MIELIPIDEKIRJOITUS: Paperittomien palvelut puhuttavat Tampereellakin

Sunnuntai 24.12.2017 - Johanna Loukaskorpi

Helsingin valtuusto laajensi paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluita. Kiireellisen hoidon lisäksi tarjotaan mm. kroonisten sairauksien hoito ja rokotukset. Myös tiedostusta laajennetaan ja kaupungin kotisivuille lisätään tieto palveluista arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi.

Paperittomien palvelut keskusteluttavat Tampereellakin. Valtuutettu Maija Kajan (vihr.) teki asiasta valtuustokyselyn joulukuun valtuustoon, mitä tosin ei ehditty käsitellä ja sen käsittely siirtyi seuraavalle kyselytunnille. Valtuutettu Noora Tapio (vas.) jätti kokouksessa aloitteen paperittomien välttämättömien oikeuksien laajentamiseksi.

Joulukuussa 2016 Tampereen valtuusto päätti tarjota paperittomille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille terveydenhoidon palvelut kuten tamperelaisille. Paperittomille tarjotaan tällä hetkellä normaalit äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulkkipalveluineen. Asiakkaat on keskitetty tietyille terveydenhoitajille ja lääkäreille, jotta varmistetaan riittävä perehtyneisyys asiakkaiden kohtaamiseen.

Alle 18-vuotiaille Tampereella koulussa tai oppilaitoksessa oppilaana tai opiskelijana oleville, esimerkiksi valmistavan opetuksen oppilaille, järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kunnan tulee järjestää myös perusopetusta kaikille alueellaan oleskeleville lapsille - myös paperittomille. Toistaiseksi Tampereella ei ole paperittomia asiakkaita neuvolaan ohjautunut, koska muutamien paperittomien asema on muuttunut turvapaikanhakijoiksi. Koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon ei ole ohjautunut paperittomia.

Paperittomien laajennetut terveyspalvelut ehkäisevät yksilöiden vakavampaa sairastumista ja välitöntä hengenvaaraa ja samalla ehkäisevät sairauksien esimerkiksi tuberkuloosin leviämistä, mikä on koko yhteiskuntamme etu. Paperittomien terveyspalveluita olisi syytä mielestäni Tampereella laajentaa nimenomaan inhimillisistä syistä. Taloudellisesti kyse on pienestä panostuksesta, sillä meillä paperittomia asiakkaita ei ole terveysasemille kiireellisissäkään asioissa juuri hakeutunut.

Näen kuitenkin hankalaksi, jos eri kaupungeissa on pitkään eri käytäntöjä. Meidän on yhtäältä mietittävä, onko yhteiskunnan kannalta kestävää, että paperittomille luodaan kattavat terveyspalvelut. Toisaalta on ajateltava asiaa inhimillisestä näkökulmasta. Paperittomat eivät katoa Suomesta sillä, että suljemme silmämme heiltä ja heidän sairauksiltaan. Tarvitaan selkeämpi lainsäädäntö ja valtakunnallisesti yhtenäiset käytänteet. Pitkään emme voi olla tilanteessa, jossa eri kunnissa on erilaisia linjauksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperittomat, Maija Kajan, Noora Tapio, Tampere, sosiaali- ja terveyspalvelut

MIELIPIDEKIRJOITUS: Tampere lyhentää jonoja uudella mallilla

Perjantai 1.12.2017 klo 19:42 - Lauri Lyly ja Johanna Loukaskorpi

Haluamme kiittää Pekka Suokasta hyvästä ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkäritilanne on Tampereella huono (AL 27.11.2017). Selvitimme tilannetta yhdessä. On totta, että seuraavat vapaat ajat kiireettömille vastaanottoajoille ovat kuukauden päässä. Syynä on pian koittava joulusulku.

Toki kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan aina saman tai seuraavan päivän aikana. Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää mittavia panostuksia palvelutuotantoon, mikä konkretisoituu erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen kasvuna ja alijäämäisenä tuloksena.

Suokkaan havainto tilanteen jatkumisesta pitää paikkansa. Jonotilanne on ollut olennaisin osin tällainen jo vuosien ajan. On erittäin tärkeää huomata, että kysymys on kiireettömien asioiden jonoista ja kiireelliset asiat hoidetaan kiireellisesti eli tuosta jonosta poiketen.

