PUHE: Palvelevan puhelimen neuvottelupäivät

Lauantai 29.9.2018 klo 14:21 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa piispa Matti Repo ja hyvät neuvottelupäivien osallistujat,

Sydämellisesti tervetuloa Tampereelle, joka täyttyy tänä viikonloppuna kaupungin perustamisen vuosipäivän kunniaksi erilaisista ja monipuolisista tapahtumista. Tampere juhlii maanantaina 239-vuotispäivää. Olette saapuneet Tampereelle kiivaimman ratikan rakentamisen keskelle ja illalla, kun ristikulkueenne lähtee kohti Aleksanterin kirkkoa, ette voi olla huomaamatta työmaidemme valtaisaa määrää. Tampere kasvaa ja kehittyy vauhdilla.

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Kiitän kutsusta tulla puhumaan teidän neuvottelupäivillenne. Tampereen seurakuntayhtymä ja seurakunnat ovat Tampereen kaupungin tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Hyvä seurakuntaväki,

Luterilaisen kirkon vanhin auttava puhelin, palveleva puhelin, on perustettu vuonna 1964. Tänä vuonna tulee Tampereellakin 50 vuotta puhelinauttamista täyteen ja seurakuntayhtymän palveleva puhelin juhlistaa tärkeää merkkipaaluaan.

Tarve palvelevan puhelimen kaltaiselle avulle oli suuri viisikymmentä vuotta sitten ja ajan saatossa tällaisen palvelun tarjoaminen ja sen merkitys ovat korostuneet. Tunnuslauseet ”Herkällä korvalla” ja ”Luottamuksella, sinua kuunnellen” kertovat kiteytettynä sen, mistä tässä toiminnassa on kysymys. Avun tarvitsijaa kuunnellaan ja autetaan luottamuksella ja herkkyydellä.

Päivienne koulutuksen teema ”lähisuhteet” taas koskettaa jokaista meistä tavalla tai toisella. Te teette arvokasta työtä auttaaksenne ongelmiin joutuneita ihmisiä. Te saatatte olla monelle avuntarvitsijalle se ainoa taho tai puhelimeen vastannut henkilö viimeinen, jonka puoleen kääntyä, kun mikään muu ei ole auttanut. Te jos ketkä olette arjen sankareita - toisen ihmisen kuuntelijoita. Te autatte heitä, joiden voimat ovat vähentyneet tai jotka eivät jaksa omin voimin. Kiitos siitä Teille kaikille!

Hyvät kuulijat,

Yhteiskunnan kehittyessä vaatimukset esimerkiksi opiskelu- tai työelämässä ovat lisääntyneet. Ihmisten tarve saada keskustella ja kertoa ongelmistaan toiselle ihmiselle sekä hakea apua omiin ongelmiinsa ovat niin ikään kasvaneet. Ihmissuhteet, arjen tilanteet, omat tai läheisten sairaudet, päihdeongelmat ja yksinäisyyden kokemukset ovat tavallisimpia keskustelunaiheita puhelinkeskusteluissa.

Palveleva puhelin ja nykyisin myös palveleva netti ja chat tarjoavat tärkeän mahdollisuuden avun saamiseen. Tämä on sitä nykyhetkessä kiinni olemista ja rinnalla kulkemista.
Tietotekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ovat tuoneet auttamiseen uusia kanavia. Nimettömänä käytävissä keskusteluissa on kysymys samasta asiasta kuin puhelinkeskusteluissa. Kirkon Facebook-sivu toimii matalan kynnyksen kohtaamisen paikkana kaikille suomalaisille. Siellä on mahdollisuus keskustella ajankohtaisista, akuuteista ja vaikeistakin asioista.

Kaikille lähisuhteet eivät ole suinkaan ongelmattomia. Lähisuhde- ja perheväkivalta on osassa perheistä valitettavan yleistä. Tosin usein piiloteltua. Kaikissa perheissä ajoittain riidellään ja kinastellaan, mutta joissain perheissä riidat johtavat väkivaltaan. Tärkeätä on tällöin kertoa kokemuksistaan jollekin läheiselle tai ammattiauttajalle sekä hakea apua kunnan, seurakunnan tai järjestöjen kautta.

Tampereella toimii perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkosto, joka koostuu julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoista, jotka työskentelevät suoraan tai välillisesti väkivallan parissa. Verkoston tehtävänä on lisätä kuntalaisten tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen sekä tarjota apua ja palveluita kuntalaisille. Lisäksi verkosto tarjoaa asiantuntijuuttaan ja työkaluja väkivaltatyön ehkäisemiseksi.

