KOLUMNI: Nyt on kesäloman aika

Keskiviikko 7.7.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tämä on viimeinen kolumnini Tamperelaisessa hyvinvointipalveluiden apulaispormestarina. Takana on yli neljä vuotta sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtajana. Vuodet ovat olleet työteliäitä, ja töitä on saanut tehdä aamusta pitkään iltaan. Opettajan lomat ovat jääneet kaihoisaksi muistoksi menneisyydestä. Hyvinvointipalveluiden apulaispormestarin tehtävää ei jatkossa enää ole, vaan kaupunginvaltuusto valitsee elokuussa molemmille palvelualueille oman apulaispormestarinsa.

Olo on tällä hetkellä helpottunut, mutta haikea. Olen saanut tehdä innostavaa, mielenkiintoista ja vaikuttavaa työtä kuntalaisille merkityksellisten hyvinvointipalveluiden parantamiseksi ja kehittämiseksi. Neljässä vuodessa on saatu uusia avauksia, ja palvelut ovat monelta osin parantuneet. Palveluiden parantamista ovat haastaneet samaan aikaan kaupungin kasvu, talouden realiteetit, laista tulevat velvoitteet, ikääntyminen ja monella alalla kasvava henkilöstöpula. Näitä haasteita on ratkottu päivittäin, eikä tilanne tulevina vuosina ole sen helpompi.

Hyvinvointipalveluita olen käsitellyt ajankohtaisissa kolumneissani Tamperelaisessa. Olen kirjoittanut muun muassa perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kulttuurista, päihde- ja mielenterveyspalveluista, ikäihmisten palveluista sekä koronapandemiasta. Yksittäiset aiheet ovat vaihdelleet kaksivuotisesta esiopetuksesta psykiatripulaan ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa halusin kirjoittaa henkilökohtaisemmin.

Olen saanut toimia valtuutettuna yli 12 vuotta, ja kuntavaaleissa sain ilokseni jatkoa valtuustotyölle. Olen aina arvostanut valtuutetun roolia ja on kunniatehtävä saada toimia Tampereella luottamushenkilönä. SDP:n kunnallisjärjestön edustajisto päättää tulevan valtuustokauden luottamuspaikoista 5. elokuuta. Tällöin päätetään henkilöistä, joita valtuuston kokouksessa 16.8. luottamuspaikoille valitaan. Elokuussa selviää lopullisesti omakin luottamuspaikkani.

Haluan kiittää lopuksi lautakuntieni jäseniä hyvästä yhteistyöstä ja kaupungin viranhaltijoita avusta, jota olen saanut apulaispormestarina. Lopuksi haluan lausua erityiskiitokset lautakunnan päätösvalmistelusihteeri Kallelle ja johdon assistentti Riikalle. Ilman teitä olisin ollut monesti pulassa. Toivotan kaikille tamperelaisille ja yhteistyötahoille aurinkoista kesää. Nyt on kesäloman aika.

Johanna Loukaskorpi

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sivistyspalveluiden apulaispormestari

Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisen kolumnina 7.7.2021. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hyvinvointipalvelut, apulaispormestari, Tamperelainen, sivistyspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, lautakunta

KOLUMNI: Matkalla kohti parempia päihde- ja mielenterveyspalveluita

Lauantai 8.5.2021 - Johanna Loukaskorpi

Kasvavat päihde- ja mielenterveysongelmat puhuttavat kuntapolitiikassa, mikä oikein onkin. Ongelmista kärsivät kuntalaiset tarvitsevat apua oikea-aikaisesti ja palveluita, jotka ovat yksilöllisiä ja vastaavat tarpeeseen.

Tällä valtuustokaudella olemme yrittäneet parantaa päihde- ja mielenterveyspalveluita monin tavoin. Esimerkiksi aikuisten mielenterveyspalvelut on siirretty sairaanhoitopiirin järjestettäväksi, nuorten mielenterveysongelmien avuksi on perustettu nuorisovastaanotto ja nuorille päihteidenkäyttäjille Nuppo. Päihdehoitojen osalta on tehty muitakin muutoksia. Olemme lisänneet kriisiasumista, katkaisu-, vieroitus-. ja laitoshoitoa, kokemusasiantuntijoita ja parantaneet asiakasohjausta. Euromääräisesti päihdepalveluihin kohdistuneet lisäykset vuosina 2019-2021 ovat olleet merkittäviä - yli 1,7 miljoonaa.

Silti ne eivät ole olleet riittäviä. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä sosiaalityön tarve ja kysyntä kasvavat vielä nopeammin. Koronapandemia on nostanut esiin erityisesti nuorten aikuisten hädän ja etäopiskelu lisännyt yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta ja masennusta.

Valmistelemme parhaillaan kesäkuun valtuustoon mielenterveyspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuollon lisäbudjettia, jolla yritetään purkaa kasvaneita hoitojonoja ja lisätä oppilas- ja opiskelijahuollon henkilöstöä, jotta kouluissa ja oppilaitoksissa olisi riittävästi henkilöstöä vastaamaan lasten ja nuorten hätään. Lisäksi perusteilla on uusi päivätoimintakeskus, jonka suunnitelmat esiteltiin sotelautakunnassa toukokuun kokouksessa. Pormestari Lauri Lyly (sd) on nimennyt myös poliittisen työryhmän, jonka puheenjohtajana toimin. Työryhmän tavoitteena on kehittää päihdehoitoja asiakaslähtöisesti, selvittää resurssitarpeita ja luoda pohjaa tulevalla pormestariohjelmalle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen on loppumaton maratonmatka. Olennaista tällä matkalla on, että mahdollisimman moni kuntalainen pysyy matkassa mukana. Tähän tarvitaan valtuuston tahtoa. Pelkkä tahto ei aina riitä. Tarvitaan myös rahaa tahdon toteuttamiseen.

1 kommentti . Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, päihde- ja mielenterveyspalvelut, kuntapolitiikka, mielenterveyspalvelut, nuorisovastaanotto, Nuppo, nuoret

KOLUMNI: Pula psykiatreista näkyy mielenterveyspalveluissa

Lauantai 23.1.2021 - Johanna Loukaskorpi

Tammikuun alussa on noussut julkisuuteen aikuisten mielenterveyspalveluiden pitkät hoitojonot ja pula psykiatreista. Entistä useampi potilas on myös entistä sairaampi. Tilanne ei valitettavasti ole uusi. Vakavasta psykiatrivajeesta on Tampereen kaupungilla kärsitty jo pitkään.

