BLOGI: Kuljetusongelmat aiheuttaneet kohtuuttomia tilanteita vammaisille

Perjantai 9.12.2022 - Johanna Loukaskorpi

Tuomi-Logistiikan hoitamissa vammaiskuljetuksissa on aika ajoin ollut ongelmia, mutta tänä syksynä ongelmat ovat kärjistyneet ja lisääntyneet huomattavasti. Kuljetusten ongelmat ovat aiheuttaneet vammaisille ihmisille kohtuuttomia ja epäinhimillisiä tilanteita. Olen saanut syksyn aikana kymmenittäin palautteita kuljetuksista.

Pyysin Tuomi-Logistiikan edustajia sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen 8.12. kertomaan, miten he aikovat ratkaista kuljetusongelmat. Pyysin myös vammaisneuvostosta palautetta kyytien ongelmista. Sain vammaisneuvostolta 27 eri viestiä, lisäksi minua ovat syksyn aikana lähestyneet Ylöjärven vammaisneuvosto ja lukuisat yksittäiset vammaiset sekä yksi veteraani.

Keskeinen viesti kaikissa palautteissa on, että kyydit tulevat usein myöhässä, jolloin asiakas myöhästyy omasta suunnitellusta tapaamisestaan ja Kuohken puhelinpalvelun jonotusajat ovat kohtuuttoman pitkät 15 minuutista jopa tuntiin. Lisäksi palautetta tulee siitä, että Kuohken puhelinpalvelusta ei vastata, taksin saaminen kestää pitkään, taksi on lähetetty väärään päähän kyytiä, kyytiä ei löydy tilausjärjestelmästä ja että kuljettajien asenne ei aina ole asiallista ja että vaihtuvat kuljettajat aiheuttavat turvattomuutta.
Työssäkäyville ja opiskeleville vammaisille tilanteet näyttäytyvät erityisen hankalina. Monella kuljetuksiin liittyvät ongelmatilanteet ovat lähes päivittäisiä tai toistuvat jopa aamuin illoin. Kun kuljetuspalvelut, joiden pitäisi mahdollistaa vaikeavammaisillekin työssäkäynti, eivät toimi, se vaikeuttaa työssäkäyntiä ja aiheuttaa merkittävää stressiä. Moni erityisnuori taas myöhästyy koulusta päivittäin tai joutuu odottamaan kyytiä koulupäivän jälkeen aivan liian pitkään.

Tässä muutamia saamiani asiakaspalautteita viime päiviltä:

”Olin tilannut edellisiltana työmatkan kotoa toimistolle ja lähtöajaksi oli luvattu klo 7.55, sillä minulla piti alkaa palaveri klo 8.30. Kun autoa ei ollut tullut vielä klo 8.07, rupesin soittamaan Kuohkeen, jonne jonotin yli 20 minuuttia ja puhelu siirtyi Aluetaksin sotelinjaan. Auto tuli klo 8.50 ja olin myöhässä töistä yli puoli tuntia.” asiantuntijatyötä tekevä vammainen

”Me tehdään lähestulkoon päivittäin reklaamatioita Kuohkeen. Tämä on niin surullista ja tätä nykyä paljon meidän työajasta menee reklamaatioon ja odotukseen. Toivottavasti asiaan pian tulee muutos! Wärjäämön työntekijä

”Kotinsa ulkopuolella asioidessaan äitini on täysin kuljetuspalveluista riippuvainen. Olen huolissani äitini terveydestä, jos hän joutuu pitkiä aikoja pakkasessa kyytiä odottelemaan. On myös valitettavaa, että äitini joutuisi jättämään satunnaiset kodin ulkopuolelle sovitut tapaamiset kokonaan väliin ja sulkeutumaan kotiinsa vain sen takia, että ei voi luottaa kuljetusten toimivuuteen.” iäkkään liikuntarajoitteisen äidin poika

Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli eilen kokouksessaan kuljetusongelmia ja niistä tulleita palautteita. Lautakunta päätyi pyytämään selvityksen joulukuun loppuun mennessä Tuomi-Logistiikalta, joka sisältää toimenpide-esitykset siitä, miten nämä ihmisten arkea ja elämää heikentävät sekä hyvinvointia ja terveyttä vaarantavat ongelmat aiotaan ratkaista. Soitin tänään vielä Tuomi-Logistiikan toimitusjohtaja Vesa Haapamäelle ja keskustelin asiasta hänen kanssaan. Meillä oli hyvä ja asiallinen keskustelu ja lautakunta toiveet tulivat kuulluksi.

Lautakunta edellyttää, että vammaispalvelulain edellyttämät kuljetukset ja niiden tilaus-toimitusketju toimii ja kuljetusten luotettavuus parantuu. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun palveluiden järjestäjä vaihtuu Tampereen kaupungista Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Tulen itse seuraamaan tilannetta myös hyvinvointialueen päättäjänä. Sosiaali- ja terveyslautakunta seuraa palveluiden järjestämisen siirtoa keväällä kahdessa kokouksessaan. 17.1. kokouksessamme käsittelemme Tuomi-Logistiikan selvitystä.
Monelta vammaiselta on mennyt luottamus Tuomi-Logistiikkaan. Moni ei enää jaksa myöskään reklamoida palvelun laadusta. Luottamuksen palauttaminen vaatiikin selkeitä parannuksia toimintaan ja muutoksia nykyiseen. Esimerkiksi velvoitekuljettajien määrää on lisättävä, asiakaspalautteisiin on vastattava nopeasti ja puhelinpalveluun tarvitaan lisää henkilökuntaa.

On äärimmäisen huolestuttavaa, että Tuomi-Logistiikka ei tällä hetkellä suoriudu sille asetetuista tehtävistä ja ongelmat ovat pitkäkestoisia. Palveluiden järjestäjän vastuulla on, että vammaisten ihmisten lakisääteiset kuljetuspalvelut toimivat moitteetta. Kuljettaja- ja autopula tai järjestelmävaihdos eivät voi olla jatkuvasti syitä sille, miksi kuljetukset eivät toimi. Tarvitaan ratkaisuja ei enää selittelyjä!

”Kootusti voisi ilmaista, että nyt ei toimi oikein mikään.” vammainen

Blogi on julkaistu 9.12.2022 Tampereen demareiden kotisivuilla. 

SDP:n ryhmäpuheenvuoro aluevaltuustossa

Maanantai 5.12.2022 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät aluevaltuutetut, viranhaltijat ja pirkanmaalaiset asukkaat, 

Soteuudistusta on ratkottu Suomessa vuosikymmeniä. Sosialidemokraattisen pääministerin, Sanna Marinin johdolla se lopulta saatiin maaliin. 26 päivän päästä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastuspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy alueen kunnilta ja kuntayhtymiltä Pirkanmaan hyvinvointialueelle. Muutoksen mittakaava on Suomen suurimmalla hyvinvointialueella valtaisa, ja moni asia muuttuu.

Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia luo kehykset päätöksenteolle, ohjaa muutosta ja
organisaation toimintaa. Strategian valmisteluun ovat osallistuneet niin luottamushenkilöt, asukkaat, henkilöstö kuin sidosryhmätkin. Valtuustoryhmät vaikuttivat strategiaan useasti eri vaiheissa. Lopuksi vielä valtuustoryhmien kesken sovittiin yhteisistä muutoksista. Sosialidemokraattinen ryhmämme on strategiaan tyytyväinen. Meille on tärkeää, että soteuudistuksen tärkeät tavoitteet, kuten peruspalvelujen vahvistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuus ja saavutettavuus näkyvät strategiassa. Olemme tyytyväisiä strategian nimeen: Tärkeintä on ihminen. Nimi kuvastaa sitä, että uudistus on tehty ihmisiä – ei hallintoa tai organisaatiota – varten. Valmisteluvaiheessa uudistus on kuitenkin näyttäytynyt asukkaille ja päätöksentekijöille hallinnollisena. Strategia siirtää painopisteen ainakin nimessään tärkeimpään eli ihmiseen. Palvelut tarvitsevat myös työntekijänsä – ilman osaavia, koulutettuja ja ammattitaitoisia ihmisiä uudistuksen tavoitteet eivät toteudu.  Henkilöstö on tärkein voimavaramme.

Strategiassa luvataan pitää huolta kaikkien pirkanmaalaisten hyvinvoinnista ja
turvallisuudesta ja tukea asukasta elämän käännekohdissa. Asiakaskohtaamiset ovat palvelulupauksen mukaan inhimillisiä, ammattimaisia ja luotettavia ja että ne perustuvat parhaaseen osaamiseen ja tutkittuun tietoon. Lupaus kiteytyy virkkeeseen: ”Olemme sinua varten, elämän vuoksi.” Palvelulupaus on vaativa, mutta rehellinen. Olemme ajautuneet tilanteeseen, jossa yhä useampi sote- ja pelatyöntekijä uhkaa uupua työnsä ääreen, harkitsee alan vaihtoa, palveluihin on pitkät jonot ja monilla asiakkailla on kokemus siitä, että palveluita ei edes saa. Pahimmillaan työntekijäpula romuttaa uudistuksen kunnianhimoiset tavoitteet. Siksi on hyvä muistaa, että hyvinvointialue on asukkaitaan varten ja asiakas – olipa hän vuodeosastolla muistisairautta sairastava vanhus, nuori päihdekuntoutuja, pakolaisena maahan tullut tai heidän omaisensa, tulee kohdata inhimillisesti – kiireenkin keskellä. Hyvinvointialueemme arvot ihmisläheisyys, arvostus, rohkeus, vastuullisuus ja luottamus – kuvastavat samaa kunnioittavaa kohtaamista. Arvot kertovat myös pirkanmaalaisesta tavasta tehdä asioita. Pirkanmaa uskaltaa olla tiennäyttäjä. On oltu ennen ja ollaan jatkossakin. Olemme yliopistollisena hyvinvointialueena tutkimuksen ja osaamisen valtakunnallinen edelläkävijä. Uskallamme uudistua ja haluamme olla kumppaneillemme – yrityksille, järjestöille ja oppilaitoksille haluttu ja luotettava yhteistyötaho.   