Hyvät kuulijat,

Lauri Lylyn pormestariohjelmassa Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere yksi keskeinen tavoite on ennaltaehkäisevien palveluiden vahvistaminen. Pormestariohjelmassa lukee, että hyvinvoinnin tukeminen on kannattava investointi niin asukkaan kuin kunnan taloudenkin näkökulmasta. Ennaltaehkäisevää otetta pyritään lisäämään kaikissa kaupungin palveluissa.
Kirkon ja seurakuntien tarjoama keskusteluapu, kuten palvelevan puhelimen kaltainen toiminta, on myös tärkeää ennaltaehkäisevää palvelua, joka omalta osaltaan saattaa myös vähentää kunnan palveluiden tarvetta. Ennen kaikkea se toimii ihmisten välisen kohtaamisen kanavana ja yksittäisten ihmisten olon helpottajana - lähimmäiseltä lähimmäiselle.

Toivotan teille hyviä hetkiä tärkeän asian ympärillä. Yhtä tärkeää kuin auttaa lähimmäistä, on pitää huolta myös itsestä. Toivotan teille kaikille jaksamista tässä tärkeässä työssänne! Toivottavasti ehditte tutustua myös Tampereeseen, Suomen vetovoimaisimpaan kaupunkiin ja maailman ainoan Muumimuseon kotikaupunkiin.

Apon elämää (osa 2): Vanhushoivaa, vierailuja ja kaupungin tervehdyksiä

Maanantai 3.7.2017 klo 20:11 - Johanna Loukaskorpi

Rakas päiväkirja,

Olen parhaillani palkattomalla kahden viikon kesälomalla, mikä on kyllä tietyssä mielessä ollut virhe – siis se palkattomuus, sillä apulaispormestarihan on käytännössä koko ajan töissä. Niinpä tänäänkin olen vastaillut lukuisiin sähköposteihin, jotka ovat vaatineet reagointia heti. Ensi kerralla olen viisaampi ja mietin, kannattaako palkattomalla edes jäädä tai lähden niin kauas lomalle, etteivät edes sähköpostit tavoita. Tähän sopisi varmaan nyt jokin hymiö.

Olen viime viikolla tehnyt Aamulehteen vastineen Tampereen vanhustenhuoltoon liittyneestä mielipidekirjoituksesta. Vastineeni löytyy kotisivuiltani. Olen saanut kirjoituksesta sekä kritiikkiä että kiitosta, mikä ei sinänsä yllätä minua, sillä työsarkaani palvelualueellani on loputtomiin ja koska kyseessä ovat ihmisille elintärkeät terveyden ja hyvinvoinnin palvelut, joista monilla on omakohtaisia, ikäviäkin kokemuksia – niin palaute ei voi olla useinkaan positiivista. Monesti palvelualuettani koskettavat asiat ovat eettisesti vaikeita ja monisyisiä. Harvoin niihin onkaan yhtä oikeaa vastausta.

Kirjoitin vastineen lehteen, koska halusin, ettei kuntalaisille jää sellaista kuvaa, että ikäihmisten hoito olisi Tampereella jotenkin huonolla tolalla. Sitähän se ei ole. Parantamisen varaa toki aina on – niin kuin ihan kaikessa toiminnassa aina on. Lisäksi on tärkeää, että jos kokee omaisena tai asiakkaana, että hoito ei ole ollut riittävän hyvää, niin palaute tulisi aina antaa myös hoitavaan laitokseen, jotta he voivat kehittää omaa toimintaansa parempaan suuntaan.

Tampereella on ikäihmisten palveluiden rakennemuutos toiminut hyvin. Laitoshoitoa on purettu ja on siirretty enenevissä määrin kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen muotoihin. Tärkeätä on jatkossa huolehtia, ettei ikäihmisten määrän kasvu taita tätä hyvin alkanutta kehitystä. Tunnistan kuitenkin myös sen, että kotihoidossa osa hoidettavista alkaa olla liian huonokuntoisia, mutta pitää myös muistaa, etteivät kaikki vanhukset halua myöskään siirtyä kotoaan mihinkään. Sitäkin tahtoa pitää kunnioittaa.

Toivoisin myös, että vanhustenhuollon ongelmien lisäksi nostettaisiin esiin myös hyviä käytänteitä ja onnistumisia. Arjen onnistumisista vaan harvoin kirjoitetaan uutisia tai kiitellään mielipidekirjoituksissa. Apulaispormestarina tuntuu ikävältä vanhustenhuollon henkilöstön, ikäihmisten, asumispalveluyksiköiden ja kotihoidon, omaisten ja virkamiesten puolesta, jos koko tamperelainen vanhustenhoito leimautuu.

Vierailin viime viikolla myös turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksessa, jossa minua kierrätettiin ja keskustelin sekä henkilökunnan että turvapaikanhakijoiden kanssa. Vierailu oli onnistunut ja avartava. Päätin vierailun jälkeen yrittää pitää jatkossa palaverittoman perjantain, jolloin kierrän hyvinvointipalveluiden laajaa ja monipuolista kenttää. Minut saa siis kutsua kylään #kutsuapokylään.