Vuoden alusta suuri osa Tampereen kaupungin aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluita yhdistettiin Taysiin. Päätös tehtiin maaliskuun 2020 valtuustossa ja asiaa käsiteltiin myös valtuuston iltakoulussa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa. Perusteet palveluiden yhdistämiselle olivat selkeät. Yhdistämisen tarkoitus on parantaa pääsyä avohoitoon, helpottaa rekrytointeja ja turvata kasvavan kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuus, laatu ja resurssit.

Yhdistymistä valmisteltiin vuosi. Kuitenkin vuoden alussa ilmi tulleet ongelmat ovat yllättäneet monet. Yhdistymisen tavoitteet eivät ole heti alussa toteutuneet. Sen sijaan psykiatripula on pahentunut, kun osa erikoislääkäreistä on eläköitynyt ja osa irtisanoutunut.

Mielenterveyden häiriöt ovat hyvin tavallisia. Lähes 20 % suomalaisista on jokin mielenterveysongelma, ja ne ovat yleisin sairauslomien syy sekä suurimpia työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajia. Siksi on tärkeää, etteivät sairaanhoitopiirit ja kunnat kilpaile keskenään samoista harvoista mielenterveysosaajista. Se vääristää tilannetta ja luo jatkuvaa painetta nostaa palkkoja. Tärkeämpää on keskittää osaaminen yhteen paikkaan ja jakaa resursseja tasaisemmin perus- ja erikoissairaanhoidon kesken. Tämä tavoitehan on tuttu myös soteuudistuksesta. Osaajat ovat jatkossa yhden työnantajan hyvinvointialueen palveluksessa.

Uskon, että Pirkanmaan sairaanhoitopiiri saa vaikean tilanteen mielenterveyspalveluissa alkuvuonna kuntoon ja uskon vakaasti integraation pitkän ajan tavoitteisiin hoitoketjujen sujuvoittamisesta, hoitoonpääsyn helpottumisesta ja osaavan henkilöstön saamisesta. Tämä usko ei valitettavasti helpota niitä, jotka odottavat nyt lääkäriaikaa tai joiden ongelmat uhkaavat vaikeutua. Eikä mielenterveyspotilaiden omaisten hätää lievitä se, että todetaan tilanteen jatkossa paranevan. Asiakkaalle tärkeintä on saada hoitoa mahdollisimman nopeasti matalalla kynnyksellä. Myös omaisten jaksamiseen pitää pystyä kiinnittämään huomiota. Näiden eteen on nyt tehtävä hartiavoimin töitä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, mielenterveyspalvelut, psykiatripula, psykiatria, päihdepalvelut, Tampere, integraatio, sairaanhoitopiiri, sosiaali- ja terveyspalvelut

KOLUMNI: Päihdehoidon tulevaisuus

Lauantai 7.11.2020 - Johanna Loukaskorpi

Kun aloitin apulaispormestarina, jouduin heti melkoiseen päihdehoitopyöritykseen. Pormestari Lauri Lyly (sdp) nimesi minut puheenjohtajaksi vetämään työryhmää, joka selvitti kaupungin huumehoitoja, niiden ongelmia ja esitti toimenpiteitä hoitopolkujen selkiyttämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi. Keskustelu huumehoidoista on jatkunut vuosien saatossa lehdissä ja kuntapolitiikan keskustelupalstoilla. Kriittistä keskustelua yllyttää ihmisten kokemus keskustan turvattomuudesta ja päihtyneistä kaduilla.

Huumeongelmaa ei ole mikään kaupunki pystynyt kokonaan ratkaisemaan. Päihteet ovat keskellämme. Halusimme sitä tai emme. Emme voi sulkea silmiä huumeongelmalta, mutta voimme tiedostaa, että asiaan liittyy monia näkökulmia, eikä helppoja ratkaisuja ole. Päihdehoitoresursseja on lisätty kolmen vuoden aikana merkittävästi. Rahoilla on perustettu nuorten huumehoidon yksikkö Nuppo sekä lisätty laitoshoidon ja lääkkeettömän hoidon osuutta.

Vuoden alusta osa kaupungin päihde- ja mielenterveyspalveluista integroidaan osaksi sairaanhoitopiiriä. Integraatio muuttaa olennaisesti kaupungille jäävien päihdepalvelujen kokonaisuutta. Tänä syksynä aloitimme päihdehoidon tulevaisuuden tiekartan valmistelun. Tiekartassa kuvataan keskeiset palveluiden kehittämistarpeet, toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi ja aikataulu. Viime viikolla sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli asiaa iltakoulussaan. Lautakunta korosti erityisesti palveluiden monipuolista saatavuutta, kokemusasiantuntijoiden hyödyntämistä osana palveluita ja päihdeasiakkaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

Kaupungille jää mielenterveys- ja päihdepalveluiden peruspalveluita mm. selviämis- ja katkaisuhoitoasema, Huoltsu, Konsti, Tastu ja psykogeriatrian osastot. Perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita on tarkoitus vahvistaa jatkossa kouluttamalla terveysasemien henkilökuntaa. Kun mietitään päihdepalveluiden kokonaisuutta, emme saa unohtaa 3. sektorin roolia. Laaja järjestökenttä tarjoaa asiakkaiden ja heidän läheistensä kannalta erityisen tärkeää vertaistukea, kokemusasiantuntijuutta ja neuvonta- ja ohjauspalveluita.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tamperelainen, kolumni, Nuppo, huumehoidot, päihdehoidot, mielenterveyspalvelut, päihdepalvelut, tiekartta

MIELIPIDEKIRJOITUS: Sosiaali- ja terveyspalveluita tulee käyttää myös korona-aikana

Lauantai 23.5.2020 - Johanna Loukaskorpi ja Anne-Mari Jussila

Olemme huolissamme siitä, että korona-aikana tamperelaisten kynnys hakeutua hoitoon on noussut. Esimerkiksi terveysasemilla hoitajien käyntimäärät ovat laskeneet huhtikuussa noin 50 prosenttia ja lääkäreiden noin 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan

Sama terveyspalveluiden käytön väheneminen näkyy opiskeluterveydenhuollossa. Myös Ensiohjaus Ensiossa käynnit ovat vähentyneet 12 prosenttia edellisen vuoden tammi-huhtikuuhun verrattuna, vaikka toiminta on koronasta huolimatta normaalisti auki.

