KOLUMNI: Syksyiset jäähyväiset

Keskiviikko 14.10.2020 - Johanna Loukaskorpi

Lokakuun puoliväli ja viimeistään syysloma tietävät mökkiläiselle hetkellisten jäähyväisten aikaa. On aika laittaa kesämökki talvitelakoille. Pitää kerätä kesäkalusteet varastoon, siirtää viimeiset kesäkukkien jäänteet kompostiin, purkaa trampoliini ja tyhjentää linnunpöntöt odottamaan seuraavan kevään uusia muuttajia. Ajatukset siintävät jo ensi keväässä ja uudessa mökkikaudessa.

Samaan aikaan kun ajatukset ovat jo keväässä tehdään kunnissa tiuhaa vauhtia vuoden 2020 talousarvioita. Syyskuussa myös puheenjohtamani Tampereen sosiaali- ja terveyslautakunta päätti Oriveden yhteistoiminta-aluettakin koskevasta talousarvioesityksestä. Lautakunnan talousarvioesitys oli tiukka ja lautakunta jättikin esityksen yhteyteen toivomusponnen, jossa se ilmaisi huolensa siitä, että talousarvioesityksessä ei riittävästi pystytä vastaamaan ikääntymisestä ja väestönkasvusta tulevaan palveluntarpeeseen.

Lautakunta pelkää, että hoitojonot monissa sosiaali- ja terveyspalveluissa pitenevät, hoitoon pääsy saattaa viivästyä kohtuuttomasti, palveluiden saatavuus ja henkilöstön työhyvinvointi heikentyä. Lautakunta edellyttikin, että talousarvion jatkovalmistelussa lisätään euroja erityisesti päihde-, vammais- ja mielenterveyspalveluihin ja perusterveydenhuoltoon. Pormestari Lauri Lyly (sd) julkaisee talousarvioesityksensä 19.10. Jää nähtäväksi, huomioidaanko pormestarin talousarvioesityksessä lautakunnan huolenilmaus.

Muutama viikko sitten meillä oli Oriveden johdon kanssa Oriveden yhteistoiminta-alueen neuvotteluryhmän kokous. Yhteistyö Tampereen kaupungin ja Oriveden kaupungin kanssa toimii mielestäni mutkattomasti ja sujuvasti sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Olen ymmärtänyt, että oriveteläiset ovat myös olleet tyytyväisiä palvelutarjontaan, laajentuneeseen palvelukirjoon ja palveluiden saatavuuteen. Mielellämme otamme Tampereella palautetta vastaan jatkossakin ja kehitämme sosiaali- ja terveyspalveluita palautteen pohjalta.

Parhaillamme kehitämme ympäristöministeriön hankkeessa ikäihmisten palveluita ja suunnittelemme ikääntyneiden asumiseen ns. välimallin asumista. Kunnissa voidaan nimittäin vaikuttaa tehostetun palveluasumisen tarpeeseen lisäämällä ikäihmisten välimuotoista asumista ja kehittämällä ikäystävällisiä
asuinympäristöjä. Välimuotoisen asumisen mallilla voidaan vastata joustavammin asukkaiden tarpeisiin ja tuoda monipuolisuutta asumisvaihtoehtoihin. Ajatuksena Oriveden osalta on suunnitella, mitä ikääntyneiden välimuotoinen asuminen voisi täällä olla. Hankkeen aikana ei ehditä vielä saada uutta palvelua käyttöön, mutta tarkoitus on kuulla asukkaita, mitä välimuotoisen asumisen palvelukortteli voisi olla Oriveden kaltaisessa kunnassa. Samassa yhteydessä on tarkoitus kehittää Orivedellä erilaisia ikäihmisten matalan kynnyksen palveluita ja lähitoritoimintaa.

Tämä kolumni on muuten kirjoitettu autossa matkalla Orivedelle ja viimeistelty Oriveden Tokmannin parkkipaikalla. Kaipa sitä voisi kutsua välimallin kolumnikirjoittamiseksi paikallisella näkökulmalla höystettynä.

Hyvää loppusyksyä Oriveden Sanomien lukijoille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Oriveden Sanomat, kolumni, talousarvio, mökki, yhteistoiminta-alue, välimuotoinen asuminen, ikäihmiset

PUHE: Ikäihmisten tempauspäivä

Torstai 23.8.2018 klo 12:38 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät ikäihmisten tempauspäivään osallistuvat ikäihmiset, järjestöjen edustajat ja yhteistyökumppanit,

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi ikäihmisten tempauspäivään. Tempausta järjestävät yhteistyössä kaupungin kanssa useat kolmannen sektorin järjestöt ja vanhusneuvosto.