Ryhmämme mielestä strategiset kärkiteemat tärkeintä ihminen, yhdenvertaiset,
ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut, hyvinvoivat työntekijät ja yhdessä yhteentoimiva hyvinvointialue kiteyttävät toiminnasta olennaisen. Korostamme ennaltaehkäisyä. Siirtämällä painopistettä sosiaalipalveluissa varhaiseen tukeen ja matalan kynnyksen palveluihin ja perusterveydenhuoltoon ihmisten ongelmiin päästään puuttumaan ajoissa, raskaiden palvelujen tarve vähenee ja kustannusten nousua voidaan hillitä. Tämä vaatii tiivistä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kuntien ja järjestöjen kanssa.  Ryhmällemme on tullut ikävänä yllätyksenä, että hyvinvointialueen aloittaessa moni ei-
lakisääteinen asukkaille merkityksellinen palvelu on poistumassa. Olisimme kaivanneet erillistä listaa, mistä kaikesta ollaan nyt luopumassa.  

Hoitoon pääsyn kriteereitä, palkkioita ja asiakasmaksuja on yhdenmukaistettu syksyn aikana. Ryhmällemme on ollut vaikea pala nieltäväksi esimerkiksi omaishoidon tuen ylimmästä palkkioluokasta luopuminen. Kun palveluita yhdenmukaistetaan vauhdilla, päätöksentekijät eivät pysy mukana siinä, miten yksittäiset palveluille tapahtuu. Näistä tarvitaan tarkempi selvitys. Ryhmämme tahtotilana on, että tulevina vuosina asioita voidaan korjata ja palvelutasoa parantaa – yhdenmukaistaminen ei saa johtaa vain heikennyksiin. 

Hyvinvointialueen talousarvio on ensi vuodelle 63,5 miljoonaa alijäämäinen. Osa poliittisista
ryhmistä pelottelee alijäämällä. Rahoituksessa on rakenteellista alijäämää noin 50 miljoonaa euroa. Se oikaistaan ensi vuonna, kun kuntien tilinpäätöstiedot valmistuvat ja nykyiset sotekustannukset tarkentuvat. Talousarvio on hyvin tekninen ja kuvailisin sitä välivuoden välibudjettina. Päätöksentekijät eivät ole voineet vaikuttaa kunnista tuttuun tapaan talousarvioprosessiin ja emme tiedä, kuinka paljon epävarmuutta talousarvioon sisältyy. Vasta loppukeväästä tiedämme tarkemmin. 

Strategian yksityiskohdat tarkentuvat sen toimeenpano-ohjelmassa ja myös talousarvio
tarkentuu kevään aikana. Ryhmämme kannattaa monituottajuutta, mutta on huolissaan ostopalveluiden kokonaisuuden laajuudesta ja suurista hinnankorotuksista hoivapalveluissa. Erityisesti asumispalveluissa ja lastensuojelussa oman tuotannon osuutta tulee lisätä. Hankinnoissa paikallisten toimijoiden asema tulee turvata ja mahdollistaa heidän toimijuutensa hoivan markkinoiden myrskytessä. Palveluiden onnistunut järjestäminen vaatii toimivaa vuoropuhelua järjestäjän ja tuottajien välillä myös hyvinvointialueella. 
Monilla mittareilla mitattuna asiat Pirkanmaalla ovat hyvin. Hyvinvointi ei kuitenkaan
jakaudu alueellamme tasaisesti. Pandemia on kärjistänyt hyvinvointieroja entisestään. Sosiaaliset ongelmat kasautuvat ja ylisukupolvistuvat. SDP:n aluevaltuustoryhmä on huolissaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuudesta. Marinin hallituksen seitsemän päivän hoitotakuun toteuttaminen esimerkiksi mielenterveyspalveluissa edellyttää hoitoon pääsyn parantamista sekä alueella ja kansallisesti toimivien hyvien käytäntöjen ottamista käyttöön. 

Kiitän lämpimästi virkakuntaa ja muita aluevaltuustoryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja -hengestä talousarvion ja strategian valmistelussa. Toivotan kaikille pirkanmaalaisille hyvää itsenäisyyspäivää ja valoisaa joulun odotusta!

Johanna Loukaskorpi, SDP:n Pirkanmaan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja

VASTINE: Neuvoloiden vakinaiset vakanssit on saatu täytettyä, mutta sijaisuuksissa on haasteita

Keskiviikko 30.11.2022 - Johanna Loukaskorpi

Aamulehdessä on käyty ansiokasta keskustelua Tampereen kaupungin neuvolapalveluista . Tampereella on neuvoloiden toimipisteitä 16. Terveydenhoitajien vakansseja äitiys- ja lastenneuvolapalvelussa on 90. Toistaiseksi vakinaisiin vakansseihin on ollut hakijoita, ja ne on saatu täytettyä.

Erityisesti viimeisen vuoden aikana on ollut terveydenhoitajien sijaisuuksissa rekrytointihaasteita. Neuvolaan saatiin onneksi kesäksi 2022 aiempia vuosia paremmin sijaisia. Pääosin nämä olivat keväällä 2022 valmistuneita terveydenhoitajia. Tämä helpotti palvelun järjestämistä lomien aikana syyskuun loppuun asti.

Syksyn aikana ovat kuitenkin lisääntyneet neuvolan henkilöstön äkilliset sairauspoissaolot. Tilanne on aiheuttanut vastaanottoaikojen peruutumisia ja samaan aikaan sijaisten saanti on vaikeutunut. Tästä syystä olemme joutuneet siirtämään leikki-ikäisten lasten tarkastuksia myöhempään ajankohtaan.

Äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa seurataan eri tavoin asiakasmäärien ja eri asuinalueiden kehitystä. Terveydenhoitajaresurssien suunnittelussa ja sijoittumisessa huomioidaan asiakasmäärien lisäksi myös työn sisällöllinen kuormittavuus alueen tarpeita unohtamatta. Esihenkilöt seuraavat vakituisten terveydenhoitajien asiakasmääriä ja sijaisten jakautumista eri toimipisteisiin. Riittävän resurssoinnin varmistamiseksi on vuosittain esitetty lisäresurssitarpeet talousarviovalmisteluun.

Valitettavasti talousarviovalmistelun eri vaiheissa olemme vuosittain myös joutuneet karsimaan tarpeita. Henkilöstöresurssi ei ole pyrkimyksistämme huolimatta pysynyt lisääntyvien tarpeiden vaatimalla tasolla.

Neuvoloissa ilmenneissä haasteellisissa tilanteissa esihenkilöt ja johto ovat yhdessä työntekijöiden kanssa keskustellen pyrkineet parhaan kykynsä mukaan löytämään ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin muun muassa monialaista yhteistyötä lisäämällä, työnohjauksen, työterveyshuollon tuen ja henkilöstöresurssien suunnittelun keinoin. Tätä työtä jatketaan edelleen ammattilaisten hyvinvointia tukien. Kaikkia tilanteita ei kuitenkaan pystytä hetkessä ratkaisemaan.

Suuri kiitos koko neuvolan henkilöstölle arvokkaasta työpanoksestanne. Samalla pahoittelemme asiakkaille aikojen siirtymisen aiheuttamia hankaluuksia. Hyvä tarkoituksemme on kuitenkin koko asiantuntevalla, työhönsä sitoutuneella ammattilaisten joukolla turvata äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa lapsiperheiden hyvinvointi jatkossakin.

Johanna Loukaskorpi

apulaispormestari, Tampereen kaupunki

Maria Päivänen

palvelujohtaja, Tampereen kaupunki

Kolumni: Huomenna se tulee

Keskiviikko 16.3.2022 - Johanna Loukaskorpi

Kävin viime viikolla katsomassa Tampereen Teatterissa Samuel Beckettin absurdin näytelmän Huomenna hän tulee (1949). Näytelmässä kaksi resuista kulkijaa Vladimir ja Estragon odottavat salaperäistä Godota saapuvaksi. Päähenkilöt ovat epävarmoja tulevaisuudestaan, mutta uskovat, että kaikki ratkeaa, kun Godot saapuu - viimeistään huomenna.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta on Suomessa odotettu kuin Godota tulevaksi. Se on merkittävin hallinnollinen ja terveyspoliittinen uudistus, mitä Suomessa on vuosikymmeniin tehty. Pääministeri Sanna Marinin (sdp) hallitus onnistui siinä, missä aiemmat hallitukset ovat epäonnistuneet. Eduskunnan perustuslakivaliokunta hylkäsi viime vaalikaudella kaikkien puolueiden yhteisen sopimuksen soteuudistuksen eteenpäin viemisestä, koska se ei sisältänyt vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä.

