Puhe valtuustossa: Pirkkahallin kaava ja jalkapallokentät

Puhe valtuustossa 21.10.2009

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tämä nyt käsiteltävä asemakaavamuutos, joka liittyy Tampereen messu- ja urheilukeskuksen eli Pirkkahallin laajennukseen on ollut pitkä ja siinä osallisena olevien lähiasukkaiden näkökulmasta raskas ja mutkikas. Olen itse härmäläläisenä aktiivisesti seurannut lähiasukkaiden ponnisteluja kaavaprosessissa ja itsekin kirjoittanut asiasta.

Professori Aulis Aarnio kirjoittaa Aamulehdessä Kangasalan Kuohunharjun kaavasta: "Salamyhkäisyys ja sammutetuin lyhdyin tapahtuva suunnittelu on luottamusmiesten ja kuntalaisten jymäyttämistä". Aarnion teksti tuntuu tamperelaisena tutulta. Alun perinhän Pirkkahallin kaavoituskatsauksessa luki, että Pirkkahallin laajennus käsittäisi 10.000 kerrosneliötä. Ja lopulta tilaajan ja kaavoittajan käsittelyjen jälkeen kyse oli kymmenkertaisesta laajennuksesta.

Kaavan ongelmakohta ei ole vain muutoksen suuruus. Kaavan merkittävin heikkous liittyy messuvieraiden yksityisautoiluun ja pysäköinnin järjestämiseen.  Aluksi kaavassa ehdotettiin monikerroksista pysäköintitaloa Ilmailunkadulle, josta asukkaiden voimakkaan vastuksen vuoksi sitten luovuttiin. Seuraava vaihe oli tämä surullisenkuuluisa nurmipysäköinti, joka tahrasi Tampereen maineen palloilukaupunkina ehkäpä vuosiksi.

Tamperelaisten jalkapalloiluharrastajien aliarvioiminen vietiin nöyryytyksen tasolle, kun alihankintamessujen aikana yksityisautoilijat ohjattiin parkkeraamaan autonsa ainoille eteläisen alueen luonnonnurmikentille. Tilanteen tekee raivostuttavaksi se, että samaan aikaan varsinaisia pysäköintipaikkoja oli vielä Ilmailunkadun päässä vapaana.

On valtuuston aliarvioimista, että nurmialueille sallittiin melkein 1000 auton pysäköinti, vaikka kaavaehdotusta ei vielä ollut edes valtuustossa käsitelty, eikä kaava ollut lainvoimainen. Mutta nähtävästi se ei pelaa, joka ei pelkää. Tässä tapauksessa tosin sanonta voidaan tamperelaistaa:  Se ei parkkeeraa, joka pelkää. Pelaaminen, kun jäi junnuilta vähäksi aikaa. Ja jos messujen aikana olisi satanut, 1000 auton jäljiltä kentät olisivat olleet käyttökelvottomia jalkapallokauden loppuun.

Miten pitkään luottamusmiehet antavat itseään jymäyttää? Nurmikentille pysäköinnissä ei ole kyse vain 20 päivästä vuodesta, kyse on periaatteesta ja siitä, mitä tässä kaupungissa arvostetaan. Lisäksi kyse on Tampereen maineesta;  nurmipysäköintiä hämmästeltiin ja sille naureskeltiin mediassa erityisesti Internetissä. 

Jotain uutta tämä fiasko sai siis aikaan. Tampereella onnistuttiin luomaan kieleen uusi sana - nurmipysäköinti. Toivottavasti se häviää kielestämme tämän kaavan hyväksymisen myötä. Nurmikentille pysäköiminen on suoraa jatkumoa asenteesta jalkapalloa ja jalkapallon harrastajia kohtaan Tampereella. Nurmikenttiä on todetusti vähän Tampereella ja niiden tarpeeton tuhoaminen on käsittämätöntä. Nurmikenttien käyttötunteja rajoitetaan ja valvotaan jalkapallokäytössä ja sitten niille mennään sallimaan painavien autojen kolmipäiväinen pysäköintikäyttö.  

Minkä ihmeen takia kaksi täysin keskenään sopimatonta asiaa jalkapallo ja pysäköintialue yritetään väkisin yhdistää. Vaikuttaa, että jollakin idean takana olevalla taholla on nurmellapysäköimisfetissi.

Esitän kaavaan lisättäväksi ponsiesitystä, jossa nurmikentillä pysäköinti kielletään ja etäpysäköinti otetaan käyttöön.