Apon elämää: Invalidiliiton toimeentulohaaste vastaanotettu

Maanantai 20.11.2017 klo 15.10 - Johanna Loukaskorpi

Kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3. joulukuuta. Päivän teemaksi Invalidiliitto on valinnut taloudellisen ja sosiaalisen yhdenvertaisuuden. Päivää edeltävän viikon aikana eli ensi viikolla 27.11-3.12. Invalidiliitto järjestää toimeentulohaasteen, jonka tavoitteena on saada näkyvyyttä vammaisten toimeentuloon liittyviin ongelmiin.

Monen vammaisen ihmisen taloudellinen asema on huono. Terveysongelmat ja huonot mahdollisuudet päästä työelämään lisäävät taloudellista eriarvoisuutta. Vammaisuus on myös valitettavasti edelleen toiseksi yleisin syrjintäperuste yhteiskunnassamme. Vammaisten taloudellista tilannetta kiristävät perusturvan indeksijäädytykset, lääkekorvausten leikkaukset ja asumiskulujen – erityisesti vuokrien ja sähkön hinnan nousu. Monen vammaisen ihmisen ainoa tulonlähde on työkyvyttömyyseläke. 

Liian monen vammaisen ihmisen kuukausitulot hipovat köyhyysrajaa. Asumis- ja muidenperuskulujen jälkeen käteen jää usein vain 50 euroa viikossa. Silloin voi joutua valitsemaan, ostaako lääkkeitä vai ruokaa. Maksaako puhelinlaskun vai käyttääkö rahat taksimatkaan, jotta pääsee kauppaan? Entä jos tulee jokin yllättävä meno: joutuu sairaalaan tai jääkaappi hajoaa?

Taloudellinen eriarvoisuus johtaa yleensä myös sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Vähävaraisten vammaisten ihmisten sosiaalinen elämä kutistuu olemattomiin ja yksinäisyys lisääntyy. 

Invalidiliiton jäsenyhdistykset voivat haastaa mukaan yhden tai useampia oman alueensa poliitikkoja tai mielipidevaikuttajia. Haastetun henkilön pitäisi tulla toimeen viikon ajan samalla rahasummalla kuin kaikkein vähävarainen vammainen ihminen eli 50 eurolla/viikko.

Tampereen Seudun Invalidit ry on haastanut minut mukaan ja olen lupautunut haasteeseen. Tiedostan haasteeseen liittyvän paljon ongelmia. On aivan eri asia elää 50 eurolla seitsemän päivää, kun tietää, että seuraavalla viikolla voi palata normaaliin elämäänsä. Vammaisilla ja vähävaraisilla ei ole mahdollista palata "arkeen", sillä se arki saattaa olla jatkuvaa kamppailua toimeentulokysymysten edessä. 

Apulaispormestarin työ asettaa myös haasteeseen omat ongelmansa. Työhöni kuuluu paljon edustamista ja tapaamisia, joissa tarjotaan lounas, välipaloja tai jotakin naposteltavaa. Vähävarainen sen sijaan harvemmin osallistuu tilaisuuksiin, joissa on tarjolla ilmaista syötävää.

Esimerkiksi vähävaraisella pääosa viikon menoista saattaa kulua bussikortin lataamiseen 20 eurolla. Itse voin siirtää tavallisten laskujen maksua viikolla, köyhä sen sijaan elää kädestä suuhun, eikä taloudellinen tilanne helpota seuraavallakaan viikolla. 

Päätin kuitenkin kaikista haasteeseen liittyvistä ongelmista huolimatta osallistua haasteeseen, sillä haluan olla tukemassa henkilökohtaisesti Invalidiliiton tärkeää toimeentulo-ongelmien esiinnostamista julkisuudessa ja edistää siltä osin vammaisten asiaa. Olen lupautunut kirjoittamaan kokemuksistani blogia kotisivuilleni viikon ajan.

Viikon nuukailu ei muuta omaa elämääni, mutta tuo toivottavasti esiin ihmisten välistä eriarvoisuutta ja sitä, millaisten toimeentulon ongelmien kanssa vammaiset ja vähävaraiset ihmiset joutuvat kaiken aikaa painiskelemaan. Otan mielelläni kommentteja ensi viikolla somessa ja vastaan kysymyksiin sekä Facebook- ja Twitter-tileilläni.