Lääkäriliitto on ilmaissut huolensa, että ihmiset eivät hakeudu hoitoon ja jättävät tarvittavia hoito- ja lääkärikäyntejä väliin. Tämä aiheuttaa vaaraa potilaiden terveydelle, kun sairauksia jää hoitamatta tai ne diagnosoidaan vasta sairauksien pahennuttua. Syksyllä edessä saattaa olla potilassuma ja pitkät jonot kiireettömään hoitoon.

Meillä on suuri huoli asukkaista, joiden sairaudet jäävät hoitamatta. Uhkana on yleinen terveydentilan heikkeneminen, mikä näkyy Tampereellakin koronan aiheuttaman poikkeusolojen jälkeisenä aikana. Erityinen huoli meillä on haavoittuvaisten lasten ja nuorten, mielenterveyspotilaiden ja kroonisesti sairaiden terveydentilasta. Monet ongelmat ja sairaudet pahenevat, jos niitä ei ajoissa hoideta.

Asialla on inhimillisen näkökulman lisäksi taloudellinen puoli. Koronasta johtuvan kiireettömän hoidon jonojen purun on arvioitu nostavan Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin laskutusta 60 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Tampereen kaupungin tarjoamat peruspalvelut ovat turvallisia käyttää ja haluamme rohkaista kaupunkilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämiseen myös poikkeusaikana. Hyöty hoitoon hakeutumisesta on ehdottomasti suurempi kuin riski saada koronavirus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Korona, pandemia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sairaudet, hoitamattomuus

Talousarviopuheet sikula ja sotela

Maanantai 18.11.2019 klo 12:52 - Johanna Loukaskorpi

Ohessa talousarviokokouksessa käyttämäni puheenvuorot: 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kannatin pormestarin alkuperäistä talousarvioesitystä, jota olen itsekin ollut sivistys- ja kulttuurilautakunnan ja sosiaali- ja terveyslautakunnan sisältöjen osalta valmistelemassa. Pormestarin esitys sisälsi lautakuntien toivomia täsmäpanostuksia ennaltaehkäisyyn, lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen, koulutuksen eriarvoistumisen ehkäisyyn, köyhyysohjelman toteuttamiseen, perusterveydenhoitoon sekä huumehoitojen monipuolistamiseen. Pormestarin esitys oli inhimillinen, yhteisöllinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen.

Voin hyvillä mielin kannattaa myös neuvotteluissa saavutettua kompromissiesitystä. Kompromissiesityksessä ei ole lähdetty heikentämään palveluita vaan esitys sisältää vielä 50 000 euron lisäykset sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sivistys- ja kulttuurilautakunnan kumppanuusavustuksiin.  

Nostan puheenvuoroissani hyvinvointipalveluiden kannalta keskeisiä asioita vuodelle 2020. Aloitan sivistys- ja kulttuurilautakunnasta. Kuten kuulimme  pormestari Lylyn ja valtuustoryhmämme puheenjohtaja Salmen puheenvuoroista ensi vuoden talousarviossa panostetaan lapsiin ja nuoriin. Tampere Junior kehitysohjelmaan on varattu lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen 200 000 euroa ja lisäksi köyhyysohjelman toimenpide-esityksen mukaisesti 100 000 euroa on lisätty harkinnanvaraisen toimeentulotuen suuntaamiseen lasten ja nuorten harrastamiseen. Näillä toimenpiteillä vastaamme pormestariohjelman linjaukseen tarjota jokaiselle lapselle harrastus.

Talousarviossa lisätään palvelusetelipäiväkotipaikkojen määrää 300 ja peruskorjataan ja uudisrakennetaan useita päiväkoteja ja perusopetuksen kouluja.

Perusopetuksen 500 oppilaan kasvuun on varattu budjetissa siten, että ryhmäkoot eivät kasva. Tämä on arvovalinta, jonka olemme halunneet tehdä nyt ja jatkossakin. Sama oppilasmäärän kasvu on huomioitu oppilashuollon henkilöstöä lisäämällä.   

Varhennettuun kielenopettamiseen on varauduttu siten, että Tampereella kielten opettajat huolehtivat jatkossakin ensimmäisestä luokasta lähtien kielten opetuksesta. A1-kieli alkaa nykyisillä ekaluokkalaisilla nyt tammikuussa.

Erityisen ilahtunut olen alueellisen resursoinnin vakinaistumisesta. Puhun tästä vielä tarkemmin, mutta budjetissa on 550 000 euroa lisätty perusopetuksen ja 150 000 euroa varhaiskasvatuksen myönteiseen erityiskohteluun.  Pormestariohjelmassa sovittiin, että Tampereella varhaiskasvatus ja perusopetus resursoidaan joustavasti asuinalueiden, toimintaympäristön ja erilaisten oppijoiden mukaan. Olemme viimeisten kahden vuoden aikana valmistelleet alueellisen resurssoinnin toimintamallin ja nyt se otetaan vahvemmin käyttöön, koska pormestarin esityksessä lautakunnan enemmistön toiveiden mukaan siihen varattiin lisärahoitusta. Pystymme jatkossa paremmin ehkäisemään koulujen eriarvoistumista, huomioimaan lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet ja päiväkotien ja koulujen toimintaympäristön. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen myönteisen erityiskohtelun lisäresurssilla tuetaan 3-5 koulupolun toimintaa lisäämällä henkilöstöä ja matalan kynnyksen tuen rakenteita.

JK. Vastaan myös Ulla-Leena Alpin kysymykseen punaisten muistomerkistä. Nimien peruskeruutyö tehty muistomerkkiä varten on nyt tehty. Jonkin verran pitää kuulemma vielä täydentää työtä ottaen kuitenkin huomioon, että tietty epätarkkuus jää. Ensi vuonna voidaan lähteä ajattelemaan itse fyysistä muistomerkkiä. Sen suunnittelu vaatii resursseja, ja tietysti toteutus. Tämä kannattaa ensi vuoden 2021 kehysneuvotteluissa ja budjetin valmistelussa huomioida. Sama koskee tietysti myös Lotta Svärd -muistomerkkiä.