Avasin viikolla myös Flamencoviikon ja kävin itsekin nauttimassa festivaalin esityksistä Flamencosaunan Pakkahuoneella. Kulttuuri pitänee minut hengissä jatkossakin, kun vaikeat asiat vyöryvät ajoittain uniin tai ainakin sähköpostiin. Mistä tulikin mieleeni, että sähköpostini pullistelee jo nyt tervehdys-, puhe- ja tilaisuuden avauspyyntöjä mitä erilaisempiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Minusta on hyvää vauhtia tulossa melkoinen puheautomaatti. Ja jottei lomailemaan liikaa ehdi (tämä oli sarkasmia), niin tällä viikolla lähetän Tampereen Team Rynkebyn hyväntekeväisyyspyörämatkalle kohti Pariisia. Team Rynkeby tekee tärkeää työtä ja kerää rahaa syöpäsairaiden lasten hyväksi. Tule siis sinäkin kuuntelemaan Team Rynkebylle pitämäni kannustuspuhe Laukontorille torstaina 6.7. klo 9 ja tsemppaamaan Team Rynkebyn pyöräilijöitä.

JK. Minut valittiin kesäkuussa 2017 Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluista vastaavaksi apulaispormestariksi. Tämä teksti, jonka juuri luit, on (julkinen) apulaispormestarin päiväkirjani. Koska kyseessä on julkinen, mutta henkilökohtainen päiväkirjani, asiat joihin tässä viittaan ja joista kerron, eivät edusta millään tavoin Tampereen kaupungin virallista näkemystä, vaan ovat minun omaa ajatteluani.

Puhe valtuustossa pormestariohjelmasta

Maanantai 19.6.2017 klo 18:06 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Muumilaakson marraskuussa on kohta, jossa Hemuli katselee vuolasta vettä ja saa päähänsä, että elämä on kuin virta. Hän miettii: ”Toiset purjehtivat hitaasti ja toiset nopeasti ja jotkut keikahtavat kumoon.”

Keskityn puheessani hyvinvointipalveluihin, joihin tuo siteeraamani kohta sopii. Toiset kaupunkilaisten tarvitsevat vähän kaupungin palveluita, toiset hieman enemmän ja ne, joiden vene on vaarassa keikahtaa kumoon, tarvitsevat niitä eniten.

Tähän yritetään pormestariohjelmassa vastata. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen on eräs keino hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämisessä ja eriarvoistumisen ehkäisyssä. Samoin kuin se, että kulttuuri tuodaan lähelle asukkaita ja että matalan kynnyksen kulttuurin toteuttaminen tehdään mahdolliseksi kaikille ja että se olisi kaikkien saavutettavissa tulotasosta riippumatta tai että kaupungin tiloja tarjottaisiin maksutta lasten ja nuorten harrastuksiin.

Ohjelmassa keskeisiä hyvinvointipalvelujen tavoitteita ovat ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen kohdentaminen erityisesti nuorille ja lapsiperheille, vanhemmuuden tukeminen, köyhyyden ja huono-osaisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Opetuksen puolella tavoitteina ovat suurempien ryhmäkokojen pienentäminen ja vahvempi resurssointi alueilla, jotka toimivat haastavimmissa toimintaympäristöissä, jolloin kaikille lapsille taataan tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen.

Hyvinvointipalveluihin liittyvät osiot pormestariohjelmassa yrittävät estää, ettei kumoon keikahtamista tapahtuisi tai jos niin käy, ovat välittävät ammattilaiset ottamassa kumoon keikahtaneesta koppia ja auttamassa uudelleen pystyyn.  

Pormestariohjelma on nimeltään Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere. Palveluiden kohdalla sana inhimillinen korostuu. Ohjelmaa on laadittu siten, että sitä tehdessä on ajateltu tavallisia tamperelaisia. Inhimillisyys on ihmisten arvostamista, kuuntelemista ja kunnioittamista. Päätöksentekijöiden tulee inhimillisellä korvalla kuunnella tamperelaisten huolia. Palvelulupauksien kautta rakennetussa ohjelmassa yritetään nimenomaan vastata kuntalaisten tarpeisiin.

Päätän puheeni myös siteeraukseen Muumilaakson marraskuusta, onhan maailman ainoa muumimuseo viikonloppuna taas auennut. ”Kylläpä ajatukset syntyvätkin tänään helposti ja kaikki on niin yksinkertaista. Tarvitsee vain marssia ulos ovesta lakki kallellaan.”

Hyvät valtuutetut, pormestariohjelma syntyi lopulta lähes koko valtuuston yhteistyössä. Nyt on neljä vuotta aikaa marssia ulos ja toteuttaa ohjelman palvelulupaukset – olkaamme lakki kallellaan kuntalaisiin päin.