Kieliä kehiin -hanke Monikielisyysseminaarin avaus

Keskiviikko 27.9.2017 klo 13.20 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa opetusneuvos Katri Kuukka, hyvät puhujat ja monikielisyysseminaarin osallistujat

Tamperelainen runoilija, Pispalan oma poika, Lauri Viita on todennut, että jos kirjailija ei osaa kieltään, hän ei osaa muutakaan. Entisenä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana en voi voi kuin yhtyä Viidan ajatelmaan. Äidinkieli on ihmisen ajattelun ja vuorovaikutuksen perusta. Ilman äidinkielen taitoja emme opi muitakaan kieliä. Runoilija Pentti Saarikoski on runossaan kuvannut äidinkielen merkitystä: ”Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo / minä asun tässä kielessä. / Se on minun ihoni.”

Äidinkieli on ihomme. Se on talo, jonka ikkunoista katsomme maailmaa. Se on perustukset, jonka päälle talo voidaan rakentaa. Äidinkielen avulla lapsi tulee tietoiseksi itsestään, muodostaa omat käsityksensä ja kommunikoi ympäristönsä kanssa. Äidinkielellä ihminen pystyy parhaiten ilmaisemaan sekä kuvailemaan erilaisia kielen sävyjä ja vivahteita. Kun itse käyn hyvinvointipalveluiden apulaispormestarin roolissa puhumassa eri tilaisuuksissa englanniksi, minusta tuntuu usein, että en pysty kuvailemaan asioita yhtä tarkasti, monisanaisesti tai vivahteikkaasti kuin pystyn äidinkielelläni.

Monikielisyysseminaari on osa Kieliä kehiin! -hankkeen järjestämää Monikielisyysviikkoa. Kuulette tämän päivän seminaarissa luentoja kielitietoisuudesta kasvatus- ja opetusalan näkökulmasta ja opetusneuvos Katri Kuukka Opetushallituksesta esittelee kielitietoisen toimintakulttuurin kehittämistä johtamisen näkökulmasta. Kun minua pyydettiin avaamaan tämä seminaari, tiesin heti, että haluan puhua äidinkielen merkityksestä ja sen osaamisen tärkeydestä. Se ei kuitenkaan sulje sitä, mikä merkitys on muiden kielten osaamisella. Ihminen, joka hallitsee sekä äidinkielensä että useampia vieraita kieliä, pärjää usein hyvin elämässään. Kieli- ja viestintätaidot ovat olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Työntekijöiltä edellytetään oman äidinkielen joustavaa hallintaa sekä monipuolista vieraiden kielten taitoa. Pelkkä englannin kielen osaaminen ei useimmiten enää työelämässä riitä. Myös jatko-opiskeluissa vieraiden kielten monipuolinen hallinta parantaa opiskelumahdollisuuksia ja mahdollistaa opiskelun ulkomailla. Hyvä kielitaito – oman äidinkielen ja vieraiden kielten taito – lisää tulevaisuuden vaihtoehtoja, helpottaa työllistymistä, parantaa uramahdollisuuksia ja helpottaa liikkumista ulkomailla.

Hyvät kuulijat,

Kieltenopetuksen varhentaminen on osa opetus- ja kulttuuriministeriön peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Opetushallitus myönsi täksi lukuvuodeksi perusopetuksen järjestäjille 3,8 miljoonaa euroa avustuksia, joilla varhennetaan, kehitetään ja lisätään kieltenopetusta varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Pirkanmaalla avustuksen sai 11 kuntaa. Tampere on yksi näistä kunnista. Kieltenopetuksen varhentamisen taustalla on huoli suomalaisten kaventuneesta kielitaidosta ja siitä, että kolmannella luokalla kielen oppimisen paras herkkyyskausi on jo ohi.
Tampereella on esiopetusryhmille tarjottu kielisuihkutoimintaa yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa. Perusopetuksessa on lukujärjestykseen lisätty varhennetun kielikasvatuksen monialainen oppimiskokonaisuus eli kikatus-tunnit 1. ja 2.-luokilla. Kikatus-tunnit on toteutettu koulujen oman A-kielten tarjonnan mukaan ja yhteistyössä koulupolun muiden koulujen kanssa. Kikatus-tunneilla tutustutaan kieleen ja kulttuurin toiminnallisesti niin, että lapsen ikäkausi huomioidaan opetuksessa.