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Lupasin palata toisessa puheenvuorossani sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioesityksen sisältöihin.

Täällä mainittiin jo aiemmin siitä, että koko Tampereen kotihoito on otettu tarkkailuun. Se on valitettavasti totta. Ikäihmisten palveluissa asiakasmäärät ja asiakkaiden hoitoisuus ovat viimeisten vuosien aikana kasvaneet merkittävästi. Ensi vuonnakin yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa yli 400. Olemme aloittaneet kotihoidon kehittämishankkeen ja siinä hankkeessa ovat mukana myös pääluotot ja apulaispormestari. Kehittämishankkeessa pyrimme löytämään myös taloudellisesti tehokkaita ratkaisuja ja ratkomaan kotihoidon rekrytointihaasteita.

Budjetissa on vahva panostus ikäihmisten kotihoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen. Lisäämme kotihoitoon yli 30 hoitajaa ja vahvistamme kotikuntoutusta ja saattohoitoa. Nostamme myös erityisen vaativan hoivan yksikköjen hoitajamitoitusta.

Talousarvio sisältää perusterveyden vahvistamisen. Terveysasema- ja suun terveydenhoitoon on varattu peräti 2,3 miljoonaa. Näistä 300 000 euroa tuli vielä sosiaali- ja terveyslautakunnan ponsiesityksen pohjalta, jota kannatti enemmistö lautakunnan jäsenistä. Terveysasematoiminnassa laajennamme ensi vuonna asema kerrallaan Tipotiellä ja Linnainmaalla aloitettua terveysasemien toimintamallia. Edistämme mallin hyviä elementtejä - yhteydenottoja suoraan omalle terveysasemalle, moniammatillisen yhteistyön ja tiimityön lisäämistä ja sähköisten palvelujen vahvistamista.

Ensi vuonna avataan lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin keskittynyt matalan kynnyksen yksikkö Nuorisovastaanotto. Vastaanotto tulee todella suureen tarpeeseen, sillä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi koko maassa. Tampereen yliopistollisen sairaalan Taysin lastenpsykiatrian klinikan hoitoon tulee jopa alle kouluikäisiä lapsia, jotka käyttäytyvät itsetuhoisesti ja alakouluikäisiä, jotka viiltelevät itseään. Kouluista kuuluu huolestuneita viestejä siitä, kuinka aggressiivisten ja nepsyoireisten lasten määrä lisääntyy ihan tavallisissa luokissa. Taysin nuorisopsykiatrian poliklinikalle lähetteiden määrä on huolestuttava ja hoitojonot pitkiä. Siksi Nuorisovastaanotto ja oppilashuollon vahvistaminen juuri nyt on ensiarvoisen tärkeää. Talousarviossa on varauduttu lastensuojelulain muutoksen vaikutuksiin eli jälkihuollon ikärajan nousemiseen 25 vuoteen. Huolissani olen siitä, että lastensuojelun sijaishuollon ostopalveluissa on iso ylitysriski ensi vuodelle ja se on syytä tiedostaa. Toivon, että lastensuojelun kehittämisprojekti alkaisi kuitenkin kantaa jo ensi vuonna hedelmää ja sosiaalityön lisärekrytoinnit auttavat vähentämään sijaishuollon kustannuksia.

Psykososiaalissa palveluissa talousarviossa vastataan muun muassa vammaisten asumispalveluiden tarpeen kasvuun ja turvataan kriisiasuminen pitkäaikaistyöttömille. Sotela esitti myös köyhyysohjelman toimenpiteenä Huoltsun aukioloaikojen lisäämistä. Tämä SDP:n Ilkka Porttikiven valtuustoaloite toteutuu ensi vuonna köyhyysohjelman mukaisesti. Ilkka kertoikin, kuinka tärkeää on, että asunnottomat pääsevät jo aiemmin pesulle ja lämpimään. Lääkkeetön huumehoito saa myös lisää euroja. Tampereen huumehoidon tilanne on huolestuttanut monia ryhmiä, joten nyt siihen yritetään panostaa vielä enemmän. Tänä vuonnahan saatiin jo auki nuorten huumehoidon matalan kynnyksen yksikkö Nuppo. Tämä ja nuorisovastaanotto yhdistetään ensi vuonna yhdeksi kokonaisuudeksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: talousarvio, hyvinvointipalvelut, talousarvio, sivistys- ja kulttuurilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta

Hyvinvointi tarvitsee kansalaisjärjestöjä (osa 1)

Maanantai 25.2.2019 - Johanna Loukaskorpi

Näen erityisen merkittäväksi eduskuntavaalitavoitteeksi sosiaalisesti eheän, oikeudenmukaisen ja osallistuvan yhteiskunnan, jossa järjestöillä on tärkeä rooli.

Vapaaehtoistyö ja kansalaistoiminta tasoittavat eroja ihmisten välillä. Järjestöissä tehtävä merkittävä työ vähentää yhteiskunnan eriarvoistumista. SOSTEn hallituksen jäsenenä olen nähnyt aitiopaikalta, kuinka merkityksellistä työtä suomalaisissa kansalaisjärjestöissä mm. sosiaali- ja terveysjärjestöissä tehdään. Järjestötyö pelastaa parhaimmillaan henkiä. Sosiaali- ja terveyspolitiikassa painopiste tulisi olla yhä vahvemmin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ihmisten välisten terveyserojen kaventamisessa.

Voittoa tavoittelemattomien kansalaisjärjestöjen toiminnan parempi taloudellinen turvaaminen antaa näille järjestöille entistä enemmän mahdollisuuksia edesauttaa ihmisten hyvinvointia, edistää terveyttä sekä hyvää oloa.

Hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi kuntien tulisi tehdä nykyistä aktiivisempaa yhteistyötä eri toimialojen järjestöjen kanssa. Kunnat eivät yksin selviä jatkuvasti laajentuvista tarpeista tuottaa asukkaille hyvinvointipalveluita, vaan ne tarvitsevat kumppanikseen voittoa tavoittelemattomia kansalaisjärjestöjä laajentamaan ja turvaamaan kunnallista palvelutarjontaa ja pitämään kustannukset mahdollisimman matalalla. Yritysten tehtävänä on tuottaa voittoa, ja tämä näkyy helposti palveluista perittävissä kustannuksissa.

