Mielipidekirjoitus AL: Säästöt ajavat nuoret yksityislukioihinPerjantai 26.10.2012 - Johanna Loukaskorpi Tampereen kaupungin lukiot voivat entistä huonommin. Koeviikon pienentäminen seitsemästä päivästä viiteen päivään on aiheuttanut kouluissa kiireen tuntua ja opiskelijoille isoja vaikeuksia. Viime keväänähän Tampere runnoi koeviikon säästöjen seurauksena väkisin viisipäiväiseksi. Osalla opiskelijoista onkin nyt kaksi koetta samana päivänä. Opiskelijoilta saatu palaute viisipäiväisestä koeviikosta on ollut karua kuultavaa. Se on stressaava ja liian tiivis. Arvosanat ovat laskeneet, koska luku-, koe- ja kokeesta palautumisaikaa on ollut liian vähän. Lukio-opettajat ja -opiskelijat ovat erittäin huolestuneita ryhmäkokojen kasvusta, joka on seurausta peruskurssien vähennyksistä ja leikkauksista. Soveltavat ja syventävät kurssit ovat saattaneet poistua osin tai kokonaan, ja ne ovat uusien säästövelvoitteiden vuoksi jälleen vaarassa. Tampereen kaupunki on heikentämässä uusilla suunnitelluilla lukioleikkauksilla tuntuvasti opetusta ja sen laatua sekä opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvointia. Moni 16—18-vuotias tarvitsee henkilökohtaista ja yksilöllisistä ohjausta kurssien suorittamiseen ja apua oppimisvaikeuksien vuoksi. Harva nykynuori osaa suorittaa kursseja itsenäisesti. Tampereen kaupungin lukioista on vähennetty kursseja neljän viime vuoden aikana noin 500. Samaan aikaan yksityiset lukiot ovat kasvattaneet kurssitarjontaansa. Nyt rahapula uhkaa entisestään kasvattaa lukioiden ryhmäkokoja. Tuotannon suunnitelmissa on myös vähentää määräaikaisia opettajia ja tuntiopettajia. Kaupungin lukioissa opiskelevat suorittavat kurssejaan jo nyt suuremmissa ryhmissä kuin yksityisen puolen lukioissa opiskelevat, mikä on näkynyt suoraan opiskelijavalinnoissa ja opetuksen laadussa. Tulevaisuudessa opiskelijat äänestävät jaloillaan eli valitsevat yksityiset lukiot, joita säästötoimet eivät koske, jos säästövelvoitteita ei pureta ja tällaista järjetöntä kaupungin omien lukioiden alasajoa pysäytetä. Tampereen imago koulutuskaupunkina on lukiopuolen säästöjen takia vaarassa. On myös kyseenalaista puhua nuorten syrjäytymisen ehkäisystä, jos samaan aikaan leikataan opetuksesta ja koulutuksesta, joka parhaiten estää syrjäytymistä. Viimeksi keväänä valtuustoryhmät onnistuivat yhteisissä neuvotteluissa sopimaan, että lukiopuolen säästöjä ei toteutettu sellaisina kuin ne julkisuudessa esitettiin. Nyt on samanlaisen yhteisen tahtotilan aika. Lukiokoulutuksesta ei saa enää leikata, jos halutaan säilyttää omat lukiot houkuttelevina ja tarjota lukiolaisille laadukasta ja monipuolista opetusta. Kirjoitus on julkaistu Aamulehdessä Lukijalta-palstalla 26.10.2012. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukio, koulutus, säästöt, Tampere, yksityiset lukiot |
Puhe valtuustossa. Hyvinvoinnin tila -raporttiMaanantai 20.8.2012 - Johanna Loukaskorpi Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, Hyvinvoinnin tila -raportista näkyy, että suuri osa tamperelaisista nuorista voi hyvin. Kuitenkin niiden nuorten määrä, joilla ei mene hyvin, on liian iso. Vuonna 2010 tamperelaisista 17—24 –vuotiaista jäi koulutuksen ulkopuolelle 9,3 prosenttia. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus on Tampereella suurten kaupunkien vertailussa pienin yhdessä Oulun kanssa, se on silti 2650 nuorta liikaa. Koulunkäynnin keskeyttäminen tai se, ettei pääse opiskelemaan laisinkaan, ei ole kenenkään etu. Kesäkuussa ilmeni, että 190 peruskoulunsa päättänyttä nuorta jäi ilman jatko-opiskelupaikkaa yhteisvalinnassa. Kysyisin apulaispormestareilta, kuinka monelle näistä on löydetty opiskelupaikka. Lupauksia ainakin oli, että lisäopetukseen, lukiostarttiin, Silta-Lisään ja ammattistartti-koulutukseen on syksyllä tulossa saman verran paikkoja niille nuorille, joilla ei vielä kesäkuussa ollut jatko-opiskelupaikkaa. Olen tutustunut aikamoiseen määrään nuoria viimeisten kymmenen vuoden aikana ja niiden nuorten määrä, jotka eivät ole halunneet minnekään opiskelemaan, on laskettavissa kahden käden sormilla. Yhdeksäsluokkalaisilla on erilaisia jatko-opintosuunnitelmia, monenlaisia tulevaisuuden haaveita ja unelma-ammatteja. Jos nuori ei pääse opiskelemaan, kariutuu nopeasti usko tulevaisuuteen. Pahimmillaan nuori syrjäytyy ja jää ulkopuoliseksi. Tukitoimia olisikin monesti tarjottava jo alakoulussa niille, joiden syrjäytymisen vaara on ennustettavissa. Liian usein on kyse ilmiöstä, jota kutsutaan perinnölliseksi syrjäytymiseksi. Maan hallitus on ottanut tilanteen vakavasti ja hallitusohjelman yksi kärkihankkeista on nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen. SDP linjasi puoluekokouksessaan, että nuorten yhteiskuntatakuun toteutus viedään joka kuntaan. Raportti osoittaa, että Tampereen työttömyysaste on suurista kaupungeista kolmanneksi korkein. Myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömiä on Tampereella määrällisesti enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa. Vaikka työttömyyden lasku on saatu pysäytettyä, meillä on yhä elokuussa paljon pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työttömiä. Nuorten työllisyys on myös tärkeä asia kaupungin talouden kannalta. Työttömänä nuori on yhteiskunnan tuen varassa. Lisäksi nuori on poissa tuottavasta työstä, jonka palkkatulosta hän voisi maksaa veroja. Koulutus ei ole vain opetusta, vaan ennen kaikkea nuorten kohtaamista ja tukemista. Moni nuori tarvitsee tukea ja ohjausta kädestä pitäen. Kun säästetään esimerkiksi ammatillisesta lähiopetuksesta, kuten kesäkuun valtuussa säästettiin, säästetään siitä tuesta ja ohjauksesta, jota opettajat nuorille antavat ja myös siitä tuesta, jonka nuoret antavat toisilleen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työttömyys, nuorisotyöttömyys, yhteiskuntatakuu, jatko-opiskelupaikka, koulu, keskeyttäminen, työtön |
Johannan päiväkirja: Suvivirren sijaan säästöjä ja säästölistojaMaanantai 11.6.2012 - Johanna Loukaskorpi Rakas päiväkirja, lukio- ja ammatillisen koulutuksen lisäsäästövaatimukset esitettiin sopivasti juuri koulujen loppumisviikolla. Se on ovelaa politiikkaa. Raskas kouluvuosi on takana ja opettajat ovat lukukaudesta väsyneitä - opiskelijat ja opettajat molemmat odottavat jo hartain mielin lomaa. Tampereen kaupunginhallitus kuitenkin päätti, että lukukausi oppilaitoksissa päätetäänkin suvivirren sijaan lisäsäästöihin, jotka toteutetaan syksyllä. Opettajien ja opiskelijoiden kirmatessa kesälaitumelle ei kukaan muista valittaa epäoikeudenmukaisten päätösten perään. Tänään (11.6) Aamulehden Lukijalta-sivuilla useat lukio-opettajat kertovat, mistä päätöksessä on lukiossa oikeasti kyse. Tampereen kaupunki piilolomauttaa opettajansa lukiossa, ja näin heikentää tuntuvasti opetusta ja sen laatua sekä opettajien ja opiskelijoiden työhyvinvointia.
