Puhe: Tammenlehvän itsenäisyyspäivänpuhe

Tiistai 7.12.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat, hyvä Tammenlehvän väki,

”Oi, maamme Suomi, synnyinmaa / soi sana kultainen! / Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, / kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien” alkaa Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Isänmaamme saa tunnistettavat kasvonsa J.L. Runebergin säkeissä. Runebergin Maamme-runo sisältää useita säkeistöjä. Osa niistä on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomiksi. ”Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen, miss’ elämämme suojan saa, / sa muistojen, sa toivon maa, / ain’ ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen.”

Suomi on tänä päivänä Runebergin sanoin vapaa ja iloinen maa. Siitä me nykypolvi saamme kiittää Teitä, sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita lottia. Me saamme juhlia itsenäisyytemme 104-vuotisjuhlaa Teidän - itsenäisyytemme puolesta taistelleiden ansiosta. On äärettömän suuri kunnia tulla tänään tänne Tammenlehvä-keskukseen tuomaan Tampereen kaupungin tervehdys ja puhe. 

Edesmennyt mummoni oli Karjalan evakko. Hän joutui lähtemään kahdesti kotoaan. Toisen kerran noin 15-vuotiaana lopullisesti. Mummo kertoi karjalan murteella paljon tarinoita rajan takaa. Hän kertoi meille lapsenlapsille myös ankeasta sekä pelottavasta sota-ajasta. Mummo asettui perheineen ensin Lahteen ja muutti sieltä pian Kangasalle, jossa itsekin olen asunut lähes koko lapsuuteni mummolan pihapiirissä. Mummo kaipasi koko elämänsä takaisin kotiin Kivennavalle. Kun olen täällä tänään kanssanne, tuntuu kuin rakas mummoni olisi taas hieman lähempänä minua

Ilman teidän sukupolvenne uhrauksia kotimaamme ei olisi sitä, mitä se nykypäivänä on: menestyvä, kasvava ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Suomi. Meidät suomalaiset on tunnettu maailmalla yhtenäisenä kansankuntana. Sodan käyneelle sukupolvelle oli kunnia kysymys, ettei kaveria jätetty tiukankaan paikan edessä. Samaa yhteenkuuluvuuden henkeä toivoisin näkeväni nykypäivänäkin. Että pitäisimme toisistamme huolta. Ettemme jättäisi kiihtyvän arjen keskellä ketään yksin - ilman hoivaa ja tarvitsemaansa tukea. Oli kyse sitten kotonaan asuvasta vanhuksesta, toimeentulonsa kanssa kamppailevasta yksinhuoltajavanhemmasta tai mielenterveyshaasteiden kanssa ponnistelevasta nuoresta.

Hyvät ystävät,

Koronapandemia on koitellut ikääntyneitä ja myös veteraanisukupolvea erittäin paljon. Yhteiskuntamme on ollut suljettuna ja moni on joutunut elämänsä ehtoovuosina jäämään neljän seinän sisään. Koronapandemian aiheuttamat eristys- ja rajoitustoimet ovat lisänneet kotona asuvien ikääntyneiden yksinäisyyttä ja hoivakodeissa on siirrytty laitosmaiseen suuntaan. Omaiset ja ystävät on suljettu elämänpiirin ulkopuolelle ja yhteydenpito on ollut puhelimen ja sähköisten välineiden varassa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten perusteella useimmat ikäihmiset ovat kuitenkin olleet tyytyväisiä elämäänsä poikkeustilan aikana. En itsekään voi olla kuin ihailematta veteraanisukupolvea, joista moni on vielä lähestyessään sataa vuotta tarttunut sähköpostiin tai opetellut yhteydenpitoa uusien sähköisten kanavien kautta.