Mitä paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet järjestöillä on toteuttaa toimintaansa, sitä tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia suomalaiset ja eri kunnissa asuvat asukkaat ovat.

Monilla päätöksillä voidaan ihmisten välistä tasa-arvoisuutta lisätä. Esimerkiksi harrastamisen hinta on monille perheille liian korkea, on kyse sitten kulttuurista tai liikunnasta. Harrastamisen kustannusten pysyvä alentaminen antaisi yhä useammalle perheelle mahdollisuuden ohjata lapsensa ohjatun ja säännöllisen harrastamisen pariin.

Matalan kynnyksen harrastustoimintaa voidaan lisätä jo pelkästään kuntien ja järjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Esimerkiksi kunnallisten harrastustilojen maksuttomuuden edistäminen on hyvä keino alentaa alle 15-vuotiaiden harrastusmaksuja.

Matalan kynnyksen harrastustoiminnan lisäämisessä on opetus- ja kulttuuriministeriöllä myös keskeinen rooli. Esimerkiksi Veikkauksen voittovarojen jakoperusteiden muuttaminen ja valtionosuuksien uudenlainen painotus matalan kynnyksen harrastustoiminnan edustämiseksi olisi toinen keino tukea lasten ja nuorten harrastamista.

Tämä kirjoitussarja on osa eduskuntavaalikampanjaani, jossa avaan itselleni tärkeitä asioita ja teemoja. Teemasarjan nimi on Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Kirjoitukset julkaistaan kotisivuillani ja Facebookin poliitikkosivuilla. 

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kansalaisjärjestöt, vapaaehtoistyö, järjestö, eduskuntavaalit, sosiaali- ja terveysjärjestöt

VASTINE: Kiireellistä vastaanottoa vaativa asia hoidetaan kuitenkin aina

Perjantai 5.10.2018 klo 15:57 - Johanna Loukaskorpi

Pekka Suokas kirjoitti mielipidekirjoituksessaan (AL 27.9) Kaukajärven terveysasemapalveluista. Kaukajärven terveysaseman jonotilanne ei juuri poikkea muiden asemien tilanteesta. Lääkäreiden kiireettömälle vastaanotolle jonoa on Tampereella noin neljä viikkoa. Tässä kohtaa on hyvää huomioida, että kiireelliset vastaanottoaikaa vaativat asiat hoidetaan aina. Kiireellisten asiakkaiden priorisointi on ollut kaupungin tietoinen valinta. Se kuitenkin näkyy valitettavasti kuntalaisille kiireettömien aikojen saamisessa. Äkillisiä poissaoloja eikä lomia pystytä tällä hetkellä sijaistamaan ja esimerkiksi kesä- ja joulunajan sulut ruuhkauttavat kiireettömälle lääkärille pääsyä entisestään.

Kaukajärvellä on iso väestö lääkärimäärään nähden ja siksi valinnanvapauskokeilu kohdistuu suurimmaksi osaksi sinne. Väestöstä noin 10% on valinnanvapauttaan käyttänyt, mutta vain pieni osa on ollut terveysaseman asiakkaita. Tämä kuvastaa toisaalta sitä, että vaikka asiakkaat joutuvat kiireetöntä aikaa odottamaan he ovat terveysaseman palveluihin tyytyväisiä. Kaukajärven lääkärivakanssit ovat myös täynnä ja asemalla kokeneita erikoislääkäreitä.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään terveysasematoiminnan toimintatapoja ja sujuvoittamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjakoa. Kuitenkin väestön kasvu ja ikääntyminen vaikuttavat erityisesti perusterveydenhuollon palvelutarpeeseen ja ovat kasvattaneet sitä merkittävästi.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittänyt talousarvioesityksessään puolen miljoonan lisäystä, jotta pystymme vastaamaan terveysasematoimintojen kasvaneeseen palvelutarpeeseen. Talousarvion lisäyksillä pyritään vähentämään loma-aikojen supistuksia sekä vahvistamaan erityisesti hoitajaresurssia, jolloin sekä kiireettömien että kiireaikojen saatavuus paranee. Lisäksi esitimme puolta miljoonaa suun terveydenhoidon palveluihin. Tällä rahalla pyritään ensisijaisesti lyhentämään suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon jonoja. Nämä lisämäärärahaesitykset ovat erittäin tärkeitä ja helpottava painetta terveysasemillamme ja suun terveydenhoidossa. Toivottavasti lautakunnan esitykset huomioidaan pormestarin talousarvioesityksessä ja lopullisesti valtuuston päättäessä ensi vuoden budjetista marraskuussa.

Suokas totesi kirjoituksessaan, ettei organisaatiokaaviossamme mainita sosiaali- ja terveyspalveluita kuin lautakunnan kohdalta. Organisaatiokaaviossa sosiaali- ja terveyspalvelut ovat avo- ja asumispalveluiden nimellä. Avo- ja asumispalvelut ovat monialaorganisaatio, joka käsittää kaikki kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kirjoitus julkaistiin AL:n Lukijalta-palstalla 2.10.18

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveysasemapalvelut, terveydenhoito, suun terveydenhoito, terveydenhuolto, sote, Tampere, talousarvio

PUHE: Ikäihmisten tempauspäivä

Torstai 23.8.2018 klo 12:38 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät ikäihmisten tempauspäivään osallistuvat ikäihmiset, järjestöjen edustajat ja yhteistyökumppanit,

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi ikäihmisten tempauspäivään. Tempausta järjestävät yhteistyössä kaupungin kanssa useat kolmannen sektorin järjestöt ja vanhusneuvosto.

Tämän päivän tempauksessa esitellään viimeisimpiä innovaatiota ikäihmisten omatoimisen asumisen ja elämisen sekä toimintakyvyn parantamiseksi. Iän myötä monet elimistön toiminnot vähitellen heikkenevät. Heikentynyt toimintakyky lisää riskiä erilaisille tapaturmille, kuten kaatumisille. Turvallinen ympäristö ja kaatumisten ehkäisy, hyvä ravitsemus sekä toimintakyvyn ylläpitäminen vahvistavat edellytyksiä selviytyä jokapäiväisistä askareista ja asumisesta pitempään kotona.

