Valtuustokyselyt

Valtuustokysely lastensuojelun tilanteesta

3. joulukuuta oli Aamulehdessä Tampereen kaupungin 16 lastensuojelutyötä tekevän sosiaalityöntekijän sekä Pirkanmaan Talentian puheenjohtajan Tessa Tuukkanen-Saloveden mielipidekirjoitus, jossa todettiin, että Tampereen lastensuojelun resurssit ovat riittämättömät. 14. joulukuuta Aamulehti julkaisi pitkän artikkelin lastensuojelun arjesta ja työntekijöiden liian suurista työmääristä. Myös lastensuojelun kenttää kiertäessäni sama huoli on kantautunut korviini. Lasten ja nuorten lautakunta on jatkuvasti vaatinut ottamaan henkilöstön viestin tosissaan ja saikin joulukuun kokouksessa selvityksen lastensuojelun organisaatiouudistuksesta, jossa painopistettä siirretään tulevan sosiaalihuoltolain mukaisesti ehkäiseviin palveluihin. Suunta on oikea, mutta ei ratkaise sitä ongelmaa, että lastensuojelun avohuolto ja sijaishuolto ovat olleet jo kauan liian ylikuormittuneet. Edelleen jäi myös epäselväksi, miten henkilöstön tuomiin ongelmiin aiotaan puuttua. Itse sain ainakin sen käsityksen, että organisaatiouudistuksen ajatellaan ratkaisevan resursoinnin ongelmat.

  1. Mitä kaupungin johto on reagoinut tähän kirjoitukseen ja mitä se aikoo tehdä parantaakseen lastensuojelun tilannetta?
  2. Mielipidekirjoituksen mukaan sosiaalityöntekijöiden määrä on ollut jo vuosia liian vähäinen. Miten henkilöstövaje aiotaan ratkaista?
  3. Organisaatiouudistuksen eli lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden siirtämisen tekemään ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ajatellaan auttavan lastensuojelun ongelmien ratkaisemisessa. Kuitenkin ne lapset, jotka tarvitsevat tällä hetkellä lastensuojelun raskaita palveluita vaativat paljon työvoimaa ja resursseja. Hetkessä näiden lasten tilanne ei muutu. Henkilökunta on sitä mieltä, että lastensuojeluun ei uudistuksen myötä jää riittävästi henkilökuntaa. Miten huolehditaan henkilöstön jaksamisesta tässä tilanteessa ja siitä, että lastensuojelussa uudistuksen jälkeen on riittävästi henkilökuntaa?
  4. Lakisääteiseen dokumentointiin kuluu paljon työntekijöiden aikaa. Usein asiakastapaamisista joudutaan joustamaan. Tampereella lastensuojelun piirissä olevia lapsia ehditään tapaamaan vain akuuteissa kriisitilanteissa. Miten huolehditaan, että tiedonkulku tällaisissa tilanteissa on riittävää ja lapset saavat tarvitsemansa avun ajoissa, eikä apua tarvitsevaa lasta vain pompotella paikasta toiseen? (vrt. Helsinki case Eerika – vastuukysymykset kuka vastaa, jos jotain ikävää tapahtuu – valtuusto, kaupungin ylin johto, apulaispormestari, lanula, sosiaalityöntekijät)

.

Valtuustokysely Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa 18.8.2014 Olli-Poika Parviaiselle

Tampereen kaupungin lukiolaiset saivat ilmoittautuessaan lukiokoulutukseen kirjeen, jossa kehotettiin hankkimaan oma kannettava tietokone opiskelijan työvälineeksi kouluun. Tästä olemme saaneet lukea muun muassa Aamulehdestä ja Helsingin Sanomista sekä kuulla Yle Tampereen uutisissa. Omien välineiden käyttöä perustellaan sillä, että tunneilla käytetään sähköisiä oppimisympäristöjä ja oppimateriaaleja, erikoisohjelmia, internetin aineistoa ja sosiaalisen median palveluita tiedonhankintaan ja työskentelyyn. Omien tietokoneiden käyttöä perustellaan myös sillä, että nyt  aloittavat opiskelijat kirjoittavat osan ylioppilaskirjoituksistaan sähköisesti vuonna 2016. 

Yle Tampereen haastattelussa Tampereen kaupungin lukiokoulutuksen johtaja Eija Tiisala-Heiskala toteaa, että kannettavien tietokoneiden hankintaa edellytetään opiskelijoilta, jotta lukioissa pystytään siirtymään entistä enemmän sähköisiin materiaaleihin. Kuitenkin uusilta opiskelijoilta edellytetään kannettavan tietokoneen hankinnan lisäksi sama määrä koulukirjoja kuin ennenkin.  