Sodan käynyt sukupolvi on nuoruudessaan menettänyt ehkä kotinsa, terveytensä tai läheisensä. Nuoruuden rankat kokemukset ovat toisaalta saattaneet antaa myös uskoa tulevaisuuteen ja tuoneet ymmärrystä nykyisen poikkeusolon aikoihin. Asenne, että tästä selviämme yhdessä, toisiamme tukien on se oppi, joka meidän nuorempien sukupolvien olisi hyvä oppia ikääntyneiltä ja veteraanisukupolvelta.  Vain yhdessä me suomalaiset olemme vahvoja ja menestymme kansakuntana jatkossakin. Yhteistyöllä ja toisista välittäen Suomi säilyy yhteiskuntana, jossa seuraavatkin sukupolvet saavat asua rauhassa, luottavaisin mielin ja tasa-arvoisesti.  

Arvoisat sotiemme veteraanit ja juhlavieraat,  

Tämän vuoden alussa veteraanien määrä koko Suomessa oli enää 6000 ja kunniakansalaisiemme keski-ikä kunnioitettavat 95 vuotta. Tampereellakin sotaveteraanien määrä vähenee nopeasti. Lokakuussa sotiemme veteraaneja oli Tampereella enää jäljellä 118.  Meidän päättäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että ikääntyvien veteraanien asiat hoidetaan kunnialla ja arvokkaasti ja että veteraanisukupolvi saa kaikki tarvitsemansa palvelut helposti, turvallisesti ja nopeasti. Sen me olemme teille sankareille - sotiemme veteraaneille ja kotirintamalla toimineille lotille velkaa.

Päätän puheeni lukemalla katkelmia Kiven runosta Suomenmaa. Teidän veteraanien ansiosta saamme tänäänkin juhlia rakasta Suomenmaatamme ja nauttia tästäkin juhlasta. Runon säkeiden myötä toivotan teille kaikille oikein hyvää itsenäisyytemme 104-vuotisjuhlaa. Vaikka vietämme tämänkin itsenäisyyspäivän poikkeusoloissa, niin se ei vähennä rakkauttamme isänmaatamme ja äidinkieltämme kohtaan. Olkaamme onnellisia kauniista kotimaastamme, sen luonnosta ja ihmisistä ja pidetään huolta läheisistämme nyt ja tulevaisuudessa.

”Maa kunnasten ja laaksojen, / Mi on tuo kaunoinen? / Tuo hohteess’ kesäpäivien, / Tuo loisteess’ pohjan tulien, / Mi ompi soma maa? / Siell tuhansissa järvissä / yön tähdet kimmeltää / ja kanteleitten pauhina / Siell kaikuu ympär’ kallioi’ / Ja kultanummen hongat soi: / Se ompi Suomenmaa. / En milloinkaan mä unohtais / Sun lempeet taivastas, / En tulta heljän aurinkos, / En kirkast’ kuuta kuusistos, / En kaskiesi sauvua / Päin pilviin nousevaa. / Nyt ihanainen, kallis maa / On meidän ainiaan; / Tuoss’ aaltoileva peltomme, / Tuoss’ viherjäinen niittumme, / Tuoss’ metsiemme jylhä yö / Ja meriemme vyö! / Oi Suomenniemi kaunoinen, / Sä iankaikkinen.”

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, sotiemme veteraanit, lotat, veteraanit, veteraanisukupolvi, juhlapuhe, sotaveteraanit, itsenäisyyspäivä

PUHE: Tammmenlehväkeskuksen Suomi 100 -juhla

Maanantai 16.10.2017 klo 16.58 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät juhlavieraat,

”Oi, maamme Suomi, synnyinmaa / soi sana kultainen! / Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, / kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien” alkaa Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Isänmaamme saa tunnistettavat kasvonsa J.L. Runebergin säkeissä. Runebergin Maamme-runo sisältää useita säkeistöjä. Osa niistä on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomiksi. ”Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen, miss’ elämämme suojan saa, / sa muistojen, sa toivon maa, / ain’ ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen.”