Olemme pyrkineet aktiivisesti kehittämään toimintaamme siten, että poissaoloista huolimatta pystymme kohtuullisesti ja tasapuolisesti vastaamaan lääkäritarpeeseen.

Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valmistelussa on keskiöön nostettu lääkärille pääsy. Tähän olemme Tampereella pyrkineet vastaamaan juuri aloitetuilla kokeilulla Tipotiellä ja Linnainmaalla. Kokeilun tavoitteena on saatavuuden parantaminen ja lääkäriajan kohdentaminen sitä tarvitseville. Keskiössä on palvelutarpeen arvio. Potilaan tarve pyritään ratkaisemaan kevyimmällä mahdollisella tavalla, esimerkiksi sähköisillä palveluilla, puhelinpalvelulla ja hoitajan tai fysioterapeutin toimesta, kun se on mahdollista.

Malli on vielä melko uusi. Siinä on vielä paljon työstettävää, esimerkiksi uusien työtapojen omaksumisessa. Oman haasteensa digitalisaatiota hyödyntävän mallin käytössä tuovat tekniset ratkaisut, jotka ovat paikoitellen hieman kankeita. Tässä teemme kuitenkin parhaamme.

Joku voi tämän kokea uuden mallin heikentäneen palvelua. Lääkäriaikaa ei ilman arviota saa varattua, kuten aiemmin. Tavoite on mahdollisimman oikeanlainen palvelu, eli joskus sähköinen palvelu tai puhelu vastaanoton sijaan. Uuden toimintamallin asemilla lääkärille pääsy on kiireettömissä asioissa nopeampaa kuin perinteisesti toimivilla asemilla. Tämä on saamiemme tietojen havaittavissa, vaikkei järjestelmästä tietoja saada vielä numeroina ulos.

Pormestariohjelmassa lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Ikäihmisten palveluja vahvistetaan merkittävästi.

Tampereen kaupunki turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytason niin kauan kun se toimii palvelujen järjestäjänä. Tamperelainen kohtaa välittävän ammattilaisen eri palveluissa vauvasta vaariin. Palvelujen
kehittämisen ja henkilökunnan osaamisen painopiste on etsivän, kokonaisvaltaisen ja ratkaisukeskeisen työotteen vahvistamisessa.

Lauri Lyly
Kaupungin pormestari

Johanna Loukaskorpi
Apulaispormestari

1 kommentti . Avainsanat: terveysasemat, vastine, terveyspalvelut, Linnainmaa, Lielahti, vastaanottopalvelut, lääkärit, sairaanhoitajat, Tampere

Apon elämää: Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uusi toimintamalli on ihmetyttänyt osaa kuntalaisia

Tiistai 3.10.2017 klo 15:42 - Johanna Loukaskorpi

Tipotien ja Linnaimaan terveysasemien uusi elokuussa toimintansa aloittanut, toimintamalli on herättänyt kuntalaisissa jonkin verran kysymyksiä ja minullekin on siitä tullut palautetta ja huolestuneita viestejä sekä ikäihmisiltä että heidän omaisiltaan.

Olen vuosia peruskoulussa opettaneena oppinut kantapään kautta, että koskaan ei voi viestiä asioista liian paljon tai että vaikka kuinka luulee vääntäneensä asian rautalangasta, joku oppilas kuitenkin seuraavalla tunnilla sanoo, ettei koskaan ole asiasta kuullutkaan tai että vanhemmat lähestyvät Wilman kautta, että miksi tätä asiaa ei ollut tunnilla opetettu. Kai minä tällä esimerkillä yritän rautalangasta vääntää, että vaikka saatetaan luulla, että uusista asioista tai palveluista on viestitty riittävästi, niin harvoin niin oikeasti on tehty. Aina löytyy joku, joka ei ole koskaan kuullutkaan asiasta.

Mitä siis Linnainmaan ja Tipotien terveysasemien uusi toimintamalli tarkoittaa? Se ei suinkaan tarkoita sitä, että enää ei saisi lääkäriaikaa. Päinvastoin sen pitäisi auttaa siinä ajan saamisessa - toisin sanoen mallin tarkoitus on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Malli ei tarkoita sitäkään, että enää ei saa puhelimella varata terveyskeskusaikaa. Edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen lomakkeen ja siihen tietysti yritetään kaikin tavoin myös kannustaa.

Terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana arkipäivänä. Ja kuten tuossa aiemmin kirjoitin, Linnainmaan ja Tipotien terveysasemille saa edelleen soittaa tai mennä paikan päälle. Tämä on ainakin niissä itselleni tulleissa viesteissä ollutkin se suurin huoli ja pelästystä aiheuttanut asia.

Ihmiset eivät tiedä, että edelleen voi soittaa ja saada sitä kautta asiansa eteenpäin. Olen vienyt myös viestiä eteenpäin siitä, että kun ihmiset edelleen soittavat neuvontanumeroon, koska ovat oppineet sitä vuosien saatossa käyttämään, niin heitä on neuvottava ystävällisesti kokeilemaan netin sähköistä lomaketta ja tarvittaessa ohjattava soittamaan suoraan kyseisille terveysasemille. Vuorovaikutustaitoja ei koskaan voi korostaa liikaa! Terveysasemien asiakaskunta on kirjavaa ja siksi asiakaslähtöisyyteen ja ihmisten huoliin on vastattava erityisellä inhimillisyydellä. Monella asiakkaalla on hätä ja tarve tulla nopeasti kuulluksi.

Jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu.

Mallin perusta on haettu Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Tampereella ei kuitenkaan yritetä kopioida suoraan Helsingin mallia, vaan tarkoitus on luoda oma tamperelainen tapa hoitaa potilaita.

Mallin tarkoituksena on lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja puhelinajoillekin on ollut jonoja. Myös asiakkaiden poukkoiluun ammattilaiselta toiselle tai siihen, että asiakkaat ohjautuivat vääriin paikkoihin on haluttu puuttua. Jos asiakas tarvitseekin vain sairaanhoitajan apua, on turhaa, että hänellä on ollut lääkäriaika varattuna. Olen hieman huolissani siitä, että henkilökunnasta on kaikunut viestejä, etteivät he ole tulleet riittävästi kuulluksi. Tähän on luvattu tuoda nyt muutosta ja odotan, että henkilökuntaa sitoutetaan ja osallistetaan paremmin. Virkahenkilöstöllä ja johdolla on tässä erityinen vastuu. Henkilökunnan pitää kokea pystyvänsä vaikuttamaan ja ennen kaikkea on tärkeää, että ammattilaisten ääni kuuluu palveluja kehitettäessä.

Toisaalta myös henkilökunnan pitää pystyä muuttamaan vakiintuneita toimintatapojaan, on selvää, ettei Tampereen kokoisessa kaupungissa voi terveydenhoidon saralla levätä laakereille ja odottaa ja toivoa sormet selän takana ristissä, että soteuudistuksen jälkeen maakunta hoitaa asiat paremmin. Uusi toimintamalli on kunnianhimoinen yritys parantaa terveysasemilta saatavaa palvelua ja hoitoa. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa muuallekin esimerkiksi sinne maakunnan terveysasemille. Kaikkien tärkeintä ja syy siihen, miksi tätä uutta mallia nyt kokeillaan, on kuitenkin se, että asiakkaat ja potilaat tulevat hoidetuiksi nopeammin ja paremmin, saavat vaivoihinsa lääkitystä, ohjausta, neuvontaa tai lähetteen jatkohoitoon, kuntoutukseen tai terapiaan.

Samalla kun kunnassa uusia digitaalisia toimintatapoja käynnistetään, on niiden rinnalla oltava myös ne perinteiset tavat. Moni oppii hitaasti käyttämään uusia sähköisiä palveluita ja aina löytyy pientä muutosvastarintaa. Uudet sukupolvet omaksuvat yllättävän nopeasti asioita, jotka meistä vanhemmista saattavat tuntua kovin vierailta. Itse olen sen verran vanhakantainen, että tykkään hoitaa asioita kasvotusten tai puhelimella. 19-vuotiasta poikaani en taas millään ilveelläkään saa hoitamaan asioitaan puhelimessa. Hän haluaa hoitaa asiansa netissä. 67 vuotta täyttänyt äitini haluaa hoitaa myös asiansa pääosin netissä, koska se on hänen mukaansa vaivatonta ja nopeaa. Ikäihmisiä ei pidä siis myöskään aliarvioida digitaalisten palveluiden käyttämisessä. Ehkä muutosvastarinta elääkin meissä keski-ikäisissä.

1 kommentti . Avainsanat: terveysasema, Tipotie, Linnainmaa, toimintatavan muutos, kehittäminen, terveyspalvelut, sote, Tampere, vastaanottopalvelut