Valtuustoaloitteet

Vuosi 2017

Aloite nuorisovaltuuston edustajien palkkioiden nostamisesta yhdessä valtuutettu Ulla-Leena Alpin (vas.) kanssa

Tampereen nuorisovaltuusto on nuorten vaikuttamisfoorumi, joka pyrkii parantamaan tamperelaisten nuorten asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Sen toimintaan voivat osallistua kaikki tamperelaiset yläluokilla tai toisen asteen oppilaitoksissa opiskelevat nuoret. Nuorisovaltuusto on toiminut Tampereella jo vuodesta 1998, aluksi nimellä Nuorisofoorumi ja vuodesta 2015 alkaen Nuorisovaltuusto-nimisenä.


Nuorisovaltuusto nimeää kaksi edustajaansa kaupunginvaltuustoon ja useimpiin lautakuntiin. Edustajilla on kokouksissa puheoikeus. Nuorisovaltuuston edustajana toimiminen edellyttää perehtymistä isoon määrään asioita, jotta tehtäviin päätöksiin on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan.
Nuorisovaltuuston edustajat saavat tärkeästä luottamustehtävästään vain pienen kymmenen euron korvauksen / kokous, riippumatta kokouksen pituudesta. Esimerkiksi pitkistä, yli kymmenen tuntia kestävistä talousarviokokouksista korvaus on sama kymmenen euroa.
Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 20.2.2017 äänestyksen jälkeen korottaa valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten kokouspalkkioita, eräiden luottamushenkilöiden vuosipalkkioita, sekä apulaispormestareiden palkkoja tuntuvasti. Edellisen kerran korotuksia oli tehty vuonna 2012 tehdyllä päätöksellä. Olisi kohtuullista korottaa myös nuorisovaltuutettujen vaatimattomia palkkioita.


Tiedustelimme nuorisovaltuutettujen omaa näkemystä siitä mikä heille olisi oikeudenmukainen palkkio tehtävästään. Nuorisovaltuuston keskusteluissa esille oli tullut kolme vaihtoehtoa.


1. Palkkio olisi sama kuin kaupunginvaltuutetuilla.Tämä käytäntö on mm. Joensuussa, Keravalla, Alavuudella, ja Hämeenlinnassa.2. Puolet kaupunginvaltuutetun palkkiosta samalla laskukaavalla.3. Peruspalkkio voisi olla esimerkiksi 30 euroa ja sen jälkeen jokaiselta alkavalta tunnilta lisää 10 euroa.
On varmasti paikallaan, että virkahenkilöt pohtivat korvauksen sopivaa määrää, tekevät vertailevaa selvitystä eri kuntien käytäntöihin ja tekevät kaupunginvaltuustolle esityksen kohtuullisista palkkioista.
Esitämme, että nuorisovaltuutettujen palkkioita Tampereen kaupungin luottamustoimissa korotetaan seuraavan valtuustokauden alkaessa.

Tampereella 2.3.2017


Ulla-Leena Alppi ja Johanna Loukaskorpi


Vuosi 2016

Valtuustoaloite sähköpyörien hankkimiseksi kotihoitoon 11.4.2016

Tutustuin Tampereen kaupungin kotihoitoon huhtikuussa. Kotihoidon työntekijät ilmaisivat toiveen, että kaupunki hankkisi kotihoidon käyttöön lisää sähköpyöriä. Tällä hetkellä Härmälän lähipalvelualueella on koekäytössä yksi sähköpyörä.

Sähköpyörä on ekologinen vaihtoehto ja helpottaa kotihoidon työntekijöitä, koska kaikille ei ole mahdollisuutta käyttää autoa asiakaskäynneillä. Yhden hoitajan työvuoron aikana saattaa kertyä ajettavaa 10–20 kilometrin verran.

Sähköpyörä tekee pyöräilystä kevyempää ja helpottaa työvuoron aikana tapahtuvaa liikkumista. Kotihoidon työntekijät käyttävät asiakaskäynneillä kaupungin leasing-autoja, omia autojaan ja polkupyöriä. Mielestäni on kohtuutonta ja epähygieenista, että henkilökunta joutuu työssään käyttämään omia autojaan.

Kaupungin kannalta sähköpyörät eivät ole suurikaan investointi työntekijöiden jaksamisen tukemisessa ja työnteon helpottamiseksi. Sähköpyörät voidaan nähdä myös työntekijöiden liikkumista tukevina toimina ja niiden käytön lisääminen saattaa jopa ehkäistä sairauslomia.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki hankkii kotihoitoon lisää sähköpyöriä ja helpottaa näin työntekijöiden siirtymiä asiakaskäynneillä.


