Blogi: On keltaisten sydänten ja kiitosten aikaLauantai 1.4.2023 - Johanna Loukaskorpi Ehdokas ei koskaan tee vaaleja yksin. Edellinen virke saattaa kuulostaa kuluneelta, mutta se on täyttä totta. Aivan ensimmäiseksi haluan kiittää kampanjapäällikköni toiminnanjohtaja Nina Lindbergiä. Kun kysyin Ninaa alkusyksystä vetämään eduskuntavaalikampanjaani, niin hetken pelkäsin, että hän kieltäytyisi. Niin ei onneksi käynyt. Minun onneni. Muuten kampanjani ilme ja tekemisen meininki olisi ollut aivan toista. Nina on rautainen järjestöpuolen ammattilainen, joka hallitsee niin somen, valokuvauksen ja tilaisuuksien järjestämisen. Ja kuten hyvän kampanjapäällikön kuuluukin, on osannut pitää kampanjan langat käsissään. Ninalla on myös suuri sydän ja mikä parasta - meillä on ollut oikeasti hauskaa yhdessä. Kampanjatiliäni on hoitanut Ismo Alhoniemi. Suuri kiitos Ismolle siitä, että minun ei ole tarvinnut stressata raha-asioiden kanssa. Ismolle kuuluu kiitos myös esitteeni hyvistä valokuvista. Kiitokset eri alojen asiantuntijoille, että tulitte kotiini sunnuntai- tai torstai-iltaisin ja osallistuitte Instagram-live Huolivartteihin. Keskustelimme lapsiperheiden sosiaalityöstä, luonnosta ja ilmastopolitiikasta, ikäihmisten palveluista, peruskoulusta ja toisesta asteesta, nuorten huolista ja kulttuurista. Kiitos Tarja K, joka opetit minulle ensimmäisellä kerralla, miten instalivejä ylipäätään tehdään. Lämmin kiitos Tarja, Ilkka, Jyri, Antti, Ville ja Pilvi. Kiitos koko kampanjatiimille ideoinnista, tukiryhmäkokouksista, somenostoista ja tsemppaamisesta. Johannan kamppisporukka WhatsAppissa on saanut hymyn huulille monen monta kertaa. Kiitos kaikille esitteen jakajille ympäri Tamperetta ja lähiseutua. Olen kiitollinen teille. Kiitos myös Tarja J:lle, Raisa-Tiinalle ja Hanna-Marialle, jotka jaksoitte keittää kahvia ja siinä sivussa jaoitte minun ja muiden ehdokkaiden esitteitä vaalimökillä. Kiitos myös Martinille vaalivideosta. Kiitos työkavereille tsemppaavista tuen osoituksista. Niilläkin on iso merkitys jaksamisessa. Vaaleissa ilmoittaminen ja markkinointi eri kanavissa on kallista. Olen tehnyt lukuisat vaalit, mutta tällä kertaa rahaa virtasi kampanjaani aivan eri tavoin kuin muissa vaaleissa. Budjettini tarkentuu 11 500-12 000 euroon, ja siitä iso osa on tullut yksityisiltä ihmisiltä ja sdp-taustaisilta yhdistyksiltä. Yksityisten ihmisten lahjoituksia kampanjani sai 1250 euroa, mikä on käsittämättömän iso summa ja olen jokaisesta eurosta onnellinen. Lämmin kiitos jälleen kerran rahallisesta tuesta myös omalle yhdistykselleni Rantaperkiön työväenyhdistykselle. Kiitos, että jaksatte luottaa minuun vaali toisensa jälkeen. Sydämellinen kiitos tuesta lisäksi Tampereen työväenyhdistys, Demarinaiset, Pirkanmaan parhaaksi ja Tampereen automiehet. Kiitos Pirkanmaan piirin muille demariehdokkaille hienosta kampanjamatkasta, hyvistä keskusteluista ja tsemppaavista viesteistä. Kiitos Harrille, Leeville ja Rikulle arjen työpanoksestanne. Kiitos SDP Tampereen kunnallisjärjestölle hienosta vaalilehdestä, jossa esiteltiin kaikki tamperelaiset ehdokkaat. Kaikkein tärkein tuki vaaleissa on kuitenkin perheen tuki. Kiitos äidille, isälle, siskolle, veljelle ja pojilleni Aapolle, Eliakselle ja Akselille. Sydämellinen kiitos puolisolleni Juha-Pekalle, joka on taittanut kaikki mainokseni keittiön ruokapöydän ääressä ja käyttänyt lukemattoman määrän iltatuntejaan auttaakseen minun vaalityössäni ja kuljettanut minua milloin Toijalan torille, milloin Nokialle ja minne ikinä olen tarvinnut kuljettajaa. Rakastan sinua. Olet minulle todella tärkeä tuki ja turva. Sydämellinen ja nöyrä kiitokseni teille kaikille äänestäjilleni, jotka olette antaneet ennakkoon tai annatte huomenna sen ainoan äänenne ja luottamuksen osoituksenne minulle. Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kiitos, että saan puolustaa hyvinvointia kanssanne. Ystävyydellä ja kiitoksella, Johanna |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiitos, eduskuntavaalit 2023, vaalit, kampanja |