Kysynkin,

1) Kuinka huolehditaan tasa-arvon toteutumisesta toisaalta lukiolaisten välillä ja toisaalta eri lukioiden välillä (eri lukioissa kun tuntuu olevan hieman eri käytäntöjä tietokoneiden hankintaan liittyen)?

2)  Lukiokoulutuksen johtajan mielestä tietokone on tämän päivän opiskelijan kynä, kumi ja laskin. Tietokoneen hankintaa ei missään nimessä voi verrata kumien ja kynien hankintaan. Kyse on huomattavan suuresta yksittäisestä opiskeluinvestoinnista, johon kaikissa perheissä ei ole varaa. Monessa perheessä on kotona hyvä ja toimiva tietokone tai useampia, joita lukiolaiset ovat koulutöihinsä käyttäneet. Miten Tampereen kaupunki aikoo toimia niiden vähävaraisten perheiden tai yksinhuoltajien osalta, joilla ei ole taloudellista mahdollisuutta ostaa lapselleen uutta tietokonetta? 

3) Missä tällainen suositus tietokoneiden hankinnasta on tehty? Lukiokoulutuksesta vastaavan lautakunnan jäsenet tuntuvat olevan tietämättömiä kaupungin suosituksesta. 

4) Miksi uusilta lukiolaisilta edellytetään kannettavan tietokoneen hankinnan lisäksi edelleen sama määrä kirjoja kuin ennenkin?

Valtuustokysely Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa  17.2.2014

Tampereen kaupungin lukiokoulutus on jo useampia vuosia kärsinyt kaupungin säästö-velvoitteista. Uusin säästövelvoite pyörii 600 000 e tietämillä, ja syksyllä lukioista on tarkoitus leikata 50 kurssia, millä säästetään noin 75 000 e. Opetusta tullaan järjestämään massaluennoilla ja ryhmäkokoja aiotaan entisestään suurentaa.

Kysynkin apulaispormestari Parviainen,

1. Mitä kaupunki aikoo tehdä taatakseen laadukkaan ja monipuolisen lukiokoulutuksen tilanteessa, jossa lukiokoulutuksen valtionosuuden lasku vuodelle 2014 on yli 4% pienempi kuin vuoden 2013 taso?

2. Mitä kaupunki aikoo tehdä, ettei opiskelijoiden valmistuminen viivästy kurssien leikkaamisen vuoksi, eikä tule turhia opintojen keskeyttämisiä? 

3. Miten kaupunki huolehtii lukio-opettajien jaksamisesta, etteivät he väsy liian suuria ryhmiä opettaessaan ja ohjatessaan?

Lukioverkkoa myllättiin viime valtuustokaudella mm. Messukylän lukio lakkautettiin ja Kaarila sekä Tammerkoski yhdistettiin. Kaupungin opinto-ohjaajat toteavat elinkeino- ja osaamislautakunnan jäsenille ja eräille muille päättäjille lähettämässään kannanotossa, että palveluverkon pienentäminen ei ole mikään ratkaisu lukiokoulutuksen ongelmiin: ”Viime vuosina lukioita on yhdistetty, saneerattu ja rakennettu uusia tiloja ja niihin on laitettu rahaa kymmeniä miljoonia. Nyt meillä on hienoja seiniä, mutta ei ole rahaa antaa opetusta. Lukioita on aivan oikea määrä suhteutettuna tulevien toisen asteen ikäluokkien kasvuun. Kyllä ongelma on nyt ihan muualla.” Iso ongelma ovat lukioiden tilavuokrat. Tampereella toimivat yksityiset lukiot sekä naapurikuntien lukiot pystyvät paremmin kohdentamaan budjettiaan opetukseen. Opinto-ohjaaja Jukka Eero Vuorinen kirjoittaa AL:n Näkökulmassa 27.1 koulujen tilavuokrista: ”Tampere saa lukiokoulutukseen vuonna 2014 valtionosuutta 18,8 miljoonaa. Lukiokoulutuksen palvelutilaus on 24,2 miljoonaa. Tilakeskuksen vuokrat vievät tästä jo yli 20 %, mikä on Suomen huippua.”