Kun on kyse koulutuksesta, säästöt tarkoittavat aina heikennyksiä. Kouluissa ei voi käytännössä säästää kuin opetuksesta eli työstä. Lukioiden kohdalla säästöt tarkoittavat kurssien leikkaamista. Tämä ei kerro mitään sille, joka ei ole koulumaailmaan tutustunut kuin itse siellä aikoinaan penkkejä kuluttamalla ja pulpetin kanteen piirtelemällä. Lukiossa kaupunki haluaa leikata 202 kurssia. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että kun aiemmin äidinkielen ensimmäinen lukiokurssi vaikkapa 75 lukion ykköselle olisi opetettu kolmessa samaan aikaan pidettävässä ryhmässä, säästöjen jälkeen sitä opetettaisiin vain kahdessa. Säästäjä ei tällöin ole ainakaan se lukion ykkönen, joka tarvitsisi henkilökohtaista ohjausta ja opettajan apua, mutta kukas siitä piittaa. Paperilla säästö on saatu sujuvasti aikaan. Kukaan ei tunnu piittaavan siitäkään opiskelijasta, joka kurssien vähentyessä joutuu tilanteeseen, että valmistuminen viivästyy, koska kurssia ei pidetäkään tänä vuonna. Se säästettiin seuraavalle vuodelle.
Aamulehdessä oli tänään toinenkin koulutukseen säästöihin liittyvä merkittävä mielipidekirjoitus. SDP:n osaamis- ja elinkeinolautakunnan edustajat Auli Korhonen, Heini Lehtokannas ja Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila kirjoittavat osuvasti, mitä säästöt ammatillisella puolella tarkoittavat. Sielläkin lähiopetus vähenisi merkittävästi. On aika kyseenalaista puhua syrjäytymisen ehkäisystä, jos samaan aikaan leikataan opetuksesta, joka estää syrjäytymiskehitystä.
SDP:n valtuustoryhmän mielestä XL-ryhmä rikkoo sovittua budjettisopua ja leikkaa ennaltaehkäisystä. SDP ei halua leikata peruspalveluista, johon muun muassa koulutus lukiossa ja ammatillisella puolella kuuluu. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän mielestä ennaltaehkäisy on vaikuttavuudeltaan oikeansuuntaista ja järkevää, emmekä me näe mahdolliseksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen lähiopetustuntien karsimista.
Toimin itse peruskoulussa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Olen myös opettanut lukiossa ja toiminut opettajankouluttajana normaalikoulussa. Tiedän, mitä tarkoittaa, kun opetuksesta säästetään. Silloin säästetään tulevaisuudesta. Erityisesti tällaisina aikoina jolloin monet nuoret voivat pahoin, meidän pitäisi antaa koulujen toimia niillä resursseilla, jotka niille on annettu. Olisi tärkeätä päättää kevätlukukausi säästöjen sijaan suvivirteen ja antaa opiskelijoille ja opettajille se suviloma, jonka he ansaitsevat.
Kirjoittaja on tamperelainn sdp:n kaupunginvaltuutettu ja opettaja
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulutus lukio säästöt leikkaukset |
Mielipidekirjoitus Tori: Suomalaisnuorten lukutaito heikkeneeKeskiviikko 2.5.2012 - Johanna Loukaskorpi Vaikka suomalaisnuoret ovat olleet lukutaidon Pisa-tutkimusten kärjessä vuosia, törmää äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja yhä useammin yläasteikäisiin nuoriin, jotka ovat onnistuneet luovimaan läpi alakoulun lukematta yhtään ainoata kaunokirjallista opusta. Sama meno jatkuu yläkoulussa. ”Mä en oo ikinä lukenu yhtään kirjaa, enkä mä perusta tälläsistä kirjajutuista”, toteaa yhdeksäsluokkalainen poika. Lukeminen ei innosta, eikä motivoi. Lukutaidon ylläpitäminen ei ole tarpeellinen taito, sillä kaikkihan lukea osaavat. Vai osaavatko? Mielipidekirjoitus on julkaistu Tori-lehdessä 2.5.2012
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukutaito, heikkeneminen, nuoret, pisa-tutkimus, koulu, kaunokirjallisuus |