Kolumni: Demokratia on arvokastaKeskiviikko 8.2.2023 - Johanna Loukaskorpi Vierailin 28.1. Multisillassa Suuressa vaalijuhlassa. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä kirjastojen demokratiahankkeen, Tampereen kaupungin ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Tilaisuudessa haastateltiin vaikuttajia ja saattoi tavata kuntapäättäjiä tai eduskuntavaaliehdokkaita. Järjestäjien tavoite oli vahvistaa kuntalaisten yhteiskunnallista osallistumista iästä tai taustasta riippumatta ja tehdä päättäjistä helpommin lähestyttäviä. Puolueiden jäsenmäärät ja vaalien äänestysprosentit ovat tasaisesti laskeneet. Erityisesti kaupunkien lähiöissä äänestysprosentit ovat surkeita. Esimerkiksi aluevaaleissa äänestysprosentti oli Multisillassa 36 % ja Pohjois-Hervannassa 38 %. Ihmisten tausta ja sosioekonomiset erot näkyvät osallistumisessa. Hyvä taloudellinen asema lisää poliittista osallistumista ja huono taloudellinen asema vähentää sitä. Tehokkain tapa parantaa poliittista yhdenvertaisuutta onkin kaventaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta. Luottamus demokratiaan ja politiikkoihin on laskenut. Politiikkaa pidetään likaisena, vaikka suurin osa politiikassa mukana olevista on tavallisia ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa yhteisiin asioihin tai tehdä lähiympäristöstä, Suomesta tai maailmasta parempi paikka. Puolueilla on eroja, ja erot näkyvät esimerkiksi siinä, miten eri ihmisryhmistä puhutaan. Puhutaanko vaikkapa maahanmuuttajista kunnioittavasti vai halveksien? Demokratiaan liittyy äänestäminen ja se, että vaaleissa voi vaihtaa päättäjiä. Yhtä lailla demokratiaan liittyy vireä kansalaisyhteiskunta. Se että kansalaiset voivat vaikuttaa eri tahoilla muun muassa järjestöissä tai AY-liikkeessä. Demokratiaa on sananvapaus. Se että voi pelkäämättä ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Demokratiaa on, että päättäjät kuuntelevat ja voivat itsekin muuttaa mielipidettään. Poliittinen tilanne Venäjällä, Valko-Venäjällä tai EU-maa Unkarissa osoittaa, että demokraattinen kehitys ei ole itsestään selvää. Demokratiamme on arvokasta. Sen eteen on tehtävä töitä ja sitä on puolustettava. Onnea kevään ehdokkaille – demokratian sankareille. Kolumni on julkaistu Tamperelaisessa 8.2.2023 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: demokratia, eduskuntavaalit, sananvapaus, vaikuttaminen, äänestäminen, päättäjät, eriarvoistuminen |
Hyvinvointi tarvitsee kansalaisjärjestöjä (osa 1)Maanantai 25.2.2019 - Johanna Loukaskorpi Näen erityisen merkittäväksi eduskuntavaalitavoitteeksi sosiaalisesti eheän, oikeudenmukaisen ja osallistuvan yhteiskunnan, jossa järjestöillä on tärkeä rooli. Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta tasoittavat eroja ihmisten välillä. Järjestöissä tehtävä merkittävä työ vähentää yhteiskunnan eriarvoistumista. SOSTEn hallituksen jäsenenä olen nähnyt aitiopaikalta, kuinka merkityksellistä työtä suomalaisissa kansalaisjärjestöissä mm. sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään. Järjestötyö pelastaa parhaimmillaan henkiä. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa painopiste tulisi olla yhä vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ihmisten välisten terveyserojen kaventamisessa. Voittoa tavoittelemattomien kansalaisjärjestöjen toiminnan parempi taloudellinen turvaaminen antaa näille järjestöille entistä enemmän mahdollisuuksia edesauttaa ihmisten hyvinvointia, edistää terveyttä sekä hyvää oloa. Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi kuntien tulisi tehdä nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä eri toimialojen järjestöjen kanssa. Kunnat eivät yksin selviä jatkuvasti laajentuvista tarpeista tuottaa asukkaille hyvinvointipalveluita, vaan ne tarvitsevat kumppanikseen voittoa tavoittelemattomia kansalaisjärjestöjä laajentamaan ja turvaamaan kunnallista palvelutarjontaa ja pitämään kustannukset mahdollisimman matalalla. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa, ja tämä näkyy helposti palveluista perittävissä kustannuksissa. Mitä paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet järjestöillä on toteuttaa toimintaansa, sitä tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia suomalaiset ja eri kunnissa asuvat asukkaat ovat. Monilla päätöksillä voidaan ihmisten välistä tasa-arvoisuutta lisätä. Esimerkiksi harrastamisen hinta on monille perheille liian korkea, on kyse sitten kulttuurista tai liikunnasta. Harrastamisen kustannusten pysyvä alentaminen antaisi yhä useammalle perheelle mahdollisuuden ohjata lapsensa ohjatun ja säännöllisen harrastamisen pariin. Matalan kynnyksen harrastustoimintaa voidaan lisätä jo pelkästään kuntien ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Esimerkiksi kunnallisten harrastustilojen maksuttomuuden edistäminen on hyvä keino alentaa alle 15-vuotiaiden harrastusmaksuja. Matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämisessä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä myös keskeinen rooli. Esimerkiksi Veikkauksen voittovarojen jakoperusteiden muuttaminen ja valtionosuuksien uudenlainen painotus matalan kynnyksen harrastustoiminnan edustämiseksi olisi toinen keino tukea lasten ja nuorten harrastamista. Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla. Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisjärjestöt, vapaaehtoistyö, järjestö, eduskuntavaalit, sosiaali- ja terveysjärjestöt |