4. Onko seitsemän prosentin pääomavuokra tällaisina aikoina kohtuullinen?

5. Miksi kaupunki haluaa tässä taloustilanteessa ylläpitää tiloistaan samoja tuotto-odotuksia heikentäen samalla opetuksen laatua ja kurssimääriä?

6. Onko kaupungilla suunnitelmia alentaa Tilakeskuksen tuottotavoitetta koulutiloista muiden kaupunkien tasolle?

7. Millaisia suunnitelmia kaupungilla on lukiokoulutuksen järjestämisestä lukuvuosille 2015—2016 ja 2016—2017? Tilaajapäällikkö Pekka Kivekkään ja talousjohtaja Jukka Männikön vastauksesta Vuoriselle AL 2.2 voisi päätellä, että kaupungilla on haluja pienentää tilavuokria luopumalla kiinteistöistä

8. Mitä tämä vastaus tarkoittaa Hatanpään lukion kannalta?

Valtuustokysely 7.2.2011 koskien Vuoreksen rakentamiseen liittyvien palveluiden järjestämistä yhteistyönä Lempäälän kunnan kanssa

Lempäälän kunnanvaltuustossa käsiteltiin viime marraskuussa kysymystä Lempäälän kuntaan kuuluvan Vuoreksen osaalueen myymisestä Tampereen kaupungille. Ehdotuksen taustalla oli Lempäälän kunnan lähivuosien investointiohjelman merkittävä paisuminen.

Vuoreksen velvoitteista luopuminen vapauttaisi kunnan resursseja muun Lempäälän kehittämiseen. Kunnanvaltuusto hylkäsi äänestyksen jälkeen Vuoreksen Lempäälän puoleisen osan myyntiehdotuksen.

Vuoresta on suunniteltu yhteistyössä Lempäälän kunnan kanssa ja sen palveluverkon suunnittelun lähtökohtana on ollut yhteinen väestöpohja Tampereen kanssa. Vuoreksen palveluita on sekä suunniteltu että ollut tarkoitus järjestää Tampereen kaupungin ja Lempäälän kunnan yhteistyönä muun muassa tuleva Vuoreksen koulu on sijoitettu lähelle Lempäälän rajaa.

Mikäli Lempäälän kunta ei kykene tai halua rakentaa Vuoresta alunperin suunnitellulla aikataululla, kysynkin

  1. Onko mahdollista, että yhteiseksi suunniteltu palveluverkko tulee osin tarpeettomaksi, se on ylimitoitettu tai lähipalvelut sijaitsevat väärissä paikoissa?
  2. Onko olemassa suunnitelmia "sopeuttaa" Vuorekseen suunniteltu palvelutarjonta muuttuneeseen tilanteeseen, ja miten Lempäälän kunnan ratkaisut vaikuttavat Tampereen palvelujen järjestämiseen?
  3. Onko Lempäälän kunnan johto ollut edellä mainitun kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen yhteydessä Tampereen kaupunkiin ja kertonut aikeistaan Vuoreksen suhteen?"

Pormestari Timo P. Niemisen vastaus Johanna Loukaskorven kyselyyn:

"Tampereen kaupunki ja Lempäälän kunta ovat laatineet syyskuussa 1999 valtuustoissaan tekemien päätösten mukaisesti yhteistyössä Vuoreksen alueelle osayleiskaavan, joka sai lainvoiman 2006. Valtuustot päättivät syyskuussa 1999 myös, että kunnat sopivat myöhemmin teknisten verkostojen sekä palveluiden kustannusjaon perusteista. Nämä kustannusjaon perusteet hyväksyttiin Tampereen kaupunginhallituksessa ja Lempäälän kunnanhallituksessa marraskuussa 2003.

"Kaikkien em. päätösten taustalla on ollut tavoite toteuttaa Vuoreksen asuntoaluetta vaiheittain molempien kuntien alueella. Vuoreksen alueen toteutusta ohjaa vahvistettu Vuoreksen osayleiskaava, jonka mukaisesti kunnat ovat suunnitelleet ja ohjelmoineet Vuoreksen asemakaavoitusta ja toteutusta. Taloudellisen taantuman ja mm. kaavavalitusten johdosta alueen rakentamisaikataulu on viivästynyt ja molemmat kunnat ovat joutuneet laatimaan toteutusohjelmansa uudelleen. Mitään merkittäviä muutoksia toteutusohjelmiin kumpikaan kunta ei viime vuosien aikana ole tehnyt lukuun ottamatta kokonaisaikataulun siirtymistä molemmissa kunnissa muutamilla vuosilla eteenpäin.