Hyvä toimintakyky mahdollistaa itsenäisemmän elämän ja luo edellytyksiä osallistua harrastuksiin ja muihin itselle tärkeisiin tapahtumiin. Tarpeenmukaiset palvelut, apuvälineet ja sopivaksi muokattu ympäristö tukevat myös toimintakyvyltään heikentyneen iäkkään hyvinvointia ja osallisuutta. 

Toimintakyvyn kehittäminen ja ylläpitäminen on inhimillisesti tärkeää mutta myös yhteiskunnallisesti kannattavaa. Yhteiskuntamme sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ja hyvinvointi nojaavat vankasti väestön toimintakykyisyyteen, myös iäkkäiden ihmisten kotona selviytymiseen. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinongelmat ovat suurin toimintakykyä heikentävä ja eniten kipua aiheuttava sairausryhmä. Tuki- ja liikuntaelinongelmat aiheuttavat kunnille satojen miljoonien kulut puhumattakaan inhimillisistä kärsimyksistä, joita niistä seuraa yksittäisille ihmisille.  

Hyvät kuulijat,

Tampere on yksi Suomen vetovoimaisimmasta kaupungeista, mikä tarkoittaa samalla sitä, että kaupunki kasvaa vuodessa peräti 2 500–3 500 asukasta. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi viime vuonnakin noin 700:lla. Väestön ikääntymisen myötä toimintarajoitteisia ja apua tarvitsevia henkilöitä on joukossamme yhä enemmän.

On tärkeää miettiä, miten me vastaamme kaupungin asukasmäärän kasvuun ja ikärakenteen muutokseen ja kuinka samalla tuemme kotona sekä laitoksissa asuvien toimintakykyä. Samalla tulee huolehtia, että ikäihmisistä ei puhuta vain palveluiden käyttäjinä, vaan että nähdään vanhusten ja ikääntyvän väestön suuri arvo ja myönteiset mahdollisuudet yhteiskunnassa. Haluan muistuttaa, että meidän kaikkien yhteinen tehtävä on huolehtia siitä, ettei kukaan kotona asuva ikäihminen koe yksinäisyyttä ja turvattomuutta kotonaan. Tässä meillä kaikille on vielä paljon tehtävää.

Väestön toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen vaatii useita toimia, ja mukaan tarvitaan laaja joukko toimijoita eri sektoreilta aina yhdyskuntasuunnittelusta ja palveluiden kehittäjistä järjestöihin ja vapaaehtoistoimijoihin. Tampereella on esimerkiksi Elonpolkuja-verkosto, joka on valtakunnallisesti tunnustettu, lähes 80 yhteisön, yhdistyksen ja yritysyhteistyökumppanin ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yhteistyöverkosto. Ideana on ollut edistää ikäihmisten hyvinvointia ja sitä kautta itsenäistä kotona selviytymistä. Verkosto on tarjonnut tamperelaisille toimivan ja positiivisen ikääntymisen mallin. Haluankin tässä kiittää kaikkia verkostossa aktiivisesti mukana olevia ja tämänkin päivän järjestelyistä vastaavia tahoja.  

Hyvät kuulijat,

Tänään saamme tutustua tekniikan ja digitalisaation mukanaan tuomiin innovaatioihin ikäihmisten arjen helpottamiseksi, mutta haluan kuitenkin korostaa sitä, että tekniikka ei voi koskaan korvata ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksellisyyttä.

Toivotan teille kaikille oikein mukavaa toimintapäivää. Näillä sanoilla ja ajatuksilla avaan Ikäihmisten tempauspäivän.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ikäihmiset, toimintakyky, ennaltaehkäisy, terveys, yksinäisyys, Tampere, vanhukset

MIELIPIDEKIRJOITUS: Paperittomien palvelut puhuttavat Tampereellakin

Sunnuntai 24.12.2017 - Johanna Loukaskorpi

Helsingin valtuusto laajensi paperittomien sosiaali- ja terveyspalveluita. Kiireellisen hoidon lisäksi tarjotaan mm. kroonisten sairauksien hoito ja rokotukset. Myös tiedostusta laajennetaan ja kaupungin kotisivuille lisätään tieto palveluista arabiaksi, somaliksi, bulgariaksi ja romaniaksi.

Paperittomien palvelut keskusteluttavat Tampereellakin. Valtuutettu Maija Kajan (vihr.) teki asiasta valtuustokyselyn joulukuun valtuustoon, mitä tosin ei ehditty käsitellä ja sen käsittely siirtyi seuraavalle kyselytunnille. Valtuutettu Noora Tapio (vas.) jätti kokouksessa aloitteen paperittomien välttämättömien oikeuksien laajentamiseksi.

Joulukuussa 2016 Tampereen valtuusto päätti tarjota paperittomille raskaana oleville ja alle 18-vuotiaille terveydenhoidon palvelut kuten tamperelaisille. Paperittomille tarjotaan tällä hetkellä normaalit äitiys- ja lastenneuvolapalvelut tulkkipalveluineen. Asiakkaat on keskitetty tietyille terveydenhoitajille ja lääkäreille, jotta varmistetaan riittävä perehtyneisyys asiakkaiden kohtaamiseen.

Alle 18-vuotiaille Tampereella koulussa tai oppilaitoksessa oppilaana tai opiskelijana oleville, esimerkiksi valmistavan opetuksen oppilaille, järjestetään koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Kunnan tulee järjestää myös perusopetusta kaikille alueellaan oleskeleville lapsille - myös paperittomille. Toistaiseksi Tampereella ei ole paperittomia asiakkaita neuvolaan ohjautunut, koska muutamien paperittomien asema on muuttunut turvapaikanhakijoiksi. Koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon ei ole ohjautunut paperittomia.