Viime tiistaina odotus Pirkanmaalla lopulta palkittiin ja tulevan hyvinvointialueen vaaleilla valitut aluevaltuutetut kokoontuivat historialliseen ensimmäiseen kokoukseensa. Aluevaltuusto käyttää hyvinvointialueella ylintä päätösvaltaa ja valitsi muun muassa aluehallituksen. Se taas aloitti työskentelynsä torstaina, jolloin päätettiin käynnistää hyvinvointialueen johtajan haku. Tehtävä on yhteiskunnallisesti merkittävä, ja me päättäjät taidamme odottaa häntä johtamaan tien hyvinvointialueelle kuin salaperäinen Godot konsanaan.

Hyvinvointialueuudistuksen yksi merkittävin tavoite on peruspalvelujen vahvistaminen. Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalvelut sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ovat uudistuksen ytimessä. Hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilökunta on toimivien palvelujen tärkein voimavara. Yksi suurimpia haasteita jatkossa on osaavan työvoiman varmistaminen ja tämän ongelman ratkaiseminen. Vladimirin ja Estragonin tavoin hyvinvointialueen synnyttäminen aiheuttaa meissä kaikissa vielä monia epävarmuuden tunteita ja varmaa on lopulta vain se, että jos ei huomenna, niin kohta se sieltä kuitenkin tulee.

MIELIPIDEKIRJOITUS: Vammaisten asumispalveluiden ongelmiin tulee puuttua tiukemmin

Tiistai 13.7.2021 - Johanna Loukaskorpi ja Perttu Jussila

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 17.6.2021 ottaa kehitysvammaisten tehostetun asumisen Hannun Linnan palvelut Tampereen kaupungin omaksi toiminnaksi 1.10.2021 alkaen. Hannun Linna on ollut kaupungin ja aluehallintoviraston tarkkailussa pidemmän aikaa palvelussa ilmenneiden vakavien puutteiden takia. Jatkossa toivottavasti pystytään kehittämään palvelua vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita ja parantamaan laatua.

Hannun Linna ei ole ainoa vammaisten asumispalveluyksikkö, jossa on ilmennyt ongelmia. Olemme saaneet viime viikkoina useampia huolestuneita kuntalaisyhteydenottoja vammaisten nuorten ja aikuisten vanhemmilta. Yhteydenotoissa on korostunut vammaisille järjestettävän harrastus- ja viriketoiminnan riittämättömyys, asukkaiden ja omaisten mielipiteen huomioimatta jättäminen ja henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvät ongelmat.

Vanhempien huolestuneisiin viesteihin tulee suhtautua täydellä vakavuudella. Monet omaiset ovat itse iäkkäitä ja heillä on suuri huoli, miten oman nuoren tai aikuisen kuntoutus, hoito ja tuki järjestyvät, kun he eivät itse enää jaksa vammaisen asioista huolehtia.    

Koronapandemia on vaikeuttanut vammaispalveluiden toimintaa myös Tampereella. Henkilöstöä on ollut sairauslomilla ja työntekijöiden saatavuudessa - erityisesti sijaisten rekrytoinnissa - on ollut isoja haasteita.

Hoivakriisi on koskettanut ikäihmisten palveluiden lisäksi vammaispalveluita. Alkuvuodesta MTV Uutisten aluehallintovirastoille tekemän kyselyn perusteella vammaisten asumispalveluissa on ollut koko Suomessa puutteita henkilöstömitoituksissa ja osaamisessa. Ongelmia on ollut myös itsemääräämisoikeuden toteutumisessa ja palveluiden yleisessä laadussa. Valvonnassa ovat korostuneet yksityiset palveluntuottajat, koska monet kunnat ovat ulkoistaneet asumispalvelut.

Sote-uudistuksen viivästymisen vuoksi Tampereella ei ole juurikaan perustettu uusia vammaisten asumisyksiköitä viime vuosina. Nyt uusien asumispalveluyksiköiden tonttivarauksia ja rakennushankkeita on käynnissä eri puolilla kaupunkia. Kaupungin olisi mielestämme syytä jatkossa lisätä oman tuotannon asumisyksiköitä. Näin saadaan nostettua samalla tulevan hyvinvointialueen oman tuotannon osuutta, saadaan vertailtavuutta ja tätä kautta parannettua laatua ja puututtua paremmin henkilöstöongelmiin.

Toivomme tulevan sosiaali- ja terveyslautakunnan kiinnittävän vahvempaa huomiota vammaisten asumispalveluiden tilanteeseen. Lautakunnan tulee myös kiinnittää erityistä huomiota kilpailutuksiin, jotta ostopalveluyksiköt pystyvät määritellyillä hinnoilla tuottamaan riittävän laadukasta palvelua. Aiomme itse jalkautua syksyllä vammaisten asumispalveluyksiköihin ja tutustua sitä kautta tilanteeseen.

Johanna Loukaskorpi

sosiaali- ja terveyslautakunnan pj (sd), apulaispormestari

Perttu Jussila

sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen (vihr)

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden Lukijalta-palstalla 13.7.2021 lyhennettynä. 

KOLUMNI: Nyt on kesäloman aika

Keskiviikko 7.7.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tämä on viimeinen kolumnini Tamperelaisessa hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina. Takana on yli neljä vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Vuodet ovat olleet työteliäitä, ja töitä on saanut tehdä aamusta pitkään iltaan. Opettajan lomat ovat jääneet kaihoisaksi muistoksi menneisyydestä. Hyvinvointipalveluiden apulaispormestarin tehtävää ei jatkossa enää ole, vaan kaupunginvaltuusto valitsee elokuussa molemmille palvelualueille oman apulaispormestarinsa.

Olo on tällä hetkellä helpottunut, mutta haikea. Olen saanut tehdä innostavaa, mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä kuntalaisille merkityksellisten hyvinvointipalveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Neljässä vuodessa on saatu uusia avauksia, ja palvelut ovat monelta osin parantuneet. Palveluiden parantamista ovat haastaneet samaan aikaan kaupungin kasvu, talouden realiteetit, laista tulevat velvoitteet, ikääntyminen ja monella alalla kasvava henkilöstöpula. Näitä haasteita on ratkottu päivittäin, eikä tilanne tulevina vuosina ole sen helpompi.

Hyvinvointipalveluita olen käsitellyt ajankohtaisissa kolumneissani Tamperelaisessa. Olen kirjoittanut muun muassa perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, päihde- ja mielenterveyspalveluista, ikäihmisten palveluista sekä koronapandemiasta. Yksittäiset aiheet ovat vaihdelleet kaksivuotisesta esiopetuksesta psykiatripulaan ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa halusin kirjoittaa henkilökohtaisemmin.

Olen saanut toimia valtuutettuna yli 12 vuotta, ja kuntavaaleissa sain ilokseni jatkoa valtuustotyölle. Olen aina arvostanut valtuutetun roolia ja on kunniatehtävä saada toimia Tampereella luottamushenkilönä. SDP:n kunnallisjärjestön edustajisto päättää tulevan valtuustokauden luottamuspaikoista 5. elokuuta. Tällöin päätetään henkilöistä, joita valtuuston kokouksessa 16.8. luottamuspaikoille valitaan. Elokuussa selviää lopullisesti omakin luottamuspaikkani.

Haluan kiittää lopuksi lautakuntieni jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja kaupungin viranhaltijoita avusta, jota olen saanut apulaispormestarina. Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset lautakunnan päätösvalmistelusihteeri Kallelle ja johdon assistentti Riikalle. Ilman teitä olisin ollut monesti pulassa. Toivotan kaikille tamperelaisille ja yhteistyötahoille aurinkoista kesää. Nyt on kesäloman aika.

Johanna Loukaskorpi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden apulaispormestari

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisen kolumnina 7.7.2021. 

KOLUMNI: Matkalla kohti parempia päihde- ja mielenterveyspalveluita

Lauantai 8.5.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat puhuttavat kuntapolitiikassa, mikä oikein onkin. Ongelmista kärsivät kuntalaiset tarvitsevat apua oikea-aikaisesti ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja vastaavat tarpeeseen.

Tällä valtuustokaudella olemme yrittäneet parantaa päihde- ja mielenterveyspalveluita monin tavoin. Esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalvelut on siirretty sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, nuorten mielenterveysongelmien avuksi on perustettu nuorisovastaanotto ja nuorille päihteidenkäyttäjille Nuppo. Päihdehoitojen osalta on tehty muitakin muutoksia. Olemme lisänneet kriisiasumista, katkaisu-, vieroitus-. ja laitoshoitoa, kokemusasiantuntijoita ja parantaneet asiakasohjausta. Euromääräisesti päihdepalveluihin kohdistuneet lisäykset vuosina 2019-2021 ovat olleet merkittäviä - yli 1,7 miljoonaa.