Vastauksena yksilöityihin kysymyksiin voidaan todeta seuraavaa:

Onko mahdollista, että yhteiseksi suunniteltu palveluverkko tulee osin tarpeettomaksi, se on ylimitoitettu tai lähipalvelut sijaitsevat väärissä paikoissa?

Vuoreksen palvelujen toteutuksen ja ajoituksen pohjana on alueen väestökehitys, jonka alueen asuntotuotanto eli yksittäisten rakennuttajien hankkeet synnyttävät. Vuoreksen projektisuunnitelma toteutusohjelmineen hyväksytään vuosittain kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa, mutta tämän lisäksi Vuoreksen johtoryhmä, jossa on myös Lempäälän edustus, käsittelee alueen väestökehitystä ja toteutusohjelmaa noin 3 kuukauden välein. Mikäli osayleiskaavassa tehdyt palveluvaraukset osoittautuvat tarpeettomiksi, kaavavarauksien toteutuksesta voidaan tietenkin luopua. Kaikki tärkeimmät julkiset ja yksityiset palvelut sijoittuvat osayleiskaavan ja myöhemmin vahvistetun asemakaavan mukaisesti Vuoreskeskukseen, joka on niin kevyen liikenteen kuin julkisen liikenteenkin käyttäjien kannalta hyvin saavutettavissa ja siten varmasti sijainniltaan oikeassa paikassa.

Hyvinvointipalvelujen palveluverkon suunnittelussa ja palvelujen järjestämisessä, josta vastaa tilaajaryhmän ydinprosessit, on tehty tiivistä yhteistyötä Vuoresprojektin kanssa.

Palveluverkon suunnittelussa ja toteutuksen aikatauluttamisessa on tarkasti seurattu Vuoreksen alueen asuntorakentamista ja väestöennusteita. Koko alueen rakentuminen on viivästynyt alkuperäisistä suunnitelmista huomattavasti eli vuosia ja tämän vuoksi myös hyvinvointipalvelujen palveluverkon toteuttamista on lykätty.

Vuonna 2010 perustettiin "Vuoreksen palveluryhmä", jonka tehtävänä on tarkastella kirjasto- ja kulttuuripalveluita, sosiaali- ja terveyspalveluita, ikäihmisten palveluita sekä seurakunnan palveluita. Työryhmässä on edustajia molemmista kunnista sekä Tampereen

Vuoreksen merkittävin palvelukeskittymä on Vuoreskeskukseen rakennettava koulukeskus. Yhtenäisen peruskoulun rakentaminen on ajoitettu niin, että sen ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2013.

Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu päiväkoti, esiopetuksen tilat, opetustiloja peruskoulun alaluokkia varten, keittiötilat ja liikuntahalli. Lisäksi ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy terveydenhoidon tiloja: kouluterveydenhoito, hammashoito ja hyvinvointineuvola. Näin ollenalueen lähipalvelut tulevat sijoittumaan koulukeskukseen. Vuoreksen koulukeskus sijoittuu hyvien kulkuyhteyksien (sekä kevyen liikenteen väylät että joukkoliikenne) varteen, joten se on hyvin saavutettavissa koko Vuoreksen alueelta. Koulukeskuksen toisessa vaiheessa saadaan lisää yleisopetustiloja sekä yläluokkien tarvitsemat aineopetustilat. Toisen vaiheen rakentamisaikataulu täsmentyy myöhemmin ja siihen vaikuttaa alueen asuntorakentaminen ja väestöpohja.

Koulukeskuksen suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota tilojen muunneltavuuteen ja joustavuuteen, jolloin yhtenäisen peruskoulun tilat ovat joustavasti käytössä eri luokkaasteiden tarpeisiin. Koulukeskuksesta muodostuu alueen monitoimikeskus, joka on iltaisin alueen harrastuskeskus.

Kirjastopalvelujen osalta on todettu, että alkuvaiheessa voidaan palvelut hoidetaan kirjastoautolla. Nuorisotilojen osalta tukeudutaan alkuvaiheessa Vuoreksen koulukeskuksen tiloihin, jonne jo rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa tulee ns. monitoimitila, jota on suunniteltu iltaisin nuorisotilaksi. Terveyspalvelujen osalta koulukeskuksen ensimmäisessä vaiheessa toteutuu tiettyjä palvelutiloja ja myöhemmin, kun väestöpohja on riittävä, alueelle on suunniteltu terveysasemapalveluja. Näiden Vuoreskeskukseen suunniteltujen palvelujen aikataulut ja mitoitukset täsmentyvät myöhemmin.

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon suunnittelussa on alun perin varauduttu neljään erilliseen yksikköön: yksi yhtenäinen peruskoulu ja kolme ns. pienten lasten yksikköä, joissa toimisi varhaiskasvatusta ja perusopetuksen alempia vuosiluokkia. Näistä ns. pienten lasten yksiköistä yksi sijoittuisi Lempäälän puolelle. Tulevaisuus tulee näyttämään, tarvitaanko ja missä vaiheessa koulukeskuksen lisäksi muita päivähoitokouluyksiköitä. Päivähoitoa tulee Vuorekseen jo vuonna 2012, kun asuntomessutalo otetaan päivähoitokäyttöön messujen jälkeen. Päivähoidon osalta voi ilmetä myös kiinnostusta yksityisiltä palveluntuottajilta.

Onko olemassa suunnitelmia "sopeuttaa" Vuorekseen suunniteltu palvelutarjonta muuttuneeseen tilanteeseen, ja miten Lempäälän kunnan ratkaisut vaikuttavat Tampereen palvelujen järjestämiseen?

Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että Vuoreksen Lempäälän puoleisen alueen toteutuksessa olisi tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Kaikessa toteutuksen ohjelmoinnissa lähtökohtana on kuitenkin, että muuttuviin olosuhteisiin voidaan reagoida ja alueen väestökehitys sanelee tarvittavat toimenpiteet ja niiden ajoituksen. Merkittävin palveluhanke on Vuoreksen koulukeskus, jonka rakentumisen aikataulu on selostettu edellä. Toteutuksessa voidaan ottaa huomioon joustavasti palvelutarpeen kehitys alueella. Kolmen muun pienemmän yksikön osalta tarve voidaan arvioida uudelleen siinä vaiheessa, kun alue on pitemmälle rakentunut ja kokonaistarve on selvillä. Vuoreksen palvelujen järjestämisen osalta lähtökohtana on ollut, että alkuvaiheessa tukeudutaan olemassa oleviin palveluihin, lähinnäHervannan palveluihin. Jatkossa, kun yhteydet rakenteilla olevan sillan ja joukkoliikenteen myötä paranevat mm. Hatanpäälle ja keskustaan, voidaan myös palveluita tarjota sieltä suunnalta.

Onko Lempäälän kunnan johto ollut edellä mainitun kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen yhteydessä Tampereen kaupunkiin ja kertonut aikeistaan Vuoreksen suhteen?

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari ja toimialajohtaja Kari Auvinen ovat Vuoresprojektin johtoryhmän jäseniä ja siten heihin ollaan jatkuvassa yhteydessä. Lisäksi Vuoresprojektin edustajat vierailevat Lempäälän kunnan johtoryhmässä muutaman kuukauden välein, viimeisin tapaaminen oli 24.1.2011. Lempäälä on jatkamassa keväällä 2011 Anniston kylän kaavoitusta ja muuta suunnittelua. Annisto on Vuoreksen Lempäälän puoleisella osalla ensimmäiseksi toteutettava osaalue.

Lopuksi haluan vielä todeta, että Vuoreksen aluetta on suunniteltu yhdessä Lempäälän kunnan kanssa ja sitä on pidetty valtakunnallisestikin erittäin merkittävänä kuntayhteistyöhankkeena, jonka toteutumista seurataan tarkasti. Tampere edellyttää, että yhteisestä suunnittelusta ja toteutuksesta pidetään jatkossakin kiinni, eikä toteuttamisessa lähdetä eriaikaisuuteen tai supistuneisiin toteutusratkaisuihin. Tätä edellyttää myös koko kaupunkiseudulle juuri hyväksytty rakennesuunnitelma ja aiesopimuskokonaisuus.

Valtuustokysely koulunkäyntiavustajien tarpeesta ja myöntämiskriteereistä lukuvuonna 2010—2011 apulaispormestari Kristiina Järvelälle

Koulunkäyntiavustajat työskentelevät peruskouluissa aamupäiväkerhoissa, oppitunneilla ja iltapäiväkerhoissa. Koulunkäyntiavustajan työkuva on hyvin moninainen. Välillä avustaja avustaa yhtä lasta ja toisinaan koko luokkaa. Erityisesti avustajia työllistävät oppilaat, joilla on erilaisia oppimisen ja keskittymisen vaikeuksia tai oppilaat, jotka on vasta opetelleet suomen kielen.