Valtuustoaloite valtakunnallisen lasten- ja nuortenkirjatittelin hankkimiseksi Tampereen kaupungille 15.2.2016

Tampere tunnetaan monipuolisena kulttuurikaupunkina. Kaupunki on myös tunnettu monista kuuluisista kirjailijoistaan – Lauri Viidasta, Eeva-Liisa Manneriin ja Kirsi Kunnakseen. Kaupunki onkin toiminut ansiokkaasti ja edistänyt alueellaan kirjallisuuden näkyvyyttä ja kannustanut kirjoittajia julkaisemaan tekstejä ja teoksia.

Tampere on muun muassa jakanut vuosittain yhteistyössä Tampereen kirjaston kanssa Pirkanmaan kirjoituskilpailupalkinnot. Kirjoituskilpailu on toiminut monen kirjallisuuden saralla ensiaskeleitaan ottavan askelmerkkinä kohti kirjoittajuutta ja kirjailijuutta. Tampereen kaupunki jakaa myös nimeään kantavan kirjallisuuspalkinnon vuoden aikana Pirkanmaalla julkaistuista loistavista, säväyttävistä ja tasokkaista teoksista.

Tampereella ja Pirkanmaalla julkaistaan myös paljon lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Esimerkiksi Kirsi Kunnas, Salla Simukka, Siiri Enoranta, Vilja-Tuulia Huotarinen, Aino ja Sami Havukainen, Johanna Hulkko, Anneli Kanto, Tuula Kallioniemi, Niina Hakalahti ja Terhi Rannela – muutamia mainitakseni. Tampereella toimii myös arvostettu lasten ja nuortenkirjallisuuteen keskittynyt lastenkirjainstituutti.

Kalle Kaiharin kulttuurisäätiön palkitsema lastenkirjallisuudentutkija Päivi Heikkilä-Halttunen ehdotti Aamulehdessä 29.1.2016, että Tampere julistautuu lastenkirjallisuuskaupungiksi. Kannatan tätä ajatusta lämpimästi ja haluan viedä ajatusta eteenpäin, joten esitän, että Tampereen kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin hankkiakseen kaupungille valtakunnallisen lasten- ja nuortenkirjakaupungin tittelin.


Vuosi 2015


Valtuustoaloite tekonurmikenttien lisäämiseksi eteläiselle alueelle 14.9.2015

Jalkapallon pelialusta on nurmi tai nykyään myös tekonurmi. Suomessa ja erityisesti Tampereella on käytössä hiekka- tai oikeammin kivikenttiä, jotka pöllyävät, eivätkä lisää lasten ja nuorten jalkapallointoa. Tästä on valmentajilla, pelaajilla ja pelaajien vanhemmilla kokemusta. Lapsilla on aivan erilainen into, kun pääsee pelaamaan oikealla jalkapalloon soveltuvalla pelialustalla.

Naapurikuntien lapset pääsevät lähes poikkeuksetta pelaamaan nurmelle tai tekonurmelle. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Tampereella haluaa tehdä Tampereesta jalkapallon ykköskaupungin Suomessa. SDP:n valtuustoryhmä haluaa myös panostaa harrastekenttien tarjontaan ja laatuun, sillä urheiluharrastukset ovat tehokasta ennaltaehkäisevää terveystyötä. Kannatankin innolla SDP:n halua panostaa jalkapallon olosuhteisiin, mutta olen myös huolestunut eteläisen alueen tilanteesta. Eteläisellä alueella on käytössä ”Pirkkahallin” nurmikentät, mutta ne ovat usein ja käytännössä kaupunginosajoukkueiden tai harrasteurheilijoiden ulottumattomissa (lukuun ottamatta muutamia turnauksia / kausi). TESC myös suunnittelee luopuvansa nurmikentistä tasaisin väliajoin. Eteläisellä alueella ei ole tekonurmikenttiä lasten ja nuorten käytössä.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki rakentaa eteläiselle alueelle koulujen välittömään läheisyyteen ja puistokentille tekonurmikenttiä, ja kaupunki turvaa näin myös eteläisen alueen lasten jalkapalloiluharrastemahdollisuudet tilanteessa, jossa TESC uhkailee jatkuvasti nurmikenttien poistamisella. Jalkapallokenttä ei ole parkkipaikka. Parkkipaikat kuuluvat muualle kuin harrastekentille.


Vuosi 2014

Valtuustoaloite taidekasvatuksesta kaupunginvaltuuston kokouksessa 20.10.2014

Vantaalla kokeillaan ensimmäistä kertaa Suomessa taidekasvatusta selkeänä ja järjestelmällisenä osana varhaiskasvatusta. Vantaa on palkannut päiväkoteihinsa syyskuun alusta lähtien kymmenen taidepedagogia, joiden kanssa tehdään päiväkodissa muun muassa musiikkia, teatteria, käsitöitä, kuvataidetta ja sirkusta.

Taidekasvattajat varhaiskasvatuksessa on Vantaan varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden kaksivuotinen kokeilu. Päiväkoteihin palkataan avustajan sijasta taidepedagogi, jolla on sekä kasvatusalan että jonkin taiteenalan koulutus tai osaamista.

Taidepedagogeja työskentelee Vantaalla useammassa eri päiväkodissa. Kokeilu ei maksa varhaiskasvatukselle mitään ylimääräistä, eikä sen avulla ole tarkoitus säästää menoissa. Taidepedagogeja on palkattu ryhmiin, joihin olisi aikaisemmin palkattu avustaja. Jos hanke onnistuu, Vantaan on tarkoitus laventaa pilotti koskemaan koko varhaiskasvatusta.

Tampere voisi lähteä samanlaiseen kokeiluun mukaan ja ottaa mallia Vantaalta. Eri kuntien hyviä taidekasvatuksen malleja kannattaa ja pitää monistaa muihin kuntiin. Tampere voisikin varhaiskasvatuksen ohella kokeilla taidekasvatusta muutamilla alakouluilla. Monella koulunkäyntiavustajalla on esimerkiksi erilaisia taiteen opintoja tai koulutusta vaikkapa draamakasvatuksesta.

Tampereella on ollut hyviä kokemuksia taidekasvatuksesta. Tampereella toimii laaja Taidekaari-kulttuuriohjelma 5-16 –vuotiaille lapsille ja varhaisnuorille. Taidekaaren avulla on tutustutettu koululaisia monipuolisesti eri taiteen lajeihin. Taidekaariyhteistyötä on tehty koulujen, lastenkulttuuriorganisaatioiden, kulttuuri- ja taidelaitosten ja erilaisten kulttuuriyhdistysten kanssa yhdessä. Taidekaaren tavoitteena on ollut saada lapset aktiivisiksi kulttuurin kuluttajiksi ja taiteen tekijöiksi. Taidekaaritoiminnassa eri ikäluokat ja luokka-asteet ovat voineet osallistua kulttuurityöpajoihin tai -tapahtumiin esimerkiksi Filharmonian konserttiin tai lastenkulttuurikeskus Rullan toimintaan.

Taidekaarta ei kuitenkaan voi verrata Vantaan taidepedagogitoimintaan, sillä siinä taide tuodaan osaksi päivittäistä toimintaa ja osaksi päiväkodin yhteistä normaalia arkea. Lapset saavat taiteesta onnistumisen kokemuksia, luovuuden ja yhdessä tekemisen iloa.

Taidekasvatus tukee lapsen kehitystä monin tavoin. Kokemuksellinen, oivalluttava ja elämyksellinen taiteen esimerkiksi draaman tai sirkuksen kautta oppiminen lisää lasten tietoisuutta ja ymmärtämistä suhteessa omaan itseensä, toisiin ihmisiin, kulttuuriin ja luontoon. Taide kasvattaa lasten ja nuorten terveyttä, itsetuntoa ja luovuutta.

Esitänkin, että Tampere kokeilee Vantaan mallinmukaista taidepedagogitoimintaa päiväkodeissa, esi- ja alkuopetuksessa.

Vuosi 2013

Valtuustoaloite alakoulujen pihojen muuttamiseksi toiminnallisemmiksi lähiliikuntapaikoiksi 21.1.2013

Erilaisten liikuntasuositusten mukaan lasten tulisi liikkua päivittäin useita tunteja. Suomalaislapsista kuitenkin enemmistö liikkuu liian vähän. Osasyitä tähän ovat mm. liian pitkät etäisyydet liikuntapaikoille, sopivien liikuntapaikkojen puute ja liikuntapaikkojen maksullisuus. Nuoren Suomen teettämän tutkimuksen mukaan suurin syy lasten liikkumattomuuteen on liian vähäinen määrä liikunta- ja leikkipaikkoja.

Koulupihojen liikuntaolosuhteiden kehittämisellä ja parantamisella on selkeitä ja merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Nuoren Suomen syksyllä 2006 julkaistun arviointitutkimuksen mukaan oppilaiden välituntiliikunta lisääntyi selvästi kouluissa, joiden piha-alue oli kunnostettu. Kunnostaminen lisäsi tutkimuksen mukaan merkittävästi myös lasten vapaa-ajan liikuntaa – koulupihoja käytettiin aktiivisesti myös kouluajan ulkopuolella. Liikunta-aktiivisuuden kasvun lisäksi liikuntapaikkojen kunnostus aiheutti muitakin positiivisia vaikutuksia, kuten koululaisten parantuneen keskittymisen tunneilla, lisääntyneet mahdollisuudet koulupihojen käyttöön oppimisympäristöinä sekä häiriökäyttäytymisen vähentymisen.

Yhdyskunta- ja liikuntapaikkasuunnittelussa ei ole Tampereella riittävästi huomioitu lapsia kiinnostavien liikuntapaikkojen löytymistä heidän päivittäisistä ympäristöstään. Tampereella on paljon toimimattomia ja hiljaisia koulujen pihoja. Ongelma korostuu erityisesti oppilasmääriltään suurissa keskusta- ja lähiökouluissa. Monien koulujen pihat ovat tyhjiä ja perinteisiä asfaltti- tai hiekkapihoja, jotka eivät kannusta lasta liikkumaan. Pienellä ehostuksella niihin saisi hankittua muutamia liikuntavälineitä. Koulujen pihat toimivat myös oivallisena lähiliikuntapaikkoja kaikille – ei vain kouluikäisille.

Hyviä lähiliikuntapaikkoja on syntynyt viime vuosina useita kymmeniä eri puolille Suomea. Erityisesti alakoulujen pihat ovat osoittautuneet erinomaisiksi lähiliikuntapaikkakohteiksi, koska ne palvelevat koulun välitunti- ja opetuskäyttöä sekä iltapäiväkerhotoimintaa. Lisäksi alakoulujen pihat sijaitsevat asutukseen nähden keskeisellä paikalla. Koulupihoissa on aina jonkin verran jo olemassa olevaa liikunta- ja leikkipaikkavarustusta sekä pallopelialueita, joten monipuolisen lähiliikuntapaikan toteuttaminen ei edellytä täydellistä uudisrakentamista ja saneerausta.

Esitänkin valtuustoaloitteessani, että alakoulujen pihoja tulisi muuttaa toiminnallisempaan suuntaan ja kehittää niistä monitoimikenttiä ja lähiliikuntapaikkoja. Näin ne houkuttelisivat kaikenikäisiä liikkumaan omatoimisesti, estäisivät koulujen pihoissa iltaisin tapahtuvaa ilkivaltaa ja lisäisivät lasten ja nuorten liikunnallista aktiivisuutta sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolella.

Lähiliikuntapaikalla tarkoitetaan päivittäiseen liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa, joka sijaitsee asuinalueella käyttäjiensä helposti ja turvallisesti saavutettavassa paikassa. Keskeisinä tavoitteina korostuvat aina lähiliikuntapaikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus sekä viihtyisyys. Hyvä lähiliikuntapaikka sijaitsee yhdyskuntarakenteessa keskeisellä paikalla. Lähiliikuntapaikka on asuinalueensa liikunnallinen kohtaamispaikka kaikenikäisille. Näitä luontaisia kohtaamispaikkoja ovat päiväkotien ja koulujen pihat sekä puistoalueet.

Toimiva lähiliikuntapaikka saadaan jo muutaman tuhannen euron kustannuksella. Lähinnä kyse on liikuntavälineistä, joiden avulla kaikenikäiset tamperelaiset voivat pitää yllä liikunta-aktiviteettiaan lähellä kotiaan.

Vuosi 2012

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 17.9.2012

Valtuustoaloite uuden siirtolapuutarha-alueen suunnittelun aloittamiseksi ja rakentamiseksi Tampereen kaupunkiin

Tampereen kaupungissa on Litukan, Nekalan, Raholan ja Niihaman siirtolapuutarha-alueet. Viime vuosina alueilta on vapautunut erittäin vähän siirtolapuutarhamökkejä. Nykypolven kaupunkilaiset kokevat siirtolapuutarhaelämän omakseen, minkä vuoksi siirtolapuutarhamökkien hinnat ovat nousseet koko maassa. Hintojen nousua lisää se, että mökit ja vuokratontit vaihtavat omistajaa harvakseltaan. Esimerkiksi Lahdessa mökki maksaa kalleimmillaan yli 50000 euroa. Helsingissä mökkien hinnat huitelevat 100 000 eurossa. Tampereella hinnat liikkuvat 60000 euron molemmin puolin.

Siirtolapuutarhan idea syntyi jo 1870-luvulla Saksassa. Sieltä se levisi Ruotsin kautta Suomeen 1900-luvun alussa. Vanhimmat siirtolapuutarhat ovat toimineet Suomessa noin sata vuotta. Nykyisin Suomessa on viitisenkymmentä siirtolapuutarhaa, ja uusia perustetaan kaiken aikaa pikkukaupunkeihin. Alun perin vähävaraisille perheille perustetuista viljely- ja kesänviettopaikoista on kehittynyt kaupunkikeitaita, joissa viljellään erilaisia hyötykasveja. Samalla siirtolapuutarha-mökit ovat enää hyvinvoivan keskiluokan saavutettavissa, koska niitä on vähän tarjolla kohonneiden hintojen vuoksi.

Kokonaan uusi siirtolapuutarha-alue voisi olla Tampereen kaupungin vetovoimaisuutta lisäävä tekijä, koska siirtolapuutarhapalstat ja -mökit ovat entistä suositumpia nimenomaan nuorten kaupunkilaisten keskuudessa. Tällainen yhteisöllinen puutarha-alue tarjoaisi tamperelaisille ekologisen vaihtoehdon mökkeilyyn ja mahdollistaisi entistä useammalle tamperelaiselle mahdollisuuden aloittaa pienimuotoinen hyötykasvi- ja kaupunkiviljely.

Uskon, että Tampereelta löytyisi sopiva uusi alue siirtolapuutarhalle ja esitänkin, että Tampereella selvitetään mahdollisuutta uuden siirtolapuutarha-alueen rakentamiseksi ja alueen suunnittelu ja rakentaminen aloitetaan.

Kaupunginvaltuuston kokous 18.6.2011

Johanna Loukaskorven (sd) ja Jari Heinosen (skp) yhteinen valtuustoaloite Härmälässä sijaitsevan Perkiönkadun liikenneturvallisuuden selvittämiseksi ja parantamiseksi

Härmälän ja erityisesti Perkiönkadun asukkaat ovat huolestuneina seuranneet vuosia Perkiönkadun liikenneturvallisuutta ja vaativat parannuksia kadun liikenneturvallisuuteen. Kadulla monet kuljettajat ajavat lujaa, eivätkä noudata liikennerajoituksia. Tällä hetkellä kadulla ajetaan liian lujaa niin autoilla, mopoilla ja mopoautoilla piittaamatta 40 kilometrin rajoituksesta. Tasa-arvoisiin risteyksiin ei juuri hiljennetä. Kadun varrella asuu paljon pieniä lapsia, ja koululaiset vaeltavat sitä pitkin reppuineen kouluun. Lisäksi pensasaidat heikentävät näkyvyyttä. Kadulle olisi syytä saada hidastekorokkeita tai tietä olisi kavennettava niin, että toiseen reunaan rakennetaan kävelytie. Nopeusrajoitus olisi myös syytä alentaa 30 kilometriin tunnissa, koska kadulla ei turvallisesti pysty kovempaa ajamaan.

Lähipoliisi on todennut, että jatkuvaa valvontaa ei tiellä voi olla. Tutkavalvontakin johtaisi todennäköisesti vain siihen, että muutama kuljettaja saataisiin kiinni, mutta turvallisuus ei parantuisi. Lähipoliisin mukaan paras tapa hillitä kadun nopeuksia on hidasteiden rakentaminen tai kadun katkaiseminen esimerkiksi betoniporsailla.

Härmälän omakotiyhdistys ja Härmälä-Seura esittivät Härmälän liikennetyöryhmässä jo vuosia sitten Perkiönkadun liikenneturvallisuuden parantamista kaupungille. Asia ei ole kuitenkaan edennyt.

Esitämmekin, että Tampereen kaupunki selvittää keinoja, miten Perkiönkadun turvallisuutta voidaan parantaa ja ryhtyy selvityksen jälkeen pikaisesti vaadittaviin toimenpiteisiin Perkiönkadun turvallisuuden parantamiseksi.

Kaupunginvaltuuston kokous 8.3.2012

Pekka Salmen ja Johanna Loukaskorven (sd) yhteinen valtuustoaloite hoitokriteerien muuttamiseksi hampaiden oikomishoidossa

Valtuustoaloite hoitokriteerien muuttamiseksi hampaiden oikomishoidossa. Esitämme, että Tampereen kaupunki linjaa oikomishoidon kriteerit siten, että suositusten ohella otetaan oikomishoitopäätöstä tehtäessä aina huomioon potilaan yksilöllinen elämäntilanne, purentavirheen aiheuttama sosiaalinen haitta ja hoidon tarve. Lisäksi aloitteessa esitetämme, että oikohoidon piiriin otetaan myös alemman hoidontarvepisteytyksen potilaita.

Hoidon tarpeen arviossa tulisi käyttää harkintaa, jossa hoidon tarpeen arvioon otettaisiin mukaan ulkonäöllisiä ja sosiaalisia perusteita sekä myös potilaiden perhetilanne ja varallisuus otettaisiin huomioon.

Vuosi 2011

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 10.10.2011

Valtuustoaloite lasten hoitoaikojen sähköisen seurannan aloittamisesta ja siirtymisestä tuntiperusteiseen laskutukseen lasten päivähoidossa

Hattulassa siirryttäneen ensi vuoden aikana tuntiperusteiseen laskutukseen lasten kunnallisessa päivähoidossa. Siellä otetaan jo tämän syksyn aikana käyttöön sähköinen tuntiseuranta, jossa kirjataan lasten tulo- ja lähtöajat sähköisesti. Järjestelmä muistuttaa monilla työpaikoilla käytössä olevaa työajan seurantaa. Tieto lapsen päivähoidossa vietetyistä tunneista menee suoraan päivähoidon laskutusohjelmaan. Siilinjärvellä päätettiin siirtyä tuntiperusteiseen laskutukseen päiväkodeissa, aluksi pilotoiden. Oulussa on jo käytössä tuntiperusteinen laskutus ja nyt siellä otetaan käyttöön sähköinen seuranta. Myös monissa muissa kunnissa suunnitellaan siirtymistä tuntiperusteiseen laskutukseen ja sähköisen seurannan aloittamiseen.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd) on myös ehdottanut päivähoitoon tuntitaksoja. Tällä hetkellä päivähoitomaksu määräytyy paitsi perheen koon ja tulojen myös sen mukaan, onko lapsi hoidossa yli vai alle viisi tuntia päivässä.

Nykyiset päivähoitomaksut eivät kannusta vanhempia lyhentämään työaikaansa kuuteen tuntiin tai palaamaan hoitovapaalta osa-aikatyöhön. Suomessa osa-aikatyötä on ollut perinteisesti vähän. Tuntiperusteinen laskutus kannustaisi vanhempia siirtymään joustavammin työelämään, ja se kannustaisi vanhempia pitämään lastaan päivähoidossa vain tarvittavat tunnit. Tällä järjestelmällä uskotaan saatavan lisää tilaa päiväkoteihin. Järjestelmä kannustaa lyhempiin hoitopäiviin mm. niitä perheitä, jotka ovat pitäneet lastaan hoidossa oikeaa hoitotarvetta kauemmin syystä, että maksavat siitä saman maksun kuin lyhyemmästä hoitopäivästä.

Kuukausiperusteisen laskutuksen muuttuminen tuntiperusteiseksi palvelisi ennen kaikkea palvelun käyttäjiä eli vanhempia ja lapsia. Siirtyminen perinteisestä päivähoitomaksusta tuntiperusteiseen maksuun on myös kustannustehokkaampaa. Se poistaa turhaa päivähoidon käyttöä, lyhentää lasten hoitoaikoja ja vähentää ylipitkiä hoitopäiviä ja tuo näin tilaa päiväkotiin useammille lapsille samoilla resursseilla. Tuntiperusteinen laskutus saattaa pienentää kunnan saamia hoitomaksuja, mutta sen avulla pystytään kohdentamaan päivähoidon resurssit tarkemmin. Sähköinen seurannan avulla pystytään seuraamaan, paljonko kullakin hetkellä on lapsia hoidossa. Myös henkilökunnan työaikaa kyetään seuramaan.

Ehdotan valtuustoaloitteessani, että Tampereellakin ryhdytään valmistelemaan ja tutkimaan mahdollisuutta siirtyä lasten hoitoaikojen sähköiseen seurantaan ja siirtymistä tuntiperusteiseen laskutukseen lasten päivähoidossa. Tämä voidaan suorittaa vaiheittain eli siirtymällä ensin sähköiseen seurantaan ja toisessa vaiheessa tuntiperusteiseen laskutukseen.