Suomi on tänä päivänä Runebergin sanoin vapaa ja iloinen maa. Siitä me nykypolvi saamme kiittää Teitä, sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita lottia. Me saamme juhlia itsenäisyytemme satavuotisjuhlaa Teidän - itsenäisyytemme puolesta taistelleiden ansiosta. On äärettömän suuri kunnia tulla tänään tänne Tammenlehväkeskuksen juhlaanne tuomaan Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Ilman teidän sukupolvenne uhrauksia kotimaamme ei olisi sitä, mitä se nykypäivänä on: menestyvä, kasvava ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Suomi. Meidät suomalaiset on tunnettu maailmalla yhtenäisenä kansankuntana. Sodan käyneelle sukupolvelle oli kunnia kysymys, ettei kaveria jätetty tiukankaan paikan edessä. Samaa yhteenkuuluvuuden henkeä toivoisin näkeväni nykypäivänäkin. Että pitäisimme toisistamme huolta. Ettemme jättäisi kiihtyvän arjen keskellä ketään yksin - ilman hoivaa ja tarvitsemaansa tukea. Oli kyse sitten kotonaan asuvasta vanhuksesta, nuoresta huumeidenkäyttäjästä, köyhästä yksinhuoltajaäidistä tai pienestä maahanmuuttajalapsesta.

Hyvät kuulijat

Tammenlehväkeskuksessa on vuoden 2017 alusta rakennettu Suomi 100 juhlavuotta teemalla taide ja luova toiminta hyvinvoinnin ja kuntoutumisen lähteenä. Teema on huomioitu kaikessa Tammenlehvän tämän vuoden toiminnassa. Tampereen kaupungin kulttuuritoimi on avustanut juhlavuoden tapahtumien järjestämisessä.

Tämän päiväinen Suomi 100 -juhla on yhteisen suunnittelun tulos. Tammenlehväsäätiö järjestää juhlan yhdessä Tampereen sotaveteraanien huoltoyhdistyksen, Sotainvalidien Veljesliiton Tampereen osaston ja Tampereen kaupungin kanssa. Jokaisesta järjestöstä on ollut edustaja suunnittelutyöryhmässä. Lämpimät kiitokseni kaikille juhlan toteuttamisessa mukana olleille.

Yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ihmisten tekemiin valintoihin erilaisilla toimenpiteillä. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaat saavat elää ympäristössä, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla heidän hyvinvointiaan. Käytännössä kyse on kunnan kannalta tehtävistä, joiden tavoitteena on asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy sekä osallisuuden vahvistaminen.

Näitä tehtäviä toteuttavat jatkossa maakunta, kunta ja järjestöt yhdessä. Edistämällä hyvinvointia ja terveyttä ei pelkästään paranneta asukkaiden elämänlaatua, vaan myös lisätään alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja tuottavuutta. Lisäksi samalla hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi niistä tehtävistä, joka jää kunnille sote-uudistuksen jälkeen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän kyselyn mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein kunnan ja maakunnan yhteistyöalue. Peräti 95 % keväällä valituista valtuutetuista piti sitä erittäin tai melko tärkeänä.

Hyvinvoinnin ja terveyden perusta syntyy arjessa, jossa ihmiset päivittäin käyttävät kunnan tuottamia palveluja. Esimerkiksi kasvatus- ja opetuspalvelut, työllisyyspalvelut ja nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä monien muiden toimintojen ohella.

Järjestelmän uudistuessa erilaiset yhteistyön mallit asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kunnan ja maakunnan välillä korostuvat. Koko maakunta hyötyy, kun alueen kunnat onnistuvat väestön hyvinvointierojen kaventamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Valtaosa ikäihmisten palveluista siirtyy sote-uudistuksen myötä maakunnan vastuulle. Kaupungilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli ikäihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden tukemisessa. Jatkossa onkin huolehdittava siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät sisältyvät toiminnan ja talouden suunnitelmiin ja hyvinvoinnin tukemiseen kulttuurin ja liikunnan keinoin sekä avustamalla järjestökenttää ohjataan riittävästi resursseja.


Hyvät juhlavieraat,

Sotaveteraanien saamia palveluita on Tampereella viime vuosina parannettu. Edeltäjäni apulaispormestari Mikko Aaltonen kehitti yhdessä ikäihmisten palvelujen kanssa veteraanien etuja ja palveluita monella tapaa. Kaupunki saa Valtiokonttorilta kotiin tuotavien palvelujen määrärahaa joka vuosi. Tämän määrärahan suuruus kasvoi tänä vuonna merkittävästi. Veteraanietuisuuksia ja palvelutarpeita hoitaa kaupungilla kaksi asiakasohjaajaa. Veteraaneilla on myös oikeus monipuoliseen kuntoutukseen: laitos- ja päiväkuntoutukseen sekä polikliiniseen avokuntoutukseen. Veteraanietuisuuksien lisäksi veteraaneille kuuluu sama hoito kuin muillekin tamperelaisille ikäihmisille.

Edesmennyt mummoni oli Karjalan evakko. Hän joutui lähtemään kahdesti kotoaan. Toisen kerran noin 15-vuotiaana lopullisesti. Mummo kertoi karjalan murteella paljon tarinoita rajan takaa. Hän kertoi meille lapsenlapsille myös ankeasta sekä pelottavasta sota-ajasta. Mummo asettui perheineen ensin Lahteen ja muutti sieltä pian Kangasalle, jossa itsekin olen asunut lähes koko lapsuuteni mummolan pihapiirissä. Mummo kaipasi kuitenkin koko elämänsä takaisin kotiin Kivennavalle. Kun olen täällä tänään kanssanne, tuntuu kuin rakas mummoni olisi taas hieman lähempänä minua. Arvostan suuresti Teitä sodan käynyttä sukupolvea, lottia ja sotiemme veteraaneja ja työskentelen siten, että Tampereella sotaveteraanit saavat jatkossakin tarvitsemansa palvelut.

Lauri Lylyn pormestariohjelmassa Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere valtuustoryhmät ovat sitoutuneet palvelulupaukseen, että jokainen tamperelainen voi ikääntyä turvallisesti. Pormestariohjelmassa on sitouduttu siihen, että Tampereella ikäihmisille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Myös liikkumista edistetään ja vapaaehtoistoimintaa, päiväkeskustoimintaa sekä palveluliikennettä kehitetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Samalla jatketaan kaupungin omien alueellisten palvelukeskusten ja lähitorien kehittämistä.

Arvoisat sotiemme veteraanit, omaiset ja juhlavieraat,

Viime viikolla vietettiin kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää. Päätän puheeni lukemalla katkelmia Kiven runosta Suomenmaa. Teidän veteraanien ansiosta saamme tänäänkin juhlia rakasta Suomenmaatamme ja nauttia tästäkin juhlasta. Runon säkeiden myötä toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Olkaamme onnellisia tästä kauniista kotimaastamme, sen luonnosta, kaupunkien vilinästä ja ihmisistä, jotka täällä asuvat tai tänne haluavat tulla. Pidetään huolta toisistamme.

”Maa kunnasten ja laaksojen, / Mi on tuo kaunoinen? / Tuo hohteess’ kesäpäivien, / Tuo loisteess’ pohjan tulien, / Mi ompi soma maa? / Siell tuhansissa järvissä / yön tähdet kimmeltää / ja kanteleitten pauhina / Siell kaikuu ympär’ kallioi’ / Ja kultanummen hongat soi: / Se ompi Suomenmaa. / En milloinkaan mä unohtais / Sun lempeet taivastas, / En tulta heljän aurinkos, / En kirkast’ kuuta kuusistos, / En kaskiesi sauvua / Päin pilviin nousevaa. / Nyt ihanainen, kallis maa / On meidän ainiaan; / Tuoss’ aaltoileva peltomme, / Tuoss’ viherjäinen niittumme, / Tuoss’ metsiemme jylhä yö / Ja meriemme vyö! / Oi Suomenniemi kaunoinen, / Sä iankaikkinen.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, sotaveteraanit, sotainvalidit, veteraanietuisuudet, Tampere, Suomi 100, juhla, Tammmenlehväkeskus