Hyvinvointi tarvitsee oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen (osa 2)

Tiistai 26.2.2019 klo 11.53 - Johanna Loukaskorpi

Suomalaisten koulutustaso on laskussa ja 16,4 prosentilla 25-34-vuotiasta ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Valtionvarainministeriön tuoreessa puheenvuorossa todetaan, että pelkän perusasteen varassa olevat nuoret ovat selvästi heikommassa työmarkkina-asemassa. Se näkyy esimerkiksi siinä, että perusasteen työpaikat ovat vähentyneet miljoonasta noin 200 000. Pelkän peruskoulun varaan jääneitä nuoria uhkaakin pahimmillaan työttömyys ja syrjäytyminen.

Oppivelvollisuus tulisi ulottaa toiselle asteelle, ja siitä tulisi tehdä maksutonta, jolloin kukaan ei jätä opintojaan kesken ainakaan taloudellisista syistä. Oppivelvollisuuden laajentaminen maksaa, mutta se tuo yhteiskunnalle säästöjä toisesta suunnasta, kun nuoret työllistyvät tai eivät keskeytä opintojaan. SDP näkee, että tarvitaan tulevaisuudessa maksuton 12-vuotinen peruskoulutus, joka sisältää peruskoulun ja toisen asteen lukio- tai ammatillisen koulutuksen opinnot.

Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste on signaali yhteiskunnalta, että jokainen nuori on tärkeä ja jokaisen nuoren koulutukseen halutaan panostaa. Kenenkään nuoren ei pitäisi joutua miettimään sitä, miten rahoittaa lukio- tai ammatilliset opintonsa. Maksuttomuudessa on kyse yhteiskunnan vastuusta huolehtia nuoristaan.

Kansalaisaloite maksuttoman toisen asteen koulutuksen puolesta keräsi nopeasti 50 000 allekirjoitusta, joista monet nuorilta itseltään. Kansalaisaloitteessa perusteltiin maksutonta toista astetta opiskelijoiden yhdenvertaisilla oikeuksilla. Lukiolaisen äitinä tiedän, kuinka kallista lukio-opiskelu on ja erityisesti vähävaraisissa perheissä kipuillaan opiskelujen korkeiden kustannusten kanssa. Nuoret ovatkin nyky-Suomessa kovin eriarvoisessa asemassa koulutuksen suhteen ja näinhän sen ei pitäisi olla. Nuorisobarometrin mukaan neljännes toisen asteen keskeyttäneistä kertoi keskeytyksen syyksi rahapulan. Meillä on varaa tasa-arvoiseen toisen asteen koulutukseen, joka rahoitetaan veroilla.

Tehdään peruskoulun jälkeisestä opiskelusta mahdollista kaikille nuorille. Se on nuorten oikeus, mutta ennen kaikkea meidän aikuisten velvollisuus.

Jos olet tänään Helsingissä, käy osoittamassa mieltäsi klo 12 maksuttoman toisen asteen puolesta.

Tämä kirjoitusarja on osa eduskuntavaalikampanjaani ja teemaa Hyvinvointi tarvitsee puolustajan. Aiemmat osat on julkaistu sekä Facebookin poliitikkosivuilla että kotisivuilla kirjoituksissa.

Äänestä 14.4. #Loukaskorpi2019

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oppivelvollisuus, maksuton toinen aste, lukio-opinnot, ammatillinen koulutus, ammatilliset opinnot, lukiokoulutus, kansalaisaloite

Mielipidekirjoitus AL: Pormestariohjelma lupaa päivähoitoon tuntilaskutuksen

Torstai 24.1.2013 - Johanna Loukaskorpi

Aamulehti otti kantaa perhe-etuuksien uudistamiseen (AL 21.1.2013). Pääkirjoituksessa kehotetaan muuttamaan kotihoidon tukea joustavammaksi, jotta se mahdollistaa osa-aikatyön, jota Suomessa on edelleen vähän. Yksi keino joustavoittaa ja mahdollistaa osa-aikatyö on päivähoidon maksujen uudistaminen. Nykyiset päivähoitomaksut ja niiden määräytyminen eivät kannusta vanhempia lyhentämään työaikaansa kuuteen tuntiin tai helpota taloudellista paluuta hoitovapaalta osa-aikatyöhön.

Monet kaupungit ovat siirtymässä päivähoidossa tuntiperusteiseen laskutukseen. Myös peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) on ehdottanut päivähoitoon tuntitaksoja. Tuntilaskutus vaatii tuekseen sähköisen seurannan, johon kirjataan lasten tulo- ja lähtöajat. Järjestelmä muistuttaa etäisesti monilla työpaikoilla käytössä olevaa työajan seurantaa tai koulujen sähköisiä reissuvihkoja. Järjestelmässä tieto lapsen päivähoidossa vietetyistä tunneista siirtyy suoraan päivähoidon laskutusohjelmaan. Tuntilaskutuksessa maksetaan vain todellisista päivähoidossa käytetyistä tunneista.

Tällä hetkellä päivähoitomaksu määräytyy paitsi perheen koon ja tulojen, myös sen mukaan, onko lapsi hoidossa yli vai alle viisi tuntia päivässä. Kuukausiperusteisen laskutuksen muuttaminen tuntiperusteiseksi palvelee ennen kaikkea palvelun käyttäjiä eli vanhempia ja lapsia. Sen on todettu lyhentävän lasten hoitoaikoja ja vähentävän turhaa päivähoidon käyttöä sekä mahdollistavan osa-aikatyön paremmin kuin entiset joustamattomat käytännöt. Esimerkiksi Tampereella on päivähoidon sopimuspäivät rajattu vain 10 tai 15 päivään, mikä vaikeuttaa pätkätyötä tekevän vanhemman mahdollisuutta pitää lapsi vain työpäivinä päivähoidossa.

Siirtyminen perinteisestä maksusta tuntiperusteiseen maksuun on myös kustannustehokkaampaa. Nokialla uskotaan tuntilaskutuksen tiivistävän päiväkotien käyttöä noin sadan paikan verran. Tuntiperusteisen laskutuksen avulla on mahdollista kohdentaa päivähoidon resurssit oikein. Sähköisen seurannan avulla pystytään myös tarkasti seuraamaan, paljonko kullakin hetkellä on lapsia hoidossa.

Jätin lokakuussa 2011 Tampereella valtuustoaloitteen lasten hoitoaikojen sähköisen seurannan aloittamisesta ja siirtymisestä päivähoidon tuntiperusteiseen laskutukseen Tampereella. Aloitteeni käsiteltiin syyskuussa 2012 lasten ja nuorten lautakunnan kokouksessa. Aloitteen pohjalta  toteutettiin lasten läsnä- ja poissaolojen sähköinen seurantaprojekti. Projektin tulokset olivat osin onnistuneita ja saatuja tuloksia arvioitiin viime syksynä. Valtuustoryhmien neuvotteluissa pormestariryhmät sopivat, että Tampereella kokeillaan tuntiperusteista päivähoitomaksua valtuustokaudella 2013—2016. Pormestariohjelmaan kirjattiin, että Tampereella kokeillaan joustavia päivähoitoratkaisuja muun muassa tuntiperusteista päivähoitomaksua muutamilla alueilla.

Samalla tavoin aloitteeni päivähoidon hoitotakuusta toteutettiin. Ensin se vuonna 2009 pilotoitiin muutamissa päiväkodeissa ja seuraavana vuonna se otettiin kokonaan käyttöön. Tänä päivänä päivähoidon hoitotakuu on jo arkipäivää. 

Kirjoitus on julkaistu AL:n Lukijalta-palstalla 24.1.2013 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivähoidon tuntilaskutus, tuntiperusteinen päivähoito, valtuustolaloite, Tampere, päivähoito

Puhe valtuustossa: Päiväkotien ja koulujen sisäilmaongelmat

Maanantai 20.8.2012 - Johanna Loukaskorpi

Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut,

Valtuutettu Joonas Lepistön aloite on tärkeä. Se nostaa esiin päiväkotien ja koulujen sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmat. Vastaus antaa myös valtuustolle selkeän viestin. Sisäilmaongelmia selvittäviä työryhmiä on jo riittävästi ja selvityksiä ongelmakohteista löytyy – vain raha puuttuu. Valtuuston tuleekin mielestäni jo tämän vastauksen perusteella ryhtyä budjettineuvotteluissa toimenpiteisiin. Määrärahoja on kohdistettava entistä enemmän nimenomaan ennakoivaan ja korjaavaan kiinteistönpitoon.   

OAJ:n elokuussa julkaistusta opetusalan henkilöstölle ja vanhemmille suunnatusta kyselystä käy ilmi, että sisäilmaongelmia esiintyy kahdessa kolmasosassa kouluja tai päiväkoteja. Näin on myös Tampereella. Aloitteen vastauksessa todetaan, että sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia esiintyy Tilakeskuksen vuokratiloissa ja omissa rakennuksissa. Ongelmien todetaan aiheuttavan terveydellisiä haittoja ja kustannuksia entistä enemmän.

Lahdessa 1000 oppilasta aloittaa lukuvuotensa parakkikoulussa home- ja sisäilmaongelmien vuoksi. Hämeenlinnan Tuomelan ala-aste suljettiin sisäilmaongelmien vuoksi helmikuussa nopealla aikataululla, ja lapset siirrettiin ympäri kaupunkia. Esimerkkejä löytyy siis lukuisia. Tampereella eräässä alakoulussa opettaja menetti jatkuvasti äänensä. Lääkäritutkimuksissa kävi ilmi, että hän on altistunut homeelle. Lopulta opettaja siirrettiin toiseen kouluun, jossa hän ei enää sairastellut ja on ollut työkykyinen. Mitään ei kiinteistössä korjattu. Lapset ja uusi opettaja jatkavat altistumista. 

Yksi syy lisääntyneisiin sisäilmaongelmiin on ilmastoinnin kytkeminen säästösyistä öiksi pois. Sisäilmayhdistys ry:n mukaan rakennuksissa syntyy epäpuhtauksia jatkuvasti, joten ilmanvaihdonkin on oltava aina päällä. Muuten epäpuhtauspitoisuudet nousevat korkeiksi ja epäpuhtaudet varastoituvat esimerkiksi pintamateriaaleihin. Hyvän sisäilman takaava vaihtoehto on pitää ilmanvaihto jatkuvasti päällä.

Ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoot -ohjelman päällikkö Juhani Pirinen toteaa, että 80–90 prosenttia julkisista rakennuksista sulkee ilmanvaihtonsa yöksi. Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi huonontaa ilmanlaatua kahdella tavalla. Ensinnäkin uusi raitis tuloilma ei pääse laimentamaan ilmassa olevia epäpuhtauksia. Toiseksi jos vain huono ilma poistuu, rakennukseen syntyvä alipaine imee rakenteissa olevaa mikrobikasvustoa ja epäpuhtauksia.

Nykyinen äidinkielenluokkani on kärsinyt alipaineistusongelmista. Ne ovat nyt korjattu kesän aikana. Toivon todella niin, sillä en halua olla kävelevä ihmiskoe, kuten kollega minulle tänään totesi. Jää vain arvailujen varaan, onko tämä valuva nenä, käheä ääni ja kipeytynyt kurkku jälleen kerran yksi koulujen sisäilmaongelmien aiheuttama vaiva vai ihan tavallinen kesäflunssa. 

1 kommentti . Avainsanat: sisäilma, homeongelmat, valtuustoaloite, kosteusvaurio,

Vastine AL: Lailliset graffitit tekevät tuloaan myös Tampereelle

Torstai 20.10.2011 - Johanna Loukaskorpi ja Joonas Lepistö

Leo Peltomaa esitti mielipidekirjoituksessaan (14.10 AL), että Tampereelle tehtäisiin laillisia graffitiseiniä. Peltomaa on aivan oikeassa todetessaan, että graffitit ovat taidetta ja Tampereelle tulisi pikaisesti saada laillisia paikkoja graffitien maalaamiseen. Helsingin kaupunkiin rakennettiin vuonna 2009 virallinen graffitiaita Suvilahteen. Suvilahden graffitiaita saikin vuoden kulttuuritekopalkinnon samana vuonna ja on saanut kiitosta monelta taholta. Myös Rovaniemessä on kaupungin perustama suosittu ja ahkerasti käytetty julkinen graffitiaita.

 

Graffitikulttuuri on vakiintunut osaksi nuorten kulttuuria. Usein graffiteja kuitenkin maalataan laittomiin ja vääriin paikkoihin, ja niiden puhdistamiseen käytetään vuosittain Tampereellakin suuria summia. Laillisia paikkoja graffitien maalaukseen ei Tampereella ole,  joten nuoret, jotka maalausta harrastavat, ovat pakotettuja maalaamaan laittomiin paikkoihin. Esimerkiksi Belgian Bruggessa laittomat graffitit putosivat kolmannekseen, kun graffitit tunnustettiin taiteeksi, maalareille annettiin laillinen paikka, luvattomat töhryt puhdistettiin ja sovittiin säännöistä maalarien, poliisin sekä muiden viranomaisten kesken. Lailliset paikat vähentäisivät nuorten tekijöiden tarpeetonta marginalisointia. Monikulttuurinen yhteistyö kaupungin ja nuorison alakulttuurien kanssa antaa kuvaa avoimemmasta ilmapiiristä ja avoimemmasta kaupungista, jossa nuorten annetaan toteuttaa itseään.

 

Teimme viime vuonna  valtuustoaloitteen graffitiaidan rakentamiseksi Tampereelle Vuoreksen asuntomessualueelle ja graffitipaikkojen järjestämisestä keskustan kaupunkitiloihin. Aloitteemme käsiteltiin 12.10 sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunnassa, ja siellä hyväksyttiin seuraava ponsiesitys yksimielisesti: ”Kaupungin selvitys graffitiaidan rakentamisesta tuodaan sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakuntaan jatkotoimenpiteiden päättämiseksi. Lisäksi Tampereen kaupunki selvittää mahdollisuudet graffititaiteelle soveltuvista paikoista myös keskusta-alueelta.

 

Toivomme, että Tampere profiloituu nuorisokulttuurille myönteisenä kaupunkina, joka ohjaa nuoria maalamaan graffitejaan laillisesti. On myös tärkeätä, että kaupunki ottaa aktiivisen roolin uusien kaupunkilaisnuorten harrastusten, kuten graffititaiteen, parkour- ja skeittipuistojen, tukemisessa.

 

Johanna Loukaskorpi, äidinkielen opettaja, kaupunginvaltuutettu (sd)Joonas Lepistö, uutistoimittaja, kaupunginvaltuutettu (sd), Tampere

Vastine on julkaistu AL:ssä 20.10.2011

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: graffiti, graffitiseinä, nuorisokulttuuri, aloite