PUHE: Vammaisneuvoston 30-vuotisjuhlaseminaari

Perjantai 4.5.2018 klo 10.54 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat ja hyvä vammaisneuvosto,

Olen iloinen mahdollisuudesta saada tuoda Tampereen kaupungin tervehdys vammaisneuvoston 30-vuotisjuhlaseminaariin. Vammaisneuvosto toimii Tampereen kaupunginhallituksen asettamana yhteistyöelimenä, jossa on mukana vammaisjärjestöjen, vammaisten ja heidän omaistensa sekä kaupungin edustajia. Vammaisneuvosto on tehnyt jo kolmekymmentä vuotta korvaamattoman arvokasta ja tärkeää työtä fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten aseman parantamiseksi, esteettömyyden huomioimiseksi, yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä arjen helpottamiseksi. Monia vammaisille merkittäviä asioita on korjattu vammaisneuvoston lausuntojen ja aloitteiden pohjalta, mutta se ei tarkoita, etteikö vielä olisi paljon työtä tehtävänä vammaisten oikeuksien parantamiseksi. Haluan lämpimästi kiittää vammaisneuvoston nykyisiä ja entisiä toimijoita siitä vaikuttamistyöstä, jota olette näiden vuosien aikana tehneet. Esimerkiksi yhdyskuntasuunnitteluun, esteettömään rakentamiseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen teidän panoksenne on ollut merkittävää. Ilman teidän aktiivisuuttanne ja asiantuntijuuttanne, ei tilanne Tampereella olisi näinkään hyvä.

Vammaisneuvoston rooli asenteiden muokkaajana on erittäin tärkeä. Vammaisilla kuntalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon ja on tärkeätä nostaa päättäjien tietoisuuteen asioita, jotka vaikeuttavat vammaisten ihmisten osallisuutta tai palvelujen käyttöä. Itse muistan, kuinka vihreä valtuutettu Amu Urhonen jo vuosia sitten toi tietoisuuteen lasten leikkipuistojen esteellisyyden pyörätuolia käyttäville vanhemmille. En ollut edes tullut ajatelleeksi, että leikkipuistojen pehmeä hiekka saattaa estää vammaista vanhempaa viemästä lastaan lähipuistoon. Asennemuokkausta pitääkin tehdä jatkuvasti. Arjen palveluiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta ei koskaan muistuteta liikaa meitä päättäjiä. Vammaisneuvosto toimii hyvänä yhdyspintana ja kumppanina päätöksenteossa.

Ihmisten välinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus eivät toteudu itsestään, vaan niiden toteutumista on aktiivisesti edistettävä. Mielestäni jokaisen ihmisen kunnissa, järjestöissä ja omassa elämässään on pyrittävä toimimaan yhdenvertaisuuden ja laaja-alaisen tasa-arvon toteuttamisen edistämiseksi. Kuten voimassaoleva lainsäädäntökin jo vaatii, on Tampereellakin laadittu yhdenvertaisuussuunnitelma. Yhdenvertaisuussuunnitelmasta käy ilmi, että palvelut on järjestettävä siten, että ne ovat kaikille sopivia ja saavutettavissa. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä on pyrittävä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä vammaisen ihmisen itsenäisen elämän perusedellytyksiä.

Tampereella on uuteen vuoteen 2030 ulottuvaan kaupunkistrategiaan Tampere - Sinulle paras ja Lauri Lylyn pormestariohjelmaan Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere kirjattu linjaukset yhdenvertaisuudesta. Pormestariohjelmassa korostetaan, että Tampere on esimerkillinen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Mutta niin kauan kuin ohjelmat ja suunnitelmat eivät jalkaudu osaksi arkea, ovat ne vain suunnitelmia ja lupauksia paremmasta. Esimerkillisyyteen on vielä pitkä matka.