Koulunkäyntiavustajien määrää oli Tampereella tarkoitus lisätä lukuvuonna 2010—2011, mutta säästösyistä tästä luovuttiin viime keväänä. Kaupungin kouluissa on integroitu erityistä tukea tarvitsevia oppilaita yleisopetukseen viimeisten vuosien aikana. On kyseenalaista integroida erityistä tukea tarvitsevia oppilaita entistä laajemmin yleisopetukseen, jos resursseja ei samaan aikaan lisätä. Mitä enemmän integraatiota tapahtuu, sitä enemmän erityisopetuksen ammattilaisia ja koulunkäyntiavustajia yleisopetuksen luokkiin tarvitaan. Koulunkäyntiavustajien tarve kasvaa Tampereella entisestään myös maahanmuuttajien kasvaneen määrän takia. Integroitaessa erityistä tukea tarvitsevia lapsia yleisopetuksen viime vuosina kasvaneisiin ryhmiin, on tärkeää lisätä avustajien määrää, muuten koko ryhmän oppiminen vaikeutuu ja opetus hankaloituu.

Perusopetuslaki on muuttumassa 1.1.2011, jolloin avustajan saannista tulee vieläkin suurempi oikeus. Lain tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen varhaiseen ja ennalta ehkäisevään oppimisen ja kasvun tehostettuun tukeen.

1. Miten Tampere varautuu perusopetuslain muutokseen ja koulunkäyntiavustajien tarpeen kasvuun? 

Tietooni on saatettu tapauksia, joissa erityistä tukea tarvitsevalle lapselle ei ole alakoulussa myönnetty koulunkäyntiavustajaa erityislääkärien ja erityisopettajien lausunnoista huolimatta, vaikka kunnalla on velvollisuus huolehtia avustajapalveluista.. Perusopetuslaissa sanotaan, että "vammaisella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut" 

2. Millä kriteereillä kaupungissa oppilaiden henkilökohtaiset avustajat myönnetään, ja ovatko kriteerit yhtenäiset kaupungin sisällä?

3. Onko Tampereella säästetty oppilaiden henkilökohtaisista koulunkäyntiavustajista, ja onko kriteereitä säästötoimien vuoksi kiristetty?

Olen myös huolissani eri alueiden erilaisista tilanteista. Eri asuntoalueilla asuvat oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa koulunkäyntiavustajien määrän suhteen. Esimerkiksi Annalan – Kaukajärven alueella on tänä syksynä 60% vähemmän avustajia kuin viime vuonna.

4. Millä perusteella avustajaresurssia eri alueille myönnetään?

5. Mistä erot alueiden välillä johtuvat? 

 

Valtuustokysely yhteinen Aila Dündar-Järvisen kanssa 24.3.2010. Katso myös Ylen uutisten uutinen asiasta.  

Valtuustokysely Tampereen lastensuojeluilmoitusten ja lastensuojelutarpeen  selvittelyn viivästymisestä sekä lastensuojeluun palkatun henkilöstön riittävyydestä

Tampereen kaupunginvaltuusto on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että lastensuojelutarpeen selvittely kestää Tampereella selvästi yli lain salliman ajan. Valtuusto on myös jatkuvasti ollut huolestunut lastensuojelumäärärahojen riittävyydestä ja ilmaissut erityisen huolensa lastensuojelutarpeen kasvusta Tampereella. 

Tampereella tehtiin viime vuonna lastensuojelutarpeen selvittelyjä 814 kappaletta ja näistä 435 tapausta kesti yli lain salliman kolmen kuukauden määräajan. Yli puoli vuotta kesti 198 tapauksen selvittely. Selvitetyistä tapauksista lastensuojelutarve todettiin noin 500 lapsella, eli kahdella kolmasosalla selvittelyyn tulleista perheistä. Taantuman myötä lastensuojelun tarve on lisääntynyt merkittävästi, mikä näkyy myös selvitysten määrän kasvussa. Jos lastensuojelutarpeen selvittely pitkittyy, tarkoittaa se lasten hädän pitkittymistä ja usein myös tilanteen pahentumista perheissä. 

Tampereella rikotaan kaiken aikaa lastensuojelulakia. Tilanne on erityisen vakava. Itä-Suomen aluehallintovirasto on määrännyt Kuopion kaupungille 245 000 euron uhkasakon, koska  Kuopiossa lastensuojeluselvittelyt ovat venyneet yli lain salliman rajan. Myös Sosiaali- ja terveysministeriö ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira aikovat laittaa kunnat kuriin lastensuojelulain noudattamatta jättämisestä.

Olemme huolissamme, että Tampere seuraa pian Kuopion vanavedessä, mikäli kaupungissa ei ole riittävästi henkilöstöä purkamaan selvittelyjonoja, eikä Tampere hoida ajoissa lastensuojeluilmoitusten käsittelyä.

Kysymmekin:

1.      Onko Tampere lisännyt uuden lastensuojelulain voimaantulon jälkeen lastensuojelutyötä tekevien sosiaalityöntekijöiden määrää? Jos ei ole, niin miksi ei ole? Lain tarkoitus nimenomaan oli painottaa ennaltaehkäisevää työtä. Ilmoituskynnystä haluttiin madaltaa, jotta ongelmiin puututtaisiin aikaisemmin. Tämä vaatii mielestämme lisäresursseja ja lisätyövoimaa.

2.      Valtuusto on myöntänyt rahaa lastensuojeluselvitysten tekemiseen, miksi tilanne ei ole korjaantunut? Tällä hetkellä uuden asiakkaan lastensuojelutarpeen selvityksen ensimmäinen neuvotteluaika menee toukokuulle, mikä on mielestämme täysin kestämätöntä.

3.      Miten Tampereella aiotaan tulevaisuudessa huolehtia siitä, että lastensuojeluselvitykset ja –ilmoitukset tehdään lain sallimassa ajassa?

4.      Apulaispormestari Järvelä totesi Aamulehden haastattelussa, ettei Tampereella ole lastensuojelupuolella sijaiskieltoa. Olemme kuitenkin saaneet tietoa kentältä, että sijaiskielto on ollut käytössä. Lisäksi strategiaraportin mukaan lastensuojelun selvitysaikaa on pidentänyt nimenomaan taloudellisesta tilanteesta aiheutuva sijaiskielto. Onko apulaispormestari tietoinen sijaiskiellosta ja siitä, että sijaisia ei ole palkattu vuosilomille, eikä pitkille sairauslomille eikä viime vuonna mm. äitiysloman palkalliselle 3kk:lle? Vaadimme, että ”sijaiskielto” puretaan välittömästi ja työntekijöiden sijaistamisiin kohdennetaan riittävät määrärahat, jotta selvitysjonojen purku ei vaarannu työntekijöiden poissaoloihin.

 

Valtuustokysely kesäkuussa 2009 aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnasta apulaispormestari Kristiina Järvelälle

Alkukeväästä 2009 kävi ilmi, että 86 toisen luokan oppilasta jäisi ilman syksyn iltapäiväkerhopaikkaa. Toukokuussa Tampereen kaupunki ja lasten ja nuorten lautakunta järjesti vanhempien vaatimuksesta iltapäiväkerhopaikan kaikille sitä hakeneille ykkös- ja kakkosluokkalaisille kasvattamalla ryhmäkokoja. Ennen kerhoryhmien maksimikoko on ollut 30 lasta.

Kaupungin päätös kasvattaa ryhmäkokoja tulee huonontamaan mahdollisuuksia tarjota lapsille hyvä iltapäivä. Vapaassa toiminnassa jo 15 lasta leikkiessään aivan normaalisti saa aikaan kovan metelin. Jos ryhmäkokoa kasvatetaan harkitsemattomasti, on lapsen iltapäivä todella raskas. Myös turvallisuuden takaaminen ja laadukkaan yksilöntarpeita huomioivan suunnitellun aamu- ja iltapäivän toteuttaminen on silloin vaarassa. 

  1. Kuinka kaupunki aikoo taata turvallisuuden aamu- ja iltapäiväkerhoissa?
  2. Miten kaupunki takaa, että suurissa ryhmissä pystytään järjestämään laadukasta ja monipuolista iltapäiväkerhotoimintaa?
  3. Aikooko kaupunki lisätä henkilökunnan määrää, mikäli syksyllä huomataan, että ryhmäkoot ovat liian suuret?
  4. Voidaanko yksittäisten ryhmien resurssia lisätä, mikäli huomataan, että joissakin ryhmissä on runsaasti erityistä huomiota vaativia lapsia esimerkiksi maahanmuuttajia, diagnosoituja oppimisvaikeuksia ja keskittymishäiriöitä tai sairauksia mm. diabetes, erilaiset allergiat, astma.

Jatkokysymykset koskien Härmälän koulun tilannetta

Viime syksynä iltapäiväkerhotoimintaa on järjestetty kolmella ohjaajalla. Lisäksi ohjaajilla on ollut apunaan koulunkäyntiavustaja. Ensi syksynä on Härmälän koulun aamu- ja iltapäivätoimintaan tulossa 57 lasta. Heistä 30 lasta on ykkösiä, 24 lasta kakkosia ja kolmosia kolme lasta. Perinteisesti toiminnassa Härmälässä on muodostettu lapsista 15 lapsen ryhmiä, jotta lasten iltapäivä olisi rauhallisempi. Usean ryhmän ansiosta koulussa on pystytty jakamaan haastavat ja vaikeat lapset eri ryhmiin, jolloin kaikkien kerholaisten iltapäivä on ollut miellyttävämpi.  Härmälän koululta on myös hyvin löytynyt tilat neljälle ryhmälle.

Vapaassa ohjatussa toiminnassa ryhmäkoon suurentuessa yhdellä ohjaajalla yli viidentoista lapsen, on mahdotonta auttaa kaikkia lapsia askartelussa, ohjailla leikkiä ja ratkoa lasten välisiä kahnauksia. Yksi ohjaaja ei riitä kaikkeen. Ensi syksyksi aluerehtorit ovat päättäneet, että Härmälään tulee kaksi ohjaajaa ja koulunkäyntiavustaja. Kerho-ohjaajat esittäneet itse toiveen neljästä ohjaajasta ja koulunkäyntiavustajasta. Toiminnassa on ennen rehtorien alaisuuteen siirtymistä pyritty siihen, että kukaan ohjaaja ei tee työtä yksin koululla. Työresurssien puutteen vuoksi nyt ollaan ryhmälähtöisyys lakkauttamassa.

Ensi syksynä ohjaajilta siirretään lisäksi suunnittelu- ja valmistelutunteja avustajatunneiksi. Ohjaajilla vähenee toiminnan suunnitteluaika ja toiminnan vaatiman paperityön tekemisen aika. Vastuu ja työmäärä lisääntyvät huimasti, vaikka palkka pysyy samana. Kun ohjaajien määrä supistetaan minimiin, niin ohjaajan mahdollinen poissaolo vaarantaa koko toiminnan, mikä on jo kuluneen talven aikana todettu, sillä ohjaajille ei aina ole saatu sijaista. 

  1. Kuinka voi olla mahdollista, vaikka kaupunki vakuuttaa, ettei iltapäiväkerhoista säästetä, että yksittäisissä kouluissa, kuten Härmälässä, henkilökunta vähenee, vaikka lapsia on vähintään yhtä paljon kuin tänä vuonna?
  2. Mihin perustuu Härmälän koulun ohjaajamäärän vähentäminen?

Valtuustokysely helmikuussa 2009 kansalaistalo Mansikkapaikan toiminnan rahoituksesta

Lentävänniemessä on toiminut vuodesta 1994 Kansalaistalo Mansikkapaikka. Mansikkapaikka on tarjonnut kaikenikäisille alueen asukkaille kohtaamispaikan. Mansikkapaikan toimintamuotoina ovat olleet mm. monipuolinen kerhotoiminta perheille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille. Mansikkapaikka on myös järjestänyt monia yhteisöllisiä tapahtumia alueen muiden toimijoiden kanssa. Mansikkapaikan yhtenä tärkeänä toimintamuotona on myös ollut työllistäminen.

Mansikkapaikan toimintaa on rahoittanut ennen kaikkea Raha-automaattiyhdistys (RAY), joka myönsi vuosille 2001–2004 avustuksen. Vuodet 2005-2008 RAY myönsi Mansikkapaikalle kohdennettua avustusta, jonka turvin Kansalaistalo on pystynyt jatkamaan toimintaansa. Lisäksi toimintaa on tukenut Tampereen kaupunki ja Harjun seurakunta.

Raha-automaattiyhdistys on ennen joulua ilmoittanut, että se ei enää avusta Mansikkapaikkaa. Jos korvaavaa rahoitusta ei saada järjestymään, niin toiminta ajetaan alas. Tällaisena aikana olisi mielestäni erityisen tärkeää yrittää ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja tarjota perheille (edullisia) tapoja harrastaa, kokoontua, tavata ihmisiä ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Tiedustelenkin, miten kaupunki aikoo turvata Mansikkapaikan toiminnan jatkamisen, ja  osallistuuko kaupunki Kansalaistalon toiminnan rahoittamiseen?