KOLUMNI: Matkalla kohti parempia päihde- ja mielenterveyspalveluita

Lauantai 8.5.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat puhuttavat kuntapolitiikassa, mikä oikein onkin. Ongelmista kärsivät kuntalaiset tarvitsevat apua oikea-aikaisesti ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja vastaavat tarpeeseen.

Tällä valtuustokaudella olemme yrittäneet parantaa päihde- ja mielenterveyspalveluita monin tavoin. Esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalvelut on siirretty sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, nuorten mielenterveysongelmien avuksi on perustettu nuorisovastaanotto ja nuorille päihteidenkäyttäjille Nuppo. Päihdehoitojen osalta on tehty muitakin muutoksia. Olemme lisänneet kriisiasumista, katkaisu-, vieroitus-. ja laitoshoitoa, kokemusasiantuntijoita ja parantaneet asiakasohjausta. Euromääräisesti päihdepalveluihin kohdistuneet lisäykset vuosina 2019-2021 ovat olleet merkittäviä - yli 1,7 miljoonaa.

Silti ne eivät ole olleet riittäviä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön tarve ja kysyntä kasvavat vielä nopeammin. Koronapandemia on nostanut esiin erityisesti nuorten aikuisten hädän ja etäopiskelu lisännyt yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Valmistelemme parhaillaan kesäkuun valtuustoon mielenterveyspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuollon lisäbudjettia, jolla yritetään purkaa kasvaneita hoitojonoja ja lisätä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa olisi riittävästi henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten hätään. Lisäksi perusteilla on uusi päivätoimintakeskus, jonka suunnitelmat esiteltiin sotelautakunnassa toukokuun kokouksessa. Pormestari Lauri Lyly (sd) on nimennyt myös poliittisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Työryhmän tavoitteena on kehittää päihdehoitoja asiakaslähtöisesti, selvittää resurssitarpeita ja luoda pohjaa tulevalla pormestariohjelmalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppumaton maratonmatka. Olennaista tällä matkalla on, että mahdollisimman moni kuntalainen pysyy matkassa mukana. Tähän tarvitaan valtuuston tahtoa. Pelkkä tahto ei aina riitä. Tarvitaan myös rahaa tahdon toteuttamiseen.

1 kommentti . Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, päihde- ja mielenterveyspalvelut, kuntapolitiikka, mielenterveyspalvelut, nuorisovastaanotto, Nuppo, nuoret

KOLUMNI: Päihdehoidon tulevaisuus

Tiistai 7.11.1020 - Johanna Loukaskorpi

Kun aloitin apulaispormestarina, jouduin heti melkoiseen päihdehoitopyöritykseen. Pormestari Lauri Lyly (sdp) nimesi minut puheenjohtajaksi vetämään työryhmää, joka selvitti kaupungin huumehoitoja, niiden ongelmia ja esitti toimenpiteitä hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi. Keskustelu huumehoidoista on jatkunut vuosien saatossa lehdissä ja kuntapolitiikan keskustelupalstoilla. Kriittistä keskustelua yllyttää ihmisten kokemus keskustan turvattomuudesta ja päihtyneistä kaduilla.

Huumeongelmaa ei ole mikään kaupunki pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Päihteet ovat keskellämme. Halusimme sitä tai emme. Emme voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia näkökulmia, eikä helppoja ratkaisuja ole. Päihdehoitoresursseja on lisätty kolmen vuoden aikana merkittävästi. Rahoilla on perustettu nuorten huumehoidon yksikkö Nuppo sekä lisätty laitoshoidon ja lääkkeettömän hoidon osuutta.

Vuoden alusta osa kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista integroidaan osaksi sairaanhoitopiiriä. Integraatio muuttaa olennaisesti kaupungille jäävien päihdepalvelujen kokonaisuutta. Tänä syksynä aloitimme päihdehoidon tulevaisuuden tiekartan valmistelun. Tiekartassa kuvataan keskeiset palveluiden kehittämistarpeet, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ja aikataulu. Viime viikolla sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa iltakoulussaan. Lautakunta korosti erityisesti palveluiden monipuolista saatavuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä osana palveluita ja päihdeasiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kaupungille jää mielenterveys- ja päihdepalveluiden peruspalveluita mm. selviämis- ja katkaisuhoitoasema, Huoltsu, Konsti, Tastu ja psykogeriatrian osastot. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkoitus vahvistaa jatkossa kouluttamalla terveysasemien henkilökuntaa. Kun mietitään päihdepalveluiden kokonaisuutta, emme saa unohtaa 3. sektorin roolia. Laaja järjestökenttä tarjoaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kannalta erityisen tärkeää vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, Nuppo, huumehoidot, päihdehoidot, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, tiekartta