Koulujen eriarvoistuminen on pysäytettävä

Tampereen kouluverkon kehittämissuunnitelmat ovat Hervannan koulujen osalta karua luettavaa. Suunnitelmassa Hervannan lukio lakkautetaan. Perusopetuksen osalta tilanne on yhtä huolestuttava. Hervannan kouluverkolle ei tehdä mitään ennen kuin Vuorekseen on rakennettu koulutiloja. Tämä tarkoittaa, että kaupungilla ei ole suunnitelmia investoida tulevina vuosina Hervannan peruskouluihin.

Hervanta on oma pieni kaupunkinsa, joka valtakunnallisessa haastattelututkimuksessa valittiin maan parhaaksi lähiöksi. Mutta tutkimalla erilaisia tilastoja, voi nähdä, että Hervannan alueella riittää haasteita verrattuna muihin Tampereen kaupunginosiin. Hervannassa on eniten vähävaraisia, eniten pitkäaikaistyöttömiä ja eniten maahanmuuttajia suhteessa asukaslukuun. 80-luvulla Hervanta oli vaarassa kehittyä ongelmalähiöksi. Alueen infrastruktuuria kehitettiin, ja ongelmalähiön riskit vältettiin. Päättäjien on jälleen nähtävä ne riskit, jotka Hervantaa uhkaavat, mikäli Hervannan julkisia palveluja, kuten perus- ja lukiokoulutusta, ei tietoisesti kehitetä.

Muissa suurissa kaupungeissa on huolestuneena seurattu koulujen eriarvoistumiskehitystä ja Helsingin ja Turun Sanomissa on ollut aiheesta useita kirjoituksia (pääkirjoituksia myöten). Tampereella ollaan ihmeen hiljaa. Ihan kuin koulujen eriarvoistuminen ei koskettaisi meitä. Koulujen jakautuminen kahden kerroksen kouluihin johtaa oppimistulosten huononemiseen, Pisa-tutkimuksissa ylistetyn tason laskuun ja tilanteeseen, jossa vanhemmat ottavat lapsiaan pois kouluista, joilla on huono maine, paljon syrjäytymiskierteessä olevien perheiden lapsia tai paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia. Kasvatustieteen professori Kari Uusikylän mukaan (HS 28.10.09), jos koulumme annetaan kurjistua ja eriarvoistua, kyse on tietoisista poliittisista ratkaisuista, joita ei voi tekosyillä muuksi selittää.

Jos kouluverkkosuunnitelmat menevät sellaisenaan läpi, lisäävät ne entisestään Hervannan koulujen eriarvoistumiskehitystä. Jos suunnitelma toteutuu Hallilan 3.—4. luokkalaisten osalta, siirtyvät oppilaat kolmannelle Nekalan tai Koiviston kouluun. Aiemmin Hallilasta siirryttiin viidennelle Kanjonin kouluun ja sieltä sitten seitsemännelle Pohjois-Hervannan kouluun. Pohjois-Hervannan koulun oppilaista yli 30% on maahanmuuttajataustaisia, mutta koulussa on luokkia, joissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä kohoaa jopa 60 prosenttiin. Tällainen kehitys on vaarallista. Kun maahanmuuttajalasten määrä kasvaa koulussa hallitsemattomasti, alkaa kierre, jota on vaikea katkaista. Koulun oppilasaines poikkeaa muutenkin tavallisen peruskoulun oppilasaineksesta, sillä koulussa on useita erityisoppilasluokkia, joihin on integroitu oppilaita muilta oppilasalueilta. Voisi ajatella, että kun kyseessä on näin haastava joukko moninaisia oppilaita, koululle olisi suunnattu erityisen paljon resursseja. Valitettavasti näin ei ole.

Koulutuksellinen eriarvoistuminen antaa epätasaisemmat lähtökohdat lapsille, mutta eriarvoistumisen seuraukset kannetaan koko yhteiskunnassa. Hervannan koulujen kannalta on tärkeätä, että päättäjillä on rohkeutta puuttua eriarvoistumiseen. Lähiökoulujen tilannetta voidaan parantaa positiivisella erityiskohtelulla, jossa koulua tuetaan erityistoimenpitein tai –järjestelyin. Positiivinen erityiskohtelu maksaa itsensä takaisin parantuneena hyvinvointina, sillä ennaltaehkäisevät toimenpiteet tulevat yhteiskunnalle monin verroin halvemmiksi kuin ongelmien kasautuminen samalle alueelle.

Lähiökoulut on remontoitava vastaamaan monenlaisten oppijoiden tarpeita. Niistä on tehtävä houkuttelevia panostamalla nykyaikaiseen opetusteknologiaan ja pieniin ryhmäkokoihin. Kouluverkkoa ja koulupiirejä on tarkasteltava siten, että oppilaat edustaisivat monia sosioekonomisia taustoja. Kaavoituksella voidaan tilannetta lähiökoulujen osalta helpottaa. Esimerkiksi Hervantaan on kaavoitettava lapsiperheiden suosimia rivi- ja omakotitaloja. Tasapainoinen ja monipuolinen väestörakenne palvelee maahanmuuttajia ja kantaväestöä sekä vähentää koulujen eriarvoistumiskehitystä.

Hervannan lukio on merkittävä alueellinen oppilaitos, eikä sitä tule lakkauttaa. Hervannan lukio on matalan kynnyksen lukio, joka on menestynyt hyvin valtakunnallisessa vertailussa opiskelijoiden jatko-opintoihin sijoittumisessa. Lukio on panostanut myös maahanmuuttajaopetukseen. Vuonna 2009 yli 15% ylioppilastutkinnon suorittaneista oli maahanmuuttajataustaisia. Pelkästään lukion läsnäolo motivoi peruskoulun oppilaita ja lukion lakkauttaminen edistäisi alueen eriarvoistumista entisestään.

Johanna Loukaskorpi, kaupunginvaltuutettu (sd)
Pekka Salmi, kaupunginvaltuutettu (sd)
Pia Viitanen, kansanedustaja – kaupunginvaltuutettu (sd)

Mielipidekirjoitus julkaistu AL:ssä 14.12.09