Pääpaino on suullisen kielitaidon harjoittamisessa. Opetusmenetelminä käytetään muun muassa leikkejä, lauluja ja draamaa. Oppimisen voisi kutsua tapahtuvan leikiten. Tarkoitus on herättää lasten kiinnostus vieraita kieliä ja kulttuureita kohtaan ja edistää monikielisyyttä. Oppiminen ja sen arviointi perustuu kannustavaan ja rakentavaan palautteeseen, jolla vahvistetaan oppilaan kielellistä itsetuntoa ja innostusta kielenoppimiseen. Oppilaiden palaute kikatus-tunneista on ollut myönteistä. Tunnit on koettu hauskoiksi, innostaviksi ja virkistäviksi. Kikatus on saanut varmasti aikaan aitoa kikatusta - oppilaissa ja ehkä vanhemmissakin. Pieni kritiikin poikanen kuitenkin lienee tässä kohtaa paikallaan. Olen huolissani siitä, että osassa kuntia kielenopetuksen varhentamiseen on käytetty esimerkiksi äidinkielen ja matematiikan tunteja. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaitojen opettaminen tulee kuitenkin olla ensisijaista alakoulun ensimmäisillä luokilla.

Kielitietoinen kouluyhteisö kannustaa monin tavoin kielten oppimiseen. Kielitietoisessa kouluyhteisössä keskustellaan kielistä ja eri kieliryhmiin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen tärkeä merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja erilaisessa toiminnassa. Kielitietoisuus tulisi olla keskeinen osa koulujen toimintakulttuureja. Kielitietoisuuteen kuuluu myös suomi toisena kielenä oppilaiden omien äidinkielten arvostaminen. Oppilaiden oikeus omaan äidinkieleen ja kulttuuriin on perusoikeus, jonka tulisi näkyä myös koko kouluyhteisön toiminnassa.

Hyvät kuulijat,

Tampereella hyväksyttiin kesällä kaupunginvaltuustossa pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelma Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere neljäksi vuodeksi. Pormestariohjelman ykkösasia on työn ja yrittäjyyden edistäminen. Pormestariohjelmassa korostetaan myös monipuolisen koulutustarjonnan merkitystä aina varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Pormestariohjelmassa todetaan, että Tampere tarjoaa vieraskielisen koulutuspolun päivähoidosta ja esikoulusta korkeakouluihin asti. Pormestariohjelmassa luvataan, että kaikilla tamperelaisilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus oppia laadukkaasti, yksilöllisesti ja yhteisöllisesti ja että alueittain lapsilla ja nuorilla on tasavertaiset mahdollisuudet kasvuun ja oppimiseen. Tavoitteena ovat oppimisen kannalta sopivan kokoiset ryhmät ja riittävä erityisopetus.

Pormestariohjelma linjaa uuden valtuuston toimintaa ja kaupungin tavoitteita neljäksi vuodeksi. Tämän lisäksi kaupungissa laaditaan kaupunkistrategiaa, joka kestää vuoteen 2030 saakka. Se on yhteinen näkemys koko Tampereen tulevaisuudesta. Uudessa strategiassa koulutus tulee nousemaan yhdeksi tärkeäksi teemaksi. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan tuotettaviksi, niin kunnan tehtäviksi jää elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli ja näiden palveluiden tuottaminen. Tulevaisuuden kunnan yksi merkittävimmistä rooleista on sivistyskuntana toiminen.

Palaan puheeni lopuksi takaisin Lauri Viitaan ja hänen ajatuksiinsa. Viita on kirjoittanut seuraavasti: ”Mitä, puhuiko hän viittä kieltä! Entä oliko hänellä asiaa?” Kielitietoisen kasvatuksen yksi tärkeä asia onkin - ei vain kielen opetus ja opiskelu vaan ymmärrys erilaisista kulttuureista ja tavoista. Ei riitä, että osaamme puhua useita kieliä, jos emme osaa tulla toimeen ihmisten kanssa. Näiden ajatusten myötä avaan monikielisyysseminaarin.

MIELIPIDEKIRJOITUS AL: Lasten ja nuorten lukuinto on Suomessa kadonnut

Torstai 28.8.2014 - Johanna Loukaskorpi

15-vuotiaista pojista puolet ei lue vapaa-ajallaan kaunokirjallisuutta Myös tyttöjen lukeminen on vähentynyt viime vuosina selvästi. Suomalaisnuorten lukutaidon tulokset ovat edelleen Pisa-tutkimuksessa kansainvälisesti vertailtuna hyviä, vaikka nuorten lukutaito onkin heikentynyt. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut ja erinomaisten lukijoiden osuus vähentynyt. Pisa-tutkimus osoittaa, että Suomessa erot sukupuolten välillä ovat OECD-maiden suurimmat. Pojat ovat lukutaidossa 1,5 kouluvuotta tyttöjä jäljessä.

Lukeminen on yhä harvemman nuoren mielestä kiinnostava vapaa-ajanviettotapa. Kirja kilpailee lasten ja nuorten vapaa-ajasta muun muassa nettipelien, kännykän käytön lisääntymisen ja sosiaalisen median sovellusten kanssa. Moni nuori lukee enää vain koulusta äidinkielen opettajan määräämät kokonaisteokset. Yhä useammalle 13—16-vuotiaalle kokonaisten kirjojen lukeminen tuottaa vaikeuksia, ja kirjojen lukeminen koetaan työlääksi ja epämiellyttäväksi. Yläkoulun äidinkielen opettajat ovat joutuneet uuden pulman ääreen, kun tavallisille nuorille täytyy etsiä luettavaksi selkokielisiä ja lyhennettyjä teoksia tai valita sivumäärältään lyhyitä kirjoja.

Valtakunnallinen Lukuinto-ohjelma yrittää elvyttää lukutaitoa ja nostaa lasten ja nuorten motivaatiota lukemista kohtaan. Taustalla on huoli lasten lukutaidon vähenemisestä ja rapistumisesta. Esimerkiksi Kauhajoella 12—13-vuotiailta koripallopoikia odottaa bussissa koulun ja kirjaston yhteistyössä keräämä kirjakassi, josta pojat löytävät lukemista, jota he voivat lukea pitkilläkin pelireissuilla. Vastaavanlaisia hankkeita suunnitellaan ja kehitellään muuallakin maassa.

Lukuvuotta 2014—2015 vietetään kouluissa Lukuinnon teemavuotena. Teemavuoden soisi näkyvän laajasti ala- ja yläkoulujen arjessa, vanhempainilloissa sekä teemapäivissä. Lasten ja nuorten ja erityisesti poikien olisi hyvä tavata kouluissa myös innostuneita miespuolisia lukijoita ja kirjavinkkareita, jotka voisivat jakaa lukemisen ilosanomaa ja kannustaa sekä motivoida myös poikia  lukemaan. Varsinkin alakouluissa lukevan miehen malli on vahva kannustin oman lukuinnon heräämiseen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa sekä ala- että yläkouluissa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, että tarjolla on kirjallisuutta, joka puhuttelee poikia ja tyttöjä. Toiminnalliset ja elämykselliset kirjallisuustunnit voivat innostaa osan lapsista ja nuorista tarinoiden pariin. Tilaratkaisuissa tulee miettiä mahdollisuuksia, missä koulut ja kirjastot toimisivat samoissa tiloissa. Kun kirjat ovat läsnä lasten ja nuorten arjessa, niihin tarttuu helpommin. Kirjoista tulee näkyvä osa koulupäivää. Koulujen ja kirjastojen monipuoliseen yhteistyöhön on osoitettava resursseja. Koulujen yhteydessä olevien lähikirjastojen ovia ei saa säästösyistä sulkea. Lasten ja nuorten lukuinnostus ja lukutaidon parantaminen ovat koko yhteiskunnan etu ja voimavara, joihin satsaaminen näkyy pitkälle tulevaisuuteen. 

Kirjoitus on julkaistu AL:n Lukijalta-palstalla 28.8.2014