Vastine Tamperelainen: Eriarvoistumista tulee ehkäistäLauantai 7.1.2012 - Johanna Loukaskorpi Heikki Luoto (ps) kirjoitti (Tamperelainen 31.12.) Tampereen kaupunginvaltuuston hyväksymästä koulujen eriarvoistumisen ehkäisyyn liittyvästä valtuustoaloitteestani. Kirjoituksessaan Luoto toteaa, että aloitteen vaatimista 50 000 eurosta iso osa valuu pieninä puroina valtavaan maahanmuuttokustannusten virtaan. Vaikka maahanmuutto Suomeen on kansainvälisesti vähäistä ja esimerkiksi Tampereella pääkaupunkiseutuun nähden minimaalista, käyttää Luoto ilmauksia kuten virta. Kielikuva luonnonmullistuksesta viestii uhasta ja hallitsemattomuudesta. Aivan kuin maahanmuuttajia virtaisi Tampereelle suurena vyörynä tai tulvana, jota ei pystytä hallitsemaan. Perussuomalaisille tyypillinen poliittinen retoriikka perustuu tällaisiin kielikuviin ja pelotteluun. Puhutaan pakkokansainvälistymisestä – aivan kuin tavallisesta tamperelaisesta tulisi uhri, joka pakolla kansainvälistetään pakolaisten ja maahanmuuttajien toimesta. Maahanmuuttajat toimivat perussuomalaisille poliitikoille sopivana syntipukkina. Koulujen eriarvoistuminen on iso ongelma ja on aivan liian helppoa syyttää siitä maahanmuuttajia. Heikki Luoto tuntuu kirjoituksessaan unohtavan, että työttömyyden kasvu, nuorison syrjäytyminen ja alueiden eriarvoistuminen ovat aivan kotitekoisia ongelmia. Kaupunkien lähiökouluihin on 2000-luvulla keskittynyt entistä enemmän maahanmuuttajataustaisten, sosiaalisesti syrjäytyneiden, taloudellisesti heikompiosaisten perheiden lapsia mm. lastensuojeluasiakkaita ja perheitä joissa työttömyyttä on monessa sukupolvessa. Opettajat kokevat lähiökouluissa jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, sillä heillä ei ole riittävästi keinoja tukea haastavia oppilaita. Kaivattuja tukimuotoja ovat resurssi- ja erityisopettajien määrän lisäys, pienemmät ryhmäkoot ja koulunkäyntiavustajien määrä. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että koulut vaikuttavat merkittävästi alueiden kehitykseen. Jos koulujen oppilaspohja ja oppimistulokset eriytyvät alueellisten erojen kasvaessa, koulut kiihdyttävät entisestään alueiden eriytymiskehitystä lapsiperheiden muuttaessa alueelta tai oppilaiden hakeutuessa muihin kuin lähikouluihinsa. Koulujen ja aluekehityksen välisen kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen tiedostaminen on tärkeää, sillä kouluja tukemalla edistetään koulutusjärjestelmän tasa-arvoa ja samalla asuinalueiden tasapainoista kehitystä. Sosialidemokraatteille koulutuksellinen tasa-arvo on yksi tärkeimmistä arvoista. Koulutuksellisen tasa-arvon periaate on meidän kaikkien etu ja koskettaa nimenomaan lähiöiden asukkaita. Sen sijaan että osoittelee perussuomalaisten tavoin ongelmia ja pelottelee niillä, tulee päätöksentekijöiden miettiä keinoja, joilla ongelmia voidaan ehkäistä. Jään odottamaan perussuomalaisia avauksia eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. Johanna Loukaskorpi, äidinkielen lehtori, kaupunginvaltuutettu (sd) Kirjoitus on julkaistu Tamperelaisessa 7.1.2012. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koulujen eriarvoistuminen, perussuomalaiset, koulutuksellinen tasa-arvo, maahanmuuttaja |
Mielipidekirjoitus AL: Koulujen eriytyminen pitää pysäyttääKeskiviikko 2.3.2011 - Johanna Loukaskorpi Koulutusjärjestelmämme on perustunut siihen, että jokainen lapsi on saanut sosioekonomisesta tai etnisestä taustasta ja perheen tilanteesta riippumatta samaa tasa-arvoista opetusta. Tasapuolisuus on taannut loistavat Pisa-tulokset yhdessä ansiokkaan opettajankoulutuksen ja motivoituneiden opettajien kanssa. Tasa-arvoisen koulutusjärjestelmämme suurin uhka on kuitenkin lisääntynyt jako eliitin ja köyhien kouluihin – eriytyminen maahanmuuttajien ja suomalaisten kouluihin. Mielipidekirjoitus on julkaistu lyhennettynä AL:ssä 2.3.2011
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lähiökoulu, maahanmuuttaja, koulujen eriytyminen, tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä |