PUHE: Niittyjuhlat

Sunnuntai 11.8.2019 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat kutsuvieraat,

Lämpimästi tervetuloa Niittyjuhlille. Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin Tampereen kaupungin apulaispormestarina ja minulla on suuri ilo tuoda kaupungin tervehdys perinteikkääseen puutarhajuhlaanne. Tämä vuodesta 2009 järjestetty tapahtuma on kunnianosoitus 1800-luvun lopulla Finlaysonin puuvillatehtaan johtajan Wilhelm von Nottbeckin elonkorjuujuhlille, jotka von Nottbeck halusi 1800-luvun lopulla järjestää tehtaansa työntekijöille, heidän perheilleen ja muillekin tamperelaisille. Tampereen kulttuuriyhdistys ry yhdessä Tampereen kulttuuripalveluiden kanssa järjestää tapahtuman täällä Finlaysonin palatsin alueelle nyt jo 11. kerran. Kuten 1800-luvun lopullakin, niin tänäkin päivänä Niittyjuhla koostuu musiikkiesityksistä, runoudesta, kesäisistä peleistä ja yhdessäolosta. Päivän päättää kirkkokonsertti Finlaysonin kirkossa.

Kulttuuriyhdistys on halunnut Niittyjuhlien kautta tuoda esiin arvostuksensa ja kunnioituksena puuvillatehtaalle, sen työväelle ja patruuna von Nottbeckille. Näiden ansiosta Tampere aikanaan kasvoi merkittäväksi ja voimakkaaksi teollisuuskaupungiksi.

Gustav V. Lindfors kuvaa teoksessaan Finlaysonin tehtaat Tampereella 1820-1907 elokuista kulttuuritapahtumaa seuraavasti: ”Se vaati erikoisia valmisteluja ja vähintään viikon ajan ennen juhlapäivää oli monta miestä työssä kentällä saattamassa kaikkea järjestykseen. Kaikki tapahtui tasaisella nurminiityllä Kuninkaan- ja Polttimonkatujen välissä, minne tavallisesti siihen aikaan levitettiin kankaita valkaistaviksi. Kankaat korjattiin tieltä, ja yksinomaan juhlatilaisuutta varten pystytettiin kentälle iso paviljonki kunniavieraita varten, musiikki- ja laululava, kaksi tanssilavaa ja erilaisia telineitä urheilu- ja muita kilpailuja varten. Itse juhlapäivänä suljettiin tehdas klo 12 ja muutamia tunteja myöhemmin alkoi väki virtailla juhlakentälle, joka oli koristettu lukuisin lipuin ja värilyhdyin. Kaikkien katseet kohdistuivat etupäässä taustan komeaan paviljonkiin, sillä sen keskiaukon yläpuolelle oli maalattu suurin kirjaimin: OLKAAT TERVE TULTUA”.

Lindfors kuvailee kirjassaan vuolaasti Niittyjuhlien ohjelmaa: ”Hämärän langetessa sytytettiin lukemattomia talilamppuja kentälle ja värilyhtyjen kynttilät paviljongeissa. Raketteja ammuttiin sadoittain ja erilaiset ilotulitusvälineet huikaisivat silmiä ihmeellisine tulineen.” Keskiyön lähestyessä juhla päättyi kirjoittajan mukaan suuriin kiitoksiin ja patruuna von Nottbeck ”viskattiin ilmaan vahvoin käsivarsin eläköön-huutojen kajahdellessa”.

Palatkaamme tämän kuvauksen jäljiltä jälleen nykyhetkeen. On erityisen upeata, että Tampereen kulttuuriyhdistys pitää kiinni Niittyjuhlien perinteestä ja vaikka tänä päivänä juhlanne ei ehkä päätykään eläköön-huutoihin ja ketään ei kaiketi lopuksi viskata ilmaan, niin Tampereen, Finlaysonin ja sen työntekijöiden historian ja tamperelaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja siitä jälkipolville kertominen on hieno ja arvostettava kulttuuriteko. Lämpimät kiitokseni juhlan järjestäjille.

Hyvät kuulijat,

Suomalainen teollisuus otti ensiaskeleitaan 1800-luvun alkupuolella nimenomaan Tampereella ja Tammerkosken varrella. Jotkut laskevat alkusoitoksi Häggmanin lumppupaperitehtaan synnyn vuonna 1783 nykyisen Frenckellin kohdalle, toisten mielestä Finlaysonin paperitehdas aloitti varsinaisen teollistumisen aikakauden Suomessa. Wilhelm von Nottbeckin aikana Finlaysonin tehdas ohitti kehityksessään kaupungin kehityksen. Tehtaan alue oli kuin oma valtionsa kaupungin sisällä . Tehtaan omistamat asuinalueet muodostivat oman puuvillatehtaan kaupunginosan.

Ensi vuonna Finlayson viettää 200-vuotisjuhliaan ja juhlavuoteen liittyy myös Vuosisadan museoksi valittuun Museokeskus Vapriikkiin suunniteltu ja toteutettava Finlaysonin värikkäästä historiasta kertova näyttely.

Finlaysonin alueesta on muodostunut nykyisin vahva kulttuuri- ja yritystoiminnan keskus, jota korostaa vuosittain järjestettävä kolmen kuukauden ajan taidetta alueella esittelevä Finlayson Art Area. Art Area elävöittää taiteen keinoin historiallisen arvokasta Finlaysonin aluetta ja muistuttaa samalla miljöön historiasta ja kulttuuriperinnöstä maahan maalattuine kangaskuvioineen.

Hyvät juhlavieraat,

Tamperetta pidetään Suomen vetovoimaisimpana kaupunkina, eikä suotta. Meidät tunnetaan rennosta ilmapiiristämme, omaleimaisesta ja vahvasta kulttuuripanostuksestamme ja suurista hankkeistamme. Tampereen brändi rakentuu kaupungin olemassa oleville vahvuuksille. Se kumpuaa Tampereen asenteesta, eikä siksi tarvitse mitään ylimääräistä. Se on yhtä konstailematon kuin kaupunki itse.

Tampereen tarinassa Tamperetta kuvataan seuraavasti: ”Kun yhdet koneet ovat hiljentyneet, uudet ajatukset ovat pian täyttäneet tilan. Kangaspakat ovat vaihtuneet koodinpätkiin ja mieleenpainuviin kokemuksiin.”

Tänä viikonloppuna Tampere on täyttynyt mieleenpainuvista kokemuksista. Kaksi Rammsteinin mahtipontista keikkaa, Tampere Filharmonian puistokonsertti Sorsapuistossa, Tampereen Teatterikesän kansainväliset ja kansalliset vierailuesitykset ja Muumien puutarhajuhla ovat täyttäneet Tampereen. Elämykset ovat vallanneet kaupungin. Tänään Finlaysonin palatsi täyttyy vuorostaan historian havinasta. Toivotankin teille kaikille mieleenpainuvaa Niittyjuhlaa, rentouttavaa iltapäivää ja yhdessäoloa!

1 kommentti . Avainsanat: Niittyjuhlat, historia, Finlayson, Vapriikki, kulttuuriperintö, von Nottbeck

PUHE: Tammmenlehväkeskuksen Suomi 100 -juhla

Maanantai 16.10.2017 klo 16:58 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät juhlavieraat,

”Oi, maamme Suomi, synnyinmaa / soi sana kultainen! / Ei laaksoa, ei kukkulaa, ei vettä rantaa rakkaampaa, / kuin kotimaa tää pohjoinen, maa kallis isien” alkaa Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Isänmaamme saa tunnistettavat kasvonsa J.L. Runebergin säkeissä. Runebergin Maamme-runo sisältää useita säkeistöjä. Osa niistä on jäänyt suurelle yleisölle tuntemattomiksi. ”Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen, miss’ elämämme suojan saa, / sa muistojen, sa toivon maa, / ain’ ollos, onnees tyytyen, vapaa ja iloinen.”

Suomi on tänä päivänä Runebergin sanoin vapaa ja iloinen maa. Siitä me nykypolvi saamme kiittää Teitä, sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla toimineita lottia. Me saamme juhlia itsenäisyytemme satavuotisjuhlaa Teidän - itsenäisyytemme puolesta taistelleiden ansiosta. On äärettömän suuri kunnia tulla tänään tänne Tammenlehväkeskuksen juhlaanne tuomaan Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Ilman teidän sukupolvenne uhrauksia kotimaamme ei olisi sitä, mitä se nykypäivänä on: menestyvä, kasvava ja kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu Suomi. Meidät suomalaiset on tunnettu maailmalla yhtenäisenä kansankuntana. Sodan käyneelle sukupolvelle oli kunnia kysymys, ettei kaveria jätetty tiukankaan paikan edessä. Samaa yhteenkuuluvuuden henkeä toivoisin näkeväni nykypäivänäkin. Että pitäisimme toisistamme huolta. Ettemme jättäisi kiihtyvän arjen keskellä ketään yksin - ilman hoivaa ja tarvitsemaansa tukea. Oli kyse sitten kotonaan asuvasta vanhuksesta, nuoresta huumeidenkäyttäjästä, köyhästä yksinhuoltajaäidistä tai pienestä maahanmuuttajalapsesta.

Hyvät kuulijat

Tammenlehväkeskuksessa on vuoden 2017 alusta rakennettu Suomi 100 juhlavuotta teemalla taide ja luova toiminta hyvinvoinnin ja kuntoutumisen lähteenä. Teema on huomioitu kaikessa Tammenlehvän tämän vuoden toiminnassa. Tampereen kaupungin kulttuuritoimi on avustanut juhlavuoden tapahtumien järjestämisessä.

Tämän päiväinen Suomi 100 -juhla on yhteisen suunnittelun tulos. Tammenlehväsäätiö järjestää juhlan yhdessä Tampereen sotaveteraanien huoltoyhdistyksen, Sotainvalidien Veljesliiton Tampereen osaston ja Tampereen kaupungin kanssa. Jokaisesta järjestöstä on ollut edustaja suunnittelutyöryhmässä. Lämpimät kiitokseni kaikille juhlan toteuttamisessa mukana olleille.

Yhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ihmisten tekemiin valintoihin erilaisilla toimenpiteillä. Kunnan vastuulla on huolehtia siitä, että asukkaat saavat elää ympäristössä, joka tukee parhaalla mahdollisella tavalla heidän hyvinvointiaan. Käytännössä kyse on kunnan kannalta tehtävistä, joiden tavoitteena on asukkaiden hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn lisääminen, sairauksien ja syrjäytymisen ehkäisy sekä osallisuuden vahvistaminen.

Näitä tehtäviä toteuttavat jatkossa maakunta, kunta ja järjestöt yhdessä. Edistämällä hyvinvointia ja terveyttä ei pelkästään paranneta asukkaiden elämänlaatua, vaan myös lisätään alueen elinvoimaa, työllisyyttä ja tuottavuutta. Lisäksi samalla hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvua.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi niistä tehtävistä, joka jää kunnille sote-uudistuksen jälkeen. Kunnallisalan kehittämissäätiön tekemän kyselyn mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein kunnan ja maakunnan yhteistyöalue. Peräti 95 % keväällä valituista valtuutetuista piti sitä erittäin tai melko tärkeänä.

Hyvinvoinnin ja terveyden perusta syntyy arjessa, jossa ihmiset päivittäin käyttävät kunnan tuottamia palveluja. Esimerkiksi kasvatus- ja opetuspalvelut, työllisyyspalvelut ja nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripalvelut edistävät kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä monien muiden toimintojen ohella.

Järjestelmän uudistuessa erilaiset yhteistyön mallit asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä kunnan ja maakunnan välillä korostuvat. Koko maakunta hyötyy, kun alueen kunnat onnistuvat väestön hyvinvointierojen kaventamisessa ja hyvinvoinnin lisäämisessä. Valtaosa ikäihmisten palveluista siirtyy sote-uudistuksen myötä maakunnan vastuulle. Kaupungilla on kuitenkin edelleen merkittävä rooli ikäihmisten hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden tukemisessa. Jatkossa onkin huolehdittava siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävät sisältyvät toiminnan ja talouden suunnitelmiin ja hyvinvoinnin tukemiseen kulttuurin ja liikunnan keinoin sekä avustamalla järjestökenttää ohjataan riittävästi resursseja.


Hyvät juhlavieraat,

Sotaveteraanien saamia palveluita on Tampereella viime vuosina parannettu. Edeltäjäni apulaispormestari Mikko Aaltonen kehitti yhdessä ikäihmisten palvelujen kanssa veteraanien etuja ja palveluita monella tapaa. Kaupunki saa Valtiokonttorilta kotiin tuotavien palvelujen määrärahaa joka vuosi. Tämän määrärahan suuruus kasvoi tänä vuonna merkittävästi. Veteraanietuisuuksia ja palvelutarpeita hoitaa kaupungilla kaksi asiakasohjaajaa. Veteraaneilla on myös oikeus monipuoliseen kuntoutukseen: laitos- ja päiväkuntoutukseen sekä polikliiniseen avokuntoutukseen. Veteraanietuisuuksien lisäksi veteraaneille kuuluu sama hoito kuin muillekin tamperelaisille ikäihmisille.

Edesmennyt mummoni oli Karjalan evakko. Hän joutui lähtemään kahdesti kotoaan. Toisen kerran noin 15-vuotiaana lopullisesti. Mummo kertoi karjalan murteella paljon tarinoita rajan takaa. Hän kertoi meille lapsenlapsille myös ankeasta sekä pelottavasta sota-ajasta. Mummo asettui perheineen ensin Lahteen ja muutti sieltä pian Kangasalle, jossa itsekin olen asunut lähes koko lapsuuteni mummolan pihapiirissä. Mummo kaipasi kuitenkin koko elämänsä takaisin kotiin Kivennavalle. Kun olen täällä tänään kanssanne, tuntuu kuin rakas mummoni olisi taas hieman lähempänä minua. Arvostan suuresti Teitä sodan käynyttä sukupolvea, lottia ja sotiemme veteraaneja ja työskentelen siten, että Tampereella sotaveteraanit saavat jatkossakin tarvitsemansa palvelut.

Lauri Lylyn pormestariohjelmassa Inhimillinen ja vetovoimainen Tampere valtuustoryhmät ovat sitoutuneet palvelulupaukseen, että jokainen tamperelainen voi ikääntyä turvallisesti. Pormestariohjelmassa on sitouduttu siihen, että Tampereella ikäihmisille tarjotaan monipuolisia mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä aktiiviseen kansalaisuuteen. Myös liikkumista edistetään ja vapaaehtoistoimintaa, päiväkeskustoimintaa sekä palveluliikennettä kehitetään yhdessä kolmannen sektorin kanssa. Samalla jatketaan kaupungin omien alueellisten palvelukeskusten ja lähitorien kehittämistä.

Arvoisat sotiemme veteraanit, omaiset ja juhlavieraat,

Viime viikolla vietettiin kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven päivää. Päätän puheeni lukemalla katkelmia Kiven runosta Suomenmaa. Teidän veteraanien ansiosta saamme tänäänkin juhlia rakasta Suomenmaatamme ja nauttia tästäkin juhlasta. Runon säkeiden myötä toivotan teille kaikille hyvää itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlaa. Olkaamme onnellisia tästä kauniista kotimaastamme, sen luonnosta, kaupunkien vilinästä ja ihmisistä, jotka täällä asuvat tai tänne haluavat tulla. Pidetään huolta toisistamme.

”Maa kunnasten ja laaksojen, / Mi on tuo kaunoinen? / Tuo hohteess’ kesäpäivien, / Tuo loisteess’ pohjan tulien, / Mi ompi soma maa? / Siell tuhansissa järvissä / yön tähdet kimmeltää / ja kanteleitten pauhina / Siell kaikuu ympär’ kallioi’ / Ja kultanummen hongat soi: / Se ompi Suomenmaa. / En milloinkaan mä unohtais / Sun lempeet taivastas, / En tulta heljän aurinkos, / En kirkast’ kuuta kuusistos, / En kaskiesi sauvua / Päin pilviin nousevaa. / Nyt ihanainen, kallis maa / On meidän ainiaan; / Tuoss’ aaltoileva peltomme, / Tuoss’ viherjäinen niittumme, / Tuoss’ metsiemme jylhä yö / Ja meriemme vyö! / Oi Suomenniemi kaunoinen, / Sä iankaikkinen.”

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: itsenäisyys, sotaveteraanit, sotainvalidit, veteraanietuisuudet, Tampere, Suomi 100, juhla, Tammmenlehväkeskus