Paperittomien laajennetut terveyspalvelut ehkäisevät yksilöiden vakavampaa sairastumista ja välitöntä hengenvaaraa ja samalla ehkäisevät sairauksien esimerkiksi tuberkuloosin leviämistä, mikä on koko yhteiskuntamme etu. Paperittomien terveyspalveluita olisi syytä mielestäni Tampereella laajentaa nimenomaan inhimillisistä syistä. Taloudellisesti kyse on pienestä panostuksesta, sillä meillä paperittomia asiakkaita ei ole terveysasemille kiireellisissäkään asioissa juuri hakeutunut.

Näen kuitenkin hankalaksi, jos eri kaupungeissa on pitkään eri käytäntöjä. Meidän on yhtäältä mietittävä, onko yhteiskunnan kannalta kestävää, että paperittomille luodaan kattavat terveyspalvelut. Toisaalta on ajateltava asiaa inhimillisestä näkökulmasta. Paperittomat eivät katoa Suomesta sillä, että suljemme silmämme heiltä ja heidän sairauksiltaan. Tarvitaan selkeämpi lainsäädäntö ja valtakunnallisesti yhtenäiset käytänteet. Pitkään emme voi olla tilanteessa, jossa eri kunnissa on erilaisia linjauksia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: paperittomat, Maija Kajan, Noora Tapio, Tampere, sosiaali- ja terveyspalvelut

MIELIPIDEKIRJOITUS: Tampere lyhentää jonoja uudella mallilla

Perjantai 1.12.2017 klo 19:42 - Lauri Lyly ja Johanna Loukaskorpi

Haluamme kiittää Pekka Suokasta hyvästä ja tärkeästä kirjoituksesta Lääkäritilanne on Tampereella huono (AL 27.11.2017). Selvitimme tilannetta yhdessä. On totta, että seuraavat vapaat ajat kiireettömille vastaanottoajoille ovat kuukauden päässä. Syynä on pian koittava joulusulku.

Toki kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan aina saman tai seuraavan päivän aikana. Palvelutarpeiden voimakas kasvu edellyttää mittavia panostuksia palvelutuotantoon, mikä konkretisoituu erityisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan menojen kasvuna ja alijäämäisenä tuloksena.

Suokkaan havainto tilanteen jatkumisesta pitää paikkansa. Jonotilanne on ollut olennaisin osin tällainen jo vuosien ajan. On erittäin tärkeää huomata, että kysymys on kiireettömien asioiden jonoista ja kiireelliset asiat hoidetaan kiireellisesti eli tuosta jonosta poiketen.

Olemme pyrkineet aktiivisesti kehittämään toimintaamme siten, että poissaoloista huolimatta pystymme kohtuullisesti ja tasapuolisesti vastaamaan lääkäritarpeeseen.

Valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen valmistelussa on keskiöön nostettu lääkärille pääsy. Tähän olemme Tampereella pyrkineet vastaamaan juuri aloitetuilla kokeilulla Tipotiellä ja Linnainmaalla. Kokeilun tavoitteena on saatavuuden parantaminen ja lääkäriajan kohdentaminen sitä tarvitseville. Keskiössä on palvelutarpeen arvio. Potilaan tarve pyritään ratkaisemaan kevyimmällä mahdollisella tavalla, esimerkiksi sähköisillä palveluilla, puhelinpalvelulla ja hoitajan tai fysioterapeutin toimesta, kun se on mahdollista.

Malli on vielä melko uusi. Siinä on vielä paljon työstettävää, esimerkiksi uusien työtapojen omaksumisessa. Oman haasteensa digitalisaatiota hyödyntävän mallin käytössä tuovat tekniset ratkaisut, jotka ovat paikoitellen hieman kankeita. Tässä teemme kuitenkin parhaamme.

Joku voi tämän kokea uuden mallin heikentäneen palvelua. Lääkäriaikaa ei ilman arviota saa varattua, kuten aiemmin. Tavoite on mahdollisimman oikeanlainen palvelu, eli joskus sähköinen palvelu tai puhelu vastaanoton sijaan. Uuden toimintamallin asemilla lääkärille pääsy on kiireettömissä asioissa nopeampaa kuin perinteisesti toimivilla asemilla. Tämä on saamiemme tietojen havaittavissa, vaikkei järjestelmästä tietoja saada vielä numeroina ulos.

Pormestariohjelmassa lähtökohtana on painopisteen siirtäminen perustason palveluihin ja ennaltaehkäisyyn. Ikäihmisten palveluja vahvistetaan merkittävästi.

Tampereen kaupunki turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytason niin kauan kun se toimii palvelujen järjestäjänä. Tamperelainen kohtaa välittävän ammattilaisen eri palveluissa vauvasta vaariin. Palvelujen
kehittämisen ja henkilökunnan osaamisen painopiste on etsivän, kokonaisvaltaisen ja ratkaisukeskeisen työotteen vahvistamisessa.

Lauri Lyly
Kaupungin pormestari

Johanna Loukaskorpi
Apulaispormestari

1 kommentti . Avainsanat: terveysasemat, vastine, terveyspalvelut, Linnainmaa, Lielahti, vastaanottopalvelut, lääkärit, sairaanhoitajat, Tampere

Apon elämää: Tipotien ja Linnainmaan terveysasemien uusi toimintamalli on ihmetyttänyt osaa kuntalaisia

Tiistai 3.10.2017 klo 15:42 - Johanna Loukaskorpi

Tipotien ja Linnaimaan terveysasemien uusi elokuussa toimintansa aloittanut, toimintamalli on herättänyt kuntalaisissa jonkin verran kysymyksiä ja minullekin on siitä tullut palautetta ja huolestuneita viestejä sekä ikäihmisiltä että heidän omaisiltaan.

Olen vuosia peruskoulussa opettaneena oppinut kantapään kautta, että koskaan ei voi viestiä asioista liian paljon tai että vaikka kuinka luulee vääntäneensä asian rautalangasta, joku oppilas kuitenkin seuraavalla tunnilla sanoo, ettei koskaan ole asiasta kuullutkaan tai että vanhemmat lähestyvät Wilman kautta, että miksi tätä asiaa ei ollut tunnilla opetettu. Kai minä tällä esimerkillä yritän rautalangasta vääntää, että vaikka saatetaan luulla, että uusista asioista tai palveluista on viestitty riittävästi, niin harvoin niin oikeasti on tehty. Aina löytyy joku, joka ei ole koskaan kuullutkaan asiasta.

Mitä siis Linnainmaan ja Tipotien terveysasemien uusi toimintamalli tarkoittaa? Se ei suinkaan tarkoita sitä, että enää ei saisi lääkäriaikaa. Päinvastoin sen pitäisi auttaa siinä ajan saamisessa - toisin sanoen mallin tarkoitus on, että asiakas saa oikeaa palvelua nopeammin ja oikeaan tarpeeseen. Malli ei tarkoita sitäkään, että enää ei saa puhelimella varata terveyskeskusaikaa. Edelleen ajan terveysasemalle saa joko puhelimella tai kävelemällä sisään terveysasemalle, mutta nyt sen ajan saa myös täyttämällä sähköisen lomakkeen ja siihen tietysti yritetään kaikin tavoin myös kannustaa.

Terveyspalvelujen neuvonta- ja ajanvarausnumerosta (03/10023) ei kuitenkaan enää varata vastaanottoaikoja Tipotien tai Linnainmaan terveysasemille, vaan sieltä ohjataan asiakkaat käyttämään sähköisiä palveluita eli netin yhteydenottolomaketta tai sieltä laitetaan asia eteenpäin vastuujonoon terveysasemalle. Asiakkaiden itse lähettämiin yhteydenottolomakkeisiin on palvelulupaus reagoida viimeistään seuraavana arkipäivänä. Ja kuten tuossa aiemmin kirjoitin, Linnainmaan ja Tipotien terveysasemille saa edelleen soittaa tai mennä paikan päälle. Tämä on ainakin niissä itselleni tulleissa viesteissä ollutkin se suurin huoli ja pelästystä aiheuttanut asia.

Ihmiset eivät tiedä, että edelleen voi soittaa ja saada sitä kautta asiansa eteenpäin. Olen vienyt myös viestiä eteenpäin siitä, että kun ihmiset edelleen soittavat neuvontanumeroon, koska ovat oppineet sitä vuosien saatossa käyttämään, niin heitä on neuvottava ystävällisesti kokeilemaan netin sähköistä lomaketta ja tarvittaessa ohjattava soittamaan suoraan kyseisille terveysasemille. Vuorovaikutustaitoja ei koskaan voi korostaa liikaa! Terveysasemien asiakaskunta on kirjavaa ja siksi asiakaslähtöisyyteen ja ihmisten huoliin on vastattava erityisellä inhimillisyydellä. Monella asiakkaalla on hätä ja tarve tulla nopeasti kuulluksi.

Jokaiselle asiakkaalle nimetään uudessa mallissa yhteyshenkilö, joka useimmiten on sairaanhoitaja ja jonka kautta asiointi kiireettömissä asioissa jatkossa tapahtuu.

Mallin perusta on haettu Helsingistä. Siellä samankaltainen malli on käytössä kolmella asemalla. Mallin valmistelu aloitettiin Tampereella tammikuussa 2017. Tampereella ei kuitenkaan yritetä kopioida suoraan Helsingin mallia, vaan tarkoitus on luoda oma tamperelainen tapa hoitaa potilaita.

Mallin tarkoituksena on lyhentää jonoja lääkärille. Lääkärille pääsy on ollut hankalaa ja puhelinajoillekin on ollut jonoja. Myös asiakkaiden poukkoiluun ammattilaiselta toiselle tai siihen, että asiakkaat ohjautuivat vääriin paikkoihin on haluttu puuttua. Jos asiakas tarvitseekin vain sairaanhoitajan apua, on turhaa, että hänellä on ollut lääkäriaika varattuna. Olen hieman huolissani siitä, että henkilökunnasta on kaikunut viestejä, etteivät he ole tulleet riittävästi kuulluksi. Tähän on luvattu tuoda nyt muutosta ja odotan, että henkilökuntaa sitoutetaan ja osallistetaan paremmin. Virkahenkilöstöllä ja johdolla on tässä erityinen vastuu. Henkilökunnan pitää kokea pystyvänsä vaikuttamaan ja ennen kaikkea on tärkeää, että ammattilaisten ääni kuuluu palveluja kehitettäessä.

Toisaalta myös henkilökunnan pitää pystyä muuttamaan vakiintuneita toimintatapojaan, on selvää, ettei Tampereen kokoisessa kaupungissa voi terveydenhoidon saralla levätä laakereille ja odottaa ja toivoa sormet selän takana ristissä, että soteuudistuksen jälkeen maakunta hoitaa asiat paremmin. Uusi toimintamalli on kunnianhimoinen yritys parantaa terveysasemilta saatavaa palvelua ja hoitoa. Jos tässä onnistutaan, se on monistettavissa muuallekin esimerkiksi sinne maakunnan terveysasemille. Kaikkien tärkeintä ja syy siihen, miksi tätä uutta mallia nyt kokeillaan, on kuitenkin se, että asiakkaat ja potilaat tulevat hoidetuiksi nopeammin ja paremmin, saavat vaivoihinsa lääkitystä, ohjausta, neuvontaa tai lähetteen jatkohoitoon, kuntoutukseen tai terapiaan.

Samalla kun kunnassa uusia digitaalisia toimintatapoja käynnistetään, on niiden rinnalla oltava myös ne perinteiset tavat. Moni oppii hitaasti käyttämään uusia sähköisiä palveluita ja aina löytyy pientä muutosvastarintaa. Uudet sukupolvet omaksuvat yllättävän nopeasti asioita, jotka meistä vanhemmista saattavat tuntua kovin vierailta. Itse olen sen verran vanhakantainen, että tykkään hoitaa asioita kasvotusten tai puhelimella. 19-vuotiasta poikaani en taas millään ilveelläkään saa hoitamaan asioitaan puhelimessa. Hän haluaa hoitaa asiansa netissä. 67 vuotta täyttänyt äitini haluaa hoitaa myös asiansa pääosin netissä, koska se on hänen mukaansa vaivatonta ja nopeaa. Ikäihmisiä ei pidä siis myöskään aliarvioida digitaalisten palveluiden käyttämisessä. Ehkä muutosvastarinta elääkin meissä keski-ikäisissä.

1 kommentti . Avainsanat: terveysasema, Tipotie, Linnainmaa, toimintatavan muutos, kehittäminen, terveyspalvelut, sote, Tampere, vastaanottopalvelut