Kaupunginvaltuuston kokous 11.4.2011

Valtuustoaloite lisärakennuksen rakentamiseksi Lepolan päiväkodin tontille ja Lepolan päiväkodin säilyttäminen muidenkin kuin esiopetusikäisten päivähoitoa tarjoavana yksikkönä

Tampereen kaupunki suunnitteli tänä keväänä Härmälässä sijaitsevan Lepolan päiväkodin muuttamista ainoastaan esiopetusta antavaksi päivähoitotilaksi. Lepolan päiväkodin muuttamista ainoastaan esiopetusikäisten lasten yksiköksi perusteltiin sillä, että päiväkodin tilat eivät ole ajanmukaiset ja talon paloturvallisuus ei ole riittävä. Ongelmaksi nähtiin pienten lasten sijoittaminen nukkumaan toiseen kerrokseen.

Päiväkodin muutosta esiopetusta antavaksi yksiköksi siirrettiin kuitenkin yhdellä vuodella vanhempien vastustuksen ja vanhemmille järjestetyn infotilaisuuden jälkeen. Jonkin päiväkodin muuttaminen pelkästään esiopetusta antavaksi yksiköksi ja esiopetuksen keskittäminen eli lasten ottaminen yhdeksi vuodeksi kokonaan erilliseen paikkaan ei ole lastentarhapedagogiikan mukaan kannatettavaa. Lastentarhapedagogiikka lähtee siitä, että lasten tulee saada käydä esikoulua siinä päiväkodissa, missä he ovat olleet tai esiopetusta voidaan järjestää sen koulun tiloissa, johon lapsi menee ensimmäiselle luokalle.

Härmälän alue on lapsiperheiden suosiossa, alueen pientaloihin muuttaa runsaasti lapsiperheitä ja alueelle rakennetaan parhaillaan runsaasti mm. vuokra-asuntoja, mikä lisää päivähoitoikäisten lasten määrää alueella ja näin ollen myös päivähoidon tarvetta. Alueelle rakentuvat asunnot ovat senkokoisia, että on odotettavissa, että alueella lisääntyy nimenomaan pienten alle kolmevuotiaiden päivähoidon tarve. Päivähoitopalvelut ovat lähipalveluita, jotka tulisi saada läheltä kotia. Lepolan päiväkodin sijainti on Härmälässä keskeinen, ja päiväkoti on lähipäiväkoti nimenomaan Härmälänrannan uudelle rakentuvalle alueelle.

Lepolan päiväkoti ja päiväkodin piha ovat suojeltu ja kaavassa on valmiiksi varaus päiväkotitilan rakentamiseen. Lepolan päiväkodin piha on viime syksynä uudistettu, jolloin pihaan rakennettiin mm. hieno ja uudenaikainen pienten piha leikkivarusteineen. Olisi tamperelaisten veronmaksajien kannalta ikävää, mikäli päiväkoti muutettaisiin pelkästään esiopetusikäisten päivähoitoa antavaksi yksiköksi ja pienten piha jäisi vähälle käytölle. Uusi päiväkotitila Lepolan päiväkodin yhteydessä mahdollistaisi asianmukaiset, toimivat, käytännölliset ja turvalliset tilat myös pienille lapsille. Lisäksi se mahdollistaisi tulevaisuudessa Lepolan päiväkodin peruskorjauksen.

Esitänkin, että Tampereen kaupunki säilyttää Lepolan päiväkodin muidenkin kuin esiopetusikäisten päivähoitoa tarjoavana yksikkönä ja että Tampereen kaupunki rakentaa Lepolan päiväkodin yhteyteen uuden lisärakennuksen tai rakentaa pihaan siirtokelpoisen päiväkotitilan, johon voidaan sijoittaa pienten lasten ryhmiä.

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous 7.3.2011

Valtuustoaloite koulujen eriarvoisuuden vähentämiseksi ja koulujen alueellisten erojen selvittämiseksi

Koulutusjärjestelmämme on perustunut siihen, että jokainen lapsi on saanut sosioekonomisesta tai etnisestä taustasta ja perheen tilanteesta riippumatta samaa tasa-arvoista opetusta. Kaupunkien lähiökouluihin on 2000-luvulla keskittynyt entistä enemmän maahanmuuttajataustaisten perheiden, sosiaalisesti syrjäytyneiden ja taloudellisesti heikompiosaisten perheiden lapsia. Tällainen kehitys on myös nähtävissä Tampereen kaupungissa.

Terhi Linnasaari on pro gradu –tutkimuksessaan havainnut, että opettajat hylkivät huono-osaisten kouluja ja ovat näissä kouluissa huonommin sitoutuneita työhönsä. Samaan tulokseen tuli Työterveyslaitoksen tutkimus, joka paljasti, että matalan tulotason ja korkean työttömyyden alueilla vain joka neljäs opettaja on ollut työsuhteessa yli viisi vuotta, kun vauraalla alueella yli puolet opettajista on viihtynyt koulussa näin kauan. OAJ:n kyselyssä helmikuussa 2011 41 % opettajista rajoittaisi maahanmuuttajien määrää päiväkodeissa ja kouluissa. Opettajien mielestä suomen kielen oppiminen ja kotoutuminen on maahanmuuttajille vaikeampaa, kun luokan enemmistö puhuu muuta kieltä kuin suomea. Lähes joka toisen opettajan mielestä maahanmuuttajien määrä pitäisi kouluissa rajata 20-30 prosenttiin. Liki kolmannes opettajista ei kuitenkaan halua maahanmuuttajakiintiöitä.

Koen tärkeäksi, että tiedostetaan, että kaupungin sisällä koulut ovat kovin eriarvoisessa asemassa ja esimerkiksi Tampereellakin on kouluja, joissa on selkeästi haasteellisimmat olot ja haasteellisempi oppilasaines. Näissä kouluissa esimerkiksi ryhmäkokoihin ja tukitoimiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Koulujen välisiin eroihin ja niiden syntyyn sekä ehkäisyyn on suurissa kaupungeissa puututtu. Esimerkiksi Espoossa on käytössä maahanmuuttajakiintiöt keinona tasoittaa eroja koulujen välillä. Helsingissä taas koulujen välisiä eroja on yritetty tasoittaa positiivisen diskriminaation tuen eli ylimääräisen lisärahan keinoin.

Tämän valtuustoaloitteen tarkoituksena on selvittää, miten Tampereella voidaan entistä paremmin tukea maahanmuuttajaoppilaiden kotoutumista ja estää peruskoulujen eriarvoistumiskehitys huono-osaisten ja hyväosaisten kouluiksi. Esitänkin valtuustoaloitteessani, että Tampereen kaupunki selvittää valtuustolle koulujen välisiä alueellisia eroja ja miettii erilaisia asuntopoliittisia, sosiaalista sekoittumista tukevia ja segregaatiota ehkäiseviä keinoja. Lisäksi esitän, että kaupunki selvittää valtuustolle muiden isojen kaupunkien käyttämät eriarvoistumista ehkäisevät keinot ja sen, voisiko niitä harkita käyttöönotettavaksi myös Tampereella.

Aloite johti toimenpiteisiin. Valtuusto myönsi siihen rahaa 50 000 euroa. Vuoden 2012 aikana tehdään Tampereella selvitys koulujen välisistä eroista.

Vuosi 2010

Kaupunginvaltuuston kokous 24.11.2010

Johanna Loukaskorven ja Joonas Lepistön valtuustoaloite graffitiaidan rakentamiseksi Tampereelle Vuoreksen asuntomessualueelle ja graffitipaikkojen järjestäminen muihin kaupungin osoittamiin kaupunkitiloihin

Kaupunginvaltuuston kokous 24.2.2010

Valtuustoaloite erityistuen kohdistamisesta kouluihin, joissa on paljon mm. maahanmuuttataustaisia oppilaita

Vuosi 2009

Kaupunginvaltuuston kokous 25.11.2009

Valtuustoaloite lähiruuan lisäämiseksi ja erityisesti ulkomaisen lihan käytön lopettamiseksi Tampereen Aterian ruokaloissa sekä kaupungin kilpailuttamissa henkilöstö-, päiväkoti-, koulu-, ja vanhain- ja palvelukotiravintoloissa

Kaupunginvaltuuston kokous 16.9.2009

Valtuustoaloite paluuoikeudesta samaan päiväkotiin, mikäli perhe antaa päivähoitopaikan pos vanhempain- ja hoitovapaan ja työttömyyden ajaksi. Aloite johti toimenpiteisiin. Aloitteen pohjalta aloitettiin pilottikokeilu, joka laajeni kaikkiin päiväkoteihin.