Silti ne eivät ole olleet riittäviä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön tarve ja kysyntä kasvavat vielä nopeammin. Koronapandemia on nostanut esiin erityisesti nuorten aikuisten hädän ja etäopiskelu lisännyt yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Valmistelemme parhaillaan kesäkuun valtuustoon mielenterveyspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuollon lisäbudjettia, jolla yritetään purkaa kasvaneita hoitojonoja ja lisätä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa olisi riittävästi henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten hätään. Lisäksi perusteilla on uusi päivätoimintakeskus, jonka suunnitelmat esiteltiin sotelautakunnassa toukokuun kokouksessa. Pormestari Lauri Lyly (sd) on nimennyt myös poliittisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Työryhmän tavoitteena on kehittää päihdehoitoja asiakaslähtöisesti, selvittää resurssitarpeita ja luoda pohjaa tulevalla pormestariohjelmalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppumaton maratonmatka. Olennaista tällä matkalla on, että mahdollisimman moni kuntalainen pysyy matkassa mukana. Tähän tarvitaan valtuuston tahtoa. Pelkkä tahto ei aina riitä. Tarvitaan myös rahaa tahdon toteuttamiseen.

KOLUMNI: Pula psykiatreista näkyy mielenterveyspalveluissa

Lauantai 23.1.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tammikuun alussa on noussut julkisuuteen aikuisten mielenterveyspalveluiden pitkät hoitojonot ja pula psykiatreista. Entistä useampi potilas on myös entistä sairaampi. Tilanne ei valitettavasti ole uusi. Vakavasta psykiatrivajeesta on Tampereen kaupungilla kärsitty jo pitkään.

Vuoden alusta suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettiin Taysiin. Päätös tehtiin maaliskuun 2020 valtuustossa ja asiaa käsiteltiin myös valtuuston iltakoulussa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa. Perusteet palveluiden yhdistämiselle olivat selkeät. Yhdistämisen tarkoitus on parantaa pääsyä avohoitoon, helpottaa rekrytointeja ja turvata kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, laatu ja resurssit.

Yhdistymistä valmisteltiin vuosi. Kuitenkin vuoden alussa ilmi tulleet ongelmat ovat yllättäneet monet. Yhdistymisen tavoitteet eivät ole heti alussa toteutuneet. Sen sijaan psykiatripula on pahentunut, kun osa erikoislääkäreistä on eläköitynyt ja osa irtisanoutunut.

Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin tavallisia. Lähes 20 % suomalaisista on jokin mielenterveysongelma, ja ne ovat yleisin sairauslomien syy sekä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajia. Siksi on tärkeää, etteivät sairaanhoitopiirit ja kunnat kilpaile keskenään samoista harvoista mielenterveysosaajista. Se vääristää tilannetta ja luo jatkuvaa painetta nostaa palkkoja. Tärkeämpää on keskittää osaaminen yhteen paikkaan ja jakaa resursseja tasaisemmin perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Tämä tavoitehan on tuttu myös soteuudistuksesta. Osaajat ovat jatkossa yhden työnantajan hyvinvointialueen palveluksessa.

Uskon, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa vaikean tilanteen mielenterveyspalveluissa alkuvuonna kuntoon ja uskon vakaasti integraation pitkän ajan tavoitteisiin hoitoketjujen sujuvoittamisesta, hoitoonpääsyn helpottumisesta ja osaavan henkilöstön saamisesta. Tämä usko ei valitettavasti helpota niitä, jotka odottavat nyt lääkäriaikaa tai joiden ongelmat uhkaavat vaikeutua. Eikä mielenterveyspotilaiden omaisten hätää lievitä se, että todetaan tilanteen jatkossa paranevan. Asiakkaalle tärkeintä on saada hoitoa mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä. Myös omaisten jaksamiseen pitää pystyä kiinnittämään huomiota. Näiden eteen on nyt tehtävä hartiavoimin töitä.

KOLUMNI: Päihdehoidon tulevaisuus

Lauantai 7.11.2020 - Johanna Loukaskorpi

Kun aloitin apulaispormestarina, jouduin heti melkoiseen päihdehoitopyöritykseen. Pormestari Lauri Lyly (sdp) nimesi minut puheenjohtajaksi vetämään työryhmää, joka selvitti kaupungin huumehoitoja, niiden ongelmia ja esitti toimenpiteitä hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi. Keskustelu huumehoidoista on jatkunut vuosien saatossa lehdissä ja kuntapolitiikan keskustelupalstoilla. Kriittistä keskustelua yllyttää ihmisten kokemus keskustan turvattomuudesta ja päihtyneistä kaduilla.

Huumeongelmaa ei ole mikään kaupunki pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Päihteet ovat keskellämme. Halusimme sitä tai emme. Emme voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia näkökulmia, eikä helppoja ratkaisuja ole. Päihdehoitoresursseja on lisätty kolmen vuoden aikana merkittävästi. Rahoilla on perustettu nuorten huumehoidon yksikkö Nuppo sekä lisätty laitoshoidon ja lääkkeettömän hoidon osuutta.

Vuoden alusta osa kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista integroidaan osaksi sairaanhoitopiiriä. Integraatio muuttaa olennaisesti kaupungille jäävien päihdepalvelujen kokonaisuutta. Tänä syksynä aloitimme päihdehoidon tulevaisuuden tiekartan valmistelun. Tiekartassa kuvataan keskeiset palveluiden kehittämistarpeet, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ja aikataulu. Viime viikolla sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa iltakoulussaan. Lautakunta korosti erityisesti palveluiden monipuolista saatavuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä osana palveluita ja päihdeasiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kaupungille jää mielenterveys- ja päihdepalveluiden peruspalveluita mm. selviämis- ja katkaisuhoitoasema, Huoltsu, Konsti, Tastu ja psykogeriatrian osastot. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkoitus vahvistaa jatkossa kouluttamalla terveysasemien henkilökuntaa. Kun mietitään päihdepalveluiden kokonaisuutta, emme saa unohtaa 3. sektorin roolia. Laaja järjestökenttä tarjoaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kannalta erityisen tärkeää vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita.

KOLUMNI: Luvassa unettomia öitä ja heikentyviä palveluita

Lauantai 29.8.2020 - Johanna Loukaskorpi

Porvari nukkuu huonosti oli KOM-teatterin vuonna 1971 ilmestynyt esikoisalbumi, joka sisälsi lukuisia Kaj Chydeniuksen sävellyksiä ja työväenmusiikin vaikuttavampia kappaleita, kuten Siirtotyöläinen tai Kenen joukoissa seisot.

Valtakunnallisesti tällä hetkellä porvarit varmaan nukkuvat yönsä huonosti. Pääministeri Sanna Marin (sdp) on juuri valittu Tampereella SDP:n puheenjohtajaksi yhtäläisyyttä korostaneessa puoluekokouksessa. Pääministerinä hän on suositumpi kuin aiemmat pääministerit konsanaan ja SDP on vankistanut asemansa Suomen suosituimpana puolueena. Kuntavaalit kolkuttelevat ovella, ja kahdeksan kuukauden kuluttua kunnissa jaetaan taas valtaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Kaikki pitäisi olla hyvin, mutta kun ei ole. Kuntatalous oli ennen koronaakin hankala koko Suomessa ja korona on entisestään kurjistanut kuntien tilannetta. Erityisesti suurten kaupunkien talous on sukeltanut pandemian myötä. Verotulot ovat Tampereellakin laskeneet, ja tapahtumakaupungin tulot pudonneet.

Kaupunginhallitus päätti ensi vuoden tiukasta talousarviokehyksestä pari viikkoa sitten. Samalla se päätti kymmenen miljoonan henkilöstösäästöistä. Ne kohdistuvat erityisen ankarasti paljon henkilötyövuosia sisältävien johtamieni sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisiin toimintoihin.

Uusia avauksia tai palveluiden laajennuksia ei ole luvassa kumpaankaan lautakuntaan. Emme myöskään pysty vastamaan lakimuutoksiin. Emme voi palauttaa hoitajamitoitusta talousohjelmaa edeltäneelle tasolle tai pysty suunnitellusti vastaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutokseen.

Jos henkilöstösäästöt todella kohdentuvat henkilötyövuosien mukaan, on odotettavissa kuntalaisille ikäviä palveluleikkauksia. Kummassakaan lautakunnassa ei riittävästi pystytä vastaamaan kasvaviin palvelutarpeisiin ja koska kaupungin väestö samaan aikaan kasvaa, se tarkoittaa, että palvelut heikkenevät. Ensi vuodelle on näillä näkymin luvassa pidentyviä kiireettömän hoidon jonoja terveysasemille, perusopetuksessa ryhmäkokojen kasvua, vanhusten sairaalakotiutusten viivästymistä ja niistä seuraavia siirtoviivemaksuja, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden maksujen korotuksia.

Ei siis ihme, että myös minä nukun juuri nyt huonosti.

KOLUMNI: Kuinka voit ikääntyvä tamperelainen?

Keskiviikko 10.6.2020 - Johanna Loukaskorpi

Sanna Marinin (sdp) hallitus on pyrkinyt monin tavoin suojaamaan yli 70-vuotiaita ja riskiryhmäläisiä koronakevään aikana. Ikääntyneitä on kehotettu pysymään kotona tai palvelutaloissa karanteenia vastaavissa olosuhteissa ja välttämään kontakteja jopa lähiomaisten kanssa.