Tämän päivän tempauksessa esitellään viimeisimpiä innovaatiota ikäihmisten omatoimisen asumisen ja elämisen sekä toimintakyvyn parantamiseksi. Iän myötä monet elimistön toiminnot vähitellen heikkenevät. Heikentynyt toimintakyky lisää riskiä erilaisille tapaturmille, kuten kaatumisille. Turvallinen ympäristö ja kaatumisten ehkäisy, hyvä ravitsemus sekä toimintakyvyn ylläpitäminen vahvistavat edellytyksiä selviytyä jokapäiväisistä askareista ja asumisesta pitempään kotona.

Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä osallistua harrastuksiin ja muihin itselle tärkeisiin tapahtumiin. Tarpeenmukaiset palvelut, apuvälineet ja sopivaksi muokattu ympäristö tukevat myös toimintakyvyltään heikentyneen iäkkään hyvinvointia ja osallisuutta. 

Toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen on inhimillisesti tärkeää mutta myös yhteiskunnallisesti kannattavaa. Yhteiskuntamme sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja hyvinvointi nojaavat vankasti väestön toimintakykyisyyteen, myös iäkkäiden ihmisten kotona selviytymiseen. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat suurin toimintakykyä heikentävä ja eniten kipua aiheuttava sairausryhmä. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat kunnille satojen miljoonien kulut puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita niistä seuraa yksittäisille ihmisille.  

Hyvät kuulijat,

Tampere on yksi Suomen vetovoimaisimmasta kaupungeista, mikä tarkoittaa samalla sitä, että kaupunki kasvaa vuodessa peräti 2 500–3 500 asukasta. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonnakin noin 700:lla. Väestön ikääntymisen myötä toimintarajoitteisia ja apua tarvitsevia henkilöitä on joukossamme yhä enemmän.

On tärkeää miettiä, miten me vastaamme kaupungin asukasmäärän kasvuun ja ikärakenteen muutokseen ja kuinka samalla tuemme kotona sekä laitoksissa asuvien toimintakykyä. Samalla tulee huolehtia, että ikäihmisistä ei puhuta vain palveluiden käyttäjinä, vaan että nähdään vanhusten ja ikääntyvän väestön suuri arvo ja myönteiset mahdollisuudet yhteiskunnassa. Haluan muistuttaa, että meidän kaikkien yhteinen tehtävä on huolehtia siitä, ettei kukaan kotona asuva ikäihminen koe yksinäisyyttä ja turvattomuutta kotonaan. Tässä meillä kaikille on vielä paljon tehtävää.

Väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaatii useita toimia, ja mukaan tarvitaan laaja joukko toimijoita eri sektoreilta aina yhdyskuntasuunnittelusta ja palveluiden kehittäjistä järjestöihin ja vapaaehtoistoimijoihin. Tampereella on esimerkiksi Elonpolkuja-verkosto, joka on valtakunnallisesti tunnustettu, lähes 80 yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto. Ideana on ollut edistää ikäihmisten hyvinvointia ja sitä kautta itsenäistä kotona selviytymistä. Verkosto on tarjonnut tamperelaisille toimivan ja positiivisen ikääntymisen mallin. Haluankin tässä kiittää kaikkia verkostossa aktiivisesti mukana olevia ja tämänkin päivän järjestelyistä vastaavia tahoja.  

Hyvät kuulijat,

Tänään saamme tutustua tekniikan ja digitalisaation mukanaan tuomiin innovaatioihin ikäihmisten arjen helpottamiseksi, mutta haluan kuitenkin korostaa sitä, että tekniikka ei voi koskaan korvata ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä.

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa toimintapäivää. Näillä sanoilla ja ajatuksilla avaan Ikäihmisten tempauspäivän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, toimintakyky, ennaltaehkäisy, terveys, yksinäisyys, Tampere, vanhukset

Apon elämää: Influenssa-aikaa ja digitalisaatiota

Torstai 26.10.2017 klo 11:08 - Johanna Loukaskorpi

Talvi yllätti tänä aamuna monet. Minutkin. Kahlasin lumihangessa syystakissa ja pikkukengissä kohti avo- ja asumispalveluiden johtoryhmää. Huomasin taas, etten ollut varautunut talveen käytännössä ollenkaan. Talveen varautumisen lisäksi nyt kannattaa varautua influenssakauteen. Kohta pärskintä ympärillä nimittäin alkaa todenteolla.

