PUHE: Lukutaidon iltapäivässä opettajille

Tiistai 25.9.2018 klo 15:00 - Johanna Loukaskorpi

Hyvät opettajat,

Tervetuloa Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunginkirjaston ja Lukeva Tampere -työryhmän puolesta tänne Metsoon keskustelemaan lukemisesta ja sen edistämisestä sekä kuulemaan, miten Tampereella sanataide ja lasten ja nuorten kirjallisuus näkyvät yhteisöjemme toiminnassa ja tapahtumissa tänä vuonna.

Nimeni on Johanna Loukaskorpi ja toimin hyvinvoinnin palvelualueen apulaispormestarina. Aiemmalta ammatiltani olen äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, joten olen nähnyt käytännössä sen, miten lasten ja nuorten lukeminen on viimeisten vuosien aikana hiipunut, lukutaito heikentynyt ja lukeminen vapaa-ajan harrastuksena selvästi lasten ja nuorten elämässä vähentynyt. Olen itse kirjoittanut asiasta lukuisia mielipidekirjoituksia näiden politiikassa viettämieni vuosien aikana ja nostanut asiaa esiin monissa eri yhteyksissä. Apulaispormestarikauteni aluksi halusin perustaa työryhmän pohtimaan, miten lukemista voidaan vielä paremmin edistää Tampereella, miten perheitä voitaisiin kannustaa lukemaan vielä enemmän neuvolaikäisille lapsille, miten varhaiskasvatuksessa voitaisiin innostaa lapsia lastenkirjallisuuden ja sanataiteen maailmaan tai miten peruskoulun oppilaita ja toisen asteen opiskelijoita motivoidaan lukemaan ja löytämään kirjallisuuden maailmat. Tässä kaikessa Te opettajat olette avainasemassa. Siksi Te olette täällä tänään ja kiitän jo etukäteen Teitä kaikkia, jotka viette kirjallisuuden, sanataiteen ja lukemisen ilosanomaa eteenpäin kouluissamme.

Aivan viime vuosina huoli lasten lukemisesta ja sen vähenemisestä on tavoittanut koko Suomen, ja sitä onkin käsitelty laajasti medioissa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen heräsi äidinkielenopettajien, luokanopettajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden sekä kirjailijoiden huoleen ja perusti kansallisen lukutaitofoorumin vastaamaan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Foorumin tehtävänä oli laatia suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle, ja se kokosi laajasti yhteen lukutaidon asiantuntijoita ja aiheen parissa toimivia tahoja. Meillä on täällä tänään paikalla Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen ja sanataideopettaja Pia Krutsin, jotka ovat osallistuneet lukutaitofoorumin työskentelyyn ja kuulette tarkemmin foorumin työskentelystä ja ehdotettuja toimenpiteitä lukuinnon parantamiseksi.

Hyvät kuulijat,
Maailman paras peruskoulu synnyttää maailman parhaat lukijat. Todellisuus on nykyään tylympi. Pisa-tutkimus on osoittanut, että Suomessa erot sukupuolten välillä lukutaidossa ovat OECD-maiden suurimmat. Pojat ovat lukutaidossa 1,5 vuotta tyttöjä jäljessä. Eikä siinä kaikki - myös tyttöjen lukutaito heikkenee. Peruskoulun läpäisevistä pojista joka kahdeksas ei osaa lukea hyvin, jotta menestyminen jatko-opinnoissa olisi mahdollista. Heikkojen lukijoiden määrä on viimeisten vuosien aikana merkittävästi lisääntynyt ja huippulukijoiden määrä vastaavasti vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden lukutaidon taso on tällä hetkellä heikompi kuin reilu vuosikymmen aikaisemmin.

Perinteinen kirja ei ole pitänyt pintaansa kilpailussa vapaa-ajasta. Sen ovat syrjäyttäneet tietokone-, netti- ja kännykkäpelit ja sosiaalisen median lisääntynyt käyttö. Lapsilla ja nuorilla ei ole enää aikaa lukea. Syksyllä 2014 Suomessa vieraili yhdysvaltalainen lukutaitotutkija William B. Brozo. Hänen mukaansa lukutaito näkyy opintomenestyksessä ja sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Brozo on havainnut hyväksi keinoksi vanhempien oppilaiden hyödyntämisen juuri lukemaan oppineiden lukuharrastuksessa. Isommat koululaiset voivat suositella nuoremmille luettavaa, he voivat lukea ääneen ja kertoa omista lukukokemuksistaan. Tällaisissa kokeiluissa vanhempien koululaisten oma asenne lukemista kohtaan kohenee samalla. Itse olen saanut hyviä tuloksia eri-ikäisten yhteisistä kirjallisuustunneista.