Tampereen kaupunki on epidemia-aikana huolehtinut eri tavoin ikäihmisten hyvinvoinnista. Lähetimme yli 70-vuotiaille pormestari Lauri Lylyn (sdp) kirjeen kotiin. Kirjeessä kerrottiin mm. miten saa apua poikkeustilanteessa. Perustimme myös call center -palvelun Tampere Avun, josta on kevään aikana soitettu yli 80 vuotta täyttäneille tamperelaisille ja oriveteläisille. Puheluissa on kyselty vanhusten kuulumisia ja arjen sujumista. Samalla on tarkistettu vointi, kyselty huolenaiheita ja kartoitettu lisäavun tarvetta. Tarvittaessa vanhus on ohjattu vaativimpien palveluiden piiriin.

Tampere Apuun henkilökunta siirtyi ja koulutettiin mm. kirjastoista, museoista ja varhaiskasvatuksesta. Näille ammattilaisille Tampere Apu tarjosi mielekkään ja kiinnostavan mahdollisuuden työnkiertoon sosiaali- ja terveyspalveluissa. Haluan sydämellisesti kiittää nopeasti uuteen tehtävään hypänneitä työntekijöitä. Soititte ja juttelitte kesäkuun alkuun mennessä 12 054 ikäihmisille ja puhelut kestivät yli 1 620 tuntia. Se on huikean iso määrä kohtaamisia!

Ikäihmiset ilahtuivat puheluista. Huolenaiheita nousi myös esiin. Erityisesti omaishoitajien jaksaminen keskustelutti, kun päivätoiminta ja palvelukeskukset ovat olleet suljettu. Osa vanhuksista ikävöi läheisiään ja toisia karanteeni turhautti.

Kevään aikana olemme lisänneet myös yhteydenottoja veteraaneille. Koska veteraanien kanttiinitoiminta on ollut kiinni, niin kanttiinihenkilöstö on soittanut veteraaneille. Nämä soitot jatkuvat kesällä.

Olemme yrittäneet vähentää yksinäisyyden tunnetta eristyksissä olevilta. Tehostetussa palveluasumisessa on järjestetty omaistapaamisia suojapleksien takaa tai ulkona. Eri yksiköissä on järjestetty ohjelmaa ulos, jolloin asukkaat ovat voineet parvekkeilta seurata laulua tai soittoa ja jumppiakin on vedetty ulkoa käsin.

Tampereen kaupunki ja sen henkilöstö on taipunut poikkeustilanteessa uusiin toimintatapoihin auttaakseen ikääntyneitämme. Jokainen meistä voi itsekin piristää tutun vanhuksen arkea, kysellä kuulumisia ja auttaa kohti valoisampia aikoja. Keinoja ilahduttaa on monia.

MIELIPIDEKIRJOITUS: Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee käyttää myös korona-aikana

Lauantai 23.5.2020 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila

Olemme huolissamme siitä, että korona-aikana tamperelaisten kynnys hakeutua hoitoon on noussut. Esimerkiksi terveysasemilla hoitajien käyntimäärät ovat laskeneet huhtikuussa noin 50 prosenttia ja lääkäreiden noin 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan

Sama terveyspalveluiden käytön väheneminen näkyy opiskeluterveydenhuollossa. Myös Ensiohjaus Ensiossa käynnit ovat vähentyneet 12 prosenttia edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna, vaikka toiminta on koronasta huolimatta normaalisti auki.

Lääkäriliitto on ilmaissut huolensa, että ihmiset eivät hakeudu hoitoon ja jättävät tarvittavia hoito- ja lääkärikäyntejä väliin. Tämä aiheuttaa vaaraa potilaiden terveydelle, kun sairauksia jää hoitamatta tai ne diagnosoidaan vasta sairauksien pahennuttua. Syksyllä edessä saattaa olla potilassuma ja pitkät jonot kiireettömään hoitoon.

Meillä on suuri huoli asukkaista, joiden sairaudet jäävät hoitamatta. Uhkana on yleinen terveydentilan heikkeneminen, mikä näkyy Tampereellakin koronan aiheuttaman poikkeusolojen jälkeisenä aikana. Erityinen huoli meillä on haavoittuvaisten lasten ja nuorten, mielenterveyspotilaiden ja kroonisesti sairaiden terveydentilasta. Monet ongelmat ja sairaudet pahenevat, jos niitä ei ajoissa hoideta.

Asialla on inhimillisen näkökulman lisäksi taloudellinen puoli. Koronasta johtuvan kiireettömän hoidon jonojen purun on arvioitu nostavan Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin laskutusta 60 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Tampereen kaupungin tarjoamat peruspalvelut ovat turvallisia käyttää ja haluamme rohkaista kaupunkilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen myös poikkeusaikana. Hyöty hoitoon hakeutumisesta on ehdottomasti suurempi kuin riski saada koronavirus.

Talousarviopuheet sikula ja sotela

Maanantai 18.11.2019 klo 12.52 - Johanna Loukaskorpi

Ohessa talousarviokokouksessa käyttämäni puheenvuorot: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kannatin pormestarin alkuperäistä talousarvioesitystä, jota olen itsekin ollut sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sisältöjen osalta valmistelemassa. Pormestarin esitys sisälsi lautakuntien toivomia täsmäpanostuksia ennaltaehkäisyyn, lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen, koulutuksen eriarvoistumisen ehkäisyyn, köyhyysohjelman toteuttamiseen, perusterveydenhoitoon sekä huumehoitojen monipuolistamiseen. Pormestarin esitys oli inhimillinen, yhteisöllinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Voin hyvillä mielin kannattaa myös neuvotteluissa saavutettua kompromissiesitystä. Kompromissiesityksessä ei ole lähdetty heikentämään palveluita vaan esitys sisältää vielä 50 000 euron lisäykset sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan kumppanuusavustuksiin.  

Nostan puheenvuoroissani hyvinvointipalveluiden kannalta keskeisiä asioita vuodelle 2020. Aloitan sivistys- ja kulttuurilautakunnasta. Kuten kuulimme  pormestari Lylyn ja valtuustoryhmämme puheenjohtaja Salmen puheenvuoroista ensi vuoden talousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin. Tampere Junior kehitysohjelmaan on varattu lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen 200 000 euroa ja lisäksi köyhyysohjelman toimenpide-esityksen mukaisesti 100 000 euroa on lisätty harkinnanvaraisen toimeentulotuen suuntaamiseen lasten ja nuorten harrastamiseen. Näillä toimenpiteillä vastaamme pormestariohjelman linjaukseen tarjota jokaiselle lapselle harrastus.

Talousarviossa lisätään palvelusetelipäiväkotipaikkojen määrää 300 ja peruskorjataan ja uudisrakennetaan useita päiväkoteja ja perusopetuksen kouluja.

Perusopetuksen 500 oppilaan kasvuun on varattu budjetissa siten, että ryhmäkoot eivät kasva. Tämä on arvovalinta, jonka olemme halunneet tehdä nyt ja jatkossakin. Sama oppilasmäärän kasvu on huomioitu oppilashuollon henkilöstöä lisäämällä.   

Varhennettuun kielenopettamiseen on varauduttu siten, että Tampereella kielten opettajat huolehtivat jatkossakin ensimmäisestä luokasta lähtien kielten opetuksesta. A1-kieli alkaa nykyisillä ekaluokkalaisilla nyt tammikuussa.

Erityisen ilahtunut olen alueellisen resursoinnin vakinaistumisesta. Puhun tästä vielä tarkemmin, mutta budjetissa on 550 000 euroa lisätty perusopetuksen ja 150 000 euroa varhaiskasvatuksen myönteiseen erityiskohteluun.  Pormestariohjelmassa sovittiin, että Tampereella varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana valmistelleet alueellisen resurssoinnin toimintamallin ja nyt se otetaan vahvemmin käyttöön, koska pormestarin esityksessä lautakunnan enemmistön toiveiden mukaan siihen varattiin lisärahoitusta. Pystymme jatkossa paremmin ehkäisemään koulujen eriarvoistumista, huomioimaan lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja päiväkotien ja koulujen toimintaympäristön. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen myönteisen erityiskohtelun lisäresurssilla tuetaan 3-5 koulupolun toimintaa lisäämällä henkilöstöä ja matalan kynnyksen tuen rakenteita.

JK. Vastaan myös Ulla-Leena Alpin kysymykseen punaisten muistomerkistä. Nimien peruskeruutyö tehty muistomerkkiä varten on nyt tehty. Jonkin verran pitää kuulemma vielä täydentää työtä ottaen kuitenkin huomioon, että tietty epätarkkuus jää. Ensi vuonna voidaan lähteä ajattelemaan itse fyysistä muistomerkkiä. Sen suunnittelu vaatii resursseja, ja tietysti toteutus. Tämä kannattaa ensi vuoden 2021 kehysneuvotteluissa ja budjetin valmistelussa huomioida. Sama koskee tietysti myös Lotta Svärd -muistomerkkiä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Lupasin palata toisessa puheenvuorossani sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksen sisältöihin.