Haluan muistuttaa myös, että yhdenvertaisuuden kanssa käsi kädessä kulkee aidon osallistumisen mahdollisuuksien tarjoaminen. Tampereella on pitkään huomioitu palveluja suunniteltaessa ja niitä kehitettäessä muun muassa kokemusasiantuntijat, alueverkostot, vanhus-, vammais- ja maahanmuuttajaneuvostot, erilaiset asiakasraadit ja sosiaali- ja terveysjärjestöille suunnattu järjestöedustamo. Samalla minun on valitettavasti todettava, että erityisryhmiä edustavien neuvostojen olemassaolo tai järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö eivät aina tuota aitoa osallisuutta ja edistä yhdenvertaisuutta, varsinkin jos hallinnon ja palveluiden tasolla ei tunnisteta ja tunnusteta erityisryhmien omien kokemusten merkitystä ja sen tärkeyttä. Tarjolla on useimmiten valtavasti kokemuksen kautta syntynyttä osaamista ja näkemystä, jota erityisryhmät tuovat mukaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Usein erityisryhmien osallisuuden kautta huomataan, että yhdenvertaisuus ei ole pelkästään asenteita ja mielipiteitä, vaan myös konkreettisia tekoja. Tämä näkyy esimerkiksi vammaisten kohdalla, joiden tasavertaisen osallistumisen esteenä saattaa olla vaikeaselkoinen kieli tai niinkin konkreettinen asia kuin avustajan puute.

Hyvät kuulijat,

Viime aikoina julkisuudessa on käyty keskustelua vammaisten asumispalveluiden kilpailutuksesta. On erinomaista, että Ei myytävänä! -kansalaisaloite vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamiseksi eteni eduskunnan käsittelyyn. Kansalaisaloite on myös saanut eduskunnassa hyvän ja ymmärtävän vastaanoton. Kansanedustajiin on yli puoluerajojen tehnyt vaikutuksen vammaisten henkilöiden ja heidän läheisten raskaat, ahdistavat ja turhauttavat kokemukset osattomuudesta ja voimattomuudesta. Kansalaisaloitteen tavoite lopettaa vammaisten henkilöiden elämänmittaisten, välttämättömien palveluiden järjestäminen kilpailuttamalla on saanut laajaa ymmärrystä.

Jo kansalaisaloitteen aikana työministeri Jari Lindström antoi kirjeen kunnille, jossa hän totesi, että hankintalaki ei edellytä vammaisten henkilöiden palveluiden kilpailuttamista. Kunnilla on paljon muitakin keinoja käytettävissä esimerkiksi palveluseteli – ja muut asiakasvalintamenetelmät. Hankintalakia noudatetaan vain, jos päätetään kilpailuttaa. Tämän asian vahvisti eduskunnan kuulemisessa ylijohtaja Pekka Timonen. Timonen myös totesi, että kilpailuttaminen ei sovellu vammaisten palveluihin. Siitä on riittävää näyttöä. Olen henkilökohtaisesti aivan samaa mieltä, että vammaisten asumispalveluja ei tulisi kilpailuttaa.

Tampere on ollut tikun nokassa kehitysvammaisten Vuoreksen ja Kalkun asumispalveluyksiköiden palveluntuottajien kilpailuttamisesta. Valitettavasti hankinnat ehtivät virkamiesvalmistelussa liian pitkälle, eikä niitä pystynyt enää poliittisesti keskeyttämään ilman, että siitä olisi tullut kaupungille vakavia seuraamuksia.
Minulle on kuitenkin luvattu, että vaikka asumispalvelujen tuottaja kilpailutetaan, asukkaat eivät joudu muuttamaan, vaan he saavat jäädä asumaan nykyisiin koteihinsa. Jos palveluntuottaja vaihtuu kilpailutuksen myötä, siirtyy henkilöstö uuden palveluntuottajan palvelukseen. Näin asukkailla on mahdollisuus jatkaa heille entuudestaan tuttujen hoitajien kanssa.

Vuoreksen asumisyksikön kilpailutuksesta tehtiin kuntalaisaloite, jota käsiteltiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kuntalaisaloitteessa toivottiin sopimuskauden jatkamista nykyisen palveluntuottajan kanssa sekä palvelusetelin käyttöönottoa. Tein lautakunnassa ponsiesityksen, jonka lautakunta hyväksyi yksimielisesti. Palvelusetelin käyttöönottomahdollisuutta selvitetään nyt ponnen pohjalta. Pidimme lautakunnassa tärkeänä sitä, että kaupunki turvaa vammaisten asumispalvelujen jatkuvuuden ja pitkäkestoiset sopimukset sekä kuuntelee kilpailutuksissa palvelujenkäyttäjiä ja heidän läheisiään. Selvitettävänä lautakuntakäsittelyn jäljiltä on muun muassa se, että voitaisiinko vaikeavammaisten palveluasumisessa ja päivätoiminnan palvelujen kilpailutuksessa ottaa palveluseteli käyttöön ennen kuin vammaispalvelut siirtyvät maakunnan tuotettavaksi.
Asumispalveluiden kilpailutuksen hankinnan valmistelussa asukkaiden kuulemiseen ja vaikutusmahdollisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Saadun tiedon pohjalta on laadittu palvelukuvaus ehdottomine laatuvaatimuksineen. Asukkaan yksilöllisen avun ja tuen tarve on kirjattu asumisen suunnitelmaan, joka laaditaan hänen muuttaessaan asumisyksikköön.

Hyvät vammaisneuvoston jäsenet ja kutsuvieraat,

Kunnat valmistautuvat parhaillaan yhteen suurimmista toiminnallisista ja rakenteellisista muutoksista sosiaali- ja terveysuudistuksen ja maakuntauudistuksen myötä. Sote-palveluiden, muun muassa vammaispalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnan vastuulle muuttaa monin tavoin kuntien työkenttää ja rooleja. Vaikka vammaispalvelut siirtyvätkin maakunnan vastuulle, jää kunnille kasvatus-, koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-aika- sekä elinvoima- ja kaupunkiympäristöön liittyvät palvelut.

Kaupungin ydintehtäväksi jää tamperelaisten hyvinvoinnin edistäminen, ja hyvinvoivat kuntalaiset ovat elinvoimaisen kunnan edellytys. Kuntien toimintakentän muuttuessa muuttuvat tietysti myös osallisuuden mallit ja -keinot sekä kumppanuuden tavat. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen ja lisääminen nousevat kunnan toiminnan kovaan ytimeen. Vammaisneuvostolla on siis jatkossakin tärkeä rooli kaupungin palveluiden kehittäjänä, kumppanina ja vammaisten ihmisten oikeuksien toteuttamisen mahdollistajana. Toivotan teille kaikille oikein hyvää juhlaseminaaria ja lämpimät onnitteluni vielä kerran Vammaisneuvostolle Tampereen kaupungin puolesta 30 aktiivisesta toiminnan vuodesta. Yhteistyö jatkukoon tulevaisuudessakin.

PUHE: Polioliiton syyspäivät

Lauantai 14.10.2017 klo 18.06 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat, Polioliiton toiminnanjohtaja Birgitta Oksa ja Polioinvalidit ry:n puheenjohtaja Rauno Nieminen,

Kiitän lämpimästi kutsusta tulla puhumaan ja tuomaan Tampereen kaupungin tervehdyksen Suomen Polioliiton valtakunnallisille syyspäiville. Polioinvalidit ry:n Tampereen osasto on toiminut jo 60 vuotta. Olette tehneet yhdistyksessänne tärkeätä työtä polioon sairastuneiden ihmisten ja heidän läheistensä arjen helpottamiseksi, kuntoutuksen sekä vertaistuen järjestämiseksi ja yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Yhdistyksenne monipuolisesta työstä ja aktiivisesta edunvalvonnasta haluan Tampereen kaupungin puolesta kiittää teitä kaikkia lämpimästi ja onnitella yhdistystänne tärkeästä työstä, jota olette jo 60 vuotta tehneet. Sydämelliset onnitteluni Tampereen osastolle!

Suomesta polio hävitettiin pääosin 1960-luvun alussa kattavan rokotusohjelman avulla. Vuosien 1984-85 polioepidemia pysäytettiin suun kautta otettavalla sokeripala-rokotteella. Itselläni on pieni muistikuva tästä, kun kymmenvuotiaana olen sokeripalarokotteen alakoulussa saanut. Meistä pienistä koululaisista vakava asia tuntui tuolloin vain jännittävältä.

Polio oli ja on yhä vakava sairaus, joka ei ole kokonaan kadonnut maailmasta, vaan sitä esiintyy edelleen esimerkiksi Pakistanissa, Afganistanissa ja Nigeriassa. Näistä maista tauti voi levitä myös muualle aiheuttaen epidemioita lähinnä Aasiassa ja Afrikassa. Esimerkiksi turvapaikanhakijoissa voi olla sellaisia henkilöitä, joilla on puutteellinen poliosuoja ja jotka tulevat korkean polioriskin maista. Maailman huonontuneen poliotilanteen vuoksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eli THL onkin suosittanut, että poliorokotussuoja tarkistetaan ja tarvittaessa täydennetään kaikilta Suomeen korkean polioriskin maista saapuvilta, jotka ovat oleskelleet polioriskimaassa vähintään neljä viikkoa.

Vaikka polio on käytännössä hävinnyt Suomesta tehokkaiden rokotusten ansiosta, se ei tarkoita sitä, etteikö polion sairastaneita olisi maassamme elossa useita tuhansia. Moni polion sairastanut on jo melko iäkäs, mikä tuo oman haasteensa polioon sairastaneiden ja heidän omaistensa elämään. Te Suomen polioliitossa olette tuoneet esiin, että viime vuosina yhä useammalle polion sairastaneelle on alkanut ilmaantua uusia oireita: lisääntyvää lihasheikkoutta, lihas- ja nivelkipuja, uupumusta ja kylmänarkuutta. Näitä oireita kutsutaan polion myöhäisoireiksi, ja niiden tunnistaminen terveydenhuollossa onkin erityisen tärkeää oikean hoito- ja kuntoutussuunnitelman takaamiseksi. Polion sairastaneet tarvitsevat kattavan terveydenhoidon lisäksi monipuolisesti tukea hyvinvointinsa ja toimintakykynsä ylläpitämiseen sekä usein erilaisia liikkumista parantavia apuvälineitä. Näissä asioissa kunnilla on erityisen tärkeä rooli.

Hyvät syyspäivien osallistujat,

Viime keväänä Tampereella poliittiset ryhmät valmistelivat yhteistyössä pormestariohjelman. Pormestari Lauri Lylyn pormestariohjelma Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere lähtee ajatuksesta, että ketään ei jätetä ulkopuolelle ja kaikki pidetään mukana. Pormestariohjelmassa todetaan muun muassa, että Tampere on esimerkillinen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja että esteettömyys ymmärretään laaja-alaisesti kaikissa kaupungin palveluissa. Hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina pyrin huolehtimaan siitä, että nämä kirjaukset tulevat myös käytäntöön. Meiltä puuttuu esimerkiksi esteetön uimaranta, joka toivottavasti saadaan pormestarikauden aikana toteutettua. Ainakin itse tulen viemään sitä aktiivisesti eteenpäin.

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä maakuntauudistuksen jälkeenkin. Ennaltaehkäisevässä työssä erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden ja erilaisten yhdistysten työ on merkittävässä roolissa. Tampereen kaupunki on aktiivisesti edistänyt vammaisten asioita yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, mistä kertoo esimerkiksi se, että Tampereelle perustettiin vammais- ja esteettömyysasiamiehen virka vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa.

Vammais- ja esteettömyysasiamies edistää vammaisten ja eri tavoin toimintaesteisten henkilöiden edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena kaupunkilaisena. Hänen tehtäviinsä kuuluu myös rakennetun ympäristön ja palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen. Aiempi viranhaltija jäi kesän aikana eläkkeelle, ja uusi asiamies Hanna Karojärvi on aloittanut toimintansa lokakuun alussa. Tampereella toimii myös aktiivisena toimijana vammaisneuvosto. Itse vierailen vammaisneuvoston lokakuun kokouksessa ja kerron vammaisneuvostolle uusimpia kaupungin kuulumisia.

Tampereen kaupungin uusi yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2021 hyväksyttiin tämän vuoden helmikuussa. Yhdenvertaisuus ja siihen liittyvät näkökohdat tulee suunnitelman mukaan huomioida kaupungin toiminnassa läpikäyvänä perusperiaatteena. Yhdenvertaisuussuunnitelmasta käy ilmi, että palvelut on järjestettävä siten, että ne ovat kaikille sopivia ja saavutettavissa. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän perusedellytyksiä.

Hyvät yhdistysihmiset,

Tampereen kaupungin organisaatiomuutoksen johdosta tulevan vuoden 2018 avustusten jakamista ja kriteereitä uudistetaan. Entisten lasten ja nuorten, terveyttä ja toimintakykyä edistävien ja ikäihmisten palveluiden lautakuntien myöntämät avustukset siirtyvät osin sivistys- ja kulttuurilautakunnalle ja osin sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Valmistelutehtävät siirtyvät palveluryhmille, ja niitä koordinoi hyvinvoinnin palveluiden esikunta. Samalla päivitetään avustuskokonaisuuksia kohti sote-uudistusta.
Kriteerien tarkistaminen ja yhtenäistäminen on käynnissä. Tavoitteena avustuskokonaisuuksien uudistamisessa on, että läpinäkyvyys ja tasapuolisuus paranevat, hakemuksen tekeminen helpottuu ja hakemusten arviointi ja päätösvalmistelu helpottuvat. Lokakuun lautakunnassa esiteltiin toiminta-avustuskäytännön uudistamisen taustaa ja tavoitteita. Marraskuussa lautakuntien kokouksissa hyväksytään toiminta-avustusten kriteerit, avustusten haku tapahtuu tammikuussa ja lautakuntien päätökset tulevat keväällä. Kumppanuusavustusneuvottelut isompien avustusten saajien kanssa taas käydään joulukuussa ja siitä tulevat lautakuntien päätökset tammikuussa. Avustussummat pysynevät pääosin samoina ja me pyrimme siihen, ettei avustettavien yhdistysten avustussummat merkittävästi putoa. Yhdistyksissä voidaan siis jatkossakin nukkua yöt edelleen rauhallisesti. Tampereen kaupunki haluaa tukea monipuolisesti yhdistystoimintaa ja järjestökenttää.

Hyvät kuulijat,

Polioinvalidit ry:n valtakunnallisella jäsenjärjestöllä on kahdeksan alaosastoa, joista Tampereen osasto on perustettu ensimmäisenä ja toiminut tosiaan jo 60 vuotta. Tampereen osasto järjestää Polioinvalidit ry:n tuella ja Tampereen kaupungin avustamana neuvontapalvelua sekä monipuolista kuntoutus- ja virkistystoimintaa Pirkanmaan alueella oleville jäsenille. Uskon, että Tampereen kaupungin ja Polioinvalidit ry:n ja sen Tampereen osaston yhteistyö jatkuu yhtä hyvänä jatkossakin. Historiikkinne kannessa on lainaus: ”Joka ei pidä ääntä itsestään, se helposti unohtuu.” Vammaisasioista ja yhdenvertaisuudesta on pidettävä ääntä. Vammaisjärjestöjen kannattaa olla jatkossakin aktiivisia. Antakaa äänenne kuulua.

Toivotan teille kaikille oikein rentouttavia syyspäiviä ja hyviä 60-vuotisjuhlia!

Onnittelupuhe Tampereen seudun invalidit ry:n 80-vuotisjuhlassa

Lauantai 5.8.2017 klo 16.21 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat juhlavieraat,

Olen iloinen mahdollisuudesta saada tuoda Tampereen kaupungin tervehdyksen Tampereen Seudun Invalidit ry:n 80-vuotisjuhlaan tänne viehättävään Aitorantaan. 80 vuoden aikana yhdistyksenne on tehnyt korvaamattoman arvokasta ja tärkeää työtä fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten aseman parantamiseksi, yhdenvertaisuuden lisäämiseksi sekä arjen helpottamiseksi. Monia vammaisille merkittäviä arjen asioita on korjattu 80 vuoden aikana, mutta se ei tarkoita, etteikö vielä olisi työtä tehtävänä vammaisten oikeuksien parantamiseksi. Ilman teidän
yhdistyksenne aktivisuutta ja asiantuntijuutta, ei tilanne Tampereella ja
naapurikunnissa olisi näinkään hyvä.

Yhdistyksenne monipuolisesta työstä ja aktiivisesta edunvalvonnasta haluan kiittää teitä kaikkia lämpimästi. Olette tärkeä yhteistyökumppani Tampereen kaupungille.

Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet kouluttautua, kehittää itseään, saada palveluita ja edetä työurallaan. Tampereen kaupunki on aina halunnut olla tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja mahdollisuuksien kaupunki.

Lauri Lylyn pormestariohjelma Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere lähtee siitä, että ketään ei jätetä ja kaikki pidetään mukana. Pormestariohjelmassa todetaan, että Tampere on esimerkillinen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ja että esteettömyys ymmärretään laaja-alaisesti kaikissa kaupungin palveluissa. Hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina yritän huolehtia sitä, että nämä kirjaukset tulevat myös käytäntöön. Meillä on esimerkiksi vielä lukuisia esteellisiä päiväkoti- ja koulurakennuksia. Näen tärkeänä, että esimerkiksi liikuntavammaiset lapset pystyvät ja saavat käydä lähikouluaan.

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan tärkeimmistä tehtävistä maakuntauudistuksen jälkeenkin. Ennaltaehkäisevässä työssä erityisesti teidän kolmannen sektorin toimijoiden työ on merkittävässä roolissa ja uskon, että kaupungin ja Tampereen seudun invalidit ry:n yhteistyō jatkuu yhtä hyvänä kuin nytkin.

Tampereen kaupunki on aktiivisesti edistänyt vammaisten asioita, mistä kertoo esimerkiksi se, että Tampereelle perustettiin vammais-ja esteettömyysasiamiehen
virka vuonna 2007 ensimmäisenä Suomessa. Nykyinen viranhaltija jää kesän aikana
eläkkeelle. Rekrytointi on käynnissä ja uusi asiamies aloittaa toimintansa syyskuun alussa. Tampereella toimii myös aktiivisena toimijana vammaisneuvosto.

Tampereen kaupungin uusi yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2021 hyväksyttiin tämän vuoden helmikuussa. Yhdenvertaisuus ja siihen liittyvät näkökohdat tulee suunnitelman mukaan huomioida kaupungin toiminnassa läpikäyväna perusperiaatteena. Yhdenvertaisuussuunnitelmasta käy ilmi, että palvelut on järjestettävä siten, että ne ovat kaikille sopivia ja saavutettavissa. Esteettömyys tulee olla suunta, jota kohti kaupunkiympäristössä tulee pyrkiä. Liikkumisen, henkilökohtaisen avun ja laadukkaiden asumisen tukipalveluiden mahdollistaminen ovat keskeisiä itsenäisen elämän perusedellytyksiä.

Hyvät kuulijat, on aivan selvää, ettei vammainen ihminen halua olla tulla nähdyksi pelkästään palvelujen asiakkaana vaan aktiivisena kaupunkilaisena, joka pystyy yksilöllisin tukitoimin ja kaupunkiympäristön ja palvelujen saavutettavuutta
parantamalla osallistumaan kaupungin täysivaltaiseksi jäseneksi ja työllistymään.

Vammaisuus on valitettavasti kuitenkin edelleen toiseksi yleisin syrjintäperuste yhteiskunnassamme. Te Tampereen seudun Invalidit ry:ssä olettekin merkittävässä asemassa tähän liittyen. Olette aktiivinen yhdistys, joka tarjoaa jäsenilleen
mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä ja valvoo heidän oikeuksiensa toteutumista sekä kehittää jäsenien mahdollisuuksia vapaamuotoiseen
yhdessäoloon, vertaistukeen, matkoihin sekä retkiin. Hyvä, aktiivinen ja jäsentensä hyvinvoinnista huolehtiva yhdistys toimii juuri näin.

Jokainen meistä voi tehdä yllättävän paljon yhdenvertaisuuden eteen. Lauri Viita kirjoittaa runossaan On ja ei seuraavasti: "On sanoo: onko onkohan?/ ja epäily valtaa maailman. / Ei sanoo: eikö eiköhän!/ ja näemme vuorien siirtyvän.” Kysymys on
asenteesta ja uskosta siihen, mitä tekee. Joskus kyse on myös ihan pienistä sanoista, äänen painoista ja puheen sävystä. Eikö vaan? Pitäkäämme se yhdistyksen 80-vuotisjuhlavuonna mielessämme, niin jatkossa vuoretkin siirtyvät. Lämpimät ja sydämelliset onnitteluni Tampereen kaupungin puolesta Tampereen seudun Invalidit ry:lle