Influenssarokotteen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa oleellisen uhan tai joiden terveydelle influenssarokotuksesta on merkittävää hyötyä esimerkiksi kaikki yli 65-vuotiaat. Ikääntyneelle influenssa jälkitauteineen on jopa hengenvaarallinen sairaus. Influenssa voi ikäihmisellä pahentaa perussairauksia, romahduttaa yleiskunnon ja esimerkiksi aiemmin kotona selviytynyt, omatoiminen vanhus voi influenssan tai sen jälkitaudin keuhkokuumeen vuoksi päätyä laitospotilaaksi. Suurin osa influenssarokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu kuitenkin saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Rokotteita on tähän mennessä Tampereella vajaan kahden viikon aikana annettu jo melkein 4000. Jokaisella terveysasemalla rokotetaan arkipäivisin koko päivän, ja ajanvarauslistat ovat täyttyneet hyvin. Yleinen rokotuslauantai on 18.11. ja sinne ajan voi varata tai mennä ilman ajanvarausta

Olen saanut huolestuneita viestejä sekä valtuutetuilta että riskiryhmään kuuluvilta kuntalaisilta siitä, että influenssarokotukseen ei voisi varata aikaa kuin netin kautta. Tämä on virheellinen luulo ja haluan oikaista tämän asian. Kausi-influenssarokotukseen voi varata ajan myös puhelimitse terveyspalvelujen neuvonnasta. Kirjeessä, joka on lähtenyt yli 65-vuotiaille, ei kehota erikseen tekemään ajanvarausta soittamalla vaan suositellaan sähköisiä palveluita. Tämä on pelästyttänyt osan ikäihmisistä.

Sähköisiä palveluita suositellaan, koska ne ovat paljon nopeampia ja varauksen voi tehdä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Tamperelaiset, jotka eivät käytä nettiä, voivat edelleen soittaa terveyspalvelujen neuvontaan ja saavat ajan rokotukseen. Sähköistä ajanvarausta on käytetty hyvin.

Eilisessä Aamulehdessä oli tärkeä uutinen. Neljännes yli 65-vuotiaista ikäihmisistä ei ole koskaan käynyt netissä, ja 300 000 yli 75-vuotiasta suomalaista ei edes omista tietokonetta. Tämänkin takia on tärkeää, että asiointi julkisissa palveluissa turvataan myös muuta kautta kuin sähköisesti. Valtiovarainministeriön tavoite on, että 2022 90% suomalaisista käyttää julkisia palveluita digitaalisesti. Tavoite on kova. Myös pormestariohjelmassa tavoitteena on, että valtaosa tamperelaisista käyttää ensisijaisesti digitaalisia palveluja vuonna 2025. Digitaalisten palvelujen ohessa ja ohella on tarjottava kuitenkin edelleen mahdollisuus myös perinteiseen palvelutarjontaan. Uudet palvelumuodot eivät sulje entisiä pois vaan laajentavat vaihtoehtojen mahdollisuutta. Kannustan kokeilemaan sähköisiä tapoja varata aikaa esimerkiksi influenssarokotukseen, mutta puhelimellakin ajan siis saa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: influenssarokote, Tampere, digitalisaatio, sähköiset palvelut, julkinen palvelu, ikäihmiset, riskiryhmät

VASTINE: Kirjaston kotipalvelut palvelevat edelleen

Torstai 12.10.2017 klo 13:28 - Johanna Loukaskorpi

Aamulehden mielipidekirjoituksessa 8.10.2017 Esko Erkkilä paheksui Tampereen kirjaston kotipalvelujen lakkauttamista. Tieto kotipalvelun lopettamisesta ei pidä paikkaansa.

Kirjaston kotipalvelut jatkavat toimintaansa, ja niiden palvelut katsotaan erittäin tärkeäksi osaksi kirjaston palveluvalikoimassa. Kotipalvelut tarjoavat aineistotoimituksia paitsi yksittäisille asukkaille myös kaupungin palvelutaloihin ja asumisyksiköihin. Myös erilaiset ohjelmapalvelut kuuluvat kotipalvelujen valikoimaan. Ikäihmiset ovat erittäin tärkeä kohderyhmä kirjastolle muiden asiakasryhmien tavoin.

Kirjasto on suunnittelemassa sisäistä organisaatiouudistusta, jossa koti- ja kirjastoautopalvelut yhdistetään, mutta tällä ei ole mitään tekemistä palveluiden laadun kanssa. Päinvastoin palvelua tullaan edelleen kehittämään, myös yhdessä kaupungin muiden yksiköiden kanssa.

Toivomme, ettei kirjaston palvelemia erityisryhmiä peloteltaisi huhupuheilla. Kirjoitus on aiheuttanut turhaa huolta kotipalvelun käyttäjissä. Tampereen suurinvestoinnit eivät myöskään vaikuta kirjastopalveluiden kehittämiseen, kuten kirjoituksessa annettiin ymmärtää.

Johanna Loukaskorpi, hyvinvointipalveluiden apulaispormestari
Pirkko Lindberg, kirjasto- ja kansalaisopistoyksikön johtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjasto, kotipalvelu, erityisryhmät, ikäihmiset, Tampere, kirjastopalvelut

VASTINE: Tampereella saa monipuolista hoivaa palvelutaloissa

Lauantai 1.7.2017 - Johanna Loukaskorpi

Palvelutaloasukkaan tytär Raija-Liisa Stenberg kirjoitti (AL 28.6.2017) pettymyksestään juhannusaaton ohjelmaan äitinsä palvelutalossa ja ikäihmisten virkistystoiminnasta. Palaute olisi hyvä aina antaa suoraan kyseisen yksikön johdolle ja henkilökunnalle, mikäli on huolestunut omaisensa hoidosta. Kaikki palaute otetaan vastaan, sillä se mahdollistaa toimintatapojen kehittämisen.

Haluan täsmentää muutamia kirjoituksessa esille nostettuja asioita. Ikäihmisten asumispalvelut ovat lakisääteistä sosiaalipalvelua. Palvelutalossa tai ryhmäkodissa asukkaat, jotka eivät enää selviä omassa kodissaan, saavat tarvitsemansa palvelut ja näin ehkäistään pitkäaikaisen laitos- tai sairaalahoidon tarvetta. Palvelujen tarve yksilöidään, ja ne suunnitellaan asukkaan henkilökohtaisessa palvelu- ja hoitosuunnitelmassa. Tampere tarjoaa asumispalveluja palvelukodeissa ja -taloissa yhteistyössä monien toimijoiden kanssa. Lisäksi meillä toimii yksityisiä palvelu- ja hoitokoteja. On vaikea ottaa kantaa yksittäiseen tapaukseen tietämättä, mistä palvelutalosta tai palvelun tuottajasta on kyse.

Kunta perii asumispalveluista palvelumaksun, joka on korvausta asukkaan käyttämistä palveluista. Sen suuruus määräytyy palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjatun palvelun ja asiakkaan maksukyvyn mukaan.

Olen samaa mieltä kirjoittajan kanssa siitä, että ikäihmisten terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin vuoksi on tärkeää, että heille järjestetään monipuolisesti virkistys- ja viriketoimintaa. Palvelutalojen asukkaat kaipaavat mahdollisuuksia harrastaa, kokea ja nähdä kulttuuria tai viettää aikaa yhdessä. Tähän on monissa yksiköissä panostettu. Meillä on palvelutaloissa virike- ja sosiaaliohjaajia järjestämässä ohjelmaa. Monet vapaaehtoistoimijat tai yhdistykset järjestävät omia ohjelmatuokioitaan ikäihmisille eri yksiköissä. Lisäksi on erilaista muuta yhteisöllistä toimintaa. Esimerkiksi Kuuselassa alueen päiväkoti on vienyt lapset leikkimään palvelutaloon, ja asukkaat ovat saaneet seurata lasten vapaata leikkiä.

Jokainen voi myös itse osallistua omaisena tai kuntalaisena ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseen. Kuka tahansa voi antaa aikaansa menemällä läheiseen palvelutaloon lukemaan lehtiä tai kirjoja, musisoimaan, juttelemaan tai ulkoiluttamaan vanhuksia. Stenberg on oikeassa, että pienillä viihtyisyyttä lisäävillä tekijöillä, kuten kukkaistutuksilla tai viljelylaatikoilla, voidaan tuoda vanhusten arkeen iloa. Kyse on usein siitä, että etsitään ratkaisuja yhdessä, kuunnellaan ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja henkilökuntaa. Monet ideat eivät vaadi lisäeuroja vaan innovoivan ja yhteen hiileen puhaltavan yhteisön.

Johanna Loukaskorpi (sd)
Hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestari
Tampere

Kirjoitus on julkaistu hieman muokattuna Aamulehdessä 1.7.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastine, Tampere, vanhustenhoiva, ikäihmiset, Tampere