Täällä mainittiin jo aiemmin siitä, että koko Tampereen kotihoito on otettu tarkkailuun. Se on valitettavasti totta. Ikäihmisten palveluissa asiakasmäärät ja asiakkaiden hoitoisuus ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet merkittävästi. Ensi vuonnakin yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 400. Olemme aloittaneet kotihoidon kehittämishankkeen ja siinä hankkeessa ovat mukana myös pääluotot ja apulaispormestari. Kehittämishankkeessa pyrimme löytämään myös taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja ja ratkomaan kotihoidon rekrytointihaasteita.

Budjetissa on vahva panostus ikäihmisten kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Lisäämme kotihoitoon yli 30 hoitajaa ja vahvistamme kotikuntoutusta ja saattohoitoa. Nostamme myös erityisen vaativan hoivan yksikköjen hoitajamitoitusta.

Talousarvio sisältää perusterveyden vahvistamisen. Terveysasema- ja suun terveydenhoitoon on varattu peräti 2,3 miljoonaa. Näistä 300 000 euroa tuli vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan ponsiesityksen pohjalta, jota kannatti enemmistö lautakunnan jäsenistä. Terveysasematoiminnassa laajennamme ensi vuonna asema kerrallaan Tipotiellä ja Linnainmaalla aloitettua terveysasemien toimintamallia. Edistämme mallin hyviä elementtejä - yhteydenottoja suoraan omalle terveysasemalle, moniammatillisen yhteistyön ja tiimityön lisäämistä ja sähköisten palvelujen vahvistamista.

Ensi vuonna avataan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin keskittynyt matalan kynnyksen yksikkö Nuorisovastaanotto. Vastaanotto tulee todella suureen tarpeeseen, sillä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi koko maassa. Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin lastenpsykiatrian klinikan hoitoon tulee jopa alle kouluikäisiä lapsia, jotka käyttäytyvät itsetuhoisesti ja alakouluikäisiä, jotka viiltelevät itseään. Kouluista kuuluu huolestuneita viestejä siitä, kuinka aggressiivisten ja nepsyoireisten lasten määrä lisääntyy ihan tavallisissa luokissa. Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähetteiden määrä on huolestuttava ja hoitojonot pitkiä. Siksi Nuorisovastaanotto ja oppilashuollon vahvistaminen juuri nyt on ensiarvoisen tärkeää. Talousarviossa on varauduttu lastensuojelulain muutoksen vaikutuksiin eli jälkihuollon ikärajan nousemiseen 25 vuoteen. Huolissani olen siitä, että lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa on iso ylitysriski ensi vuodelle ja se on syytä tiedostaa. Toivon, että lastensuojelun kehittämisprojekti alkaisi kuitenkin kantaa jo ensi vuonna hedelmää ja sosiaalityön lisärekrytoinnit auttavat vähentämään sijaishuollon kustannuksia.

Psykososiaalissa palveluissa talousarviossa vastataan muun muassa vammaisten asumispalveluiden tarpeen kasvuun ja turvataan kriisiasuminen pitkäaikaistyöttömille. Sotela esitti myös köyhyysohjelman toimenpiteenä Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Tämä SDP:n Ilkka Porttikiven valtuustoaloite toteutuu ensi vuonna köyhyysohjelman mukaisesti. Ilkka kertoikin, kuinka tärkeää on, että asunnottomat pääsevät jo aiemmin pesulle ja lämpimään. Lääkkeetön huumehoito saa myös lisää euroja. Tampereen huumehoidon tilanne on huolestuttanut monia ryhmiä, joten nyt siihen yritetään panostaa vielä enemmän. Tänä vuonnahan saatiin jo auki nuorten huumehoidon matalan kynnyksen yksikkö Nuppo. Tämä ja nuorisovastaanotto yhdistetään ensi vuonna yhdeksi kokonaisuudeksi.

VASTINE: Kiireellistä vastaanottoa vaativa asia hoidetaan kuitenkin aina

Perjantai 5.10.2018 klo 15.57 - Johanna Loukaskorpi

Pekka Suokas kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (AL 27.9) Kaukajärven terveysasemapalveluista. Kaukajärven terveysaseman jonotilanne ei juuri poikkea muiden asemien tilanteesta. Lääkäreiden kiireettömälle vastaanotolle jonoa on Tampereella noin neljä viikkoa. Tässä kohtaa on hyvää huomioida, että kiireelliset vastaanottoaikaa vaativat asiat hoidetaan aina. Kiireellisten asiakkaiden priorisointi on ollut kaupungin tietoinen valinta. Se kuitenkin näkyy valitettavasti kuntalaisille kiireettömien aikojen saamisessa. Äkillisiä poissaoloja eikä lomia pystytä tällä hetkellä sijaistamaan ja esimerkiksi kesä- ja joulunajan sulut ruuhkauttavat kiireettömälle lääkärille pääsyä entisestään.

Kaukajärvellä on iso väestö lääkärimäärään nähden ja siksi valinnanvapauskokeilu kohdistuu suurimmaksi osaksi sinne. Väestöstä noin 10% on valinnanvapauttaan käyttänyt, mutta vain pieni osa on ollut terveysaseman asiakkaita. Tämä kuvastaa toisaalta sitä, että vaikka asiakkaat joutuvat kiireetöntä aikaa odottamaan he ovat terveysaseman palveluihin tyytyväisiä. Kaukajärven lääkärivakanssit ovat myös täynnä ja asemalla kokeneita erikoislääkäreitä.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään terveysasematoiminnan toimintatapoja ja sujuvoittamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kuitenkin väestön kasvu ja ikääntyminen vaikuttavat erityisesti perusterveydenhuollon palvelutarpeeseen ja ovat kasvattaneet sitä merkittävästi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt talousarvioesityksessään puolen miljoonan lisäystä, jotta pystymme vastaamaan terveysasematoimintojen kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Talousarvion lisäyksillä pyritään vähentämään loma-aikojen supistuksia sekä vahvistamaan erityisesti hoitajaresurssia, jolloin sekä kiireettömien että kiireaikojen saatavuus paranee. Lisäksi esitimme puolta miljoonaa suun terveydenhoidon palveluihin. Tällä rahalla pyritään ensisijaisesti lyhentämään suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonoja. Nämä lisämäärärahaesitykset ovat erittäin tärkeitä ja helpottava painetta terveysasemillamme ja suun terveydenhoidossa. Toivottavasti lautakunnan esitykset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä ja lopullisesti valtuuston päättäessä ensi vuoden budjetista marraskuussa.

Suokas totesi kirjoituksessaan, ettei organisaatiokaaviossamme mainita sosiaali- ja terveyspalveluita kuin lautakunnan kohdalta. Organisaatiokaaviossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avo- ja asumispalveluiden nimellä. Avo- ja asumispalvelut ovat monialaorganisaatio, joka käsittää kaikki kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kirjoitus julkaistiin AL:n Lukijalta-palstalla 2.10.18

PUHE: Kansallisen veteraanipäivän juhla

Perjantai 27.4.2018 - Johanna Loukaskorpi

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat, hyvä Tammenlehvän väki,

Vietämme tänään huhtikuun 27. päivänä sodan päättymisen muistona ja rauhan alkamisen kunniaksi sotiemme veteraanien juhlapäivää. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 kansallisena veteraanipäivänä. Ensimmäisen kerran veteraanipäivää vietettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ehdotuksen kansallisesta veteraanipäivästä teki aikoinaan pääministeri Kalevi Sorsa. Tänä vuonna järjestettävä veteraanipäivä on järjestyksessään 32. valtakunnallinen juhlapäivä. Minulle on suuri kunnia saada tuoda tänään Tammenlehväkeskuksen juhlaanne Tampereen kaupungin tervehdys ja puhe.
Veteraanien juhlapäivää kunnioitetaan Suomessa juhlaliputuksella ja sotaveteraanien muistamisella eri tavoin eri paikkakunnilla. Valtakunnallista pääjuhlaa vietetään Helsingin Finlandia-talossa. Päivän teema on tänä vuonna Yhdessä eteenpäin - Framåt tillsammans.
Kansallisen veteraanipäivän päätoimikunta ja Suomen Kuntaliitto ovat toivoneet kuntien ja kuntayhtymien ottavan huomioon päivän järjestelyissä veteraanien itsensä lisäksi erityisesti nuoret ja ajatuksena on ollut veteraanien perinnön siirtäminen seuraaville sukupolville. Tätä me olemme Tampereellakin kunnioittaneet.

Tämän vuoden teema on monella tapaa merkityksellinen. Näen erityisen tärkeäksi sen, että veteraaneja muistetaan kouluissa ja että heidän panoksestaan ja uhrauksistaan isänmaamme puolustamisessa ja itsenäisyytemme turvaajina kerrotaan lapsille ja nuorille. Olen itse toiminut pitkään peruskoulussa opettajana ja nähnyt sen, miten paljon vaikutusta lapsiin ja nuoriin on sillä, että veteraanit käyvät vierailemassa kouluissa ja kertoivat oppilaille esimerkiksi omista kouluajoistaan, elämästään 1930- ja 40-luvuilla tai esimerkiksi niinkin tavallisista asioista kuin aikakaudelle tyypillisestä pukeutumisesta tai ruoasta. Myös sota-ajan murheellisista tapahtumista pitää puhua lapsille, sillä se on rauhankasvatusta parhaimmillaan. Monella nykylapsella ei ole kosketusta enää sota-aikaan tai ihmisten elämään tuolloin. Omat isovanhemmat saattavat olla melko nuoria tai kokemusta ikääntyneistä ei lähipiirissä edes ole.

Koulut voivat opetuksessaan pyytää sekä veteraanipäivänä mutta myös muulloin veteraanijärjestöjen edustajia kouluihin puhujiksi tai oppilaiden haastateltaviksi. Veteraaneja voi huomioida ja muistaa koulutyössä eri oppiaineiden opetuksessa monella tapaa. Erilaiset koko koulun yhteiset teemapäivät tai -projektit opettavat lapsia ymmärtämään historian tapahtumia ja opettavat myös suhtautumista ikäihmisiin ja heidän kunnioittamistaan. Myös oppilaiden vierailut vanhainkodeissa ja palvelutaloissa ovat mahdollisuuksia, joita liian harvoin kouluissa käytetään. Tänäänkin täällä Tammenlehväkeskuksessa saamme nauttia Kalkunvuoren eskareiden esityksestä. Vierailut mahdollistavat eri sukupolvien kohtaamisen, kuuntelemisen ja vuorovaikutuksen. Ennen niin luonnollisena osana elämään kuulunut sukupolvien välinen vuorovaikutus on valitettavasti nykyään merkittävästi vähentynyt. Kannustankin oppilaitoksiamme hankkimaan oman veteraanikummin, jolle koululaiset voivat kirjoittaa kuulumisiaan ja joka käy koululla vierailulla jaksamisensa mukaan.

Arvoisat juhlavieraat,

Suomen Sotaveteraaniliiton mukaan maassa on yli 12 000 vuosien 1939–1945 sotiemme veteraania. Heistä noin 2 000 on sotainvalideja ja noin 10 000 fyysisesti haavoittumatonta, rintamalla tai muulla sotatoimialueella palvellutta veteraania. Viimeisten vuosien aikana sotiemme veteraanien asioita on onneksi määrätietoisesti kehitetty ja monin tavoin parannettu. Meidän nuorempien sukupolvien tehtävä on huolehtia siitä, että ikääntyvien veteraanien asiat hoidetaan kunnialla ja arvokkaasti. Sen me olemme teille sankareille sotiemme veteraaneille ja kotirintamalla toimineille lotille velkaa.
Sosiaali- ja terveysneuvos emeritus sekä Suomen Sotaveteraaniliiton sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnan puheenjohtaja Pekka Paatero kirjoitti muutama viikko sitten julkaistussa blogissaan "valtion käskeneen miehet sotaan. Valtion täytyy myös hoitaa veteraanien nykyinen elämänvaihe, sillä se on osa kunniavelan maksua itsenäisyytemme turvanneille veteraaneillemme". Paateron ajatuksiin on helppo yhtyä. On tärkeätä huolehtia siitä, että sotaveteraanit saavat tarvitsemansa palvelut helposti, turvallisesti ja nopeasti.
Hyvät sotiemme veteraanit ja heidän läheisensä,

Minulla on ollut kunnia toimia sotaveteraanien neuvottelukunnan puheenjohtajana nyt lähes vuosi. Tämän vuoden aikana olen saanut tutustua lähemmin moniin sotaveteraanijärjestöjen edustajiin ja sotaveteraanien asioita työkseen hoitaviin. Tämä vuosi on avannut myös minun silmäni. Viime kokouksessamme meille kerrottiin niistä lapsista ja nuorista, jotka sodan aikana toimivat kotirintamalla apuna eri tehtävissä. Sen myötä itsekin ymmärsin laajemmin vielä käsitteen sotiemme veteraanit. Kun muistamme nämä sota-ajan lapset, ymmärrämme myös sen, että sotien sankarit ovat luonamme vielä jopa 2030-luvulle asti. Kun ymmärrämme tämän, tajuamme myös sen, että sotaveteraanien palveluista ja niiden saatavuudesta tulee kantaa huolta vielä pitkään.

Voin todeta varmasti kaikkien Tampereen kaupungin päättäjien puolesta, että tunnemme suurta kiitollisuutta teitä kohtaan, jotka taistelitte Suomen itsenäisyyden ja vapauden puolesta. Vähintä, mitä me päättäjät voimme tehdä, on taata teille mahdollisimman hyvät ja riittävät palvelut. Lauri Lylyn pormestariohjelmassa olemme antaneet tamperelaisille palvelulupauksen tukea hyvinvointia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tämä palvelulupaus koskee myös Teitä sotaveteraaneja ja tästä lupauksesta pidämme ehdottomasti kiinni.

Sotaveteraanien saamia palveluita on Tampereella viime vuosina parannettu. Edeltäjäni apulaispormestari Mikko Aaltonen kehitti yhdessä ikäihmisten palvelujen kanssa veteraanien etuja ja palveluita monella tapaa. Valtiokonttorilta saatu raha on pystytty ohjaamaan täysimääräisesti veteraaneille, mistä voimme olla iloisia. Olen halunnut jatkaa Mikko Aaltosen aloittamaa hyvää työtä ja uskon, että olen siinä onnistunut. Veteraanietuisuuksia ja palvelutarpeita hoitaa kaupungilla asiakasohjaaja. Huolehdimme myös siitä, että veteraanien kuntoutus toimii ja sitä on saatavilla sekä laitos- ja päiväkuntoutuksena kuin polikliinisena avokuntoutuksena. Veteraaniasioiden neuvottelukunnan kokouksessa kuulen terveiset veteraanien järjestöiltä ja voimme edelleen kehittää palveluitamme veteraaneille sopiviksi. Tänä vuonna Valtiokonttori on laajentanut veteraanirahan koskemaan myös tehostetussa palveluasumisessa asuvia rintamatunnuksellisia veteraaneja, mikä on hieno asia, sillä yhä useampi veteraani asuu jossakin palvelukodissa. Lisäksi olemme ottaneet uutena palveluna käyttöön Tampereella sosiaalisen tuen Kotikanttiini-palvelun.

Arvoisat veteraanit,

Totesin puheeni aluksi, että tämän vuoden Kansallisen veteraanipäivän teema on Yhdessä eteenpäin. Vain yhdessä me suomalaiset olemme vahvoja ja menestymme kansakuntana jatkossakin. Pitäkäämme siis huolta toinen toisistamme. Yhteistyöllä ja toisista välittäen Suomi säilyy yhteiskuntana, jossa seuraavatkin sukupolvet saavat asua rauhassa ja tasa-arvoisesti. Kiitos Teille isänmaamme puolustajille. Toivotan Teille oikein hyvää juhlapäivää ja mitä parhainta kevättä!

MIELIPIDEKIRJOITUS: Paperittomien palvelut puhuttavat Tampereellakin

Sunnuntai 24.12.2017 - Johanna Loukaskorpi

Helsingin valtuusto laajensi paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluita. Kiireellisen hoidon lisäksi tarjotaan mm. kroonisten sairauksien hoito ja rokotukset. Myös tiedostusta laajennetaan ja kaupungin kotisivuille lisätään tieto palveluista arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi.

Paperittomien palvelut keskusteluttavat Tampereellakin. Valtuutettu Maija Kajan (vihr.) teki asiasta valtuustokyselyn joulukuun valtuustoon, mitä tosin ei ehditty käsitellä ja sen käsittely siirtyi seuraavalle kyselytunnille. Valtuutettu Noora Tapio (vas.) jätti kokouksessa aloitteen paperittomien välttämättömien oikeuksien laajentamiseksi.

Joulukuussa 2016 Tampereen valtuusto päätti tarjota paperittomille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille terveydenhoidon palvelut kuten tamperelaisille. Paperittomille tarjotaan tällä hetkellä normaalit äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulkkipalveluineen. Asiakkaat on keskitetty tietyille terveydenhoitajille ja lääkäreille, jotta varmistetaan riittävä perehtyneisyys asiakkaiden kohtaamiseen.

Alle 18-vuotiaille Tampereella koulussa tai oppilaitoksessa oppilaana tai opiskelijana oleville, esimerkiksi valmistavan opetuksen oppilaille, järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kunnan tulee järjestää myös perusopetusta kaikille alueellaan oleskeleville lapsille - myös paperittomille. Toistaiseksi Tampereella ei ole paperittomia asiakkaita neuvolaan ohjautunut, koska muutamien paperittomien asema on muuttunut turvapaikanhakijoiksi. Koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon ei ole ohjautunut paperittomia.

Paperittomien laajennetut terveyspalvelut ehkäisevät yksilöiden vakavampaa sairastumista ja välitöntä hengenvaaraa ja samalla ehkäisevät sairauksien esimerkiksi tuberkuloosin leviämistä, mikä on koko yhteiskuntamme etu. Paperittomien terveyspalveluita olisi syytä mielestäni Tampereella laajentaa nimenomaan inhimillisistä syistä. Taloudellisesti kyse on pienestä panostuksesta, sillä meillä paperittomia asiakkaita ei ole terveysasemille kiireellisissäkään asioissa juuri hakeutunut.

Näen kuitenkin hankalaksi, jos eri kaupungeissa on pitkään eri käytäntöjä. Meidän on yhtäältä mietittävä, onko yhteiskunnan kannalta kestävää, että paperittomille luodaan kattavat terveyspalvelut. Toisaalta on ajateltava asiaa inhimillisestä näkökulmasta. Paperittomat eivät katoa Suomesta sillä, että suljemme silmämme heiltä ja heidän sairauksiltaan. Tarvitaan selkeämpi lainsäädäntö ja valtakunnallisesti yhtenäiset käytänteet. Pitkään emme voi olla tilanteessa, jossa eri kunnissa on erilaisia linjauksia.

MIELIPIDEKIRJOITUS: Tampere lyhentää jonoja uudella mallilla

Perjantai 1.12.2017 klo 19.42 - Lauri Lyly ja Johanna Loukaskorpi

Haluamme kiittää Pekka Suokasta hyvästä ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkäritilanne on Tampereella huono (AL 27.11.2017). Selvitimme tilannetta yhdessä. On totta, että seuraavat vapaat ajat kiireettömille vastaanottoajoille ovat kuukauden päässä. Syynä on pian koittava joulusulku.

Toki kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan aina saman tai seuraavan päivän aikana. Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää mittavia panostuksia palvelutuotantoon, mikä konkretisoituu erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen kasvuna ja alijäämäisenä tuloksena.

Suokkaan havainto tilanteen jatkumisesta pitää paikkansa. Jonotilanne on ollut olennaisin osin tällainen jo vuosien ajan. On erittäin tärkeää huomata, että kysymys on kiireettömien asioiden jonoista ja kiireelliset asiat hoidetaan kiireellisesti eli tuosta jonosta poiketen.

Olemme pyrkineet aktiivisesti kehittämään toimintaamme siten, että poissaoloista huolimatta pystymme kohtuullisesti ja tasapuolisesti vastaamaan lääkäritarpeeseen.

Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valmistelussa on keskiöön nostettu lääkärille pääsy. Tähän olemme Tampereella pyrkineet vastaamaan juuri aloitetuilla kokeilulla Tipotiellä ja Linnainmaalla. Kokeilun tavoitteena on saatavuuden parantaminen ja lääkäriajan kohdentaminen sitä tarvitseville. Keskiössä on palvelutarpeen arvio. Potilaan tarve pyritään ratkaisemaan kevyimmällä mahdollisella tavalla, esimerkiksi sähköisillä palveluilla, puhelinpalvelulla ja hoitajan tai fysioterapeutin toimesta, kun se on mahdollista.

Malli on vielä melko uusi. Siinä on vielä paljon työstettävää, esimerkiksi uusien työtapojen omaksumisessa. Oman haasteensa digitalisaatiota hyödyntävän mallin käytössä tuovat tekniset ratkaisut, jotka ovat paikoitellen hieman kankeita. Tässä teemme kuitenkin parhaamme.

Joku voi tämän kokea uuden mallin heikentäneen palvelua. Lääkäriaikaa ei ilman arviota saa varattua, kuten aiemmin. Tavoite on mahdollisimman oikeanlainen palvelu, eli joskus sähköinen palvelu tai puhelu vastaanoton sijaan. Uuden toimintamallin asemilla lääkärille pääsy on kiireettömissä asioissa nopeampaa kuin perinteisesti toimivilla asemilla. Tämä on saamiemme tietojen havaittavissa, vaikkei järjestelmästä tietoja saada vielä numeroina ulos.

Pormestariohjelmassa lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Ikäihmisten palveluja vahvistetaan merkittävästi.

Tampereen kaupunki turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytason niin kauan kun se toimii palvelujen järjestäjänä. Tamperelainen kohtaa välittävän ammattilaisen eri palveluissa vauvasta vaariin. Palvelujen
kehittämisen ja henkilökunnan osaamisen painopiste on etsivän, kokonaisvaltaisen ja ratkaisukeskeisen työotteen vahvistamisessa.

Lauri Lyly
Kaupungin pormestari

Johanna Loukaskorpi
Apulaispormestari

Apon elämää: Influenssa-aikaa ja digitalisaatiota

Torstai 26.10.2017 klo 11.08 - Johanna Loukaskorpi

Talvi yllätti tänä aamuna monet. Minutkin. Kahlasin lumihangessa syystakissa ja pikkukengissä kohti avo- ja asumispalveluiden johtoryhmää. Huomasin taas, etten ollut varautunut talveen käytännössä ollenkaan. Talveen varautumisen lisäksi nyt kannattaa varautua influenssakauteen. Kohta pärskintä ympärillä nimittäin alkaa todenteolla.

Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä esimerkiksi kaikki yli 65-vuotiaat. Ikääntyneelle influenssa jälkitauteineen on jopa hengenvaarallinen sairaus. Influenssa voi ikäihmisellä pahentaa perussairauksia, romahduttaa yleiskunnon ja esimerkiksi aiemmin kotona selviytynyt, omatoiminen vanhus voi influenssan tai sen jälkitaudin keuhkokuumeen vuoksi päätyä laitospotilaaksi. Suurin osa influenssarokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu kuitenkin saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Rokotteita on tähän mennessä Tampereella vajaan kahden viikon aikana annettu jo melkein 4000. Jokaisella terveysasemalla rokotetaan arkipäivisin koko päivän, ja ajanvarauslistat ovat täyttyneet hyvin. Yleinen rokotuslauantai on 18.11. ja sinne ajan voi varata tai mennä ilman ajanvarausta

Olen saanut huolestuneita viestejä sekä valtuutetuilta että riskiryhmään kuuluvilta kuntalaisilta siitä, että influenssarokotukseen ei voisi varata aikaa kuin netin kautta. Tämä on virheellinen luulo ja haluan oikaista tämän asian. Kausi-influenssarokotukseen voi varata ajan myös puhelimitse terveyspalvelujen neuvonnasta. Kirjeessä, joka on lähtenyt yli 65-vuotiaille, ei kehota erikseen tekemään ajanvarausta soittamalla vaan suositellaan sähköisiä palveluita. Tämä on pelästyttänyt osan ikäihmisistä.

Sähköisiä palveluita suositellaan, koska ne ovat paljon nopeampia ja varauksen voi tehdä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Tamperelaiset, jotka eivät käytä nettiä, voivat edelleen soittaa terveyspalvelujen neuvontaan ja saavat ajan rokotukseen. Sähköistä ajanvarausta on käytetty hyvin.

Eilisessä Aamulehdessä oli tärkeä uutinen. Neljännes yli 65-vuotiaista ikäihmisistä ei ole koskaan käynyt netissä, ja 300 000 yli 75-vuotiasta suomalaista ei edes omista tietokonetta. Tämänkin takia on tärkeää, että asiointi julkisissa palveluissa turvataan myös muuta kautta kuin sähköisesti. Valtiovarainministeriön tavoite on, että 2022 90% suomalaisista käyttää julkisia palveluita digitaalisesti. Tavoite on kova. Myös pormestariohjelmassa tavoitteena on, että valtaosa tamperelaisista käyttää ensisijaisesti digitaalisia palveluja vuonna 2025. Digitaalisten palvelujen ohessa ja ohella on tarjottava kuitenkin edelleen mahdollisuus myös perinteiseen palvelutarjontaan. Uudet palvelumuodot eivät sulje entisiä pois vaan laajentavat vaihtoehtojen mahdollisuutta. Kannustan kokeilemaan sähköisiä tapoja varata aikaa esimerkiksi influenssarokotukseen, mutta puhelimellakin ajan siis saa.

VASTINE: Kirjaston kotipalvelut palvelevat edelleen

Torstai 12.10.2017 klo 13.28 - Johanna Loukaskorpi

Aamulehden mielipidekirjoituksessa 8.10.2017 Esko Erkkilä paheksui Tampereen kirjaston kotipalvelujen lakkauttamista. Tieto kotipalvelun lopettamisesta ei pidä paikkaansa.

Kirjaston kotipalvelut jatkavat toimintaansa, ja niiden palvelut katsotaan erittäin tärkeäksi osaksi kirjaston palveluvalikoimassa. Kotipalvelut tarjoavat aineistotoimituksia paitsi yksittäisille asukkaille myös kaupungin palvelutaloihin ja asumisyksiköihin. Myös erilaiset ohjelmapalvelut kuuluvat kotipalvelujen valikoimaan. Ikäihmiset ovat erittäin tärkeä kohderyhmä kirjastolle muiden asiakasryhmien tavoin.

Kirjasto on suunnittelemassa sisäistä organisaatiouudistusta, jossa koti- ja kirjastoautopalvelut yhdistetään, mutta tällä ei ole mitään tekemistä palveluiden laadun kanssa. Päinvastoin palvelua tullaan edelleen kehittämään, myös yhdessä kaupungin muiden yksiköiden kanssa.

Toivomme, ettei kirjaston palvelemia erityisryhmiä peloteltaisi huhupuheilla. Kirjoitus on aiheuttanut turhaa huolta kotipalvelun käyttäjissä. Tampereen suurinvestoinnit eivät myöskään vaikuta kirjastopalveluiden kehittämiseen, kuten kirjoituksessa annettiin ymmärtää.

Johanna Loukaskorpi, hyvinvointipalveluiden apulaispormestari
Pirkko Lindberg, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja