Apon elämää: Pumppaamaan ja pomppimaan lähiliikuntapaikoille

Torstai 12.10.2017 klo 13.06 - Johanna Loukaskorpi

Olisin päässyt tänä aamuna kokeilemaan Härmälän uutta pump track -rataa vieraillessani radan liikunnallisissa avajaisissa, mutta täytyy myöntää, etten uskaltanut. Sen sijaan Härmälän koulun näytösajajat ja oppilaat uskalsivat ja voi sitä liikunnan riemua ja vauhtia. Kun vauhtipyöräilijä kiidätti pyöräänsä pompulta toiselle, radan ympärille kokoontuneet oppilaat nostivat kätensä ylös ja hurrasivat. Tunnelma oli kuin suuremmassakin urheilujuhlassa.

Tänään vietettiin siis Härmälän koulussa kevään ja kesän korvilla rakennetun pump track -radan avajaisia. Pump track -rata eli pumppu- tai pomppurata on kaikenikäisille suunnattu rata, jossa voi ajaa peruspyörällä, maastopyörällä ja bmx-pyörällä, rullaluistella tai -lautailla tai vaikka vain juosta. Härmälän rata on oivallinen osoitus siitä, kun koululaiset, opettajat ja asiasta innostuneet aktiiviset ihmiset pistävät hynttyynsä yhteen ja ideoivat yhteiseksi hyväksi asioita.

Härmälän pump track-rata on myös hyvä esimerkki hienosti toteutetusta lähiliikuntapaikasta. Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa keskeisessä paikassa. Keskeisinä tavoitteina korostuvat aina lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys. Härmälän rata on aivan alakoulun vieressä puiston ja pallokentän läheisyydessä asutuksen keskellä. Hyvä lähiliikuntapaikka toimii asuinalueensa liikunnallisena kohtaamispaikkana. Hyviä luontaisia kohtaamispaikkoja ovat päiväkotien ja koulujen pihat sekä puistoalueet. Olen saanut härmäläläisenä seurata vierestä radan valmistumista läheltä ja valmistumisen jälkeen on ollut vielä suurempi ilo katsella siellä pyöräileviä, juoksevia ja rullalautailevia innostuneita ja liikkuvia lapsia.

Erilaisten liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin useita tunteja. Suomalaislapsista kuitenkin enemmistö liikkuu liian vähän. Osasyitä tähän ovat mm. liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille, sopivien liikuntapaikkojen puute ja liikuntapaikkojen maksullisuus. Nuoren Suomen muutamia vuosia sitten teettämän tutkimuksen mukaan suurin syy lasten liikkumattomuuteen on liian vähäinen määrä liikunta- ja leikkipaikkoja. Liikkuva Tampere ja Liikkuva koulu -hankkeet yrittävät kaikin tavoin lisätä liikkumista koulupäivien aikana ja toiminallisuutta koulussa. 

Koulupihojen ja niiden välittömässä läheisyydessä olevien alueiden liikuntaolosuhteiden kehittämisellä ja parantamisella on selkeitä ja merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Tutkimuksissa on todettu, että oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi kouluissa, joiden piha-alueet olivat kunnostettu. Kunnostaminen lisäsi tutkimuksen mukaan merkittävästi myös lasten vapaa-ajan liikuntaa – koulupihoja käytettiin aktiivisesti myös kouluajan ulkopuolella.

Liikunta-aktiivisuuden kasvun lisäksi liikuntapaikkojen kunnostus aiheutti muitakin positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantuneen keskittymisen tunneilla, lisääntyneet mahdollisuudet koulupihojen käyttöön oppimisympäristöinä sekä häiriökäyttäytymisen vähentymisen.

Olen tehnyt muutamia vuosia sitten itsekin valtuustoaloitteen Koulujen pihat lähiliikuntapaikoiksi, joten Härmälän koulun ja puiston uudistustyö ilahduttaa minua monella tapaa: päättäjänä, äitinä ja alueen asukkaana. Tampereella on määrätietoisesti kehitetty viimeisten vuosien aikana koulujen pihoja ja tehty niitä liikunnallisiksi ja toiminnallisiksi lähiliikuntapaikoiksi. Vielä on kuitenkin paljon kouluja, joiden pihat ovat pelkkää asfalttia tai toimivat pahimmassa tapauksessa parkkipaikkoina. Tehtävää riittää siis lähivuosillekin. Jokainen lapsi Tampereella ansaitsee koulupihan, jossa voi liikkua sekä harrastaa monipuolisesti välitunneilla, oppitunneilla ja vapaa-ajalla.

Jälkikirjoitus: Härmälän rata ei olisi valmistunut ilman muutamien liikunnallisten ihmisten intoa ja määrätietoista työskentelyä asian hyväksi. Isot kiitokseni Härmälän koulun opettaja Iivo Itkoselle, Tilakeskuksen isännöisijä Jenni Pitkäselle, Liikkuva Tampere -hankkeen Mikko Tiirikaiselle ja radan suunnitelleille Mikko Peltoselle ja Jani Vesikolle sekä koululle pyöriä ja kypäriä lahjoittaneelle Mikko Norvastolle ja Rtechille.

 

Mielipidekirjoitus AL: Lisää vapaata kaupunkitilaa ja lähiliikuntapaikkoja

Tiistai 7.8.2012 - Johanna Loukaskorpi

Kierrätettyään Härmälän päiväkodin lapsia ympäri Tampereen keskustaa toimittaja Matti Kuusela (AL 29.7.2012) tuli reportaasissaan päätelmään, että Tampere vihaa lapsiaan. Tällä on ikävä kaiku kaupunginvaltuutetun korvissa, sillä tunnen lukuisia valtuutettuja ja virkamiehiä, jotka pyrkivät päätöksenteossaan miettimään lapsinäkökulmaa ja yrittävät tehdä kaupungista parempaa paikkaa lapsille ja nuorille.

Tampere ei vihaa lapsiaan tai ole lapsivihamielinen kaupunki. Tampereella on muun muassa tasokkaita leikkipuistoja. Sorsapuiston uudistukset ovat onnistuneet, ja Näsinpuiston puistosuunnitelma vaikuttaa kiinnostavalta. Jatkossa toivottavasti Iidesrannan perhepuisto toteutuu ja tuo kaupunkiin jonkinlaisen seikkailupuiston.  Kun puhutaan lapsiystävällisestä kaupungista, aina ei tarvitse rakentaa kalliita leikkipuistoja. Lapset innostuvat pienistä asioista.

Kööpenhaminassa törmäsin keskellä kaupunkia kolmeen kadun sisälle rakennettuun trampoliiniin. Kaupunkikierroksesta väsyneet poikani saivat uutta virtaa, kiukku unohtui, eikä pomppimisesta meinannut tulla loppua. Seuraavana päivänä yksi kolmesta kysyi, voidaanko taas kiertää trampoliinien kautta.

Kaupunkitilaa tulee suunnitella niin, ettei sitä ajatella vain aikuisten silmin. Vapaat graffitiaidat ja piirtämiseen varatut kadunpätkät luovat mahdollisuuksia myös lapsille toteuttaa luovuuttaan. Itse toisin kaupunkiin kiipeilyn mahdollistavia ja sallivia katutaideteoksia. Kuninkaankatu ongelmineen keskusteluttaa jatkuvasti kaupunkikehittäjiä. Minua kiehtoo ajatus, että katu muutettaisiin lasten kaduksi. Toisin sanoen antaisin lasten vallata kadun takaisin juopoilta. Toisin kadulle esimerkiksi koripallokorit, skeittirampin ja erilaisia kiipeilyyn sopivia katutaideteoksia. Sinne sopisi myös Kööpenhaminassa näkemäni trampoliini.

Tampereella on liian paljon tyhjiä, toimimattomia ja hiljaisia koulujen ja päiväkotien pihoja. Pienelläkin ehostuksella niihin saa hankittua muutamia liikuntavälineitä. Koulujen pihat ovat oivallisia lähiliikuntapaikkoja kaikille – ei vain kouluikäisille. Koulujen pihoja tulisi muuttaa tulevien vuosien aikana monitoimikentiksi ja lähiliikuntapaikoiksi. Ne houkuttelevat kaikenikäisiä liikkumaan omatoimisesti, estävät koulujen pihoissa iltaisin tapahtuvaa ilkivaltaa ja lisäävät lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolella. 

Tamperetta pitää kehittää lasten ääntä kuunnellen.Lapsinäkökulmaa ja lapsimyönteistä ajattelua tarvitaan päätöksenteossa. Lasten äänen saa parhaiten kuuluviin äänestämällä ”lapsipuolueen” edustajia.

Kirjoitus julkaistu hieman lyhennettynä Aamulehden Lukijalta-sivuilla 7.8.2012