Koulujen tuntikehyksen leikkaus tarkoittaa ryhmäkokojen kasvattamista22.03.2009 Apulaispormestari Kristiina Järvelän mukaan (AL 12.3) koulujen ryhmäkokoihin ei kosketa, mutta toteaa samalla, että koulujen tuntikehystä leikataan noin 1,5%, jolloin säästetään 800 000 euroa ja opettajien tarve vähenee 14 opettajalla. On tietysti viisasta sanoa näin, kun tavalliselle kuntalaiselle tuntikehys ei konkretisoidu kovin merkittävänä asiana. Tuntikehyksen leikkaus on valitettavasti sama asia kuin ryhmä- ja luokkakokojen kasvattaminen. Entisenä opettajana ja rehtorina Järvelä tietää tämän vallan hyvin. Kun kouluille tarjotaan entistä vähemmän kehystä, jonka pohjalta opetus rakennetaan, tarkoittaa se samalla suurempia ryhmiä ja vähemmän opettajia. Tuntikehys on yhtä kuin oppituntien määrä, jonka koulu saa pitää ja jonka perusteella se saa rahat opettajien palkkaamiseen. Tamperelaisvanhempien kannattaa seurata tarkoin tuntikehystä ja sen kehittymistä, sillä se määrää koko koulunpidon puitteet. Jos tuntikehykseen ehdotetaan leikkauksia, tamperelaislasten luokkakoot kasvavat. Järvelä kirjoitti (AL 12.2), että lomautuksiin ja irtisanomisiin ei olla kouluissa turvautumassa. Opettajien keskuudessa Tampereella on tiedetty, että tulevan lukuvuoden työtilanne näyttää huonolta. Sitä pahentavat entisestään tuntikehyksen leikkaukset. Aamulehdessä todettiin jo 49 opettajan vähentämisestä. Vireillä on perusopetuksen henkilöstöä koskevia suunnitelmia, jotka koskevat nimenomaan henkilöstömitoituksen muuttamista ryhmäkokoja kasvattamalla ja lähiopetuksen vähentämistä, mikä osaltaan vähentää henkilöstöä. Tällaisten suunnitelmien jälkeen koulusiirrot ja koulujen lakkautukset tulevat taas ajankohtaisiksi. Samalla pahennetaan opettajien, oppilasmäärien vähenemisestä johtuvaa, muutenkin vaikeaa työtilannetta. Espoon kaupunki on tehnyt tärkeän ja merkittävän päätöksen. Siellä ei leikata perusopetuksesta. Espoon kaupunginhallitus ehdotti helmikuussa, että suomenkielisen perusopetuksen tuntikehystä leikattaisiin kaksi prosenttia. Espoon valtuuston neuvottelutoimikunnassa 9.3. valtuustoryhmät tekivät kuitenkin talousarvion säästöistä sopimuksen, joka pitää perusopetuksen säästöjen ulkopuolella. Näin haluttiin varmistaa opetuksen nykyinen taso sekä tukiopetuksen ja kerhotoiminnan säilyminen. Tampereen kaupungin tulisi seurata Espoon jalanjäljissä ja jättää perusopetus leikkauslistojen ulkopuolelle.Viime laman aikana Härmälän koulun suihkutilojen korjauksissa jätettiin yksi poistoputki uusimatta. Tänä keväänä huomattiin, että tämä vaihtamatta jätetty putki on aiheuttanut mittavan kosteusvaurion, suihkutilat on uusittava ja rakenteita korjattava. Jos edellisen laman aikana olisi toimittu vastuullisemmin, ei korjauksia nyt tarvitsisi tehdä. Perusopetuksen ja oppilashuollon leikkaukset ovat vähän kuin jätettäisiin korjausta tarvitseva putki korjaamatta ja toivottaisiin, että putki ei ala vuotaa. Oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon resurssit on laman aikanakin turvattava. Leikkaukset sieltä ja perusopetuksesta vaarantavat lasten ja nuorten hyvinvoinnin, oppimisen sekä lisäävät riskiä syrjäytyä. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa eduskunnan selvityksen mukaan yli miljoona euroa yhteiskunnalle. Tämän lisäksi Kela arvioi syrjäytyneestä aiheutuvan vuodessa noin 24 000 euron kulut. Puhumattakaan lasten ja perheiden inhimillisestä kärsimyksestä. Onko Tampereella tällaisiin vaurioihin varaa? |
