Aterian poistolla näennäissäästöä

Mielipidekirjoitus julkaistu AL:ssä 4.8.2009

 AL:n uutisen mukaan Tampereen opettajilta vietiin ilmainen ruoka (31.7.09). Kouluruokailu ei ole ollut opettajille ilmainen, vaan luontaisetuna syöty ateria on maksanut verotusarvoltaan 3,30e. Lounaan verotusarvo on lisätty palkkaan, josta on maksettu verot. Lounas ei ole paljon maksanut, mutta etuuteen on kuulunut valvontavelvollisuus, eikä esimerkiksi yläkoulun ruokailuvalvonta ole lasten leikkiä, vaikka se siltä joskus vaikuttaa, kun jokunen oppilas intoutuu heittelemään omenankaroja tai tuolit jäävät välitunnille ryntääviltä nostamatta. Opettajan ruokailuun käytetty aika jää usein valvonnan vuoksi kovin lyhyeksi.

Kasvatuksellisesta näkökulmasta päätös valvonta-aterioiden poistosta on ongelmallinen. Aivan kuin 200—300 7-16 –vuotiasta osaisi ruokailla sujuvasti ja ilman varsinaista valvontaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten esimerkkejä ja ohjeita. Valvontaruokailuun osallistuvat opettajat ovat mm. puuttuneet ruokarauhaan, yksipuoliseen ruokavalioon, liian pieniin tai suuriin annoskokoihin, syömishäiriöihin ja käytösongelmiin. Varsinkin alakoulussa valvonta-ateriaoikeuden poisto vaikuttaa kovin lyhytnäköiseltä toiminnalta.  

Yhtenäiskouluissa yhteinen ruokailu on ollut yksi yhtenäiseen perusopetukseen tähtäävän koulun peruskivistä. Käytännön ongelmia tulee, kun muutama valvoja huolehtii siitä, että ruokailu säilyy rauhallisena ja miellyttävänä tapahtumana. Aineenopettajat eivät tunne alakoululaisia, eivätkä luokanopettajat yläkoululaisia, mikä hankaloittaa epäkohtiin puuttumista. Mitä tekevät ne opettajat, jotka ovat ruokatauolla ja syövät maksamaansa ateriaa? Koska kouluissa ei ole erillistä ruokatilaa, he syövät ruokalassa. Oletetaanko, että ateriastaan täysimääräisesti maksavat opettajat valvovat joka tapauksessa?

Valvonta-aterian poistoa perustellaan säästösyillä. Erityisen tärkeitä ovat säästöt, jotka eivät heikennä peruspalveluita. Olen itsekin kaupunginvaltuutettuna sitoutunut tähän tavoitteeseen. Opettajien valvonta-aterian poistolla kaupunki säästää 400 000–500 000 euroa, mutta kukaan ei perustele, miten tähän lukuun on päästy. Tampere käyttää kouluruokailuun 62 senttiä/ruoka-annos. Se on vähiten Suomen suurista kaupungeista. Myös opettajan annos maksaa kaupungille sen 62 senttiä.

Tänä lukuvuonna opettajat maksavat lounaastaan 4,13 e. Puurosta, mehukeitosta ja näkkileivästä yli neljä euroa on aika paljon. Esimerkiksi eräässä isossa työpaikkaruokalassa runsas salaatti- ja keittolounas maksaa 4,20. Eri vaihtoehtoja sisältävä lounas 5,50. Tähän hintaan kuuluu jo kahvi tai jälkiruoka. Useat opettajatutut ovat kertoneet siirtyvänsä eväisiin. Ymmärrän opettajien valvonta-aterian poiston, jos sille löytyvät hyvät ja pitävät taloudelliset perusteet. On vaikea kuvitella, mistä puoli miljoonaa euroa säästöä syntyy, kun opettajat eivät enää ruokaile lasten kanssa. Sivutuotteena päätös heikentää kouluruokailun arvostusta, vähentää kouluruokailun kasvatuksellisuutta ja huonontaa opettajien työssä viihtyvyyttä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokailusuosituksessa (2008) todetaan, että kouluruokailussa aikuisten läsnäolo on erityisen tärkeää ja että kaikilla opettajilla tulisi olla mahdollisuus maksuttomasti (verotusarvolla) ruokailla päivittäin oppilaiden kanssa niin ala- kuin yläkouluissakin. Varsinkaan alimpien vuosiluokkien oppilaille ei voi vierittää vastuuta omasta ruokailustaan, vaan opettajan on syytä säännöllisesti ohjata ja valvoa lapsen itsenäistä ruuan annostelua ja ruokailutapoja. Samalla opettaja omalla ruokailullaan antaa mallia lapselle ja nuorelle. Tampereella on jo aiemmin ollut kyseenalainen kunnia olla noudattamatta muitakin kouluruokailuun liittyviä suosituksia, joten valvonta-ateriaedun poisto sopinee hyvin jatkoksi kouluruokailun aseman heikentämiseen.