Onneksi lasten ja nuorten lukemattomuuteen ja lukumotivaation lisäämiseen on heräilty eri puolilla maata ja lukutaitofoorumin myötä lukuinnon herättämisen on myös varattu rahaa.Lukutaitofoorumi julkaisi elokuun lopussa lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämisen suuntaviivat. Lukutaitofoorumin työn tuloksena on syntynyt Lukuliike, jonka tarkoituksena on innostaa ja haastaa kaikki mukaan tekemään kampanjoita lukemisen puolesta. Oman haasteen ja kampanjan voi perustaa kuka tahansa tai mikä yhteisö tahansa – ja kertoa siitä sosiaalisessa mediassa käyttäen aihetunnistetta #lukuliike. Lukukeskuksen toteuttaman Lukuliike koulussa -kampanjan tarkoituksena on innostaa lapset ja nuoret takaisin kirjojen pariin. Lukuliike koulussa tuo elämyksellisin keinoin lukemisen mukaan lasten ja nuorten arkeen ja koulupäiviin. Kampanja toteutetaan yhteistyössä koulujen, kirjastojen, sanataidekoulujen ja laajasti muiden alan asiantuntijoiden kanssa. Koulukampanja toteutetaan lukuvuoden 2018-2019 aikana. Toivottavasti lähdette kaikki mukaan #lukuliikkeeseen. Teitä lukemisesta motivoituneita opettajia tarvitaan jalkauttamaan lukuliike kouluihin ja arkeen.

Haluan nostaa vielä yhden asian esiin eli Lukuklaanin, joka laajenee tänä lukuvuonna yläkouluihin. Suomen Kulttuurirahasto lahjoittaa miljoona euroa käytettäväksi yläkouluikäisten nuorten lukemisen edistämiseen ja lukutaidon tukemiseen. Yläkoulujen Lukuklaanin kohderyhmänä ovat kaikki Suomen ylä- ja yhtenäiskoulut ja jokainen ylä- ja yhtenäiskoulu saa lahjoituksena sadan kirjan paketin. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Tampereella sijaitseva Lastenkirjainstituutti. Siitäkin varmasti kuulette tänään lisää. Hankkeen kautta Suomen Kulttuurirahasto tukee Opetus- ja kulttuuriministeriön Lukutaitofoorumin työtä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.

Entisenä koulukirjastonhoitajana näen koulukirjastojen ja yleisten kirjastojen merkityksen lukutaidon ylläpitämisessä ja lukemiseen innostamisessa erittäin merkitykselliseksi. Ihanteellisinta olisi, jos kirjat olisivat näkyvä osa mahdollisimman monen lapsen koulupäivää. Välitunnilla oppilas voisi tarttua koulukirjastossa tai koulun yhteydessä olevassa lähikirjastossa nuortenkirjaan, lukea lehtiä tai sarjakuvia. Erilaiset lukukerhot, -porkkanat ja draamalliset kirjallisuustunnit kannustavat osaa koululaisista lukemaan enemmän. Miespuoliset lukevat esikuvat ovat myös erittäin tärkeitä poikien lukumotivaation lisääjiä. Kotien ilmapiirillä on suuri merkitys lukuharrastuksen tukemisessa. Finlandia-palkinnon voittanut Jussi Valtonen totesi eräässä haastattelussa, että hänen onnensa olivat lukevat kaverit. Kavereiden kirjavinkit otetaan todesta. Jokaisella pojalla ja tytöllä olisi hyvä olla vähintään yksi lukeva kaveri.

Toivotan teille kaikille oikein innostavaa iltapäivää lukemisen parissa ja lukuintoa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukeminen, lukutaitofoorumi, opetusministeriö, lukuklaani, lukuliike